Kirjaudu rajakatsetunnuksella

Huhut:RajakatseLXV




HUHUJA PELIIN RAJAKATSE LXV (65):
KAKSIKYMMENTÄ VUOTTA KEMPUROINTIA





1. Paikalliset huhut

Kaarlo Kempura laskeskeli tuossa lopputalvesta, että siitä taitaa olla tasan 20 vuotta, kun Kaarlo ensimmäisen kerran laski jalkansa Mahtivuoren kuningaskunnan maaperälle. Silloin elettiin Mahtivuoressa vuotta 455 jälkeen sen Juilon Juilon, mikä lienee kuningas ollut. Nyt on siis vuosi 475. Keväällä 455 Kaarlo tapasi Savihaaran, joka astui Kaarlon palvelukseen maksaakseen työllään isävainaaltaan Gylliltä jääneen muhkean 7000 kuparirahan velan. Velan kävi sitten myöhemmin miten kävi, mutta Savihaarahan ei lähde minnekään kulumallakaan. Yhdessä nuo "yhteiskunnan tukipylväät" saapuivat Rajakatseeseen ja syksyllä 455 oli taverna Vanha pipari toiminnassa linnakkeiden Weldoon ja Rajakatse välisellä niityllä seisovassa vanhassa riihessä. Alkutalvi sitten saapui hyvin ankarana ja etelän miehenä Kaarlo ei ollut tajunnut, että täällä on todella kylmä talvella ja että ei ole hyvä ajatus ottaa sitä yhtä seinää pois kokonaan, vaikka siitä aurinko paistaisikin sisälle kivasti iltasella. Kaarlo ja Savihaara kipittivät kiltteinä poikina Rajakatseen linnanherran Wilhardin tykö etsimään suojaa talvelta, kun kaljatkin oli jäässä. Suoja myönnettiinkin, mutta ehtona oli, että seuraavana keväänä taverna Vanha pipari siirtyy Rajakatseen linnakkeen takana olevaan metsään. Maata vaihdettiin Kempuran ja linnakkeen kesken ja Kaarlon taverna siirtyi kuin siirtyikin seuraavana kesänä. Kiitosta tästä ei Savihaaralle kuulu pätkääkään, joidenkin talkoiden jälkijuopottelussa tuo rymysi Rentorengin kanssa puukeppimiekkailua ja rikkoi jalkansa, eikä siten kyennyt osallistumaan loppukesän talkoisiin. No, eipä tuo paljon näkynyt työn edistymisnopeudessa. Nyt Vanhasta piparista nautitaan jo kahdettakymmenettä vuotta!

Keskitalven juhla Rajakatseen linnakkeella meni hyvin perinteisesti. Tavaraa oli paljon saatu syötäväksi ja juotavaksi, pääasiassa lähitilojen varastoista. Kaippa tuo keskitalven juhlaan tavaran tuominen on kunniakysymys isännille ja toisaalta jos mitään ei tulisi joltakin tilalta, niin saattaisi seriffi Maru Rysen tuon muistaa seuraavana syksynä veronkeruussa. Ilmarilta oli saatu marjaviiniä kuten viime vuonnakin, Urmaksen tilalta tuli hyviä marjapiirakoita, Waltterin tilalta ei saatu kuin kuivattua leipää, vanha Waltteri on hyvin pihi ukko. Kaikki tilat osallistuivat jotenkin ja pitopöytä notkui juustoja, voita, leipää, puuroa, marjoista valmistettuja hilloja ja mitä kaikkea niistä oli tehtykään, maitoa oli lapsille ja aikuisille kaljaa... ei kun juomaan ... ja syömään. Ennen ruokailua pappi Serpent perinteiseen tapaan kiitti ruuasta isäntiä sekä emäntiä että ruuan valmistajia ja muistutti kuinka talven pimeinä päivinä on aikaa pohtia Ishacan opetuksia ja ihmisen asemaa sielunvaelluksessa ja kehotti pohtimaan oman sielunsa asemaa sitten kun on aika jättää tämä elämä. Serpent kehoitti kohtuudella juomaan alkoholipitoisia juomia, vaikka niitä olikin nyt tarjolla yllin yllin. Kohtuutta illan mittaan noudatti toiset, toiset eivät. Papin jälkeen piti puheen seriffi Maru Rysen, joka niin ikään kiitti kaikkia, jotka olivat osallistuneet ruuan paikalle saamiseen. Linnanherra Wilhard oli liian väsynyt tullakseen pitämään puheita, hänelle vietiin hänen huoneeseen hiukan pöydän antimia syötäväksi. Ihmiset saivat kupunsa täyteen ruokaa ja lystiä oli. Pieni tappelu loppuillasta meinasi tulla sotamies Possen ja aliupseeri Karhukoin välille, kun Karhukoi vahingossa töni Possen täyden kaljamukin lattialle Possen kädestä. Molemmat olivat kauheassa kännissä ja suukopu muuttui tönimiseksi. Painiksi meni, mutta tuosta pian määräsi seriffi miehet eroitettavaksi. Kumpi olisi voittanut jäi arvailujen varaan. Juhlat meni muuten ihan sopuisasti. Loppuillasta sotamies Posse kosi Tanyaa, mutta sai selkeäsanaiset rukkaset. Possen jälkeen yhtä humalaisen kosinnan esitti Savihaara, sai vielä selkeäsanaisemmat rukkaset. Kukaan ei tiettävästi yrittänyt sammua hankeen näissä juhlissa, Savihaarakin notkui ihan itse sotilastupaan nukkumaan, mistä hänet ajettiin ulos vasta aamupäivästä.

