Huhut:RajakatseLXXV
| Versio 1 |
Nykyinen sivu |
| ----- |
------ |
| HUHUJA PELIIN RAJAKATSE 75: TABULA |
HUHUJA PELIIN RAJAKATSE 75: TABULA |
| ----- |
------ |
Edellisen pelin eli viime toukokuun pelin huhupakettiin voi tutustua osoitteessa: http://rajakatsefantasia.fi/rajawiki/?Rajawiki=Huhut:RajakatseLXXIV Noidenkin huhujen vilkaisu on kannattavaa, jos niihin ei ole vielä aiemmin tutustunut. Rajakatseen maatiloista: Ennen peliä lähetetään nähtäväksi myös listaus Rajakatseen alueen maatiloista. Listassa luetellaan kaikki Rajakatseen alueen tiedossa olevat maatilat. Jos pelaa muualta tulevaa hahmoa, tuon hahmon ei tarvitse olla Rajakatseen maatiloista niin perillä. 1. Rajakatseen ja Vuoriniityn maakunnan huhuja: Nyt keskikesällä tulee kuluneeksi tarkalleen kymmenen vuotta siitä, kun pappi Melina surmattiin Rajakatseessa. Seuraavassa viime vuosien historiaa ja Melinan sisarten taustaa hyvin lyhyesti, osin Melinan sisarten näkökulmasta: Vuonna 467, kymmenen vuotta sitten, käytiin siis Derecas-papiston sisäinen valtakamppailu Vuoriniityn maakunnassa. Ylipappi Paltamonin eräs joukko-osasto saapui Rajakatseeseen vangitsemaan Melinaa, ja Melina kuoli tuon yhteenoton seurauksena. Samana kesänä tapahtui paljon kaikenlaista suuren tapahtumavyöryn omaisesti. Melinan ruumista Vuoriniittyyn kuljettanut paltamonistijoukko joutui tuntemattomien jousimiesten väijyttämäksi ja heidät surmattiin. Melinan ruumis varastettiin ja se päätyi kadoksiin vuosikausiksi, löytyen Rajakatseesta vasta monta vuotta myöhemmin. Nykyisin Melinan maalliset jäännökset lepäävät haudassa Vuoriniityn kaupungissa. Sisällissotavuonna eli samana kesänä kun Melina kuoli, Paltamon huomasi yleisen mielipiteen kääntyvän liiaksi häntä vastaan, varojen loppuvan ja salamurhayritysten lisääntyvän. Niinpä Paltamon kokosi läheisimmät kannattajansa ja purjehti pääkaupunki Suomurajasta länteen. Tuolta lännestä, läntisistä siirtokunnista Paltamon palasi takaisin vasta keväällä 475, eivät taitaneet pitää hänestä sielläkään. Nykyisin Paltamon oleskelee seuraajineen Rantatörmän linnakkeella, joka sijaitsee Olyistä lounaaseen. Toki paltamonisteista ja Paltamonin kannattajista ei ole ollut puutetta täällä tuon kymmenen vuoden aikanakaan, heitä lienee liikkunut ympäriinsä kyllä. Mutta ylipappi Paltamonin paluu lännestä on vain lisännyt P-nauhallisten määrää, eivät enää pelkää tunnustaa seuraavansa ylipappia täällä Rajakatseen seuduillakaan, missä Paltamonia vastustetaan ehkä syvimmin. Melinan sisaret perustettiin pian Melinan kuoleman jälkeen, perustajina olivat siskokset Helia ja Teela. Molemmat varakkaita ja vaikutusvaltaisia naisia Vuoriniityn kaupungista, Helia jopa Deinosan-killan täysjäsen. Järjestö kasvoi nopeasti ja jäseniä järjestöön kuuluu nykyisin yli parisenkymmentä. Vuosikymmenen ajan järjestön keskeisiä tavoitteita on ollut ennen kaikkea Melinan muiston ja opetusten kunnioittaminen, hyväntekeväisyys, pulassa olevien naisten ja lasten auttaminen sekä luku- ja kirjoitustaidon opettaminen. Samaten järjestöä jotkut pitänevät Paltamonin vastavoimana, vaikka keinot ovatkin pehmeitä, jäsenet eivät tartu aseisiin. Järjestöllä on tätä nykyä useampikin pyhäkkö Vuoriniityn maakunnassa, Vuoriniityssä ja Olyissä on pyhäköt. Tärkein pyhäkkö on silti Rajakatseessa, sillä juuri täällä Melina viimeksi vaikutti ja täällä hän myös kuoli. Täällä myös Melinan kummitus huhujen mukaan näyttäytyi seuraajilleen keskikesällä 468. Melinan sisariin kuuluu monia hyvämaineisia ja hyveellisiä naisia mm. Vuoriniitystä. Lisäksi mm. kauppias Gynterin vaimon Gunillan sekä kauppiasleski Elena Dapivin kerrotaan tukevan sisarten toimintaa. Melinan sisarilla on uskonnollinen kirjanen "Melinan sisarten oppahinen", joka on saanut Derecas-papiston hyväksynnän, tosin Paltamonin kerrotaan heittäneen vihkosen maahan kesällä 475. Melinan sisarien joukossa on yksi Derecas-pappi, Orvokki Sulosävel, lisäksi Sirja saanee pappisvihkimyksen jossakin vaiheessa. Nyt on siis vuosi 477, ja Melinan kuoleman 10-vuotisjuhlan, tai enemmänkin muistotilaisuuden aika. Tilaisuudessa enemmänkin kunnioitetaan Melinaa ja tämän muistoa, joten ehkä juhlasta ei voi puhua. Luvassa saattaa olla ohjelmaa, kenties puheita ja muuta sellaista. Saapi nähdä, tuleeko paikalle taas myös irvileukaisia paltamonisteja suutaan availemaan. Keskikesän päivänä kuuluu myös aatelisrouva Sandra Peinar ja tämän seurue olevan tulossa Rajakatseeseen kunnioittamaan pyhän Seintzin päivää. He aikonevat taas kiertää kulkueena pitkin Rajakatsetta. Pyhää Seintziä juhlitaan enemmänkin Zada-uskoisilla alueilla, vaikka myös Derecas-uskonto tunnustaa tämän miehen. Seintz eli pari sataa vuotta sitten aikana, jolloin valtakuntien rajat eivät täällä pohjoisessa olleet vielä tarkalleen olemassa ja hän liikkui niin Vuoriniityn kuin Vardakovinkin alueella. Seintzin päivää vietetään joka kolmas vuosi. Kauppias Vilho järjestää ison rahan Backgammon-turnauksen tänään (pelilauantai) taverna Vanhalla Piparilla. Osallistumismaksu on 400 kuparia ja kuulemma, jos sen on maksanut, niin rahoja ei saa takaisin. Osallistumismaksun ennakolta maksaneita on useita, tiedossa olevia nimiä on herra Gynter, Jojopan, Savihaara, Mona Vardakovista, "maineikas" Versten, joku Päiviö Vuoriniitystä. Muitakin on... Ilmoittautumisaikaa on aina siihen hetkeen, kun peli julistetaan alkaneeksi. Voittajalle on tiedossa muhkea rahasumma ja kuulemma toinen ja kolmaskin saattavat saada jonkin palkinnon. Vilho on joutunut tekemään muutamia julkilausumia papiston toiveista/vaatimuksesta. Serpentille Vilho vakuutti julkisesti, että kukaan ei voi kilpailussa hävitä enempää kuin sen 400 kuparia, mikä on osallistumismaksu. Backgammonhan tunnetaan siitä myös, että hämyisessä tavernassa kännipäissään voi hävitä jopa kolminkertaisesti alkuperäisen panoksen ja jos ei ymmärrä lopettaa ajoissa, niin noppa voi viedä ison omaisuuden yhdessä yössä muutamassa pelissä. Niin Zada- kuin Derecas-temppelikään eivät hyvällä katso tavernoissa tapahtuvaa uhkapelaamista, mutta Vilhon kisaa vastaan Serpent tai Turo eivät ole puhuneet. Jojopanille Vilho julkisesti lupasi, Jojopanin pyynnöstä, että jos joku pelaaja haluaa, niin hän saa vaatia, että hänen peleissään käytetään kolmea noppaa kahden sijaan. Pelihän toimii silloin niin, että kahdella samalla ei saa tuplamäärää noppia, vaan joka kerta heitetään kolmea erillistä noppaa. Syy tähän eriskummalliseen toiveeseen Jojopanilta tulee Nohvatovin uuden kuningattaren suunnasta, sillä hänen kotimaassaan Backgammonia pelataan kolmella nopalla. Jojopan ei vielä ole ilmaissut, monellako nopalla hän itse aikoo pelata pelinsä. Kaarlon jo perinteeksi käynyt keskikesän kisa