Kirjaudu rajakatsetunnuksella

Tuotteet ja tavarat


Et voi muokata koska, sivu on suojattu ylemmälle tasolle


Sivuhistoriassa on 10 versiota : Selaa sivuhistoriaa : Näytä viimeisin muokkaus



Muokkaaja Kirjoita tähän kenttään (muokkaa)




Esikatselu



Rajakatse-maailman tuotteet ja tavarat


Tämä artikkeli on hyväksytty Rajakatse fantasia ry:n pelimaailmaan



Osio 0: mitä kukakin ansaitsee



Kaikkien alempien yhteiskuntaluokkien palkkoihin kuuluu lähes poikkeuksetta aina myös asuminen, ruoka ja mahdollisesti myös vaatteet. Näin on ainakin rengeillä, piioilla, palvelijoilla, apulaisilla, oppipojilla, merimiehillä, sotilailla ja osalla kaivostyöläisiäkin.

Osa kaivostyöläisistä asuu omassa talossaan ja saavat lähes koko palkkansa rahana.

Maalla isäntien tulot ovat kasaantuneet yleensä syksyyn, jolloin viljaa myydään ja myös verot kerätään. Muita tuloja on esim. eläimen teurastuksen yhteydessä. Näin ollen myös maatalojen palvelijat saavat rahatulonsa köntteinä eli käytännössä syksyllä. Yleensä kylissä onkin erityinen juhla, jolloin isännät maksavat palkollisilleen vuoden
rahapalkkion. Palkan suuruus luonnollisesti voi katovuosina kutistua.

Normaalisti keskiverto rengin tai piian rahapalkka on keskimäärin noin 4 kuparia kuussa, joka maksetaan siis könttinä syksyllä eli noin 50 kuparia vuodessa + ylöspito talon puolesta. Käytännössä joskus palkkio maksetaan myös esim. porsaana tms.

Kaupungeissa palvelijoilla, apulaisilla ja oppipojilla on yleensä säännöllisempi palkanmaksu kuin maalla, yleensä noin 4 kertaa vuodessa. Palkka on 6-30 kuparia kuukaudessa riippuen tehtävästä ja pätevyydestä. Palkka on suurempi kuin maalla, mutta kaupungissa eläminen vaatii yleensä hiukan omankin rahan käyttämistä, kun maalla taas ylöspito talostatarkoittaa kaikkea tarvittavaa.

Nyrkkisääntönä todettakoon, että maalla renki, apulainen, piika, palvelija,oppipoika saa noin 4-20 kuparia kuussa keskimäärin palkkaa, painottuen hyvin voimakkaasti tuonne 4 kupariin päin. Kaupungissa sama väestöryhmä
saa noin 6-30 kuparia kuussa painottuen hyvin voimakkaasti 6 kupariin päin, mutta eläminen kaupungissa yleensä kuluttaa ylöspidon lisäksi myös hiukan omia varoja.

Kaivostyöläiset ansaitsevat yleensä useamman sata kuparia vuodessa ylöspidon lisäksi, mikä on enemmän kuin rivisotilaan palkka, mutta vähemmän kuin aliupseerin. Merimiesten keskiansiot ovat hiukan pienemmät kuin
kaivosmiesten. Upseerit, kirjurit, kiltojen jäsenet jne. ansaitsevat luonnollisesti enemmän kuin sotilaat tai kaivostyöläiset.


Osio 1: Tavalliset tavarat ja asiat



Asioiden hinnat riippuvat monista asioista kuten mm ostajasta, myyjästä, saatavuudesta jne. Seuraavat hinnat
ovat keskimääräisiä Nohvatovin ja Mahtivuoren kaupungeissa. Nyrkisääntönä todettakoon, että se, mitä renki tai piika osaa itse iltapuhteella väsätä puusta tms on yleensä aika edullista ostaakin. Se, mikä vaatii ammattilaiskäsityöläistä esim. seppää, maksaa yleensä enemmän. Metallit esineissä ovat yleensä hinnakkaita.

a) Rajakatse-maailman tunnetut metallit ja rahat



Kultaa on hyvin vähän, mutta sitä pidetään arvokkaana. Käytössä lähinnä koruissa ja joissakin maagisissa esineissä. Kultaa ei löydy mistään kaivoksista kuin ihan sattumalta. Joskus harvoin hippuja kulkeutuu
metsäläisten mukana pohjoisesta. Todennäköisempi kulkureitti on Hurjaviinistä kauppiaiden mukana, mutta tämäkin on harvinaista. Zharin mestareilla lienee eniten kultaa, mutta se harvemmin kulkeutuu killan ulkopuolelle.