Alkutalvesta sepän vaimo Aamu havaitsi rahansa kadonneen. 140 kuparia oli tiessään, ilmeisesti varastettu Aamun ja Armaksen kotoa. Asia tutkittiin perinpohjaisesti, mutta mitään vihjettäkään tekijästä ei saatu.

Timotei-niminen haudankaivaja Nohvatovista kuoli syksyllä ryhdyttyään rettelöimään Rajakatseen sinitabardien kanssa, ja oli siinä Herbertinvartiotakin paikalla. Ilmeisesti Timoteitä vaadittiin mukaan linnakkeelle kuulusteltavaksi, mihin hän ei suostunut, vaan veti miekkansa esille. Sinitabardeista useampikin sai osumaa, viiltoja ja ruhjeita, mutta pahiten vammautui nostoväen mies Väinö Vilkastus, jonka käsi sai täysosuman. Käsi sitten jouduttiinkin amputoimaan irti ja Väinöllä on nykyään puinen käsi toisena. Isäntä Petteri suostui pitämään käsipuolen rengin, mutta rahapalkkaa ei suostu tälle enää maksamaan, vain ylläpidon kuulemma, ehkä jonkun lantin saa tavernalle tuhlattavaksi. Nostoväkipäivät ovat tietenkin Väinöllä takana päin.

Timoteillä oli kuulemma rahaa. Hänhän oli se, joka oli löytänyt Melinan ruumiin ja saanut tästä tuhannen kuparirahaa palkkaa. Sitten Timotei oli käynyt lännessä siirtokunnissa taistelemassa barbaareja vastaan. Jokunen Timotein asetoveri on käynyt Rajakatseenkin läpi kulkemassa, ovat kertoneet, että Timotei oli varakas kaveri, rahoittanut itselleen varusteensa ja niitti vaurautta voitokkaiden taisteluiden jälkeen. Sodasta kotiuduttuaan Timotei oli käynyt ryöstämässä jonkun metsäläisten hautapaikan ja löytänyt sieltä kuulemma suuren aarteen toverinsa Markuksen kanssa. Aarretta Timotei ei kuulemma ollut vielä myynyt tai tuhlannut, vaan se oli jemmassa. Timotein ruumiilla oli vain 200 kuparia mukanaan, mikä on palautettu Nohvatoviin Timotein sukulaisille. Missä on loput rahat?! Tonni Melinan ruumiin löytymisestä, mahdollisesti toinen tonni ryöstösaalista barbaarialueilta, mahdollinen kolmas tonni metsäläisten haudanryöstöstä. Timotei oli sanonut itse, että hänellä on rahaa jemmassa jossakin. Timotei oli haudankaivaja ammatiltaan, joten olisiko hän jemmannut rahansa jonkun hautaan!!

Syystalvella jäi kolmen miehen joukko kiinni hautojen kaivelusta Rajakatseen vanhalla hautuumaalla. Miehet kertoivat kuulusteluissa olevansa etsimässä Timotein aarretta. Kaverukset saivat sakot, jotka muutettiin työrangaistukseksi, ennen kuin saivat matkata takaisin Bokeaan kotiinsa. Työrangaistuksena olivat Petterin tilalla tekemässä polttopuita. Tällä autettiin Petteriä, joka piti käsipuoleksi joutuneen renkinsä Väinö Vilkastuksen, joka taas menetti kätensä tavernalla nostoväkimiehenä Timotein alettua riehua.

