Kirjaudu rajakatsetunnuksella

Rajakatse LXIII - 63: Sandraavena


Et voi muokata koska, sivu on suojattu ylemmälle tasolle


Sivuhistoriassa on 0 versiota : Selaa sivuhistoriaa : Näytä viimeisin muokkaus



Muokkaaja Kirjoita tähän kenttään (muokkaa)




Esikatselu


5.-6.7.2014, Rajakatse LXIII - 63: Sandraavena

Keskikesän juhlan aikaan oli Rajakatseessa kovin vilkasta ja vähän rauhatontakin, liikkeellä oli tavallisten matkustavaisten ja maalaisrahvaan lisäksi paljon muutakin sekalaista väkeä. Rajakatseeseen oli saapunut aatelisrouva Sandra Peinar arvovaltaisine seurueineen, ja ilmeisesti tuon joukon paikallaolo johti siihen, että paikalle tuli paljon kaikkea muutakin väkeä, seurueen nähdäkseen ja mahdollisesti tästä hyötyäkseen. Oli kerjäläisiä, oli huoria ja huijareita sekä ihan suoranaisia rosvojakin. Mitään kovin vakavaa välikohtausta ei lopulta nähty, vaikka viranomaisilla riittikin työsarkaa tavernaseudun valvomisessa. Juhlien toisena päivänä olikin sitten rauhallisempaa, vaikka kulkijoita riitti aika lailla silloinkin. Metsäläisistä ei keskikesällä aiheutunut huolta, mikä oli vähän poikkeuksellista, mutta tervetullutta toki.

Sotilailla riitti silti työtä järjestyksen ylläpitämisessä. Sotilaat hoitivat tehtävänsä kai ihan kohtuullisesti, lisäksi on kehuttu Herbertinvartion sotureita hyvästä vartioinnista. Myös isäntä Ilmarin kerrotaan autelleen sotilaita ihan pätevästi. Samaten nostoväen miehistä on hyvää sanottavaa.

Sandra Peinar ja hänen seurueensa osallistui siis Rajakatseessa juhlien toisena päivänä Pyhän Seintzin kierrokselle. Tähän kulkueeseen otti osaa niin nohvatovilaisia kuin muutamia vuoriniittyläisiäkin. Eräs osanottaja oli Rosanna -niminen nainen. Rosanna esittäytyi Geofriuksen hovin edustajaksi, mutta Savihaaran ja muutaman muunkin mukaan kyseessä on sen sijaan Geofriuksen veljen avioton lapsi eli äpärä. Rosannalla oli myös palvelusneito Matilda, joka suututtuaan heitteli ihmisiä kävyillä. Joo, hivenen pöljähtänyt tuo palvelija saattoi olla.

Huhutaan, että Rajakatseeseen olisi suunnitelmissa perustaa jonkinlaista kauppa-asemaa. Kerrotaan ainakin, että pelien peluuttaja Vilhoa olisi käynyt kesän aikana tapaamassa samalla kertaa useat paikallisista maalaisisännistä, mm. Ilmari, Jurkama, Otto ja monia muitakin. Jurkama puolestaan hukkasi miekkansa keskikesällä, rosvot veivät sen mennessään, tosin isännän henki säilyi. Jurkama laatikin miekasta ilmoituksen ja lupasi löytöpalkkion.