Kirjaudu rajakatsetunnuksella

Rajakatsemaailman soittimet ja musiikki


Liite 4/99 Rajakatse-maailman pelinjohtajan opukseen II 1998

Tekijä
Petri Pohjanmies 13.11.1999

Muut mukana juonimassa
Juha Pere


Rajakatseen lauluvihko sisältää joitakin Rajakatseessa käytettyjä kappaleita.


Rajakatse-maailman musiikki ja soittimet





Metsäläisten musiikki ja soittimet



Metsäläisten musiikki on aiemmin ollut paljon rikkaampaa kuin mitä monet ihmiset ovat arvanneetkaan. Syynä se, että metsäläisten musiikki perustuu yleensä vain shamanistisiin rituaaleihin, että joihinkin kyläjuhliin. Näitä harvat ihmiset ovat enää nähneet, koska metsäläiskylät ovat niin hajanaisia ja alati laajenevan ihmiskulttuurin alla. Metsäläisten musiikki koostuu joistakin alkeellisista soittimista, että monista erilaisista ihmisäänistä. Soitto perustuu ennenkaikkea rytmiin joka voi olla alkuun hidasta kiihkeytyen lopuksi raikuviin huutoihin. Musiikki saattaa liittyä myös joihinkin uskonnollisiin menoihin, jossa rytmi on yleensä puuduttavaa juputusta, ainakin tapahtumaa seuranneen ulkopuolisen kuullen.

Shamaanirumpu
Yleensä jonkinmuotoinen puusta tehty rumpu, jonka kalvoksi on
pingotettu jonkin eläimen nahka (Yleensä hirven tai peuran).
(Larppeihin sopii mainiosti mikä tahansa lelurumpu, joka ei
ole törkeän muovisen näköinen)

Sarvitorvi
Usein nautaeläimen sarvi (varastettu tai löydetty sillä
metsäläisillä ei ole nautaeläimiä), jonka päähän on tehty reikä.
Nämä ovat monesti hyvinkin koristeltuja erilaisin kaiverruksin
Sarvesta riippuu usein erilaisia värikkäitä nauhapunoksisia
koristenauhoja. Myös tuohisia torvia on.

Jous
Tavallisen jousen päähän on sijoitettu puunpahkasta koverrettu
kaikukoppa. Ääni syntyy jousen jännettä näppäilemällä.
Jousta painettaessa maata vasten jänteen jännitys löystyy ja
ääni laskee. Tämä on ehkä ainoa soitin metsäläisten ihmeistä,
joita on ihmistrubaduurienkin nähty soittavan.
Voihan tällä tietysti ampuakin tarvittaessa, joten ei se pelkkä
lelu ole.

Lisäksi metsäläisillä on lukuisia muitakin kolistimia. Ihmisille em. metsäläisten kapistuksilla ei ole mitään arvoa, tosin joidenkin etelän kauppiaiden huhutaan haalineen näitä matkamuistoiksi pohjoisen matkoilta.



Sotilasmusiikki ja soittimet



Sotilasmusiikki koostuu yleensä mahtailevista ja itseään ylistävistä marsseista. Isompia joukkoja säestää usein vaskipuhaltimet ja rummut. Rajakatseen varustuksellakin on oma marssitunnus "Rajamarssi" sekä Weldoonin linnakkeella "Kunnian käskyt", joka tosin on yleinen nohvatovilaisten sotilaiden marssi, ainakin pohjoisen varustuksilla. Myös joitakin surumarsseja voidaan soittaa hienoimmissa hautajaisissa useammankin vaskipuhaltimen voimin.

Luurit
Nämä vaskipuhaltimet ovat kulkeutuneet ihmisten muuttovirran
mukana myös pohjoiseen. Luureja soitetaan yleensä parittain
näiden ollessa eri vireiset keskenään. Luuri muodostuu pitkästä
yleensä kiemurtelevasta putkesta jonka päässä on usein hyvinkin
koristeellinen levike. Näitä ei ole enään valmistettu sitten Juilo I:n
kruunauksen, joten harvinaisina esineinä näiden arvo saattaa olla suurikin.

Trumpetti
Sotilasmarsseja tahdittamaan luureista muokattu soitin.
Soittimen rungon muodostaa levenevä torviosa, joka saattaa
olla suora tai kiemurteleva. Torven päässä luureista poiketen
on laajeneva kaikusuppilo, saaden näin täyteläisemmän äänen.
Varsinaista trumpettia näkee kuitenkin Olyin pohjoispuolella
hyvin harvoin. Hinta yli 300 kp

Merkkiantotorvi
Trumpettia muistuttava soitin, jonka metallityöstö ei ole niin
viimeisteltyä kuin trumpetissa. Torven koko on myös trumpettia
pienempi Toinen nimi tälle puhaltimelle on sotilastorvi. Torvea
voi käyttää soittamisen lisäksi erilaisten merkkisignaalien
antamiseen, ääni nimittäin on verraten kantava.
Hinta 100-150 kp (Riippuen laadusta ja kunnosta)
(Larpeissa paras korvike on metsästystorvi tai mikä tahansa
venttiilitön torvi)

Tahtirumpu
Kohtuullisen isokokoinen rumpu, joka on yleensä metallisten
vanteiden väliin pingotettu nahkakalvo. Varsinaisessa sotilasmusikkissa
harvinainen, mutta joissakin isoissa marsseissa on tätäkin paukutettu
marssitahtia pitämään. Useamminkin rumpua näkee isoissa pidoissa
trubaduurien soittamana. Hinta 100 kp

Pikkurumpu
Joko puinen tai metallinen lieriö, jonka molemmat päät ovat
kalvolla peitetyt. Rumpu on tahtirumpua huomattavasti pienempi
ja rumpua soitetaan kahdella palikalla nyrkkien asemasta.
Joissakin seremoniallisissa tapahtumissa jopa kohtuullisen yleinen
tapa on päristellä pikkurummun ja merkkitorven yhteissoittoja.
Hinta 60 kp (puinen)



Tavernamusiiki (kansanmusiikki) ja trubaduurisoittimet.