Eräs Timotein asetoveri, vanhempi ulkomaalainen outoa kieltä puhuva palkkasoturi, oli syksyllä Rajakatseessa. Hän riitautui Herbertinvartion kanssa ja joutui kahnaukseen. Tästä seurauksena tämä palkkasoturi vietti seuraavan päivän putkassa, mutta sai siinä kahnauksessa jonkinmoisen tällin Sinikkakin. Tämä palkkasoturi ei tiennyt Timotein kätköstä mitään, kun tätä häneltä kyseltiin linnakkeella, mutta sen hän osasi kertoa, että rahaa Timoteillä oli.

Markus on nimeltään Timotein kaveri, joka oli myös ryöstämässä metsäläisten hautaa. Markuksesta kerrotaan, että hän sai sievoisen summan myytyään osuutensa metsäläisten haudan ryöstösaaliista. Markusta ei ole näkynyt Rajakatseen alueella syksyn jälkeen. Savihaara kertoo, että oli nähnyt Markuksen Timotein kuoleman jälkeisenä päivänä. Markus oli juuri menossa tavernalle, kun törmäsi tiellä Savihaaraan. Markus ei ollut kuullut vielä, että Timotei oli kuollut kaartin miekkoihin. Kuultuaan tuon Savihaaralta, Markus oli Savihaaran mukaan kääntynyt kannoillaan ja painunut metsään... Savihaaraa kuulusteltiin asiasta kyllä, mutta asia meni jo, eikä Savihaaraa syytetty, koska eihän tuo pöljä voinut tietää, että Markukselle ei saisi kertoa vaan että tuo olisi hyvä vaan antaa kävellä kaartin luo tavernalle.

Pappi Nevin kertoi metsäläisille, että metsäläisten haudan ryöstänyt mies Timotei on tapettu Rajakatseessa kaartin toimesta. Lisäksi Nevin palautti metsäläisille ne harvat esineet, joita oli saatu takaisin. Metsäläiset eivät ole riehuneet talvella ja Nevin on kertonut ainakin tämän ryövätyn haudan lähiheimon olevan tyytyväisiä ratkaisuun. Miten metsäläiset ovat suhtautuneet siihen,että Markus on vielä hengissä ja liikkeellä, ei tiedetä. Ehkä Nevin on kertoillut heille jotakin, mikä on rauhoittanut tilanteen. Tilanne lienee kuitenkin neuvotteluvoitto Nevinille.

Kaikki metsäläisheimot eivät ole toki tällä rauhoittuneet ja rauhallisia. Kiviketut ovat siirtyneet jonnekin muualle ja ainakaan Rajakatseen linnakkeella ei tiedetä että minne asti ja mihin suuntaan. Huhut kertovat, että metsäläisten keskuudessa kasvaa ns. "Gohtargin poikia", jotka etsivät sotureita metsäläisten keskuudesta taistelemaan valloittajia vastaan, eli siis ihmisiä vastaan. Metsäläisten keskuudessa lieneekin tapahtumassa kahtiajakoa Gohtargin poikien seuraajiin ja niihin heimoihin, jotka aikovat pysyä sivussa mahdollisista kahnauksista. Rajakatseen lähin heimo, Kivimetsän heimo, lienee ystävällismielinen Rajakatseen väkeä kohtaan ainakin toistaiseksi, eikä siis liittymässä Gohtargin poikiin. Pappi Nevin suosittelee, että kaupankäynti Kivimetsän heimon kanssa sallittaisiin ihan jo sen vuoksi, että Kivimetsän heimon väki olisi tyytyväisempää Rajakatseen väkeen.

Kaupankäynti metsäläisten kanssa on ollut kiellettyä, myös Kempuralta. Ilmeisesti kielto on ainakin noin suunnilleen pitänyt, vaikka Kempura onkin vähän "huip haip" mielellä moisista kielloista.

