Kirjaudu rajakatsetunnuksella

Pamppukaarti


Et voi muokata koska, sivu on suojattu ylemmälle tasolle


Sivuhistoriassa on 11 versiota : Selaa sivuhistoriaa : Näytä viimeisin muokkaus



Muokkaaja Kirjoita tähän kenttään (muokkaa)




Esikatselu



Galleria 2005


Eräs pamppukaartilainen, joka menehtyi keskikesällä 465 Rajakatseessa

Eräs pamppukaartilainen, joka menehtyi keskikesällä 465 Rajakatseessa


Tämä artikkeli on hyväksytty Rajakatse fantasia ry:n pelimaailmaan


Derecas-papiston entinen ylipappi Paltamon kokosi vallassa ollessaan palvelukseensa aseellisia soturiryhmiä, joiden tehtävänä oli kiertää Mahtivuoren valtakuntaa uskonnollisen kurin ylläpidosta huolehtien. Nämä kiertelevät joukot oli koottu osittain Derecas-papiston maallikkosotureista, osittain muista henkilöistä. Näiden aseistautuneiden ja papiston palveluksessa toimineiden ryhmien oli määrä paitsi kerätä "vapaaehtoisia" maksuja Derecas-papistolle, niin myös huolehtia harhaoppisten, kuten Myrskynjumalan palvojien etsimisestä ja kurittamisesta. Nämä usein koviin otteisiin taipuvaiset ryhmät saivat kansan parissa kutsumanimen "pamppukaarti." Nimen yleistymiseen vaikutti mm. se, että useat näiden kiertelevien ryhmien jäsenistä olivat varustautuneita pampuin. Joukkojen jäsenet eivät itse tätä eräänlaista pilkkanimeä itsestään käyttäneet.

Vuonna 467 Paltamonin kokoaman sotajoukon saapuessa Vuoriniityn maakuntaan myös tätä runsaan sadan hengen armeijaa kutsuttiin samalla nimityksellä. Kun Paltamonin valta vielä samana vuonna romahti, myös pamppukaartit lakkautettiin ja hajautettiin virallisesti. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ainakin osa entisistä Paltamonin seuraajista ja ns. pamppukaartilaisista on päättänyt jatkaa aiempaa toimintaansa, eli Vuoriniityn maakunnan kapinalliseksi katsomansa pappiskunnan vastaista toimintaa.

Vuodesta 467 pamppukaarti on ollut käytännössä lakkautettuna pohjoisessa, tosin läntisissä siirtokunnissa kyseinen liike on vielä toiminut, tosin enemmän ammattimaisina palkkasotureina kuin hengellisenä maallikkoliikkeenä.


Tunnettuja pamppukaartilaisia



-Iskarus, pamppukaartien johtajia, mm. johti Rantatörmän varustuksen sotilasosastoa palkkasoturipäällikkö Walter 'Kalpakäden' kanssa.
-Reima Karju, yksi pamppukaartilaisten alipäälliköistä, joka on operoinut erityisesti pohjoisessa, Vuoriniityn maakunnassa. Miehen liikkeistä ja oleskelupaikasta ei ole tietoa kesän 467 jälkeen.
-Pappi Antimus johti keskikesällä 467 ryhmää, joka murhasi Melinan.
-Hikka, Derecas-papiston Suomurajan temppelin vartiomies. Oli mukana pappi Antimuksen ryhmässä kiinniottamassa Melinaa. Osallistui kesällä 468 yritykseen tehdä tuhoisa isku Melinan sisarten Vuoriniityn pyhäkölle, ja yrityksen epäonnistuttua surkeasti on tuosta lähtien ollut Vuoriniityn viranomaisten vankina.
-Miero ja Suoro, kaksi pamppukaartiin liittynyttä veljestä, molemmat sotureita. Kumpikin sai surmansa kesällä 467 jouduttuaan Rajakatseessa tuntemattomien väijyttäjien nuolisateeseen. Veljekset toimivat eläessään myös härkävankkurien ajureina ja hoitivat erilaisia kuljetustehtäviä. Varsinkin toinen veljeksistä on jäänyt sanontoihin, "ei saa joutua Mieron tielle". Tarina ei kerro, moniko kohtasi kyseisen kuskin härkävankkureineen ahtailla teillä.
-'Maineikas' Versten, joka oli 468 jopa Rajakatseen vt. pappinakin' kuului osittain tähän joukkoon, vaikka ei olekaan osallistunut itse pamppukaartien toimintaan.