Varsinainen kansanmusiikki ihmisten keskuudessa jää useinkin muutamien kiertelevien muusikoiden varaan, joka sekin sisältää yleensä vain rankkoja juomalauluja. Olyin eteteläpuolella musiikkimaku saattaa olla hieman rikkaampaakin niin melodisesti kuin sanomaltaankin. Joissakin aatelisten juhlissa saattaa esiintyä useammankin trubaduurin orkestereja, joiden ohjelmisto pitää sisällään joitakin tanssittavia kappaleita. Tällainen orkesteri pitää yleensä sisällään ainakin luutun, huilun ja rytmisoittimia.

Monet kansanmusiikin lauluista ovat sotilasmarssien tasajakoisuudesta poiketen tahtilajiltaan 3/4-osaa tai 6/8-osaa. On toki myös joitakin tasajakoisia hitaita ralleja, jotka kertovat usein joitakin mielikuvituksellisia tarinoita.

Luuttu
Luutun rungon muodostaa yleensä yhdestä puusta ontoksi
koverrettu koppa, jonka päältä kulkee vaihteleva määrä
suolista pingotettuja kieliä. Näitä luuttuja harvoin näkee
kahta samanlaista. Yleisin luutun soittotapa on näppäillä
kieliä sormin (esim. kanteleen tapaiset soittimet), mutta jotkut
kekseliäät trubaduurit soittavat kieliä eräänlaisella jousella
hangaten. Eräistä harvinaisuuksista mainittavin lienee vasaraluuttu,
jossa jokaista säveltä vastaa kielipari, joita lyödään pienillä
metallisilla vasaroilla. Hinnat yksinkertaisesta luutusta
vaihtelevat 50 kp:n tienoilla.

Nohvatovin hoviluuttu
Eräs ehkä hienoimmista koskaan rakennetuista soittopeleistä.
Aivan tarkkaa tietoa tämän alkuperästä ei ole, mutta monet
seikat viittaavat siihen, että tämän soittopelin rakensi
aikanaan Olyissä asunut puuseppä Antoni, joskus 300 luvulla.
Se miten soittopeli sittemmin joutui Nohvatoviin on hämärän
peitossa. Se tiedetään, että soittopeli on ostettu Nohvatovin
hoviin tuntemattomana pysytelleeltä kauppiaalta vuonna 410.
Luutussa on yli 100 kieltä, joista vain osa on soitettavia
kieliä ja osa resonanssikieliä jotka antavat kauniin täyteläisen
äänen.

Jotkut tarinat kertovat Antonin rakentaneen myös muitakin
erikoisia soittimia, mutta näistä ei ole mitään tiedossa.
Sen sijaan kitaraluutun kehittelijänä Antoni mainitaan, johon
sen toinen nimikin viittaa. Se ainakin on kirjoihin kirjoitettu,
että puuseppä Antoni kuoli köyhänä vuonna 312 Olyin kaupungissa.

Kitaraluuttu (Antoninluuttu)
Kuusikielinen luuttu, jossa kaikukopasta lähtee pitkä otelauta,
jonka päästä kielet kulkevat aina kaikukopan yli.
Kielien pituutta voidaan säätää erilaisin sormituksin otelaudalta,
joten soittimen sävelala on suuri. Hienosta puuntyöstöstä johtuen
harvinainen ja kallis soitin. Alkuperäisestä Antoninluutusta
hinta on helposti yli 400 kp. Antonin jälkeen on ollut muutama
muukin soittimenrakentaja, jotka ovat tehneet luuttuja matkien
Antoninluuttua, mutta nämä eivät ole yhtä hyviä. Niiden hinta
on noin 200 kp. (Larpeissa tavallinen kitara sopii hyvin sekä
alkuperäisestä että jäljitelmästäkin.)

Huilu
Näitäkin on suuri määrä erilaisia. Monesti puusta tehty
yksinkertainen huilu. Hinta 30-40 kp. (Larpeissa nokkahuilu yms.)

Helistimet
Kaiken näköiset metalliset kellot ja helistimet muodostavat
yleensä tavernamusiikin rytmisen osuuden. Yleisin näistä
lienee muutaman tuopin hintainen tamburiini. Tamburiinin
teko-ohjeetkin ovat yksinkertaiset. Naulataan vain löyhästi
vaikkapa rovon rahoja puisen kiekon ympärille, ja se on siinä.


Haltiamusiikki



Haltioitakin joskus näkyy ihmisten ilmoilla. Jos haltialla on mukana soitin, on se yleensä puinen huilu, koska se on pieni ja näppärä kuljettaa mukana. Haltioiden musiikki on hiukan korkeammalla kuin ihmisten, mutta tämän tietävät ihmisistä vain ne harvat, jotka ovat haltioiden kanssa enemmänkin tekemisissä. Haltioilla on muitakin soittimia kuin huiluja.


Musiikki