Isäntä Ilmarilla on ollut jos jonkinlaista väkeä asumassa tilallaan. Aikaisemman vakiväen lisäksi, missä on jo mm. 2 renkiä ja 3 piikaa, on ollut Sohvi ja tämän tuore aviomies Giwor, puuseppä Petrus, sitten tuli vielä Tanya. Petrusta kävi tapaamassa vielä soittajanainen Lisbet Kalato, ilmeisesti. Ilmeisesti Petruksen tarkoitus on rakentaa joku soitin iltapuhteella Lisbetille. Ei kuulemma ole niin helppoa tuo soittimen rakentaminen sitten kuitenkaan. Suita on Ilmarilla ollut ruokittavaksi, mutta toisaalta työväki saa paljon aikaan. Ilmarin varasto notkuu polttopuuta ja pihalle on kevättalvella ilmestynyt komea varasto puuta, mistä rakentaa vaikka uusi aitta pihamaalle. Saapi nähdä mitä Ilmari päättää noista tehdä. Ahdasta on ilmarilla voinut olla viime talvena, kun väkeä on ollut noin paljon. Torpparien rouvatkin, Impi ja Sanni, talvella välillä käyvät tilalla.

Ilmarilla oli tilallaan omat syysjuhlat tilan väelle ja omille torppareilleen. Kivaa kuulemma oli ollut.

Sohvi palasi viime syksynä takaisin ihmisten ilmoille. Sohvi on tainnut saada olla aika rauhassa ja työpaikka keväällä tavernallakin lienee puhuttu Sohville. Ei ole tarvinnut Sohvin kuulla huutoja "metsäläisten huora" tai muuta vastaavaa. Asiassa on aika selkeä seikka, nimittäin uusi aviomies Giwor on ulkomaalainen palkkasoturi ja kukaan ei oikein tohdi huudella Sohvista pahaa, ettei tuo Giwor suutahtaisi asiasta. Hiljaa kyllä pyykkäri Miina ja tiskari Loriina ovat Sohvin metsäläisseikkailua päivitelleet, mutta julkista paheksuntaa ei ole kuultu. Mitä Giwor aikoo ensi keväänä jää myös nähtäväksi, kai hänen oletetaan jonkinlaisen torpan itselleen ja Sohville Ilmarin tilalle raivaavan. Palkkasotilalle muutenkin pelkät puunhakkuuhommat voivat keväällä alkaa riittää.

Sohvi selvisi hyvin vähäisillä ruumiinvammoilla metsäretkestään. Sohvi tuntuu olevan nykyisin ihan kunnossa, mitä toki ei voi sanoa Sohvista syksyllä, kun hän ilmestyi tavernalle. Syystalvella Sohvia kävi katsomassa parantaja Maria, oli kuulemma jotakin naisten vaivoja, muutoin ei ole parantajaa täytynyt vaivata Sohvin vaivoilla.

Puuseppä Petrus on kierrellyt pitkin Rajakatsetta suksillaan pitkin talvea ja tehnyt mitä isännät ovat tilanneet. Eipä tuo leipä leveä Petrukselle ole ollut, mutta onhan ollut jotain. Iltapuhteella Petrus on rakennellut jotakin soitinta tosiaan soittaja Lisbet Kalatolle. Ovat tavanneetkin muutaman kerran Ilmarin tilalla asian puitteissa. Ilmeisesti ei ole niin helppo tuo soittimen teko sitten kuitenkaan, ainakaan ei ole kuultu Petruksen kehuskelevan, että tuollainen käden käänteessä syntyisi. Keväällä tuo soitin kuitenkin oli valmis ja soiva peli. Lisbetin tyytyväisyydestä ei ole vielä tietoa.

Tanya sai syksyllä eron Samuelista viimein. Miksi pappi Serpent nyt myöntyi on jäänyt vähän epäselväksi. Tanyalta on jokunen kysellytkin asiasta. Sotamies Anselmi Seinäpuro sai seuraavan vastauksen:"Mikä se avioliitto on sellanen, jossa mies vain pyörii metsissä ja silloin kun käy kotona niin on niin päissään, että ei saa aikaiseksi mitään." Linnakkeella kun on asiaa ruodittu, niin on vähän ihmetystä herättänyt, että ei tuo juoppous tai kotoa pois oleminen ollut ennenkään syy avioeroon, mikähän tässä nyt mättää. Vai olisiko niin, että Samuel ei olisi saanut todellakaan aikaiseksi niin kuin tasan mitään, ei mitään.

Isäntä Ilmari toimitti isäntä Jurkaman keskikesällä menettämän miekan syksyllä takaisin Jurkamalle. Miekka on hyvin tärkeä Jurkamalle, se on itsensä Melinan kummituksen siunaama ja sillä on surmattu kaamea Iiv-pappi Samael. Missä kaikessa miekka onkaan ollut mukana, ken tietää. Jurkama vahvisti, että miekka todella on hänen. Ilmari ei halunnut mitään palkkiota miekan palauttamisesta. Välit lienee parantuneet isäntien välillä, ainakin Jurkaman aitahanke on ollut etenemättä.