on tänä vuonna aarteenkätkentäkisa. Sen järjestää Kaarlon sukulaistytöt Karola (Anni) ja Kristen (Venla). Ilmoittautumiset tähän kisaan tapahtuu vasta paikan päällä. Tuttuun tapaan kisaan tarvitaan myös muutama tuomari. Keväällä vietettiin tavernalla häitä, kun Vilhon apulainen Juhani Viimakorva ja piika Sara Nery menivät keskenään naimisiin. Paljon olikin väkeä paikalla, tosin parin sukulaisia vain vähän. Heitä edusti Juhanin sisko Veera Räätälinvaimo. Sittemmin aviopari järjesti uudet hääjuhlat Vuoriniityssä myös sukulaisten kesken, tämä Rajakatseen juhla oli enemmänkin paikallisille asukkaille ja täkäläisille tuttaville. Nykyisin aviopari asuu siis Vilhon kauppa-asemalla, linnakkeen puumuurien sisäpuolella. Häiden aikaan Rajakatseessa nähtiin ulkomaisia palkkasotureita, ihan raskaissakin varusteissa. Pari näistä jopa leikillisesti mitteli keskenään, hurjan näköistä se olikin. Joku on sittemmin tiennyt kertoa, tai ainakin muuten väittänyt, että nuo olisivat niitä merisusia. No, aseistettuja seurueita oli siis liikkeellä paljon. Savihaarakin oli vähän huolissaan, ja hän kävi hakemassa vartiotuvasta kilpiä ja vei nämä linnakkeen paikallaoleville sotilaille, Sakarille ja Matiakselle. Savihaara siis huolehtii meidän omien sotilaidemme uskottavuuden säilymisestä? Liikuttavaa. Hellevin apulainen Efedriina oli alkukesästä saanut päähänsä idean kokeilla ritsoja ja kivilinkoja, ilmeisesti jonkinlaisten mitä lienee härpäkkeiden linkoamiseen. Sotilailla ainakin oli hauskaa katsella, kun Efi yritti osua maaliin pikkukivillä. Ilmeisesti sotilaiden naureskelun siivittämänä Efedriina meni metsään jatkamaan kokeiluita pilkallisilta silmiltä piilossa. Mitään ei näissä kokeiluissa ole tiettävästi tuhoutunut... "Hirttämättömät" -nimellä kulkeva joukko otti keväällä osaa Halvarin leirin tuhoamiseen. Heille ei kuitenkaan heti maksettu täyttä sovittua palkkiota, koska leiri löytyi ilman heidän apuaan. Täysi määrä palkkiota on kuulemma kuitenkin maksettu jälkikäteen. Halvar, Iiv-pappi, on alkukesästä teloitettu Vuoriniityssä hirttämällä. Huhut väittävät, että hän oli jotenkin poissaolevan oloinen, huojui tuulessa, eikä pitänyt puhetta ennen teloitusta. Olisiko piesty pahoin, olisiko huumattu, mitä lienee. Vaikka inha rikollinen olikin, on jotkut sanoneet Vuoriniityn kapakoissa, että olisivat antaneet kovalle soturille arvoisensa lähdön, eikä tappaneet kuin teurassikaa. Kenties juuri Halvarin kiinnijäämisen tapahtumiin liittyen Rajakatseeseen hyökkäsi keväällä, hääpäivän iltana joukko kalmoja. Nämä elävät kuolleet tunnistettiin siksi samaksi väeksi, jotka olivat elävinä puolustaneet Halvarin erämaassa ollutta Iiv-leiriä vielä jokin aika sitten. Raatoja ei silloin ehditty kerätä talteen ilmeisesti, koska hyökkääjien oma väki oli niin huonossa kunnossa voitokkaan taistelun jälkeen, että paluu Vuoriniittyyn oli suoritettava heti. Rajakatseeseen iskeneet kalmot lyötiin, pilkottiin, poltettiin pintahiiltyneiksi ja lopuksi on asianmukaisesti haudattu suureen joukkohautaan Rajakatseen linnakkeen uuden hautausmaan lähistölle. Viime keskikesältä on samanlainen joukkohauta, sellaiseen laitettiin Punaisen kuun karnevaali. Molemmat haudat on asianmukaisesti siunattu. Keväisessä taistelussa eläviä kuolleita johtanut hupullinen soturi oli vainaja hänkin, eli eläviä kultisteja tai pappeja ei taistelussa ollut mukana. Eli elävät kuolleet nostattanut henkilö, Iiv-pappi tai mikä lie, lienee vielä vapaalla jalalla ja jossakin... Toki kaameita nämä Iiv-papit ja Iiv-kultistit, kun vielä kuoltuaankin palaavat eläviä vainoamaan. Huhutaan, että taistelussa päti isohko joukko monenlaisia sotureita. Erityisesti ansioituivat pappi Titus, joka löi johtajakalmon maahan, sekä Herbertinvartion Sinikka, joka keksi kerätä eläviltä kuolleilta niiden aseet pois, ruumiit kun tavallista sitkeämpinä nousivat pystyyn yhä uudelleen. Ilman aseiden poiskeräämistä olisi voinut tulla rumaakin jälkeä. Kukaan ei taistelussa kuollut, vastapuoli oli jo kalmoja, ja elävät selvisivät vammoilla. Ja niitä sitten riittikin. Mm. Titus sai iskun "herrasmiesten alueelle" ja Akselia pistettiin perseeseen. Kuulemma kävely ja etenkin istuminen on ollut hivenen vaivalloista heti taistelun jälkeen. Bardi Vidas Baltaros oli paikalla Rajakatseessa hääpäivänä, eli samana päivänä, kun epäkuolleitakin ilmaantui riesaksi. Miestä ei tietysti epäillä mistään, mutta kyllä tuolla bardilla onkin taitoa olla parahiksi usein paikalla, kun tapahtuu kummia. Mm. samalla tavalla kavahdetaan Zharin mestari Lotusta, tämänkin ilmaantuminen paikalle on usein huono enne. Fredric Tarragon -niminen hurjaviiniläinen kauppias teki kauppaa isolla määrällä viiniä Kaarlo Kempuran kanssa. Fredricin viininhakumatka oli epäonninen ja sadasta tynnyristä, mitä Hurjaviinistä lähti, pääsi ehjänä perille vain 81. Isoin kertaonnettomuus oli Bokea-järvellä, missä jokivene kippasi ympäri ja kymmenen tynnyriä vajosi pohjaan tai hajosi kivikkoon, niin että järvi värjäytyi tuosta kohtaa punaiseksi. Bokealaiset ovat irvailleet, että Kistonlahden pohjassa olevat Kistopatsaat vetävät viinitynnyreitä puoleensa. Fredric Tarragon ilmeisesti sai vielä voittoa tai ainakin pääsi omilleen retkestä, Kempura nimittäin maksoi aika hyvin, melkein 500 kuparirahaa tynnyriltä, mikä on tähän aikaan vuodesta hyvä hinta. Kaarlo kuitenkin sai vielä paremmin, koska arvonimen Kisto puitteissa hän sai 600 kuparirahaa tynnyriltä Geofriuksen kansliasta ja kuittasi siis melkein kymppitonnin voiton kertalaakista. Geofriuksen kansliassa joku Juupeli oli kuulemma sanonut, että ei kannata tulla ihan hetkeen uudestaan, mutta ilmekään värähtämättä rahat oli ladottu pöydälle. Saatuaan ison pussillisen juomatonta rahaa Kaarlo oli riehunut pitkän tovin pitkin Vuoriniityn tavernoita. Koossa oli taas vanha jengi, lähettiläs Jojopan, ritari Älliskö ja tietenkin Savihaara. Kaarlon vaimo Kirsi ja lankomies Jaakkokin liittyivät pian joukkoon. Kuulemma tonni meni sileäksi muutamassa päivässä, loput jäi odottamaan, että lähdetään uudelle kierrokselle jonnekin. Savihaara kävi pestävänä kolmekin kertaa päivässä ja tuoksui välillä niin ruusulle. Savihaaran mukaan se on semmoinen täyshoito, siihen kuuluu ruusun tuoksukin mukaan hoitoon. Kaarlo uusi keväällä Melinan pyhätön vuokrasopimuksen Melinan sisarien kanssa. Melinan sisaret ovat puolestaan laulelleet, ehkä Kaarloa ärsyttääkseen, "Kaljaa ja kaljaa" lauluun uudet sanat "kohtuutta kohtuutta" jne. "viisautta viisautta" jne. Huhutaan myös, että Melinan sisaret aikoisivat näihin aikoihin keskikesällä ulkoiluttaa Derecas-parantolalla olevia hoidokkeja. Naisvankeja ja entisiä rikollisia on siis talutettavien joukossa, eli kai