Kirjaudu rajakatsetunnuksella

Rajakatseen maailman haltiat, osio 2



Halti(j)oista


(Huom, hyvin harvoilla Rajakatseen ihmisillä on seuraavaa tietoa, eikä minkäänlaista käsitystä haltijoiden historiasta. Ohessa otteita Pelinjohto-opus 2 artikkeleista:)

Oikeinkirjoituksesta



Tulen luultavasti käyttämään näissä kirjoituksissani nimitystä haltia nimityksen haltija sijaan. Saattaa tosin olla,
että joskus toisin tulee kirjoitettua, mutta mitä sitten? Suosin jiin jättämistä pois, sillä otsikko olisi muutoin
hieman harhaanjohtava. Rajakatseen maailman haltijat ei välttämättä ole sama asia, ja viittaa johonkin
suurempaan. Tai sitten ei.

Haltia (ilman jiitä) tulee Tolkien pohjaisista suomennoksista, ja tarkoittaa humanoidia, jonka kanssa ihmiset(kin)
voivat olla konkreettisesti tekemisissä. Tosin niissä maailmoissa on myös paljon muitakin ihmeellisiä olentoja
ja asioita. Haltija (jiin kanssa) tulee muinaisista suomalaisista uskomuksista. Haltijat kuuluvat olleen eräänlaisia
tonttuja, jotka pitivät huolta milloin mistäkin, ja joita ei pitänyt suututtaa.Tällöin nimitys haltija (jiin kanssa) sopii
paremmin. Tosin ei ole todistettu yhteyksiä haltioiden ja haltijoiden välillä: saattavat perkuleet olla aivan
erilaisia. Edellisellähän ei ole mitään käytännön merkitystä, sillä Rajakatseen maailma ei välttämättä liity
Tolkienin ym.- ja Darwinin maailmoihin.Rajakatseen maailmassa haltiat ovat ihmisiähenkisesti korkeampia
olentoja. Ikäänkuin tuhat vuotta (vähintään) henkisessä kehityksessä edellä. Ja haltiat pysyttelevät ihmisten
näkymättömissä aina kun se vaan on mahdollista, joten suurin osa ihmisistä ei tiedä haltioista mitään.
Haltioista on saatettu kertoa tarinoita pikkulapsille tyyliin: "Älä mene yksin metsään tai metsän haltija tulee ja
nappaa.". Päätelmä: noita suippokorvaisia veijareita(?) voidaan nimittää joko haltioiksi (ilman jiitä)
tai haltijoiksi (jiin kanssa), koska kummankin nimityksen alkuperän määrämiä ominaisuuksia on nähtävissä
Rajakatseen maailman haltioissa.


Haltiaelämä



Haltiat elävät ihmisen mittapuun mukaan mielettömän pitkään (ja hartaasti (ei koske vuorihaltioita!)). Haltiat
kuolevat keskimäärin usean sadan vuoden kuluttua syntymästään, mikäli vain vanhuus ne tappaa. Eivät he
ole sen enempää kuolemattomia kuin ihmisetkään. Kuitenkin haltian kehitys aikuis-ikään kestää noin 50 vuotta,
minkä luulisi olevan tarpeeksi pitkä aika haltia-nuorukaisen identiteettikriisin selvittämiseen (voi vanhempia). No,
kuitenkin haltioiden käytös eroaa ihmisistä.

Johtuen pitkästä iästä ja luonnon tasapainon ylläpitämisestä, haltiat lisääntyvät melko hitaasti. Raskausaika on
noin kolme vuotta, ja haltia nainen saa elinaikanaan keskimäärin kaksi jälkeläistä. Saavuttuaan elinaikansa
päähän, eli herra Kuoleman kolkuttaessa ruumista, haltiat miltei poikkeuksetta kuolevat. Koska haltioilla on
muinaisia (ja tietenkin nykyisiäkin) yhteyksiä luontoon, ei haltioista jää mitään pidempiaikasempaa ruumista,
vaan kuollut haltia ikäänkuin surkastuu ja maatuu melko nopeasti, kuin kuollut kasvi. Täten haltiayhteisöissä ei
ole nähtävissä hautausmaita, mutta tämä ei tarkoita etteivätkö haltiat muistaisi kuolleitaan.

Haltiat ovat luonteeltaan keskimäärin paljon ihmisiä rauhallisempaa ja kärsivällisempää porukkaa. He pitävät
ihmisiä yleensä 'brutaaleina raakalaisina, joiden kanssa tekemisissä ollessaan saa jatkuvasti varoa'. Tämä
koskee tavallista kansaa; aatelisia ja muita valtaapitäviä haltiat pitävät 'melko ovelina brutaaleina raakalaisina,
joiden kanssa tekemisissä ollessaan saa tosissaan varoa'. Ihmisten pappiskuntiin haltiat suhtautuvat
varauksellisen huvittuneesti (koska haltijat ovat periaatteessa melko lähellä pappiskuntien palvomia henkiä, ja
haltijat vieläpä tietävät tämän (tämä ei tarkoita, että haltijoilla olisi "yliluonnollisia kykyjä" siinä määrin kuin
em. hegillä)(erään haltijoiden keskuudessa melko suositun teorian mukaan ihmisten pappiskuntien henget ja
haltioiden palvoma luonto olisivat sama asia)), mutta velhokuntia, varsinkin Zharin mestareita, haltiat pitävät
melkein sivistyneinä. Metsäläisten seurassa haltiat viihtyvät parhaiten (poikkeuksena metsähaltiat, jotka
suhtautuvat metsäläisiin miltei samoin kuin sivistyneempiin ihmisiinkin), mikäli kyse on muista kuin haltioista.
Metsäläiset kun elävät luontoa säästäen. Suhtautuminen puolihaltioihin vaihtelee yksilön ja haltiarodun
perusteella melko laajalti, toiset vihaa ja toiset hyväksyvät tasaveroisina.