Honkalinnassa Heljä Touhukas on avannut jonkinlaisen pienen ompelimon ja sekatavarakaupan, minkä tuotteita voidaan myös viedä Vuoriniittyyn. Puodin ilmeisesti hallinnoi vuoriniittyläinen kauppias, jonka palveluksessa Heljä on ollut tähänkin asti. Tarkoitus on viedä osa valmistetuista tavaroista Vuoriniittyyn kaupattavaksi, mutta Heljällä lienee kuitenkin lupa myydä täälläkin tavaraa. Kuinka tavara on lähtenyt menemään kaupaksi ei ole vielä selvillä. Ainakin Heljän ei tarvitse nyt käydä Vuoriniityssä kuin pari kertaa vuodessa, jääpähän enemmän aikaa aviomiehelle Jaakolle.

Honkalinnahan on isäntä Oton maatilalla. Oton terveydentila on hiukan parantunut, mutta eipä Otto vieläkään ihan entisensä ole, eikä varmaan koskaan tule olemaankaan. Ottohan sai metsäläistaistelussa valtavasta kirveestä tällin päähänsä ja menetti muististaan ison määrän tuossa täräyksessä.

Savihaara kuuluu pohtineen kännipäissään (kuinkas muuten), että jos Myrskyjumala on ukkosen ja taivaan voimien jumala, ja Veden jumala on merten ja kalojen jumala, niin onkohan olemassa Suoliston jumala, joka antaa pierut maailmalle...

Viime syksynä varakas kauppiaan leski Elena Dapivi seurueineen oli katselemassa tähtiä yöllä taverna Vanhan piparin takametsissä. Metsäläisuhka oli olemassa, mutta näitä metsien hiippareita ei tuolloin nähty eikä kuultu. Rajakatseen linnakkeen aliupseeri Gabriel oli kuulemma ottanut huomioon tilanteen ja määrännyt muutaman sotilaan partioimaan alueella niin kauan kuin Elena Dapivin seurue metsässä viihtyi.

Erilaisia rahapelejä taverna Vanhalla piparilla pyörittänyt Vilho on kuulemma perustamassa jotakin kauppapaikkaa tavernan yhteyteen. Tavaraa hän on ostanut tai ostamassa monelta taholta ja ilmeisesti asiaa on puitu monen tahon kanssa. Kylällä kun asiasta on keskusteltu, niin päällimmäisenä ajatuksena tuntuu olevan, että onhan tästä Rajakatseelle varmasti hyötyä, jos kauppa alkaa täällä kukoistaa. Aiemmin tällaista ei ole tehty, varmaankin koska tällaisen kauppapaikan perustaminen vaatii kuitenkin jotakin lupia varmasti kauppiaskillalta Vuoriniitystä. No - Vilholla lienee luvat ja asiat kunnossa. Ja vaatiihan toki tällainen juttu aina jonkun, joka oikeasti tarttuu asiaan ja pistää homman liikkeelle, Vilho lienee ihan oikea henkilö tähän.

Seppä Armas Tenukupu on tehnyt tavaraa urakalla talvella. Lienee siis tälle Vilholle tarkoitettu toimitettavaksi keväällä.

Syksyllä tavernan alueella kävi Paltamonia kannattava Derecas-pappi, jonka aikomus oli vuokrata Kempuralta Melinan pyhättö päiväksi. Sopimuskin oli jo olemassa, mutta jonkun sopimuksessa olevan sanamuodon turvin Kaarlo poltti sopimuksen ja Melinan pyhättö jäi päätymättä päiväksi Paltamonin palvelijan haltuun. Pappi uhkasi Kempuraa oikeustoimilla, mutta ainakaan Rajakatseeseen saakka ei ole mitään kuulunut. Toisaalta on ollut talvi ja asiamiehet eivät välttämättä ole jaksaneet hankien läpi taivaltaa Rajakatseeseen.