sisarilla on myös vartijoita mukanaan? Kauppias Vilho koetti hankkia Melinan sisarten käyttöön liitutaulun, mutta tuo oli kuulemma liian pieni. Nyt Vilholla on hakusessa, mistä saisi järjestettyä sisarille oikein isoa. Huhutaan yhä, että Akseli Aivoitus ja piika Iida-Lotta olisivat naimisissa. Toinen on vähän typerä, ja toinen käy harvinaisen hitaalla. Eli täydellinen pari siis, jos huhu nyt edes pitää paikkansa. Hilpi on tehnyt pussukoita myyntiin Vilholle, taisivat mennä jo kaupaksi. Isäntä Jurkama väittää, että hänen ansojaan on käynyt joku tyhjentämässä. Mahdollisesti muidenkin ansoilla on käyty. Jurkamalla ei ole mitään käsitystä, kuka olisi ollut tämä ilkeämielinen henkilö, joka toisten ansoilla käy. Metsäläisiäkään ei ole nyt näkynyt ihan asutuksen lähellä. Toisaalta huhutaan, että metsissä liikuskelisi paljonkin erilaisia metsäseurueita, ja että metsäläiset liikehtelisivät myöskin. Eli huhuja on monenlaisia, keskenään ristiriitaisiakin. Torppari Kaaleppi Kaljupää kuuluu haluavan eroon käsipuolesta ja selkävaivaisesta rengistään Justuksesta. Parantolasta on kuitenkin koetettu sovitella, että josko vielä katsottaisiin asiaa. Kaaleppi on sitten antanut asian vielä olla, mutta sangen turhana renkinä Justusta Kaaleppi pitää. Vanha isäntä Uinas on kuollut keväällä, ilmeisesti ihan luonnollisesti. Hänellä oli maatilallaan vielä yksi vanha renki Äijö nimeltään. Äijökin lienee jo puolisokea. Mahtaakohan tila olla aika huonossa kunnossa. Uinaksen vanhin poika Unto kuuluu jo tulleen maatilalle ja ottanut sen haltuunsa. Bokeassa on väitetty nähdyn tuntemattomana liikkuvan Paltamonin seurueen. Neljän miehen ryhmä oli juuri samanlainen, kuin viime kesänä liikkunut Paltamonin joukko. Mistä näitä tietää, virallinen ilmoitus Rantatörmältä on, että Paltamon ei aio tänä kesänä tehdä maakuntakierrosta. Huhu Mulkkjarin kylän seutuvilta puolestaan kertoo, että siellä koetettiin surmata joku paltamonistien ryhmä. P-nauhoin varustautunut soturijoukko oli kierrellyt maaseutua, omien sanojensa mukaan etsimässä iiviläisiä ja muita rikollisia, kun seurue joutui tihutyön kohteeksi. Seurue oli vetäytynyt nukkumaan erääseen heinälatoon, kun joku telkesi ladon ulkopuolelta ja sytytti ladon palamaan. Kyläläisten tullessa paikalle oli lato jo ilmiliekeissä ja savuntulo esti ovea lähestymästä. Apuun rientäminen ei tuntunut juuri houkuttavan. Moni jo uskoi, että se oli sen joukkion loppu, kunnes kuului vain voimakas räsähdys ja puinen ladonovi poikkipuineen kaikkineen hajosi pieniksi säleiksi. Oviaukosta saapasteli läpi savun ja tulenliekkien ulos tämän jälkeen noen ja savun tahrima joukko, nokisina mutta ilmeisen vahingoittumattomina. Pari joukosta taisi vähäsen yskiä, kaikki eivät edes sitä. Olivat kietoneet kangassuikaleet suun peitoksi. Joukkio kuulusteli paikallisia maalaisia, mutta murhapolttoa yrittänyttä ei selville saatu. Joukkio pysyi kuitenkin kurinalaisena, syyllistä ei kovakouraisesti etsitty, kuin polttoyritys ei olisi miehiä paljoakaan hetkauttanut. Kovia poikia, kuulemma entisiä palkkasotureita lännestä. Tai sitten vähemmän välkkyjä, melkein helpomminhan pääsee läpi ladon seinästä kuin teljetystä ovesta. Tarina ei tosin kerro, minkälainen tuo lato oli, ja minkä kuntoinen. Kerrotaan, että Koskalan suvun palveluksessa toimiva ratsumies Werneri olisi mennyt naimisiin tässä pari päivää sitten. Puoliso on kuulemma joku karjapiika Koskalan suvun mailta. Rajakatseessakin Werneriä on aina ajoittain nähty. Derecas-pappi Klemens kantaa edelleen papin titteliä ja linturiipusta, vaikka Vuoriniityn temppeli on hänet pappeudesta erottanut. Paltamon on julkilausunut, että vain hän ja yksin hän voi Klemensin erottaa tehtävistään, joten Klemens on siis ilmeisesti edelleen Derecas-pappi, vai onko - kuka tästä ottaa selvää... Huhutaan, että myös pappi Ursula olisi nähty matkaamassa Rajakatsetta kohden. Hänkin siis Paltamonin pappeja. Samaten Vuoriniityn maakunnan pappeja on vahvasti liikkeellä. Arvailla voi, liittyykö tämä tuohon Melinan muistotilaisuuteen, pyhän Seintzin muistopäivään vai ties mihin... "Rautabardin", eli hovisoittelija Lisbeth Kalaton on nähty kulkevan Rajakatsetta kohden, joku hovivirkailija mukanaan. Samaten "maineikkaasta" Verstenistä on näköhavainto. Myös kauppias Gynter "Hurjaviiniläinen" on nähty vaimoineen olevan matkalla Rajakatsetta kohden. Paljon tunnettuja ja arvovaltaisia kulkijoita siis liikkeellä. Tämähän on mielenkiintoista. Pappi Titus on naisseurueen kanssa lähtenyt metsään retkelle pari päivää sitten. Ovat vielä tuolla metsäretkellään. Mikä lie ollut matkan syy, ei ole tietoa. Vidas Baltaroksen näitä kerrotaan takaisin vartoilevan, kuulemma myöhästyi kulkijoiden reissusta hivenen. Ehtiikö seurue takaisin Rajakatseen keskikesän juhliin, jää nähtäväksi. Myös palkkasoturiryhmä "Hirttämättömät" ovat oleskelleet edelleen näillä main, mm. Weldoonin linnakkeen suunnalla. Lienevät siis uusia tehtäviä odottelemassa, näin puhellaan. Mitä heistäkään tietää, tosi vähän. Johtajakin on naamioitunut oudosti, ties mistä syystä. Ja joukon naissoturi leikkii käpylehmillä... Nyt on siis keskikesän juhlan aika, ja tavernalle suuntaavat niin silmäätekevät, tavalliset maalaiset kuin kummalliset kulkijatkin. Rajakatseen sotilaat koettavat huolehtia toki siitä, että järjestys säilyy. Ja nyt pitäisi kai käydä taas uhrikivellä luonnonhengille kuten Myrskyjumalalle uhraamassa. Älkää kertoko papeille... 2. Huhuja Nohvatovista sekä eteläisestä Mahtivuoresta: Kevään kynnyksellä Vardakovin sotavelhojen suurmestari Kasimir kuoli, uutinen kantautui Rajakatseeseenkin loppukeväästä. Sotavelhoja siis johtaa nyt hänen adjutanttinsa Reulag, josta povataan seuraavaa suurmestaria. Kuuleman mukaan ehdokkaita vapautuneisiin virkoihin ei vielä ole, mutta niitä tullee. Iivana Vagemooria huhutaan ainakin kiinnostavan ehdokkuus, vaikkei mahdollisuuksia olisikaan. Uusi suurmestari valittaneen siis kesällä, kunhan kaikki sotavelhot saadaan yhtäaikaa paikalle kokoustamaan. Huhutaan että keskikesällä viimeistään valinta olisi suoritettu. Vahvimmin adjutantin paikasta kisaavat Mordocai Romanned ja Armas Jaama. Monet puhuvat Armaksen puolesta, mutta asia ei silti ole mitenkään varma tai selkeä. Romannedin tiedetään olevan ansioitunut soturi ja keinoja kaihtamaton poliitikko, mutta mies on äpärä (joskin tunnustettu sellainen), hänen tiedetään pelaavan poliittisesti varsin likaista peliä (onko tämä sitten miinus? Riippuu katsojasta) ja lisäksi Mordocaita rasittaa kovasti suvun jäsenten sotkeutuminen orjakauppaan, josta myös todisteita on löytynyt. Jaama taasen tunnetaan ehdottomasta rehellisyydestään, ansioistaan kiellettyjä järjestöjä vastaan ja