Hopeaa löytyy joistakin kaivoksista molemmista valtakunnista. Sitä käytetään rahoissa, koruissa, (maagissa esineissä) ja myös esim. rikkaiden kodin käyttöesineissä kuten lautasissa. Suuret rahat ovat
hopeaharkkoina. Hopean puhtaus vaihtelee voimakkaasti. Arvokkaammat korut ovat yleensä hopeaa ja niissä on mahdollisesti jalokiviä.Kupari on molemmissa valtakunnissa eniten käytetty metalli. Sitä löytyy
muutamasta kaivoksesta suhteellisen rikkaina esiintyminä. Kuparia käytetään rahoissa, koruissa, (maagisissa esineissä), käsityössä mm kupeissa.

Tinaa ei löydy mistään kaivoksista, joten myöskään pronssia ei tuoteta. Pronssisia esineitä voi olla tuontitavaroina Hurjaviinistä ja Zharin mestareilla voi olla pronssisia esineitä kaupan. Jalokivikilloissa tunnetaan tina, mutta siitä ei olla juuri kiinnostuneita.

Messinki (sinkki + kupari) tunnetaan, vaikka sinkkiä puhtaana ei tunneta. Messinki ei ole kovin laajalti käytettyä.

Lyijyä löytyy molemmista valtakunnista. Sitä käytetään käsityössä metallina ja väriaineina mm punainen lasin väriaine. Lyijy ei ole kovin laajalti käytössä.

Rautaa löytyy molemmista valtakunnista. Yleinen malmi on CuFeS2. Rautaa käytetään aseissa ja useissa työkaluissa mm hakuissa.

Metallien pelkistystä varten on olemassa 4 erityistä laitosta, jotka ovat [Nohvatov|Nohvatovissa] (Vardakovin sotavelhot), [Suomuraja|Suomurajassa] (Deinosan), [Vardakov|Vardakovissa] (Vardakovin sotavelhot) ja Vuoriniityssä (Deinosan).

Pelkistysmenetelmän tuntevat vain jalokivikillat ja Zada- ja Derecas- papistot. Papistot eivät kuitenkaan tee metallin pelkistystä ja jättävät tämän toiminnan kokonaan jalokivikilloille. Bokean illusiossa on ollut hanke metallin pelkistyslaitosta varten vireillä pitkään, mutta he eivät sellaista tule saamaan aikaan koskaan. Totuus on,
että Bokean illusiossa ei ole riittävää tietotaitoa. Zharin mestarit myyvät myös metallia, mutta nykyisin vain esineinä, eikä enää harkkoina, kuten vielä muutama sata vuotta aikaisemmin.

Pelkistysmenetelmä hyödyntää voimakiviä ja ilman voimakiviä Nohvatovissa ja Mahtivuoressa ei välttämättä osattaisi metalleja pelkistää. Metallit myydään näistä jalokivikiltojen metallipajoista harkkoina sepille ja muille käsityöläisille, jotka eivät tiedä, miten metalli on maasta kaivetusta malmista metallin muotoon muuttunut.

-Tässä vaiheessa emme määrittele, tunnetaanko Hurjaviinissä metallinpelikistystaito. Hurjaviinissä voi kuitenkin olla rauta-aseita, koska niitä voi tulla tuontitavarana Nohvatovista ja Mahtivuoresta. Lisäksi Hurjaviinistä voi tulla pronssiesineitä pohjoiseen päin, vaikka niitä ei Hurjaviinissä olisi tehtykään. Rahat ovat kuparia ja suuremmat rahat ovat hopeaa. Pelinjohtajan opuksessa mainitaan, että rovot olisivat tinaa, mutta näin ei ole.