Samana päivänä, kun Paltamonin pappi kävi Rajakatseessa, ilmestyi Melinan pyhätölle jostakin tyhjästä käärmeitä ja hämähäkkejä ja muuta yököttävää. Ötökät kyllä tapettiin nopeasti, mutta kysymykseksi jäi, että mistä ne tulivat. No - syyllinen on tietysti Paltamonin mielinen pappi, joka kai tällä tavoin purki mielipahaansa, kun oli menettänyt Kempuran kanssa tekemänsä sopimuksen. Mieliin palautui myös takavuosina sattunut tapaus, jossa Paltamon lähetti Rajakatseeseen pullon myrkytettyä viiniä. Ihmiset juotuaan sitä voivat pahoin ja Paltamonia parjattiin kovin tämän tempauksen vuoksi.

Elena Dapivi on kuulemma lahjoittanut Kaarlo Kempuralle 2 tynnyriä viiniä tulevan vuoden (475) vuokranmaksuksi Melinan pyhätöstä Melinan sisarien käyttöön. Kaarlo on viinitynnyrit ottanut vastaan, joten ilmeisesti tänä kesänä Kaarlo ei voi kikkailla Melinan pyhätön vuokrasopimuksella. Kaarlo kuuluu sanoneen, että hyvää Hurjaviinin viiniä on, ei valittamista.

Elena Dapivin asemies Torkkeli Dapivi ja Elenan palvelija Merilla menivät naimisiin Rajakatseessa syksyllä Elena Dapivin seurueineen ollessa Rajakatseessa.

Rajakatseen linnakkeen tiskari Loriina loukkasi itsensä pahasti keväällä, eikä pysty enää tekemään töitä linnakkeella. Ahkerana pidetty nainen oli alkujaan etelämmästä lähtöisin, eikä hänellä ollut sukulaisia täällä, joten nainen on toistaiseksi toimitettu Vuoriniittyyn, siellä sijaitsevaan papiston ylläpitämään vaivaistaloon. Loriinan tilalle löytyi nopeasti uusi tiskaripiika, 44-vuotias leskirouva Maisa. Maisa on kuulemma hyvin rintava täti, ja sotilaat ovat jo kehitelleet lausahduksen "tietä hoi, Maisat tulee."



2. Huhuja maailmalta


Talvi oli varsin leuto ja vähäluminen, vaikka pohjoisessa lunta riittikin. Koska talvi ei ollut ankara, niin ruokatarvikkeet riittivät kylissä ja kaupungeissa varsin hyvin. Köyhimmissä paikoissa toki aina kärsitään talvisin vilua ja nälkää, mutta helpommin meni talvi kuin useana vuotena. Ruokavarastot ovat siis kohtuullisessa kunnossa, samaten olutta on vielä kosolti, kiitos viime vuoden hyvän sadon. Minkälainen tuleva satokausi tulee olemaan, on vielä aikaista sanoa. Ennusmerkkien etsijät ja ennustajat ovat toki jo liikkeellä ja koettavat arvailla tulevaa mm. luonnon enteistä ja kaikesta muustakin.

Joitakin kodittomia huhutaan kadonneen kevättalvella Vuoriniityn kaupungissa ja lähiseuduilla. Olisiko pimeät voimat liikkeellä? Kodittomia kuolee tosin joka kevättalvi pakkasiin, nälkään ja tauteihin, ei ole mikään ihme tämä.

Ylipappi Paltamon kuuluu suunnitelleen vierailumatkoja Vuoriniityn maakunnan eri kolkkiin kesän aikana.

Suomurajasta on kuulemma tulossa pappi, Paltamonin pikkuserkku, sovittelijaksi Paltamonin ja Vuoriniityn temppeliherran välille. Mikähän heillä sitten lieneekään riitana tällä hetkellä, ei ole julkisesti selvillä.

Vuoriniityssä Tarmo Savilato niminen Paltamonin pappi (sama joka kävi syksyllä Rajakatseessa) on pitänyt meteliä Rajakatseen väkeä vastaan. Mainittu on huorista ja Melinan sisarten tavasta pitää alkoholisti Kempuraa koko ajan kännissä antamalla vuokranmaksu uuttamisnesteenä. Pappi Neviniä vastaan on hyökätty kertomalla tämän puuhastelleen kirouksen parissa, tosin tuo ei johtanut kovin pitkälle, koska Nevin kertoi olleensa poistamassa kirousta. Kempuran polttamasta sopimuksesta on tuomarille puhuttu, mutta ilmeisesti asia ei ole johtanut syytteisiin.

