Kirjaudu rajakatsetunnuksella

Voittaja ja palkinto


Tämä tarina on saatavilla myös elokuvamuodossa

((Paikkana on Bokean kylä ja aika on vuosi 400. Henrias on vajonnut
alkoholismiin ja saanut liikanimen Gekkuli. Henriaksen vanha toveri
Gerotus käyttää työnimenään nimeä Raveks.))

Kirjoitelma: Joskus toukokuussa 1995
Kirjoittanut Juha Pere
Nimi:Voittaja ja palkinto

OSA 1: Esittely

Pienen kylän lähellä metsän reunassa on kivestä rakennettu torni, jossa
asuvaa miestä kyläläiset pitävät suurena miehenä. Kylässä ajatellaan
hänen olevan taikuri, eikä he aivan väärässä olekkaan. Jotkut jopa
sanovat hänen säätelevän säitä mielensä mukaan. Hänen tiedetään myyvän
tarvitseville parantavia yrttejä ja monia sangen tarpeellisia ja ihmeellisiä
juomia. Miehen nimeä ei kukaan tiedä, mutta kaikki kutsuvat häntä vain
Ravekseksi. Syytä tähän lempinimeen ei kukaan kylässä muista, mutta nimeä
käytetään silti. Raveks on yhteisönsä erittäin arvostettu henkilö.

Tornissansa Raveks herää varhain aamulla leveästä mukavasta vuoteestaan.
Yömyssy päässään hän pyörähtää vuoteesta ylös täynnä voimaa uuteen
aamuun, eikä aikaakaan kun hän on jo työn touhussa sekoittelemassa aineita
keskenään työhuoneessa. Silmälasit nenällä hän selailee vanhaa kirjaansa
ja jupisee itsekseen hiljaisella äänellä.

Kylän toisella puolella ei ole tornia, eikä mitään muutakaan kivestä
rakennettua. Kylän toisella puolella on vanha lahoava riihi, joka ei
ole kylän kaunistukseksi. Syy, miksi riihtä ei kuitenkaan ole purettu, on
se, että riihessä asuu parrakas laihahko mies. Häntä kutsutaan
ivallisesti Kegguliksi, mihin lempinimeen kaikki kyläläiset tietävät syyn.
Kegguli ei tee työtä. Hän on pikemminkin eräänlainen kylähullu. Ei
hän kuitenkaan toimettomana ole päiviään, vaan hän muuttaa peltojen
satoa oivalliseksi juomaksi. Tässä Kegguli onkin hyvin taitava, sillä ei
lähikylistä löydy yhtä oivallista viinantekijää, kuin hän on.

Kegguli ei herää varhain aamulla. Hän herää puolen päivän jälkeen
pöpperöisenä vanhan riihen lattialla olevalta patjaltaan. Huoneen
täyttää suuri määrä pulloja ja säkkejä. Toiset pulloista on suuria, joissa
pontikan raaka-aine luodaan. Huoneen nurkassa on itse tehdas, josta
Keggulin elinkeino on riippuvainen.

Keggulin päivät kuluvat mietiskellessä ja viinaa tehdessä.
Lähikylien miehet käyvät aika ajoin asioilla, eikä elinkeinossa ole
sen suurempaa valittelemista. Aivan köyhä Kegguli ei kuitenkaan ole.
Hänellä on yksi erittäin arvokas ja salatieteitä harjoittavien ihmisten
keskuudessa erittäin himoittu esine. Tätä esinettä hän ei ole kaivanut
päivän valoon useisiin vuosiin, sillä rauhallinen ja hiljainen elämänmeno
ei moista esinettä kaipaa.

OSA 2: Haaste

Eräänä aamuna Keggulin vielä syvässä unessa maatessaan ilmestyy seinällä
olevaan peiliin Raveksin kasvot. Raveks katselee peilistä huonetta paheksuen
silmät suurina uhkuvasta voimasta. Pian silmät seisahtuvat patjalla
makaavaan Kegguliin ja Raveks huutaa:
-Ylös sinä kaiken maan häpeä! Herää saasta, sillä pian saat pölyisille
aivoillesi hieman tuumattavaa!
Kegguli pyörähtää patjalleen istumaan ja tuumaa hitaasti:
-No?
Raveks päästää liiat ilmat keuhkoistaan ja alkaa:
-Sinulla on jotakin, jonka minä tahdon itselleni...jotakin, jonka arvelin
jo kauan sitten hävinneen maailmasta.
Pyörittäen peukaloaan etusormeaan vasten Raveks jatkaa:
-Minä haluan ostaa sen sinulta pois...
Keggulin kasvoille nousee mietteliäs ja epäilevä ilme. Toinen kulma
ylhäällä ja toinen silmä kiinni hän kohottaa kätensä leualleen ja
silittää hiljalleen partaansa mietteissään. Raveks jatkaa:
-Saat niin paljon rahaa, ettei sinun tarvitse enää koskaan tehdä
työtä.
Tähän Kegguli vastaa:
-Mutta enhän minä tee nytkään työtä, eikä sitä, minkä sinä tahdot sovi
antaa sinun laisesi haltuun.
Raveks sanoo vaativana:
-Mieti...saat paljon rahaa, eikä sinun tarvitse tehdä mitään muuta kuin
luopua tuosta pienestä esineestä.
Kegguli vastaa jyrkästi heilauttaen sormeaan ilman poikki:
-Ei! minä en luovuta palloa kenellekkään. Minä en luota sinun osaavan
käyttää sitä oikein.
Raveks kiukustuu ja vetää keuhkoihinsa ilmaa kohoten peilissä ylöspäin
sanoen pontevasti:
-Hyvä on sitten...minä otan sen vaikka väkisin. - Minä haastan sinut
taisteluun. Taistelu alkaa viiden sekunnin kuluttua.
Peilin kuva katoaa ja Kegguli näkee siitä jälleen vain oman naamansa.

