>Mode:Read-RKSivut/sivut/Rajakatse 20 vuotta - Juhlapeli>Mode:True-RKSivut/sivut/Rajakatse 20 vuotta - Juhlapeli

Rajakatse 20 vuotta - Juhlapeli

Versio 2
Nykyinen sivu

Taverna oli suljettu jo paljon aikaisemmin, mutta
alkutalvesta se avattiin yhdeksi päiväksi
uudelleen.
Talvesta ei tosin ollut tietoakaan, sillä lämpöä
riitti, eikä kukaan ollut vielä tänä vuonna
nähytkään lunta.
Toista oli kuulemma ollut 20 vuotta sitten, kun
samaan aikaan vuodesta kaljakin jäätyi kuppiin,
vaikka oltiin sisällä.
Tai sellaista ne Kempura ja Savihaara
väittivät.

Taverna oli kuitenkin auki ja paikalle oli tullut
paljon paikallisia, muukalaisia ja
nohvatovilaisia.
Metsäläisiäkin oli ainakin yksi tai kaksi tai
kolme.
Tällä kertaa väki oli tavallista ystävällisempiä
heille, sillä metsäläisiä ei ajettu pois
nuotiokatoksesta.

Sitten alkoi tapahtua.
Paikalle saapui sotavelho Armas Jaama ja
linnakkeen kirjuri Teri.
Jotain virallisia asioita heillä oli liittyen kai
joihinkin virallisiin asiakirjoihin ja johonkuhun
nohvatovilaiseen mieheen.
Kumpikin on tunnettu pahasta suustaan ja siinähän
he karjuivat toisilleen ihan kauhealla äänellä.
Karjunta oli sellaista, että eihän sanoista
meinannut saada mitään selvää.
Tapahan se on tuokin siis hankaloittaa
salakuuntelua, kun ei kuuntelijan korvat kestä.
Möykkääjät saivat asiansa hoidettua ja molemmat
lähtivät, onneksi, pois tavernalta.


Myöhemmin paikalla harhaili oudosti käyttäytynyt
nainen, joka muistutti kovasti Zharin mestari
Lotuta, joka on aikaisemminkin herättänyt pelkoa
Rajakatseessa.
Moni kuitenkin väitti, että nyt kyseessä ei ollut
Lotus ilmeisestä yhdessäköisyydestä huolimatta.
Nainen marssi rajan yli kohti Weldoonia ja töni
ilmeisen helposti useamman sotilaan pois tieltään
tuosta vaan.
Ihminen se olento ei siis ilmeisesti ollut, ellei
sitten ollut riivattu.

Taverna oli suljettu jo paljon aikaisemmin, mutta
alkutalvesta se avattiin yhdeksi päiväksi
uudelleen.
Talvesta ei tosin ollut tietoakaan, sillä lämpöä
riitti, eikä kukaan ollut vielä tänä vuonna
nähytkään lunta.
Toista oli kuulemma ollut 20 vuotta sitten, kun
samaan aikaan vuodesta kaljakin jäätyi kuppiin,
vaikka oltiin sisällä.
Tai sellaista ne Kempura ja Savihaara
väittivät.

Taverna oli kuitenkin auki ja paikalle oli tullut
paljon paikallisia, muukalaisia ja
nohvatovilaisia.
Metsäläisiäkin oli ainakin yksi tai kaksi tai
kolme.
Tällä kertaa väki oli tavallista ystävällisempiä
heille, sillä metsäläisiä ei ajettu pois
nuotiokatoksesta.

Sitten alkoi tapahtua.
Paikalle saapui sotavelho Armas Jaama ja
linnakkeen kirjuri Teri.
Jotain virallisia asioita heillä oli liittyen kai
joihinkin virallisiin asiakirjoihin ja johonkuhun
nohvatovilaiseen mieheen.
Kumpikin on tunnettu pahasta suustaan ja siinähän
he karjuivat toisilleen ihan kauhealla äänellä.
Karjunta oli sellaista, että eihän sanoista
meinannut saada mitään selvää.
Tapahan se on tuokin siis hankaloittaa
salakuuntelua, kun ei kuuntelijan korvat kestä.
Möykkääjät saivat asiansa hoidettua ja molemmat
lähtivät, onneksi, pois tavernalta.


Myöhemmin paikalla harhaili oudosti käyttäytynyt
nainen, joka muistutti kovasti Zharin mestari
Lotuta, joka on aikaisemminkin herättänyt pelkoa
Rajakatseessa.
Moni kuitenkin väitti, että nyt kyseessä ei ollut
Lotus ilmeisestä yhdessäköisyydestä huolimatta.
Nainen marssi rajan yli kohti Weldoonia ja töni
ilmeisen helposti useamman sotilaan pois tieltään
tuosta vaan.
Ihminen se olento ei siis ilmeisesti ollut, ellei
sitten ollut riivattu.

Tavernalle saapui uusia sotilaita linnakkeeta.
He lukivat kuninkaan tiedonannon.
Samassa yhteydessä tiedotuksen lukenut upseeri
ilmoitti kuin ohimennen, että linnakeen vanhempaa
sotamiestä, Akseli Aivoitusta ei koskaan
ylennettäisi aliupseeriksi.
Akseli hermostui silminnähden tästä.

Tavernalla pyöri myös outo joukkio muukalaisia,
jotka sanoivat etsivänsä palkkasoturia Nilsiä.
Nils ei tavernalla ollut, mutta hänen vaimonsa
Impi kylläkin.
Yön pimeydessä, mutta kaikkien paikallaolijoiden
nähden muukalaiset hyökkäsivät yllättäen Impin
kimppuun.
Kaipa heillä oli jotain hampaan kolossa Nilsiä
vastaan, ja kun Nils ei paikalla ollut, niin
vaimo joutui kohteeksi.
Muukalaiset saatiin nujerrettua kovan taistelun
jälkeen.
He osoittautuivat peikoiksi; ilmankos niin kovan
vastuksen antoivat ja ilmankos niin typerästi
käyttäytyivät.
Moni sai vammoja peikkojen riehuessa, mutta ihme
kyllä peikkoja lukuunottamatta kukaan ei kuollut.
Kiitos kuului pappi Turolle, joka sai jopa pahoin
loukkaantuneen Impin pelastettua.

Ilta päättyi, kun haavoittuneita kannettiin ylös
yön pimeydessä.

Tavernalla pyöri myös outo joukkio muukalaisia,
jotka sanoivat etsivänsä palkkasoturia Nilsiä.
Nils ei tavernalla ollut, mutta hänen vaimonsa
Impi kylläkin.
Yön pimeydessä, mutta kaikkien paikallaolijoiden
nähden muukalaiset hyökkäsivät yllättäen Impin
kimppuun.
Kaipa heillä oli jotain hampaan kolossa Nilsiä
vastaan, ja kun Nils ei paikalla ollut, niin
vaimo joutui kohteeksi.
Muukalaiset saatiin nujerrettua kovan taistelun
jälkeen.
He osoittautuivat peikoiksi; ilmankos niin kovan
vastuksen antoivat ja ilmankos niin typerästi
käyttäytyivät.
Moni sai vammoja peikkojen riehuessa, mutta ihme
kyllä peikkoja lukuunottamatta kukaan ei kuollut.
Kiitos kuului pappi Turolle, joka sai jopa pahoin
loukkaantuneen Impin pelastettua.

Ilta päättyi, kun haavoittuneita kannettiin ylös
yön pimeydessä.

Notice: ob_end_flush(): failed to send buffer of zlib output compression (0) in /home/rajakats/public_html/wordpress/wp-includes/functions.php on line 4673