Etenkin syrjäseuduilla rahaa ei niin suuria määriä ole liikkeellä. Tällöin vaihtokauppaa tehdään kaikella mahdollisella mm eläinten nahoilla. Edes pääkaupungeissa kaikki vaihtokauppa ei tapahdu metallisilla rahoilla.


b) Kulkuvälineet



Hevoset
vanha vetojuhta 200 kuparia
ratsu 400 kuparia
hyvä sotaratsu 1200 kuparia
vetohärkä 180 kuparia
satula ja suitset 120 kuparia
nahkainen satulalaukku 25 kuparia
-eläimiä kuten aasi tai muuli ei ole Nohvatovissa ja Mahtivuoressa.
(Sammalvuoressa asti käyneet ovat voineet aasin nähdä.)

sukset + sauvat 9 kuparia
lumikengät (harvinainen) 30 kuparia, jos jostain löytää
pulkka(käsityötä) 2 kuparia
reki + valjaat 300 kuparia
2 pyöräinen kärry + valjaat 500 kuparia
4 pyöräinen kärry + valjaat 1000 kuparia

Nohvatovilaisen Jokimiesten
killa käyttämä laiva 16000 kuparia
merikelpoinen purjevene 10000 kuparia
soutuvene + airot 700 kuparia
ruuhi 300 kuparia
merilaiva 50000 kuparia

-hirmusuuria laivoja ei Nohvatovin ja Mahtivuoren
merillä kulje lainkaan

-Suurjärvellä on vain tavallisia soutuveneitä joissa muutamassa
suuremmassa on purje. Purjeellisen veneen hinta voi kohota
2000 kupariin. Suurjärvellä ei ole tärkeitä kauppareittejä.

-Bokea-järvellä on enemmän liikennettä kuin Suurjärvellä, koska
Mahtivuorelaiset siirtävät tavaraa Bokea-järvellä Olyistä pääasiassa
Vuoriniittyyn Bokea-kylän kautta. Muutamissa suuremmissa Mahtivuorelaisten
veneissä on purje ja sellaisen hinta voi kohota 2500 kupariin.

-kaikki vesialueet Nohvatovin ja Mahtivuoren valtakunnissa ovat talvella
jäässä lukuun ottamatta vuolaanpia jokien virtauspaikkoja. Veneillä ja
laivoilla ei siis talvella liikuta.

-pienemmät veneet vedetään talveksi maalle. Monet suuret laivat jäävät
talveksi Hurjaviiniin, missä talvi on paljon miedompi. Tämä on
mahdollista, sillä useat suuremmista laivoista ovat Hurjaviinin kauppaa
varten tehtyjä.

-Talvella liikutaan suksin ja reellä.


c) Aseita


Aseiden metalli on rautaa. Seuraavat ovat normaalitasoisia aseita. Jos ase
on hyvin taottu ja tehty, voi sen hinta olla jopa kaksinkertainen. Miekat
ovat lyömämiekkoja.

tikari 30 kuparia
lyhyt miekka 65
pitkä miekka 100
kahden käden miekka 145
nuija aika vähän
pieni kilpi 50
iso kilpi 100
nahkahaarniska 140
ketjuhaarniska 400
levyhaarniska 750
äpärämiekka 105
kävelysauva 2
kivilinko 10
(heikko) lyhytjousi 40
pitkäjousi 200
hyvä pitkäjousi (harvinainen)700
nuoli 2
iso tappara (iso sotakirves) 90
tappara 66
käsikirves 45
heittokeihäs 5
keihäs 10
ryhmysauva 10
peitsi 150
ruoska 15
ratsupiiska 10


d) Muutamia muita tavaroita

savipullo 4
lasipullo 28
nahkainen selkäreppu 25
nahkakengät 25
tuohivirsut aika vähän
metallinen heittohaka(3koukkua) 80
soihtu 1
-sisätiloissa taloissa käytetään päreitä ja
varakkaimmilla kuten kauppiailla yms. kynttilöitä
kynttilälyhty 5
öljylamppu 20 (käytössä yleensä vain kaupungeissa)
-käyttää esim. pellavaöljyä
myrskylyhty 35
-murskylyhty on siis suojattu öljylamppu
kangassäkki 6
20 m köyttä 9
tulukset 15

puukko 30
pieni metallivasara 20
hakkuukirves 55
kivikirves aika vähän
saha 20
hakku 80
peltoaura (rauta kärki) 90

Terva on tärkeä tuote ja tervanpolttoon on erikoistuneita henkilöitä,
vaikka mitään varsinaista tervanpolttajien kiltaa ei olekaan olemassa.
Tervahauta palaa noin viikon ja kuutiosta tervaksia tulee noin 30 litraa
tervaa.