ansioistaan taistelukentällä taistelijana, komentajana ja viimeksi siirtokunnissa (käytännössä kokemattoman) prinssi Ivarin adjutanttina. Miehen miinuksina ovat lyhyehkö pinna ja suorapuheisuus. Lisäksi varjona maineelle on sotavelhojen toiminta siirtokuntasodassa. Kerrotaan että sotavelhot olisivat polttaneet naisia ja lapsia taloihin, kun nämä olivat lingoin, kivin ja jousin puolustautuneet sotavelhoja vastaan Mustan Tornin taistelussa. Toisaalta, prinssihän viime kädessä joukkoja johti. Lisäksi Jaama kuuluu tölväisseen vahingossa kuningatartakin jollain kommentilla vastikään. Sotavelhot kokoontuvat keskikesän juhlan jälkeisenä viikkona valitsemaan uuden suurmestarin ja adjutantin sekä tarvittaessa täydentämään ritarineuvostoa. Kokous pidetään Vardakovissa sotavelhojen linnakkeella ja se alkaa suurella juhlajumalanpalveluksella Vardakovin temppelissä. Samalla vietetään suurmestarin virallisia hautajaisia (jos tosin käytännössähän mies jo maassa makaa). Uusi suurmestari on jo käytännössä varma. Tälle paikalle mitä suurimmalla todennäköisyydellä nousee entinen adjutantti Reulag. Adjutantin paikasta käydään edelleen kilpailua, mutta vaakakuppi tällä hetkellä on vielä Armas Jaaman eduksi. Toki aina on mustan hevosen mahdollisuus olemassa, koska kumpikaan, ei Mordocai Romanned tai Armas Jaama ole aina niitä sovittelevimpia, korrekteimpia tai kaunopuheisimpia henkilöitä. Vardakovissa kuulemma jopa lyödään vetoa uuden adjutantin valinnasta. Ja valintapeliä on entisestään sekoittanut uusi kilpailija, eli musta hevonen. Ehdolle on asettunut nuori sotavelho-ritari, joka asuu eteläisessä Nohvatovissa, pääkaupunkiseudulla ja lähellä hovia. Kerrotaan, että uuden kuningattaren olisi nähty joissakin hovijuhlissa vinkkaavan tälle nuorelle ritarille, sekä myöskin nähty tanssivan liiankin tuttavallisesti tämän nuoren ritarin kanssa. Olisikohan kyseinen ritari tätä nykyä kuningattaren ja hovin suosikki? Ehkä valinta ei olekaan vielä kovin selkeä ja kahden kauppa... Eteläisessä Mahtivuoressa on suuren tiehankkeen kanssa edistytty. Suomurajasta lähteneet rakentajat ovat lähestymässä hajavirstalaisia tovereitaan. Suurprojektin odotetaan valmistuvan ensi kesänä. Mahtivuoren kuninkaan ja ruhtinas Simoniden vedonlyönti tien rakentamisesta on saanut myös rakentajat kilpailumielelle. Tietyöläisten tukijat ovat keränneet potin, joka jaetaan pitemmän tiepätkän rakentajien kesken. Tien varrelle jääneet syrjäseudut ovat aloittaneet aktiivisen kievareiden ja muiden palveluiden rakentamisen. Syrjäseutujen aatelisille on myös jaettu tienpätkiä vartioitavaksi. Hajavirstan kaupungissa on löydetty maanalainen luola kaupungin alta. Ilmeisesti kyseessä on vanha varastoluola piirityksen varalta. Juorut kertovat, että luolasta olisi löytynyt kaupungin perustamisen aikaisia varusteita ja Deinosan-jalokivikillan leimoilla varustettuja arkkuja. Ainakin tällaisia nähtiin vahtisotilaitten kantavan kaupungin linnalle. Deinosan-killan eteläinen haara on saanut selvästi Mahtivuoren kuninkaan vihat päälleen. Uusi pääkiltatarkastaja Wersten on määrätty toimittamaan perusteellinen tarkastus etelän killan asioista. Miehen maineen tuntevat saattavat jopa sääliä killan mestareita ja noviiseja... Jos kyseessä siis ylipäätään on sama Versten. Mahtivuoren kuninkaan ja jalokivikillan välirikkohan juontaa juurensa etelän kiltamestarien penseyteen kunnioittaa kuninkaan valtaa. Liittyköhän kuninkaan myöntämä lupa Bokean illusiolle rakentaa teatteri pääkaupunkiin myös tähän riitaan? Huhutaan myös, että markkinataikurit neuvottelisivat kuninkaan kanssa metalli- ja voimakivikaupoista. ----- Avioitumisohjeet: -On yleisenä käytäntönä, että mies ja nainen voivat avioitua keskenään nopeallakin varoitusajalla. Tällöin pari hakeutuu papin luokse ja puheille, joka näiden kanssa keskusteltuaan ja aviollisen esteettömyyden todettuaan voi vihkiä parin yhteen. Vihkiminen voi olla yksityisempi tapahtuma, tai sitten julkinen tapahtuma, jota väkijoukko voi yhdessä seurata ja juhlistaa. Usein avioitumista juhlistetaan viettämällä myös varsinaiset häät, jotka yleensä vietetään vihkimisen jälkeen. Häät ovat siis suuri tapahtuma, joihin osallistuu väkeä kummankin osapuolen suvusta ja tuttavapiiristä. Häiden vietto on yleistä, mutta ei aina välttämätöntä, ja erityisesti vakavaraisille ja rikkaille suvuille häät ovat tärkeä tapahtuma. Vähävaraisemmat ja muutkin henkilöt saattavat toisinaan jättää häät väliinkin ja tyytyä pelkkään papin vihkimiseen ilman suuria juhlallisuuksia. Jotta avioliitto saa lainvoiman, pitää siitä tulla merkintä papin suureen kirjaan. Rajakatseessa papinvirkaa pitää tällä hetkellä Serpent ja tämän apulainen Turo. Jojopan voi vihkiä nohvatovilaisten avioliittoja, samaten Jojopanin apulainen pappi Aoru. Kaksintaistelu-ohjeet: -Yleiset ohjeet kaksintaistelua silmällä pitäen. Laki sanoo seuraavaa: Mies voi haastaa kaksintaisteluun toisen miehen, mikäli (huom. naiset ja lapset siis eivät kaksintaistele koskaan) a) on hyvä syy b) haastettu ei ole esim. raajarikko, sokea tms. heiveröinen c) haastettu tai haastaja ei voi olla pappi, kuninkaan virkamies tai lähettiläs d) aatelista ei alempiarvoinen voi haastaa kaksintaisteluun. Laki ei käytännössä sano muuta. Lisäksi muutamia käytännön sanelemia juttuja: Kaksintaisteluun kelpaa hienosti syyksi esim. sanallinen kunnianloukkaus. Mikäli joku on esim. saattanut neidon raskaaksi häpeällisesti ja ei suostu avioliittoon neidon kanssa, niin tällöin neidon sukulaisten olisi jopa velvollisuus kaksintaisteluun haastaa. Kaksintaistelusta pakeneminen on luonnollisesti iso häpeä ja lopun ikäänsä saa kantaa pelkurin mainetta. Lisäksi ei olisi mahdotonta, että haastaja katsoisi oikeudekseen tappaa tavattaessa paennut pelkuri. Varakkaalla väellä on tapana käyttää kaksintaisteluissa esitaistelijoita, etenkin jos varakkaan on haastanut vähävaraisempi ja alempiarvoisempi mies. Kielistä: -Mahtivuoren kieltä mallinnetaan pelissä suomella, hurjaviiniä taas englannilla. Kaikki pelihahmot osaavat mahtivuorta, ellei hahmoselosteessa toisin ilmoiteta. Hurjaviinin kieltä hahmot osaavat vain, jos asiasta on hahmoselosteessa erikseen mainittu. -Nohvatovin kieltä mallinnetaan ruotsilla, mutta erityisesti Vardakovin maakunnassa puhutaan yleisesti mahtivuorta, vaikka Vardakov Nohvatovin osa onkin. Hahmo osaa nohvatovia vain, jos hahmoselosteessa on asiasta erikseen mainittu. Muuta: -Naisen vaatetukseen kuuluu hame eikä housut normaalisti. Jos jollakin naisella on housut, vaikka hänen työtehtävänsä ei selkeästi housuja vaadi, niin naisen pukeutumista voi julkisesti paheksua (jos siltä tuntuu) tai hänelle huomauttaa asiasta (siis pelissä hahmona) tms. On joitakin hahmoja, joiden pukeutumiseen työn vuoksi saattaa kuulua housut. ----- |