Melinan sisaret kuuluvat avanneen Olyin satamakaupunkiin jonkinlaisen Melinan sisarten toimipisteen. Jotkut kaupungissa käyneet kertovat, että toimipisteestä olisi aluksi vastannut joku paikallinen juoppo akka, tosin tämä meni nopeasti vaihtoon. Nykyisin Olyin huone on aivan asiallinen, siisti ja viihtyisä paikka hiljentymistä kaipaaville.

Vardakovista kuuluu kummia, Zharin mestareiden killan yksi pieni talo kiltamuurin ulkopuolelta kuulemma on räjähtänyt täysin. Asian takana huhutaan olevan Lotus -nimisen killan jäsenen, jonka joku kokeilu ei ihan toiminut. Asia kuuluu johtaneen jonkinlaiseen selvityskyselyyn Vardakovin kaupungin seriffin toimiston kanssa, mutta lienee jo selvitetty.

Eräs nohvatovilainen mies jäi kiinni Vardakovissa selkeästi orjan myyntiyrityksestä. Mies päätyi Zada-papistolle kuulusteltavaksi ja lienee nyt vangittuna jossakin. Alkaisikohan tämä orjatarina hiljalleen saada jotakin edistymistä. Vanhastaan tiedetään, että Iiv-papisto ja Kaaoslähde ovat pitäneet orjia, myös lännen barbaarit. Jos Mahtivuoresta ja Nohvatovista joku toimija saadaan pois alalta, niin mahtaakohan asia siihen jäädä. No, yrittää kai täytyy.

Keväällä Vuoriniityn läheltä on ostanut maatilan ja tätä ympäröivät maat eräs äkkirikastunut hurjaviiniläinen kauppias, nimeltään Gynter Hurjaviiniläinen. Gynterin kerrotaan muuttaneen samalla nyt keväällä perheineen Vuoriniittyyn. Maatilan osto ei sinänsä ole mitenkään erikoinen asia, mutta tähän liittyy pari erikoista juttua. Huhutaan, että Gynter olisi ostanut maatilan hirmuisella ylihinnalla, kuin mies olisi halunnut ehdottomasti saada juuri tuon maatilan, eikä mitään muuta. Maatilansa myynyt isäntäpari Turo ja Taija ovat jääneet tilalle asumaan ja Gynterille töihin. Muutamat paikalliset vanhemmat ihmiset ovat raapineet leukaansa ja pohtineet, mitä kaikkia asioita tuohon maatilaan nyt liittyikään...

Huhutaan, että kuollut Jessican ja Frederic Koskalan lapsi olisi salassa muutettu tai muuttunut epäkuolleeksi. Muutamat Koskalan torpparit väittävät nähneensä Jessican ja Fredericin seurassa pienen lapsen vielä lapsen kuoltuakin. Samaten Koskaloiden kartanon mailla iltaisin ja öisin kulkeneet väittävät kuulleensa kartanon lähimetsissä lapsen itkua. Liekö sitten kyse kummittelusta, vai onko kyse aistiharhoista, hankala sanoa.

Reilu 10 vuotta sitten kuollut vapaaherra Valdemar Valtamäki tapasi lyödä kuparirahan vetoja ja sitten kovin riemuita voitoistaan, aina kun sattui voittamaan. Hän kehysti näitä voittorahojaan seinälle. Valdemarin kuoltua uusi vapaaherra Valdemarin veli Jalmar poistatti rahat seiniltä, ehkä koska ne olivat pääasiassa häneltä voitettuja. Nyttemmin ainakin osa näistä rahoista on liikkeellä keräilyesineinä. Näistä kehystetyistä kolikoista on maksettu jopa 100 kuparin summia, huhutaan. Liikkuu myös huhuja, että nämä kolikot olisivat kirottuja ja että niistä pitäisi hankkiutua eroon. Ehkä tämä vain toisaalta lisää niiden haluttavuutta ja hintaa, ihmiset on outoja.

Rosvoritari Diemund on ollut vangittuna jonkin aikaa, eikä loppua vankeudelle näy. Diemundin kuulusteluissa on paljastunut asioita ja tämän tiimoilta on monia muita kuulusteltu. Pitkäaikaisia vangitsemisia ei tiettävästi ole tehty asian tiimoilta vielä, mutta moni kuulusteluihin joutunut on tiemmä ollut aika ankarassa ristipaineessa. Diemund saattaa olla niin paatunut ja niljakas rikollinen, että hän ei välttämättä paljasta kuulustelijoille mitään todellista ja hyödyllistä.