-Nohvatovin kaupungista ja Suomurajasta löytynee kaikki yllä luetellut
tavarat, jos osaa hakea. Vardakovista ja Vuoriniitystä myös pois
lukien vesiliikennevälineet. Vardakovista voi saada soutuveneen.
-Taltarassa ja Hajavirstassa voi olla, että harvemmin kysytyt tavarat
eivät ole saatavilla. Esim. merkelpoisen kulkupelin ostaminen onnistunee
vain pääkaupungissa, ellei sitten sattumalta muuallakin.
-Taltarassa ja Hajavirstassa on kauppakilta edustettuna, joten
laillista tavaraa kuin tavaraa saa tilattua, jos on aikaa ja rahaa.
-molemmissa kaupungeissa heti satamalaiturien jälkeen on osittain kiviset
vartiotornit, joiden välistä portit avautuvat kaupunkiin. Porttien
jälkeen on kauppiaiden rakennukset oikealla ja sotilaiden parakit
ja viranomaisten talot vasemmalla. Keskellä molemmissa kaupungeissa
on temppeli.
-Kylät sijaitsevat lähes poikkeuksetta vesien äärellä ja korkeammalla
kohdalla jos mahdollista. Kylissä voi olla seppä, mutta hänellä
tuskin on esim. aseita juurikaan varastossa myytävänä. Kuitenkin
kyläseppä yleensä voi tehdä myös jonkinlaisia aseita tilauksesta.
-Jos on suhteita hämärämiehiin, voi koettaa ostaa kiellettyjä esineitä,
kuten kuristussiima, myrkkyjä, huumaavia aineita, tiirikoita jne.
Näiden hinta riippuu usein enemmän tilanteesta kuin esineen arvosta.


e) Elintarpeet ja eläimet



Tuoppi talon olutta tavernassa maksaa 1 rovon (1/10 kuparia). Lihapitoinen tukeva ateria voi maksaa jopa hopearahan (10 kuparia). Yleensä aterian hinnat jäävät reilusti tämän alle. Tavallisen kansan parissa tavernassa syömistä pidetään tuhlaamisena, mutta ei sitä muutoin paheksuta. Tavernoissa syövät matkaajat ja
paikalliset yleensä käyvät lähinnä ottamassa tuopposellisia. Maatiloilla viljelykset ovat viljalajikepainotteisia, kuten ruis, ohra, kaura. Lisäksi viljelykasvina on pellava, josta tehdään mm. kankaita ja öljyä. Pihapiirissä voi kasvaa omenapuita, vadelmapensaita, viimimarja- pensaita ja karviaispensaita. Metsissä kasvaa näiden lisäksi mustikkaa,
puolukkaa, metsämansikkaa. Lisäksi ruokakasveina käytössä on mm sipuli, kaali, nauris, porkkana ja muutama muu juures.

Tuntemattomia ruokakasveja ovat peruna, tomaatti, maissi, riisi, luumu,paprika, sitrushedelmät, ananas jne. Näitä tuntemattomia kasveja ei saa tarinankirjoituksessa käyttää ilman hyvää perustetta. Jos näitä kuitenkin on
pelimaailman tapahtumissa käytössä, voivat ne olla tuontitavaroita, joita kauppiaat ovat tuoneet Hurjaviinistä. Toinen vaihtoehto on, jos kyseessä on todella eksoottinen hedelmä tms., että joku velho/haltia on sen toimittanut.
Tuntemattomia ruokakasveja voidaan kuitenkin näytelmäroolipeleissä käyttää pelaajien ruokana. Tähän ei kannata kiinnittää kovin paljon huomiota. Kotieläiminä maatiloilla on sika, lammas, lehmä, kana, koira, kissa.
Monet pitävät kanoja vähempiarvoisina kuin esim. sikoja ja kissoihinliitetään monesti taikauskoisia uskomuksia.

(liha) lehmä 100
(lypsy)lehmä 180
vasikka 40
(liha) sonni 120
hyvä sika emakko 140
(liha) sika 80 (rotu muistuttaa lähinnä villisikaa)
lammas 60
kana 5
koiran pentu 5 (pyskykorva)
kissan pentu yleensä ilmainen
-kissoissa ja koirissa aikuisia yksilöitä ei ole tapana myydä

Luonnovaraiset eläimet
hirvi 100
peura 80
karhu 120
susi 15 (nahkasta)
kettu 12 (nahkasta)
orava 1/2 - 1 (nahkasta)


Osio 2: Maagiset tavarat


Liite 6/99 Rajakatse-maailman pelinjohtajan opukseen II 1998

Kirjoittanut: Juha Pere 23.11.1999

Muut mukana juonimassa:
Sami Mäntylä
Petri Pohjanmies
Maaret Kurki