Kirjaudu rajakatsetunnuksella

Rajakatse LXX


Mukava ilta tavernalla oli alkamassa, mutta kaikkea muuta kuin mukava siitä lopulta tuli. Tosin juttua kyllä tästä illasta varmasti tuli myöhemmin riittämään.

Viiman sisar Nuoska oli saapunut siskonsa luo kyläilemään ja he olivat tietenkin saapuneet yhdessä Vanhalle Piparille. Siskokset kiipesivät nuotikatoksen katolle laulelemaan. Paikalle saapui paikallisille tuntematon mies aliupseerin tabardissa. Hän kertoi olevansa tullialupseeri Turo Karhukoi Vuoriniitystä ja etsivänsä Viimaa. Ei kaveri varmaan odottanut löytävänsä häntä katolta.

Turo otti tikkaat ja kiipesi tyttöjen seuraksi nuotiokatoksen katolle. Hänen ja Viiman välillä käytiin kiivasta sananvaihtoa, mitä kaikki kuuntelivat korva tarkkana. Aliupseeri oli saapunut Vuoriniitystä asti Rajakatseeseen kosimaan Viimaa! Viima oli talvella siis oleskellut Vuoriniityssä, missä Turo ja Viima olivat tutustuneet. Ilmeisesti alupseerin ihastus oli kuitenkin yksipuolista, sillä Viima teki varsin selväksi, ettei ollut suostumassa kosintaan. Pettynyt Turo kiipesi alas ja vei tikkaat mennessään. Toiset tosin palauttivat ne myöhemmin.

Aliupseeri murisi, että kun oli näin pitkän matkan tehnyt, niin parasta oli tarkastella muitakin tyttöjä. Samaan aikaan Viima sai melkoista myllytystä Rajakatseen naisilta, kun kehtasi antaa rukkaset aliupseerille.

Myöhemmin samana iltana Viima sai kirjeen, jota hän ei osannut lukea. Kirjeen sisällön selvittyä Viima oli varsin järkyttyneen oloinen, mutta sisältö jäi pienen piirin tietoon. Järkytys ei kestänyt kauaa, sillä pian Viima oli taas suulas itsensä.

Maaherra Koskalan vouti saapui tavernalle antaman julistuksen, jossa kerrottiin maaherran olevan sangen tyytymätön etenkin Rajakatseen väen moraalin löystymiseen sekä arvoväkeä kohtaan kunnioituksen puuttumiseen. Kuin varmistuksena voudin sanojen totuudenperäisyyydestä Viima ja Nuoska huutelivat voudille sopimattomuuksia. Vouti pistätytti siskot häkkiin tästä hyvästä. Voudin jatkaessa puhettaan tämän jälkeen, vanhempi sotilas Akseli Aivoitus mutisi jotain, ei edes mitään asiatonta, mutta se ei jäänyt voudilta huomaamatta. Vouti ilmoitti painokkaasti, että Akselin oli turha kuvitella koskaan ylenevänsä alupseeriksi. Akseli otti ilmoituksen tyrmistyneenä vastaan. Vouti sai lopulta julistuksensa luettua ja jätti hiljaisuuteen vaipuneen Vanhan Piparin taakseen. Pian tämän jälkeen Akseli lähti linnakkeelle, eikä hän tullut takaisin.

Viima ja Nuoska päästettiin ulos häkistä, mutta nyt paikalla olevien kunniallisten rouvien keskuudessa alkoi ajatus kiertää, että tytöt on saatava naimisiin, että siitä rauhoittuisivat. Tästä alkoi melkoinen sanaharkka ja kinastelu, joka taisi jatkua tunnin jos toisenkin. Lopulta kovan julkisen painostuksen edessä Viima ja Nuoska taipuivat. Turo Karhukoi ei enää ollut halukas Viiman puolisoksi, mutta sen sijaan Nuoska pätyikin hänen morsiamekseen. "Ei tullut sittenkään hukkareissua", Turo mutisi.

Viimalle ei sitten oikein ollut ottajia. Rouvien painostus tehosi kuitenkin vapaisiin miehiinkin. Paikalla olleet naimattomat sotilaat sanoivat ratkaisevansa arvalla, kenestä tulee Viiman mies. Arpa osui sotilas Anselmi Seinäpurolle. Turo, Nuoska, Anselmi ja Viima lähtivät linnakkeelle tapaamaan pappia ja tiettävästi heidät tosiaan siellä vihittiin sitten saman tien.

Kaikkea sitä Rajakatseessa tapahtuukin.

Tavernalla liikkui kaksi oudosti pukeutunutta naista, jotka esittivät aika suorasukasia ehdotuksia paikallisille miehille, siis niin että kaikki kuulivat. Olisi kai pitänyt muukalaisille kertoa, että onnistuisi varmasti paremmin, jos kysyisi kahden kesken. Naiset etsivät myös jotain veistä, joka oli kuulemma jäänyt joitain vuosia aikaisemmin Isitronilta. Aika epäilyttävää.

Kempuran avustuksella naiset pääsivät juttelemaan paikalle tulleelle metsäläiselle. Löytyikö veistä vai, se jäi epäselväksi, mutta ainakin se mahtivuorta osannut nainen oli kovin tyytväinen juttutuokioonsa metsäläisen kanssa.