Edellisen pelin eli viime toukokuun pelin huhupakettiin voi tutustua osoitteessa: http://rajakatsefantasia.fi/rajawiki/?Rajawiki=Huhut:RajakatseLXXIV Noidenkin huhujen vilkaisu on kannattavaa, jos niihin ei ole vielä aiemmin tutustunut. Rajakatseen maatiloista: Ennen peliä lähetetään nähtäväksi myös listaus Rajakatseen alueen maatiloista. Listassa luetellaan kaikki Rajakatseen alueen tiedossa olevat maatilat. Jos pelaa muualta tulevaa hahmoa, tuon hahmon ei tarvitse olla Rajakatseen maatiloista niin perillä. 1. Rajakatseen ja Vuoriniityn maakunnan huhuja: Nyt keskikesällä tulee kuluneeksi tarkalleen kymmenen vuotta siitä, kun pappi Melina surmattiin Rajakatseessa. Seuraavassa viime vuosien historiaa ja Melinan sisarten taustaa hyvin lyhyesti, osin Melinan sisarten näkökulmasta: Vuonna 467, kymmenen vuotta sitten, käytiin siis Derecas-papiston sisäinen valtakamppailu Vuoriniityn maakunnassa. Ylipappi Paltamonin eräs joukko-osasto saapui Rajakatseeseen vangitsemaan Melinaa, ja Melina kuoli tuon yhteenoton seurauksena. Samana kesänä tapahtui paljon kaikenlaista suuren tapahtumavyöryn omaisesti. Melinan ruumista Vuoriniittyyn kuljettanut paltamonistijoukko joutui tuntemattomien jousimiesten väijyttämäksi ja heidät surmattiin. Melinan ruumis varastettiin ja se päätyi kadoksiin vuosikausiksi, löytyen Rajakatseesta vasta monta vuotta myöhemmin. Nykyisin Melinan maalliset jäännökset lepäävät haudassa Vuoriniityn kaupungissa. Sisällissotavuonna eli samana kesänä kun Melina kuoli, Paltamon huomasi yleisen mielipiteen kääntyvän liiaksi häntä vastaan, varojen loppuvan ja salamurhayritysten lisääntyvän. Niinpä Paltamon kokosi läheisimmät kannattajansa ja purjehti pääkaupunki Suomurajasta länteen. Tuolta lännestä, läntisistä siirtokunnista Paltamon palasi takaisin vasta keväällä 475, eivät taitaneet pitää hänestä sielläkään. Nykyisin Paltamon oleskelee seuraajineen Rantatörmän linnakkeella, joka sijaitsee Olyistä lounaaseen. Toki paltamonisteista ja Paltamonin kannattajista ei ole ollut puutetta täällä tuon kymmenen vuoden aikanakaan, heitä lienee liikkunut ympäriinsä kyllä. Mutta ylipappi Paltamonin paluu lännestä on vain lisännyt P-nauhallisten määrää, eivät enää pelkää tunnustaa seuraavansa ylipappia täällä Rajakatseen seuduillakaan, missä Paltamonia vastustetaan ehkä syvimmin. Melinan sisaret perustettiin pian Melinan kuoleman jälkeen, perustajina olivat siskokset Helia ja Teela. Molemmat varakkaita ja vaikutusvaltaisia naisia Vuoriniityn kaupungista, Helia jopa Deinosan-killan täysjäsen. Järjestö kasvoi nopeasti ja jäseniä järjestöön kuuluu nykyisin yli parisenkymmentä. Vuosikymmenen ajan järjestön keskeisiä tavoitteita on ollut ennen kaikkea Melinan muiston ja opetusten kunnioittaminen, hyväntekeväisyys, pulassa olevien naisten ja lasten auttaminen sekä luku- ja kirjoitustaidon opettaminen. Samaten järjestöä jotkut pitänevät Paltamonin vastavoimana, vaikka keinot ovatkin pehmeitä, jäsenet eivät tartu aseisiin. Järjestöllä on tätä nykyä useampikin pyhäkkö Vuoriniityn maakunnassa, Vuoriniityssä ja Olyissä on pyhäköt. Tärkein pyhäkkö on silti Rajakatseessa, sillä juuri täällä Melina viimeksi vaikutti ja täällä hän myös kuoli. Täällä myös Melinan kummitus huhujen mukaan näyttäytyi seuraajilleen keskikesällä 468. Melinan sisariin kuuluu monia hyvämaineisia ja hyveellisiä naisia mm. Vuoriniitystä. Lisäksi mm. kauppias Gynterin vaimon Gunillan sekä kauppiasleski Elena Dapivin kerrotaan tukevan sisarten toimintaa. Melinan sisarilla on uskonnollinen kirjanen "Melinan sisarten oppahinen", joka on saanut Derecas-papiston hyväksynnän, tosin Paltamonin kerrotaan heittäneen vihkosen maahan kesällä 475. Melinan sisarien joukossa on yksi Derecas-pappi, Orvokki Sulosävel, lisäksi Sirja saanee pappisvihkimyksen jossakin vaiheessa. Nyt on siis vuosi 477, ja Melinan kuoleman 10-vuotisjuhlan, tai enemmänkin muistotilaisuuden aika. Tilaisuudessa enemmänkin kunnioitetaan Melinaa ja tämän muistoa, joten ehkä juhlasta ei voi puhua. Luvassa saattaa olla ohjelmaa, kenties puheita ja muuta sellaista. Saapi nähdä, tuleeko paikalle taas myös irvileukaisia paltamonisteja suutaan availemaan. Keskikesän päivänä kuuluu myös aatelisrouva Sandra Peinar ja tämän seurue olevan tulossa Rajakatseeseen kunnioittamaan pyhän Seintzin päivää. He aikonevat taas kiertää kulkueena pitkin Rajakatsetta. Pyhää Seintziä juhlitaan enemmänkin Zada-uskoisilla alueilla, vaikka myös Derecas-uskonto tunnustaa tämän miehen. Seintz eli pari sataa vuotta sitten aikana, jolloin valtakuntien rajat eivät täällä pohjoisessa olleet vielä tarkalleen olemassa ja hän liikkui niin Vuoriniityn kuin Vardakovinkin alueella. Seintzin päivää vietetään joka kolmas vuosi. Kauppias Vilho järjestää ison rahan Backgammon-turnauksen tänään (pelilauantai) taverna Vanhalla Piparilla. Osallistumismaksu on 400 kuparia ja kuulemma, jos sen on maksanut, niin rahoja ei saa takaisin. Osallistumismaksun ennakolta maksaneita on useita, tiedossa olevia nimiä on herra Gynter, Jojopan, Savihaara, Mona Vardakovista, "maineikas" Versten, joku Päiviö Vuoriniitystä. Muitakin on... Ilmoittautumisaikaa on aina siihen hetkeen, kun peli julistetaan alkaneeksi. Voittajalle on tiedossa muhkea rahasumma ja kuulemma toinen ja kolmaskin saattavat saada jonkin palkinnon. Vilho on joutunut tekemään muutamia julkilausumia papiston toiveista/vaatimuksesta. Serpentille Vilho vakuutti julkisesti, että kukaan ei voi kilpailussa hävitä enempää kuin sen 400 kuparia, mikä on osallistumismaksu. Backgammonhan tunnetaan siitä myös, että hämyisessä tavernassa kännipäissään voi hävitä jopa kolminkertaisesti alkuperäisen panoksen ja jos ei ymmärrä lopettaa ajoissa, niin noppa voi viedä ison omaisuuden yhdessä yössä muutamassa pelissä. Niin Zada- kuin Derecas-temppelikään eivät hyvällä katso tavernoissa tapahtuvaa uhkapelaamista, mutta Vilhon kisaa vastaan Serpent tai Turo eivät ole puhuneet. Jojopanille Vilho julkisesti lupasi, Jojopanin pyynnöstä, että jos joku pelaaja haluaa, niin hän saa vaatia, että hänen peleissään käytetään kolmea noppaa kahden sijaan. Pelihän toimii silloin niin, että kahdella samalla ei saa tuplamäärää noppia, vaan joka kerta heitetään kolmea erillistä noppaa. Syy tähän eriskummalliseen toiveeseen Jojopanilta tulee Nohvatovin uuden kuningattaren suunnasta, sillä hänen kotimaassaan Backgammonia pelataan kolmella nopalla. Jojopan ei vielä ole ilmaissut, monellako nopalla hän itse aikoo pelata pelinsä. Kaarlon jo perinteeksi käynyt keskikesän kisa on tänä vuonna aarteenkätkentäkisa. Sen järjestää Kaarlon sukulaistytöt Karola (Anni) ja Kristen (Venla). Ilmoittautumiset tähän kisaan tapahtuu vasta paikan päällä. Tuttuun tapaan kisaan tarvitaan myös muutama tuomari. Keväällä vietettiin tavernalla häitä, kun Vilhon apulainen Juhani Viimakorva ja piika Sara Nery menivät keskenään naimisiin. Paljon olikin väkeä paikalla, tosin parin sukulaisia vain vähän. Heitä edusti Juhanin sisko Veera Räätälinvaimo. Sittemmin aviopari järjesti uudet hääjuhlat Vuoriniityssä myös sukulaisten kesken, tämä Rajakatseen juhla oli enemmänkin paikallisille asukkaille ja täkäläisille tuttaville. Nykyisin aviopari asuu siis Vilhon kauppa-asemalla, linnakkeen puumuurien sisäpuolella. Häiden aikaan Rajakatseessa nähtiin ulkomaisia palkkasotureita, ihan raskaissakin varusteissa. Pari näistä jopa leikillisesti mitteli keskenään, hurjan näköistä se olikin. Joku on sittemmin tiennyt kertoa, tai ainakin muuten väittänyt, että nuo olisivat niitä merisusia. No, aseistettuja seurueita oli siis liikkeellä paljon. Savihaarakin oli vähän huolissaan, ja hän kävi hakemassa vartiotuvasta kilpiä ja vei nämä linnakkeen paikallaoleville sotilaille, Sakarille ja Matiakselle. Savihaara siis huolehtii meidän omien sotilaidemme uskottavuuden säilymisestä? Liikuttavaa. Hellevin apulainen Efedriina oli alkukesästä saanut päähänsä idean kokeilla ritsoja ja kivilinkoja, ilmeisesti jonkinlaisten mitä lienee härpäkkeiden linkoamiseen. Sotilailla ainakin oli hauskaa katsella, kun Efi yritti osua maaliin pikkukivillä. Ilmeisesti sotilaiden naureskelun siivittämänä Efedriina meni metsään jatkamaan kokeiluita pilkallisilta silmiltä piilossa. Mitään ei näissä kokeiluissa ole tiettävästi tuhoutunut... "Hirttämättömät" -nimellä kulkeva joukko otti keväällä osaa Halvarin leirin tuhoamiseen. Heille ei kuitenkaan heti maksettu täyttä sovittua palkkiota, koska leiri löytyi ilman heidän apuaan. Täysi määrä palkkiota on kuulemma kuitenkin maksettu jälkikäteen. Halvar, Iiv-pappi, on alkukesästä teloitettu Vuoriniityssä hirttämällä. Huhut väittävät, että hän oli jotenkin poissaolevan oloinen, huojui tuulessa, eikä pitänyt puhetta ennen teloitusta. Olisiko piesty pahoin, olisiko huumattu, mitä lienee. Vaikka inha rikollinen olikin, on jotkut sanoneet Vuoriniityn kapakoissa, että olisivat antaneet kovalle soturille arvoisensa lähdön, eikä tappaneet kuin teurassikaa. Kenties juuri Halvarin kiinnijäämisen tapahtumiin liittyen Rajakatseeseen hyökkäsi keväällä, hääpäivän iltana joukko kalmoja. Nämä elävät kuolleet tunnistettiin siksi samaksi väeksi, jotka olivat elävinä puolustaneet Halvarin erämaassa ollutta Iiv-leiriä vielä jokin aika sitten. Raatoja ei silloin ehditty kerätä talteen ilmeisesti, koska hyökkääjien oma väki oli niin huonossa kunnossa voitokkaan taistelun jälkeen, että paluu Vuoriniittyyn oli suoritettava heti. Rajakatseeseen iskeneet kalmot lyötiin, pilkottiin, poltettiin pintahiiltyneiksi ja lopuksi on asianmukaisesti haudattu suureen joukkohautaan Rajakatseen linnakkeen uuden hautausmaan lähistölle. Viime keskikesältä on samanlainen joukkohauta, sellaiseen laitettiin Punaisen kuun karnevaali. Molemmat haudat on asianmukaisesti siunattu. Keväisessä taistelussa eläviä kuolleita johtanut hupullinen soturi oli vainaja hänkin, eli eläviä kultisteja tai pappeja ei taistelussa ollut mukana. Eli elävät kuolleet nostattanut henkilö, Iiv-pappi tai mikä lie, lienee vielä vapaalla jalalla ja jossakin... Toki kaameita nämä Iiv-papit ja Iiv-kultistit, kun vielä kuoltuaankin palaavat eläviä vainoamaan. Huhutaan, että taistelussa päti isohko joukko monenlaisia sotureita. Erityisesti ansioituivat pappi Titus, joka löi johtajakalmon maahan, sekä Herbertinvartion Sinikka, joka keksi kerätä eläviltä kuolleilta niiden aseet pois, ruumiit kun tavallista sitkeämpinä nousivat pystyyn yhä uudelleen. Ilman aseiden poiskeräämistä olisi voinut tulla rumaakin jälkeä. Kukaan ei taistelussa kuollut, vastapuoli oli jo kalmoja, ja elävät selvisivät vammoilla. Ja niitä sitten riittikin. Mm. Titus sai iskun "herrasmiesten alueelle" ja Akselia pistettiin perseeseen. Kuulemma kävely ja etenkin istuminen on ollut hivenen vaivalloista heti taistelun jälkeen. Bardi Vidas Baltaros oli paikalla Rajakatseessa hääpäivänä, eli samana päivänä, kun epäkuolleitakin ilmaantui riesaksi. Miestä ei tietysti epäillä mistään, mutta kyllä tuolla bardilla onkin taitoa olla parahiksi usein paikalla, kun tapahtuu kummia. Mm. samalla tavalla kavahdetaan Zharin mestari Lotusta, tämänkin ilmaantuminen paikalle on usein huono enne. Fredric Tarragon -niminen hurjaviiniläinen kauppias teki kauppaa isolla määrällä viiniä Kaarlo Kempuran kanssa. Fredricin viininhakumatka oli epäonninen ja sadasta tynnyristä, mitä Hurjaviinistä lähti, pääsi ehjänä perille vain 81. Isoin kertaonnettomuus oli Bokea-järvellä, missä jokivene kippasi ympäri ja kymmenen tynnyriä vajosi pohjaan tai hajosi kivikkoon, niin että järvi värjäytyi tuosta kohtaa punaiseksi. Bokealaiset ovat irvailleet, että Kistonlahden pohjassa olevat Kistopatsaat vetävät viinitynnyreitä puoleensa. Fredric Tarragon ilmeisesti sai vielä voittoa tai ainakin pääsi omilleen retkestä, Kempura nimittäin maksoi aika hyvin, melkein 500 kuparirahaa tynnyriltä, mikä on tähän aikaan vuodesta hyvä hinta. Kaarlo kuitenkin sai vielä paremmin, koska arvonimen Kisto puitteissa hän sai 600 kuparirahaa tynnyriltä Geofriuksen kansliasta ja kuittasi siis melkein kymppitonnin voiton kertalaakista. Geofriuksen kansliassa joku Juupeli oli kuulemma sanonut, että ei kannata tulla ihan hetkeen uudestaan, mutta ilmekään värähtämättä rahat oli ladottu pöydälle. Saatuaan ison pussillisen juomatonta rahaa Kaarlo oli riehunut pitkän tovin pitkin Vuoriniityn tavernoita. Koossa oli taas vanha jengi, lähettiläs Jojopan, ritari Älliskö ja tietenkin Savihaara. Kaarlon vaimo Kirsi ja lankomies Jaakkokin liittyivät pian joukkoon. Kuulemma tonni meni sileäksi muutamassa päivässä, loput jäi odottamaan, että lähdetään uudelle kierrokselle jonnekin. Savihaara kävi pestävänä kolmekin kertaa päivässä ja tuoksui välillä niin ruusulle. Savihaaran mukaan se on semmoinen täyshoito, siihen kuuluu ruusun tuoksukin mukaan hoitoon. Kaarlo uusi keväällä Melinan pyhätön vuokrasopimuksen Melinan sisarien kanssa. Melinan sisaret ovat puolestaan laulelleet, ehkä Kaarloa ärsyttääkseen, "Kaljaa ja kaljaa" lauluun uudet sanat "kohtuutta kohtuutta" jne. "viisautta viisautta" jne. Huhutaan myös, että Melinan sisaret aikoisivat näihin aikoihin keskikesällä ulkoiluttaa Derecas-parantolalla olevia hoidokkeja. Naisvankeja ja entisiä rikollisia on siis talutettavien joukossa, eli kai sisarilla on myös vartijoita mukanaan? Kauppias Vilho koetti hankkia Melinan