Kirjaudu rajakatsetunnuksella

RK V



Rajakatse V


Eräänä myöhäisenä syyspäivänä käytiin taverna Vanhalla Piparilla tärkeitä neuvotteluja valtioiden välillä (Rajakatse 5). Kyseessä oli aiemmin mainittu linnoitusten välinen vankienluovutussopimus. Sopimusta oli tekemässä Vuoriniitystä maineikkaan Ballendorfien aatelissuvun päämies Xavier von Ballendorf. Neuvottelut onnistuivat hyvin ja osapuolet sopivat vankien vaihdosta.

Kesken neuvottelujen tapahtui kuitenkin tavernan ympäristössä jotakin hyvin uhkaavaa: Metsän kätköistä saapui suuri metsäläisjoukko, joka ryhtyi vaatimaan ihmisten neuvottelijoiden suostumusta maiden luovutuksesta metsäläisille. Kun tähän ei suostuttu, ryhtyivät metsäläiset piirittämään tavernaa. Tavernassa olijoille olisi voinut käydä kehnosti, sillä linnakkeelle ei ehditty välittää tietoa tilanteesta.

Uhkaava tilanne loppui kuitenkin siihen, kun tavernan sisällä olijat murtautuivat ulos ja kävivät taistoon metsäläisjoukkoa vastaan. Käänteestä yllättyneet metsäläiset eivät kyenneet tuossa tilanteessa kovin hyvään vastarintaan, vaan heidät voitettiin ja surmattiin taisteluissa tavernan ympäristössä. Myös metsäläislauman johtaja menetti henkensä. Tämän jälkeen tilanne tavernalla olikin paljon rauhallisempi, vaikka muuta häiriötä vielä ilmaantuikin. Tavernalle saapui kaksi kaukaa etelästä tullutta muukalaista, jotka kertoivat olevansa jonkinlaisia tutkimusmatkailijoita.

Nämä tavoiltaan vieraat ihmiset palkkasivat oppaakseen paikan päällä olleen palkkasoturin Herak gor Ugrakin. Seurue lähti illan pimetessä suunnistamaan kohti paikallista hautausmaata. Vähään aikaan ei kulkijoista näkynyt merkkiäkään, kunnes myöhemmin tavernalle käveli samasta suunnasta Herak. Tämä vaikutti tosin oudolta ja puhehaluttomalta saapuessaan tavernalle. Tavernan ulkopuolella olleet ihmiset tunnistivat Herakin muuttuneen jollakin kammottavalla tavalla epäkuolleeksi. Tavernan asekykyiset miehet ryhtyivät taisteluun tätä murhanhaluista ja yllättävän kestävää kävelevää ruumista vastaan.

Herak vajosi liikkumattomana maahan vasta kun paikalla ollut Zada-pappi Jojopan käytti pyhää voimaansa epäkuolleen hengen tuhoamiseen. Salaperäisten etelästä tulijoiden uskottiin olleen jonkinlaisia pahoja pappeja, jotka olivat murhanneet Herakin ja tehneen tästä tahdottoman palvelijansa. Muukalaisia ei kuitenkaan enää löydetty eikä havaittu missään lähialueilla, joten nämä olivat ilmeisesti pian jatkaneet matkaansa jotain kautta pois alueelta. Loppuillasta sai Edgar de Älliskö, Rajakatseen upseeri, eräältä talonpojalta tiedon, jonka mukaan erään maatilan etäisemmästä ladosta oli näkynyt illan kuluessa valoa. Edgar arveli kahden alueella liikkuvan varkaan piileskelevän kukaties siellä, joten hän otti mukaansa kaksi sotilasta ja lähti rosvojahtiin. Ladolle tultuaan sotilaat löysivätkin varkaat ja surmasivat nämä taistelussa näiden tehtyä vastarintaa.

Herak haudattiin Rajakatseessa sijaitsevalle hautausmaalle seuraavana päivänä. Samoin tehtiin ladolta päivän valossa löydetyille neljälle ruumiille, joista kahdet olivat varkaitten ja kahdet paikallisten talonpoikien. Alueella nousi tapauksesta erilaisia arveluja, kuinka talonpojat olivat kuolleet. Sotilaat väittivät, että varkaat olivat todennäköisesti surmanneet ladolle eksyneet talonpojat ennen sotilaitten tulemista. Kansan parissa liikkui tosin myös arvelu, että sotilaat olisivat yön pimeydessä erehdyksessä tappaneet varkaitten vankeina olleet talonpojat. Tapauksen erilainen tulkinta luonnollisesti huononsi tilapäisesti Rajakatseen linnakkeen sotilaitten ja paikallisten talonpoikien välejä. Alue kuitenkin rauhoittui talveksi roistojenkin mentyä. Rajakatseen ja Weldoonin linnakkeitten välit parantuivat neuvottelujen myötä. Erityisesti Xavier von Ballendorf sai Vuoriniityssä arvovaltaa ja kunnioitusta hoidettuaan neuvottelut kunnialla. Vain Koskaloitten aatelissuku suhtautui neuvottelutulokseen vähätellen.

---

Rauhan askelia Rajakatseen ja Weldoonin välillä. Metsäläiset yrittävät päästä osille mutta kehnolla menestyksellä.

Seuraava
Rajakatse VI