Rahat

Mahtivuoren ja Nohvatovin rahat ennenvanhaan

Kultaa löytyy hyvin hyvin vähän, joten sitä ei rahoihin riitä. Näin ollen rahat ovat arvottomampia metalleja kuten kuparia. Perusrahayksikkö on nimeltään kupariraha ja sen arvo on molemmissa valtakunnissa sama. Mahtivuoren puolella Mahtivuoren kuparirahaa rahvas kutsuu usein nimellä Juilo ensimmäisen kuninkaan mukaan. Nohvatovissa kuparirahaa rahvas kutsuu usein nimellä Taltari ensimmäisen rahapajan mukaan, joka oli siis Taltaran kaupungissa. Hopearaha on 10 kuparirahaa. Kyseinen raha ei ole mitenkään erityisen puhdasta hopeaa. Pienempiä rahoja kutsutaan nimellä ropo ja ne ovat myös kuparia. Mahtivuoren puolella on olemassa 1/10 ja 1/2 kuparirahan ropoja. Nohvatovissa on 1/10, 1/5 ja 1/2 kuparirahan ropoja.

Olemassa on ollut myös 1/100 Juiloa, mutta tämä poistettiin käytöstä vuonna 312 liian pienenä rahana. Olemassa on ollut myös 1/100 taltaria ja 1/20 taltaria, mutta 1/100 taltaria poistettiin käytöstä 302 vuonna ja 1/20 taltaria 392 vuonna. (Käytöstä poistaminen tarkoittaa niiden tekemisen lopettamista.) Nohvatovissa on jokus painettu myös 3/100 Taltarin kolikoita, mutta näitä tehtiin vain kovin lyhyen aikaa vuosina 220-242.

Nohvatovissa on vuodesta 422 painettu ns ritarilanttia, joka on arvoltaan 3 hopearahaa eli 30 kuparirahaa. Siinä on ritarin pään kuva, mistä nimitys tulee. Rahaa on kulkeutunut huomattava määrä myös Mahtivuoren puolelle, jossa se on täysin kelpaavaa valuuttaa, kuten kaikki muutkin Nohvatovin rahat. Myös Mahtivuoren rahat kelpaavat yleisesti Nohvatovin puolella.

Todella suuret rahat ovat hopeaharkkoina, jotka eivät hopearahojen tapaan kuitenkaan ole mitenkään erityisen puhdasta hopeaa. Pienimmät hopeaharkot ovat arvoltaan 2000 kuparirahaa.

Mahtivuoren rahauudistus

Vasemmalla tavallinen 1/2 kuparin kolikko, 1 ja 5 kuparin rahat

Rajakatseessa käytetyt 'leimarahat'

Vuoden 468 tienoilla Mahtivuoren rahakantaan ilmestyivät kuvassa olevat leimarahat. jotka ovat aihioltaan puolen kuparin kokoisia. Niihin on leimattu rahan arvoa vastaava luku, sekä joitakin turvamerkintöjä väärentämisen hankaloittamiseksi. Nohvatovin kauppiaat eivät näitä leimarahoja oikein hyväksyneet ja niitä pidetäänkin siellä yleensä puolen kuparin arvoisena.

Käyttörahat tänään

Mahtivuoren toinen rahauudistus

Uuden polven leimarahat

Vasemmalla siis vanha yhäkin käypä puolen kuparin kolikko

Reikä ilmestyi 1/2 kuparin rahaan

Uuden sukupolven leimarahat ovat ilmestyneet kansalaisten iloksi vuodesta 470-471. Puolen kuparin lätkään lyödyt merkit poistuivat ja niiden arvo putosi kaikki puolikuparisiksi runsaan väärennyksen vuoksi. Uudet leimarahat yhäkään ei Nohvatovin puolella eivätkä Hurjaviinissä täyttä arvoaan saa vaan satasesta voi saada Hurjaviinissä esim. 50 kuparia sikäläistä rahaa vaihdossa. Samassa uudistuksessa puolen kuparin kolikkoon ilmestyi reikä ja kolikot näyttävät olevan edellistäkin kiiltävämpää kuparia. Lienee maailmassa yksin Vuoriniityn rahapaja tietää tuonkin metallin seoksen, josko sitten sielläkään.

Vanhat puolen kuparin kolikot käyvät yhä käyttörahana, mutta vanhan sukupolven leimarahat katsotaan Mahtivuorenkin puolella yleensä puolen kuparin arvoisiksi. Syynä näiden väärennysten yleisyys.

Vanhoja Mahtivuoren hopearahoja ja kuparirahoja ei juuri enää liiku, koska isorikkaat ovat kahmineet ne omiin rahalaareihinsa. Tämä siksi, että niillä on helpompi käydä kauppaa ulkomaille.

Vuonna 482 (2022) inflaatio, joka paljolti johtunee Vardakovissa käydystä sisällissodasta, on pudottanut pienet roposet käytännössä käytöstä ja puolikuparinen näyttää olevan käytännössä pienin raha mitä liikkuu ja lyödään. Toki vanhat esim. 1/10 kupariset ovat olemassa, mutta niitä ei vuonna 482 ole lyöty kummassakaan valtakunnassa lisää.

Rajakatsemaailma Rahatalous