Lännen barbaarialueen taisteluiden tiimoilta on Mahtivuoren ja Nohvatovin kuningaskuntien alueella kierrellyt monenlaista kulkijaa. Oma lukunsa on työttömät palkkasoturit, jotka voivat olla hyvinkin vaarallisia. Näitä on ollut liikkeellä muutamakin ryhmä, jotka eivät tosin ole kasvaneet kovin suuriksi, alle kymmenen miehen ryhmistä puhutaan kuitenkin. Isompiin ryhmiin varmasti jo puututtaisiinkin, mutta tällaiset pienet ryhmät ovat saaneet melko vapaasti kulkea. Hyvin arvaamattomia ovat nämä, pienestäkin saattavat suuttua ja kylän voi olla parempi heidät ruokkia, että olisivat ihmisiksi sen hetken kunnes taas menevät. Joitakin näistä palkkasotureista on pidätettykin, yksi myös Rajakatseessa viime kesänä. Myös joitakin sodassa vammautuneita veteraaneja on kulkenut kerjuulla pitkin kaupunkeja ja kyliä kertoen tarinoita sodan kauhuista ja elämästä barbaarialueella.







Avioitumisohjeet:

-On yleisenä käytäntönä, että mies ja nainen voivat avioitua keskenään nopeallakin varoitusajalla. Tällöin pari hakeutuu papin luokse ja puheille, joka näiden kanssa keskusteltuaan ja aviollisen esteettömyyden todettuaan voi vihkiä parin yhteen. Vihkiminen voi olla yksityisempi tapahtuma, tai sitten julkinen tapahtuma, jota väkijoukko voi yhdessä seurata ja juhlistaa. Usein avioitumista juhlistetaan viettämällä myös varsinaiset häät, jotka yleensä vietetään vihkimisen jälkeen. Häät ovat siis suuri tapahtuma, joihin osallistuu väkeä kummankin osapuolen suvusta ja tuttavapiiristä. Häiden vietto on yleistä, mutta ei aina välttämätöntä, ja erityisesti vakavaraisille ja rikkaille suvuille häät ovat tärkeä tapahtuma. Vähävaraisemmat ja muutkin henkilöt saattavat toisinaan jättää häät väliinkin ja tyytyä pelkkään papin vihkimiseen ilman suuria juhlallisuuksia. Jotta avioliitto saa lainvoiman, pitää siitä tulla merkintä papin suureen kirjaan. Rajakatseessa papinvirkaa pitää tällä hetkellä Serpent. Jojopan voi vihkiä nohvatovilaisten avioliittoja.


Kaksintaistelu-ohjeet:

-Yleiset ohjeet kaksintaistelua silmällä pitäen. Laki sanoo seuraavaa: Mies voi haastaa kaksintaisteluun toisen miehen, mikäli (huom. naiset ja lapset siis eivät kaksintaistele koskaan) a) on hyvä syy b) haastettu ei ole esim. raajarikko, sokea tms. heiveröinen c) haastettu tai haastaja ei voi olla pappi, kuninkaan virkamies tai lähettiläs d) aatelista ei alempiarvoinen voi haastaa kaksintaisteluun. Laki ei käytännössä sano muuta. Lisäksi muutamia käytännön sanelemia juttuja: Kaksintaisteluun kelpaa hienosti syyksi esim. sanallinen kunnianloukkaus. Mikäli joku on esim. saattanut neidon raskaaksi häpeällisesti ja ei suostu avioliittoon neidon kanssa, niin tällöin neidon sukulaisten olisi jopa velvollisuus kaksintaisteluun haastaa. Kaksintaistelusta pakeneminen on luonnollisesti iso häpeä ja lopun ikäänsä saa kantaa pelkurin mainetta. Lisäksi ei olisi mahdotonta, että haastaja katsoisi oikeudekseen tappaa tavattaessa paennut pelkuri.


Kielistä:

-Mahtivuoren kieltä mallinnetaan pelissä suomella, hurjaviiniä taas englannilla. Kaikki pelihahmot osaavat mahtivuorta, ellei hahmoselosteessa toisin ilmoiteta. Hurjaviinin kieltä hahmot osaavat vain, jos asiasta on hahmoselosteessa erikseen mainittu.
-Nohvatovin kieltä mallinnetaan ruotsilla, mutta erityisesti Vardakovin maakunnassa puhutaan yleisesti mahtivuorta, vaikka Vardakov Nohvatovin osa onkin. Hahmo osaa nohvatovia vain, jos hahmoselosteessa on asiasta erikseen mainittu.