Kirjaudu rajakatsetunnuksella

Ihmisten ajankulku


Liite 2/2001 Rajakatse-maailman pelinjohtajan opukseen II 1998

Tekijät: Maaret Kurki, Juha Pere 1.1.2001



Ihmisten ajanlasku

Rajakatsemaailmassa on tänään 19. päivä talvikautta vuonna 478 Juiloaanisen kalenterin mukaan.

1. Historia

Historian aamuhämärissä tunnettiin luonnon kiertokulku, jossa päivä ja
yö kiersivät toisiaan ja lämmin aika kylmää. Talvi herää kevääseen, kesää
seuraa syys. Ajattelu oli syklistä ja luonnonläheistä myös muilla elämän osa-
alueilla, kuten uskonnollisessa ajattelussa. Vähäinenkin laskutaito riitti
tärkeimpien asioiden valvomiseen liikkuvassa, metsästämiseen ja keräilyyn
perustuvassa elämässä, jossa ei ole tärkeää vuoden mitoittaminen vaan
olosuhteissa pärjääminen. Ajanlasku on tämän kaltaista edelleen metsäläisten
keskuudessa. Oppineimmat metsäläiset tuntevat joko Mahtivuoren tai Nohvatovin
ajanlaskun, ja saattavat käyttää laskemisessa apunaan kalenterina
koristeellisia luita tai sauvoja, joihin viiltävät viivoja. Lähes kaikki
metsäläiset ovat kuitenkin sitä mieltä, että perinteinen ajanlasku toimii
paremmin. Se perustuu vuoden kiertoon ja pitää sisällään mm. vaihtelevan
pituisia päiviä ja erilaisia keräilyyn, metsästämiseen ja kalastamiseen
liittyviä kausia, joiden alkamisesta päättää yleensä shamaani (kiisa, turra
tai prii) luonnon merkkien mukaan (esimerkiksi marjojen aika alkaa marjojen
kypsyttyä).
Nohvatovin ja Mahtivuoren valtakunnissa oppineet ovat kehittäneet ajanlaskua
aina maanviljelyn yleistymisestä asti. Derecas-papiston mukaan alun perin
Ishaca on opettanut kalenterin käytön ihmisistä hurskaimmille, ja siksi
papistolla on myös joitakin siihen liittyviä perinteitä.


2. Kalenteri ja sen käyttö

Mahtivuoren ja Nohvatovin ajanlasku on pääpiirteittään samanlaista, joskin
kuluva vuosiluku on eri. Nohvatovin kuninkaan harmiksi kuitenkin monet
Nohvatovissakin, etenkin Mahtivuoren kieltä puhuvat, käyttävät Mahtivuoren
ajanlaskua, jota lasketaan siis Mahtivuoren ensimmäisen kuninkaan Juilo
ensimmäisen kruunauksesta. Rajakatse-maailman vuosista puhuttaessa ne
viittaavatkin aina oletusarvoisesti Mahtivuoren vuosilukuun.

Vuonna 2000 oikean maailman aikaa eletään pelimaailmassa Mahtivuoren puolella
vuotta 460 ja Nohvatovissa vuotta 413. Vuonna 2001 on vuosi 461, vuonna 2002
vuosi 462 jne. Toisin sanoen pelimaailmassa käytössä oleva vuosi etenee vuoden
oikean maailman ajan edetessä vuoden. Rakentaessaan roolipelejä, tarinoija jne
kirjoittajat saavat sijoittaa tapahtumansa joko tähän ajankohtaan tai
menneisyyteen, mutta ei koskaan tulevaisuuteen. Esim. Rajakatse-fantasia ry:n
vuodesta 1995 asti jatkunut roolipelijatkumo elää aina maailman kuluvaa hetkeä.

Nohvatovin ja Mahtivuoren leveyspiireillä on voimakas vuodenaikojen vaihtelu
ja vuodenaikoja on 4 eli talvi, kevät, syksy ja kesä. Vuosi katsotaan
vaihtuvan talvella päivän jälleen alettua pidentyä.

Pappistolla ja jalokivikilloilla on pätevät kalenterit, mutta näitä ei
määritellä sen tarkemmin (syy tähän löytyy liitteestä 1/2001). Kauppiaat,
merenkulkija jne yleensä käyttävät papiston ajanlaskua, mutta yleensä myös
tekevät omia merkintöjään ja päätelmiään tämän lisäksi. Joillakin
talonpojilla on omia kalentereitaan, jotka perustuvat heidän pitkäaikaiseen
ajanseurantaan, mutta ne eivät yleensä ole kovin täsmällisiä.

Kaikilla papistoilla on joukko erilaisia pyhitettyjä päiviä ja aikoja,
joiden olemassaolo näkyy lähinnä temppelien sisäisessä elämässä. Papistojen
kalentereissa on merkittynä myös markkinapäivät yms. merkkipäivät. Lisäksi
kaupunkien läheisyydessä papistot ilmoittavat talonpojille ajankohdan, koska
kylvöjä voi alkaa tehdä keväisin. Syrjäseuduilla papistoa ei niin liiku, mutta
kylvön yms ajat talonpojat osaavat muutenkin. Jokaisella tilalla tai kylällä
on kuitenkin aina joku, joka pitää kirjaa päivistä ja säistä ja tietää
kylvöajan ja muut maanviljelyyn liittyvät tärkeät tiedot.


3. Aikakäsitys

Tavallinen maalainen ei välttämättä tiedä täsmälleen kuinka monta päivää
vuodessa on tai muutenkaan laske päiviä. Maalaisilla saattaa olla myös
joitakin perinteisiä aikaan liittyviä perinteitä jäljellä, jotka eivät tue
käytössä olevaan kalenteriin.
Uuden päivän ajatellaan yleensä alkavan auringonnoususta. Tämä aiheuttaa
hieman ongelmia pohjoisessa Rajakatseessa, jossa talvisin työpäivä alkaa
ennen auringonnousua, mutta kukaan ei oikeastaan välitä siitä suuremmin. Ajan
tarkempaa mittaamista varten on olemassa tiimalaseja ja aurinkotauluja,
mutta niillä ei ole pilkottu päivää. Päivä koostuu arkipäivän tekemisestä
ja tavallisen maalaisen päivä ja elämä ovat täynnä työtä. Esimerkiksi
varustuksilla saattaa olla jaksotetumpi päivä. Metsäläisten aikakäsitys on
vaihteleva, mutta yleensä ajan kulusta ei olla niin kiinnostuneita.