sisarten käyttöön liitutaulun, mutta tuo oli kuulemma liian pieni. Nyt Vilholla on hakusessa, mistä saisi järjestettyä sisarille oikein isoa. Huhutaan yhä, että Akseli Aivoitus ja piika Iida-Lotta olisivat naimisissa. Toinen on vähän typerä, ja toinen käy harvinaisen hitaalla. Eli täydellinen pari siis, jos huhu nyt edes pitää paikkansa. Hilpi on tehnyt pussukoita myyntiin Vilholle, taisivat mennä jo kaupaksi. Isäntä Jurkama väittää, että hänen ansojaan on käynyt joku tyhjentämässä. Mahdollisesti muidenkin ansoilla on käyty. Jurkamalla ei ole mitään käsitystä, kuka olisi ollut tämä ilkeämielinen henkilö, joka toisten ansoilla käy. Metsäläisiäkään ei ole nyt näkynyt ihan asutuksen lähellä. Toisaalta huhutaan, että metsissä liikuskelisi paljonkin erilaisia metsäseurueita, ja että metsäläiset liikehtelisivät myöskin. Eli huhuja on monenlaisia, keskenään ristiriitaisiakin. Torppari Kaaleppi Kaljupää kuuluu haluavan eroon käsipuolesta ja selkävaivaisesta rengistään Justuksesta. Parantolasta on kuitenkin koetettu sovitella, että josko vielä katsottaisiin asiaa. Kaaleppi on sitten antanut asian vielä olla, mutta sangen turhana renkinä Justusta Kaaleppi pitää. Vanha isäntä Uinas on kuollut keväällä, ilmeisesti ihan luonnollisesti. Hänellä oli maatilallaan vielä yksi vanha renki Äijö nimeltään. Äijökin lienee jo puolisokea. Mahtaakohan tila olla aika huonossa kunnossa. Uinaksen vanhin poika Unto kuuluu jo tulleen maatilalle ja ottanut sen haltuunsa. Bokeassa on väitetty nähdyn tuntemattomana liikkuvan Paltamonin seurueen. Neljän miehen ryhmä oli juuri samanlainen, kuin viime kesänä liikkunut Paltamonin joukko. Mistä näitä tietää, virallinen ilmoitus Rantatörmältä on, että Paltamon ei aio tänä kesänä tehdä maakuntakierrosta. Huhu Mulkkjarin kylän seutuvilta puolestaan kertoo, että siellä koetettiin surmata joku paltamonistien ryhmä. P-nauhoin varustautunut soturijoukko oli kierrellyt maaseutua, omien sanojensa mukaan etsimässä iiviläisiä ja muita rikollisia, kun seurue joutui tihutyön kohteeksi. Seurue oli vetäytynyt nukkumaan erääseen heinälatoon, kun joku telkesi ladon ulkopuolelta ja sytytti ladon palamaan. Kyläläisten tullessa paikalle oli lato jo ilmiliekeissä ja savuntulo esti ovea lähestymästä. Apuun rientäminen ei tuntunut juuri houkuttavan. Moni jo uskoi, että se oli sen joukkion loppu, kunnes kuului vain voimakas räsähdys ja puinen ladonovi poikkipuineen kaikkineen hajosi pieniksi säleiksi. Oviaukosta saapasteli läpi savun ja tulenliekkien ulos tämän jälkeen noen ja savun tahrima joukko, nokisina mutta ilmeisen vahingoittumattomina. Pari joukosta taisi vähäsen yskiä, kaikki eivät edes sitä. Olivat kietoneet kangassuikaleet suun peitoksi. Joukkio kuulusteli paikallisia maalaisia, mutta murhapolttoa yrittänyttä ei selville saatu. Joukkio pysyi kuitenkin kurinalaisena, syyllistä ei kovakouraisesti etsitty, kuin polttoyritys ei olisi miehiä paljoakaan hetkauttanut. Kovia poikia, kuulemma entisiä palkkasotureita lännestä. Tai sitten vähemmän välkkyjä, melkein helpomminhan pääsee läpi ladon seinästä kuin teljetystä ovesta. Tarina ei tosin kerro, minkälainen tuo lato oli, ja minkä kuntoinen. Kerrotaan, että Koskalan suvun palveluksessa toimiva ratsumies Werneri olisi mennyt naimisiin tässä pari päivää sitten. Puoliso on kuulemma joku karjapiika Koskalan suvun mailta. Rajakatseessakin Werneriä on aina ajoittain nähty. Derecas-pappi Klemens kantaa edelleen papin titteliä ja linturiipusta, vaikka Vuoriniityn temppeli on hänet pappeudesta erottanut. Paltamon on julkilausunut, että vain hän ja yksin hän voi Klemensin erottaa tehtävistään, joten Klemens on siis ilmeisesti edelleen Derecas-pappi, vai onko - kuka tästä ottaa selvää... Huhutaan, että myös pappi Ursula olisi nähty matkaamassa Rajakatsetta kohden. Hänkin siis Paltamonin pappeja. Samaten Vuoriniityn maakunnan pappeja on vahvasti liikkeellä. Arvailla voi, liittyykö tämä tuohon Melinan muistotilaisuuteen, pyhän Seintzin muistopäivään vai ties mihin... "Rautabardin", eli hovisoittelija Lisbeth Kalaton on nähty kulkevan Rajakatsetta kohden, joku hovivirkailija mukanaan. Samaten "maineikkaasta" Verstenistä on näköhavainto. Myös kauppias Gynter "Hurjaviiniläinen" on nähty vaimoineen olevan matkalla Rajakatsetta kohden. Paljon tunnettuja ja arvovaltaisia kulkijoita siis liikkeellä. Tämähän on mielenkiintoista. Pappi Titus on naisseurueen kanssa lähtenyt metsään retkelle pari päivää sitten. Ovat vielä tuolla metsäretkellään. Mikä lie ollut matkan syy, ei ole tietoa. Vidas Baltaroksen näitä kerrotaan takaisin vartoilevan, kuulemma myöhästyi kulkijoiden reissusta hivenen. Ehtiikö seurue takaisin Rajakatseen keskikesän juhliin, jää nähtäväksi. Myös palkkasoturiryhmä "Hirttämättömät" ovat oleskelleet edelleen näillä main, mm. Weldoonin linnakkeen suunnalla. Lienevät siis uusia tehtäviä odottelemassa, näin puhellaan. Mitä heistäkään tietää, tosi vähän. Johtajakin on naamioitunut oudosti, ties mistä syystä. Ja joukon naissoturi leikkii käpylehmillä... Nyt on siis keskikesän juhlan aika, ja tavernalle suuntaavat niin silmäätekevät, tavalliset maalaiset kuin kummalliset kulkijatkin. Rajakatseen sotilaat koettavat huolehtia toki siitä, että järjestys säilyy. Ja nyt pitäisi kai käydä taas uhrikivellä luonnonhengille kuten Myrskyjumalalle uhraamassa. Älkää kertoko papeille... 2. Huhuja Nohvatovista sekä eteläisestä Mahtivuoresta: Kevään kynnyksellä Vardakovin sotavelhojen suurmestari Kasimir kuoli, uutinen kantautui Rajakatseeseenkin loppukeväästä. Sotavelhoja siis johtaa nyt hänen adjutanttinsa Reulag, josta povataan seuraavaa suurmestaria. Kuuleman mukaan ehdokkaita vapautuneisiin virkoihin ei vielä ole, mutta niitä tullee. Iivana Vagemooria huhutaan ainakin kiinnostavan ehdokkuus, vaikkei mahdollisuuksia olisikaan. Uusi suurmestari valittaneen siis kesällä, kunhan kaikki sotavelhot saadaan yhtäaikaa paikalle kokoustamaan. Huhutaan että keskikesällä viimeistään valinta olisi suoritettu. Vahvimmin adjutantin paikasta kisaavat Mordocai Romanned ja Armas Jaama. Monet puhuvat Armaksen puolesta, mutta asia ei silti ole mitenkään varma tai selkeä. Romannedin tiedetään olevan ansioitunut soturi ja keinoja kaihtamaton poliitikko, mutta mies on äpärä (joskin tunnustettu sellainen), hänen tiedetään pelaavan poliittisesti varsin likaista peliä (onko tämä sitten miinus? Riippuu katsojasta) ja lisäksi Mordocaita rasittaa kovasti suvun jäsenten sotkeutuminen orjakauppaan, josta myös todisteita on löytynyt. Jaama taasen tunnetaan ehdottomasta rehellisyydestään, ansioistaan kiellettyjä järjestöjä vastaan ja ansioistaan taistelukentällä taistelijana, komentajana ja viimeksi siirtokunnissa (käytännössä kokemattoman) prinssi Ivarin adjutanttina. Miehen miinuksina ovat lyhyehkö pinna ja suorapuheisuus. Lisäksi varjona maineelle on sotavelhojen toiminta siirtokuntasodassa. Kerrotaan että sotavelhot olisivat polttaneet naisia ja lapsia taloihin, kun nämä olivat lingoin, kivin ja jousin puolustautuneet sotavelhoja vastaan Mustan Tornin taistelussa. Toisaalta, prinssihän viime kädessä joukkoja johti. Lisäksi Jaama kuuluu tölväisseen vahingossa kuningatartakin jollain kommentilla vastikään. Sotavelhot kokoontuvat keskikesän juhlan jälkeisenä viikkona valitsemaan uuden suurmestarin ja adjutantin sekä tarvittaessa täydentämään ritarineuvostoa. Kokous pidetään Vardakovissa sotavelhojen linnakkeella ja se alkaa suurella juhlajumalanpalveluksella Vardakovin temppelissä. Samalla vietetään suurmestarin virallisia hautajaisia (jos tosin käytännössähän mies jo maassa makaa). Uusi suurmestari on jo käytännössä varma. Tälle paikalle mitä suurimmalla todennäköisyydellä nousee entinen adjutantti Reulag. Adjutantin paikasta käydään edelleen kilpailua, mutta vaakakuppi tällä hetkellä on vielä Armas Jaaman eduksi. Toki aina on mustan hevosen mahdollisuus olemassa, koska kumpikaan, ei Mordocai Romanned tai Armas Jaama ole aina niitä sovittelevimpia, korrekteimpia tai kaunopuheisimpia henkilöitä. Vardakovissa kuulemma jopa lyödään vetoa uuden adjutantin valinnasta. Ja valintapeliä on entisestään sekoittanut uusi kilpailija, eli musta hevonen. Ehdolle on asettunut nuori sotavelho-ritari, joka asuu eteläisessä Nohvatovissa, pääkaupunkiseudulla ja lähellä hovia. Kerrotaan, että uuden kuningattaren olisi nähty joissakin hovijuhlissa vinkkaavan tälle nuorelle ritarille, sekä myöskin nähty tanssivan liiankin tuttavallisesti tämän nuoren ritarin kanssa. Olisikohan kyseinen ritari tätä nykyä kuningattaren ja hovin suosikki? Ehkä valinta ei olekaan vielä kovin selkeä ja kahden kauppa... Eteläisessä Mahtivuoressa on suuren tiehankkeen kanssa edistytty. Suomurajasta lähteneet rakentajat ovat lähestymässä hajavirstalaisia tovereitaan. Suurprojektin odotetaan valmistuvan ensi kesänä. Mahtivuoren kuninkaan ja ruhtinas Simoniden vedonlyönti tien rakentamisesta on saanut myös rakentajat kilpailumielelle. Tietyöläisten tukijat ovat keränneet potin, joka jaetaan pitemmän tiepätkän rakentajien kesken. Tien varrelle jääneet syrjäseudut ovat aloittaneet aktiivisen kievareiden ja muiden palveluiden rakentamisen. Syrjäseutujen aatelisille on myös jaettu tienpätkiä vartioitavaksi. Hajavirstan kaupungissa on löydetty maanalainen luola kaupungin alta. Ilmeisesti kyseessä on vanha varastoluola piirityksen varalta. Juorut kertovat, että luolasta olisi löytynyt kaupungin perustamisen aikaisia varusteita ja Deinosan-jalokivikillan leimoilla varustettuja arkkuja. Ainakin tällaisia nähtiin vahtisotilaitten kantavan kaupungin linnalle. Deinosan-killan eteläinen haara on saanut selvästi Mahtivuoren kuninkaan vihat päälleen. Uusi pääkiltatarkastaja Wersten on määrätty toimittamaan perusteellinen tarkastus etelän killan asioista. Miehen maineen tuntevat saattavat jopa sääliä killan mestareita ja noviiseja... Jos kyseessä siis ylipäätään on sama Versten. Mahtivuoren kuninkaan ja jalokivikillan välirikkohan juontaa juurensa etelän kiltamestarien penseyteen kunnioittaa kuninkaan valtaa. Liittyköhän kuninkaan myöntämä lupa Bokean illusiolle rakentaa teatteri pääkaupunkiin myös tähän riitaan? Huhutaan myös, että markkinataikurit neuvottelisivat kuninkaan kanssa metalli- ja voimakivikaupoista. ----- Avioitumisohjeet: -On yleisenä käytäntönä, että mies ja nainen voivat avioitua keskenään nopeallakin varoitusajalla. Tällöin pari hakeutuu papin luokse ja puheille, joka näiden kanssa keskusteltuaan ja aviollisen esteettömyyden todettuaan voi vihkiä parin yhteen. Vihkiminen voi olla yksityisempi tapahtuma, tai sitten julkinen tapahtuma, jota väkijoukko voi yhdessä seurata ja juhlistaa. Usein avioitumista juhlistetaan viettämällä myös varsinaiset häät, jotka yleensä vietetään vihkimisen jälkeen. Häät ovat siis suuri tapahtuma, joihin osallistuu väkeä kummankin osapuolen suvusta ja tuttavapiiristä. Häiden vietto on yleistä, mutta ei aina välttämätöntä, ja erityisesti vakavaraisille ja rikkaille suvuille häät ovat tärkeä tapahtuma. Vähävaraisemmat ja muutkin henkilöt saattavat toisinaan jättää häät väliinkin ja tyytyä pelkkään papin vihkimiseen ilman suuria juhlallisuuksia. Jotta avioliitto saa lainvoiman, pitää siitä tulla merkintä papin suureen kirjaan. Rajakatseessa papinvirkaa pitää tällä hetkellä Serpent ja tämän apulainen Turo. Jojopan voi vihkiä nohvatovilaisten avioliittoja, samaten Jojopanin apulainen pappi Aoru. Kaksintaistelu-ohjeet: -Yleiset ohjeet kaksintaistelua silmällä pitäen. Laki sanoo seuraavaa: Mies voi haastaa kaksintaisteluun toisen miehen, mikäli (huom. naiset ja lapset siis eivät kaksintaistele koskaan) a) on hyvä syy b) haastettu ei ole esim. raajarikko, sokea tms. heiveröinen c) haastettu tai haastaja ei voi olla pappi, kuninkaan virkamies tai lähettiläs d) aatelista ei alempiarvoinen voi haastaa kaksintaisteluun. Laki ei käytännössä sano muuta. Lisäksi muutamia käytännön sanelemia juttuja: Kaksintaisteluun kelpaa hienosti syyksi esim. sanallinen kunnianloukkaus. Mikäli joku on esim. saattanut neidon raskaaksi häpeällisesti ja ei suostu avioliittoon neidon kanssa, niin tällöin neidon sukulaisten olisi jopa velvollisuus kaksintaisteluun haastaa. Kaksintaistelusta pakeneminen on luonnollisesti iso häpeä ja lopun ikäänsä saa kantaa pelkurin mainetta. Lisäksi ei olisi mahdotonta, että haastaja katsoisi oikeudekseen tappaa tavattaessa paennut pelkuri. Varakkaalla väellä on tapana käyttää kaksintaisteluissa esitaistelijoita, etenkin jos varakkaan on haastanut vähävaraisempi ja alempiarvoisempi mies. Kielistä: -Mahtivuoren kieltä mallinnetaan pelissä suomella, hurjaviiniä taas englannilla. Kaikki pelihahmot osaavat mahtivuorta, ellei hahmoselosteessa toisin ilmoiteta. Hurjaviinin kieltä hahmot osaavat vain, jos asiasta on hahmoselosteessa erikseen mainittu. -Nohvatovin kieltä mallinnetaan ruotsilla, mutta erityisesti Vardakovin maakunnassa puhutaan yleisesti mahtivuorta, vaikka Vardakov Nohvatovin osa onkin. Hahmo osaa nohvatovia vain, jos hahmoselosteessa on asiasta erikseen mainittu. Muuta: -Naisen vaatetukseen kuuluu hame eikä housut normaalisti. Jos jollakin naisella on housut, vaikka hänen työtehtävänsä ei selkeästi housuja vaadi, niin naisen pukeutumista voi julkisesti paheksua (jos siltä tuntuu) tai hänelle huomauttaa asiasta (siis pelissä hahmona) tms. On joitakin hahmoja, joiden pukeutumiseen työn vuoksi saattaa kuulua housut. ----- |