Ulkoiset ominaisuudet



Ulkoisilta ominaisuuksiltaan haltian erottaa ihmisestä ensimmäiseksi korvista. Haltian korvalehdet kun ovat
suipot "latvoistaan". Yleisesti nämä suippokorvat ovat haltioille eräänlainen statussymbooli, joka erottaa heidät
muista "älyllisistä" roduista (eivät haltijatkaan ole täydellisiä; myös heillä on turhamaisia luonteenpiirteitä). Tämä
pätee jopa vapaamielisempien vaeltajahaltioiden keskuudessa. Pahimpia rangaistuksia, mitä haltiat
käyttävät onkin korvalehtien leikkaaminen siten, että ne näyttävät aivan ihmisten korvilta. Täten muutkin haltiat
tietävät kyseisen haltian olevan vaarallinen yksilö ja ajavat tämän pois luotaan. Tässä kohden tulee ongelmia
puolihaltioiden kanssa, heillä kun näet saattaa ollakin aivan ihmiskorvien kaltaiset korvat, riippuen perimästä ja
puolihaltiuden puhtaudesta. Tosin on oletettava, että haltia eroaa ihmisestä muunmuassa esim.
kasvojenpiirteissä (siinä määrin, että toinen haltia voi tunnistaa haltiaksi, mutta ei kuitenkaan
siinä määrin että peliä varten tarvitsisi erikseen maskeerata kasvojen piirteitä erilaisiksi.) Tätä rangaistusta
käytetään kuitenkin melko harvoin, koska haltioiden keskuudessa ei ole läheskään niin paljoa rikollisuutta kuin
ihmisyhteisöissä. Rikos, joka johtaa korvalehtien muotoiluun, on yleensä melko vakavaa luokkaa, kuten esim.
raiskaus, elämän fanaattinen tuhoaminen tai törkeä salamurha.

Fyysiset ominaisuudet



Haltiat ovat keskimäärin ihmisiä hieman heikompia, mitä tulee voimaan ja vahingon sietokykyyn. Haltioilla on
myrkkyjä vastaan melko hyvä immuniteetti luonnostaan. Haltiat pystyvät hyödyntämään syömänsä ja juomansa
ravinnon paljon ihmistä paremmin, ja haltioiden aineenvaihdunta on tehokkaampaa (täten haltioilla ei esiinny
esim. kaljamahaa, vaikka he joisivatkin jumalattomia määriä (ihmisten mittakaavassa) ritarilimonaadia
(syvällisten ja perusteellisten tausta tutkimusten mukaan haltiat suosivat keksimäärin kuitenkin vahvoja
väkiviinoja)). Haltiat ovat myöskin keskiverto ihmistä "kauniimpia ja komeampia", mikäli näitä ominaisuuksia
verrataan. Käytökseltään haltiat ovat yleensä ihmisiä sivistyneempiä. On kai melko turha tässä vaiheessa enää
mainita, että keskiverto haltija on keskiverto ihmistä älykkäämpi (noin keskimäärin).


Haettu sivu:
Haltiakansat



Haltiakansat




- Foregit, eli metsähaltijat

Metsähaltiaton aina ollut sulkeutunut yhteisö, ja on parhaiten säilyttänyt alkuperäisen haltiakansan ulkoiset puitteet ja elämäntyylin. Foregit elävät pienissä n. Kymmenen perheen yhteisöissä syvällä metsissä.

- Morakit, eli vuori-/vuoristohaltijat

Morakit ovat sopeutuneet vuoristojen karuun ja kylmään ilmastoon, syömään lihaa ja käyttämään eläintuotteita (nahkaa, turkiksia).He päättivät korvata vegaanielämästä luopumisen rakkaudella elämää kohtaan, joten he alkoivat noudattaa tarkkaa säännöstelyä lihan suhteen ja lähentää suhteita muihin haltiarotuihin.

- Vaeltajahaltijat

Osa haltijoista alkoivat vaeltamaan ja etsimään uusia asuinalueita, jossa saisivat rauhassa elää rauhallista ja tasapainoista elämäänsä. Tälläistä alueta ei kuitenkaan löytynyt, joten vaeltajat päättivätkin jatkaa vaeltamista. He eivät
sitoutuneet mihinkään asumaan vakituisesti vaan vealsivat milloin minnekin ja heidän kulttuurinsa
sai vaikuitteita muista nousten melkoisen korkeaksi.

-Rajahaltijat

Rajahaltijat on haltijoiden ainoa kilta, ja ainoa ryhmittymä joka osoittaa jonkinasteista kiinnostusta ihmisten asioihin.


Muut haltijarodut

On syytä epäillä, että kauempana Rajakatseen mannuista elää muita
haltijarotuja, jotka kenties muistuttavat tavoiltaan lähinnä muinaista
pohjoisen haltijakansaa. Näillä roduilla ei ole kummempaa merkitystä, sillä
harva pohjoisen haltija tietää heistä mitään, ja nämäkin harvat pitävät
suunsa asiasta kiinni