OSA 3: Taistelu

Kegguli makaa patjallaan vanhan lahon riihensä lattialla vielä hiukan
ihmeissään tapahtuneesta. Viisi sekuntia kuluu ja täsmällisesti ajan
umpeuduttua lyö salama riihen lähistöllä. Salamoita ei tule vain yksi
vaan useita salamoita, mutta ukkonen on vielä kaukana.
Kegguli nousee patjaltaan ylös ja juoksee ovelle katsomaan lähestyvää
ukkosta. Tuuli nousee voimakkaasti ja salamoita lyö pilveen. Pian kuitenkin
keggulin huomio kiinnittyy muualle, kun koko talo alkaa hiljalleen vavista.
Muutama pullo putoaa lattialle särkyen ja pontikkaa valuu lattialle
täyttäen koko talon voimakkaalla viinan hajulla.

Kompuroiden takaisin sisälle taloon Kegguli pääsee peilin luokse ja
yllättäen näkee siitä Raveksin seisovan tornissaan kaataen lasiseen
kulhoon vihreää liisteriä. Samalla, kun liisteriä valuu kulhoon huomaa
Kegguli talonsa seinistä alkavan valua samaista limaa. Nopeasti
Kegguli pyöräyttää oikeaa kättään ilmassa ja samassa kulho Raveksin
edessä hajoaa pieniksi sirpaleiksi levittäen vihreän liman pitkin
huonetta. Raveks säästyy saamasta sitä päälleen, mutta näyttää pelästyneenä
pakenevan limaa aivan kuin kummitusta.

Kegguli katselee peilin kautta Raveksin huonetta etsien kohdetta, mihin
iskeä. Tällöin kuitenkin peili hänen edessään yllättäen putoaa lattialle
hajoten sirpaleiksi. Peilin suurimmassa sirpaleessa näkyy Raveksin naama,
joka sanoo ivallisesti:
-Käh käh
Pienen pilkansa jälkeen Raveksin naama katoaa peilistä ja suurinkin sirpale
rapsahtaa vielä kahtia.

Ukonilma lähestyy lähestymistään ja salamat iskevät yhä lähempänä. Talon
vavina on lakannut, mutta pulloja räpsähtää rikki huoneessa aika ajoin.
Kegguli kaappaa yhden pontikkapullon käteensä ja lähtee kohti huoneen
toista nurkkaa. Noin huoneen puolessa välissä pullo kädessä kuitenkin
rapsahtaa rikki ja kaikki juoma putoaa lattialle. Kegguli ei jää tätä
ihmettelemään vaan palaa nurkkaan nappaamaan toisen pullon, mutta
tämäkin rapsahtaa rikki. Samoin käy kolmannelle ja neljännellekin. Mitään
tuumaamatta Kegguli ryntää huoneen toiseen nurkkaan ilman pulloa ja avaa
nurkassa olevan hyvin pölyisen rasian. Rasiasta hän ottaa lasisen pallon
ja katsoo palloon hyvin tiiviisti. Raveks näkee tämän peilistään ja heittää
Keggulia yhdellä pullolla huoneen toisesta nurkasta. Pullo lentää päin
Keggulia osuen selkään, mutta osuma ei ole kovin voimakas. toivuttuaan
iskusta Kegguli työntää etusormensa palloon tiiviisti kiinni tuijottaen
sisälle palloon. Raveks tornissaan näkee tämän ja ryntää ulos huoneestaan.
Samassa osuu suuri tulipallo tornin puoleen väliin katkaisten tornin.

Raveks lentää torninsa suuaukosta ulos pihamaalle samalla kun torni
luhistuu hänen takanaan. Hän pyörähtää maassa katsoen taakseen hajoavaa
torniaan. Pian hän kuitenkin katsoo kohti kylää ja Keggulin majaa. Ripeästi
hän nousee ylös pauhaavaan rajuilmaan ja lähtee sateen piiskatessa kohti
kylää.

Kegguli huoneessaan katsoo yhä palloonsa ja alkaa hiljalleen irrottaa
katsettaan pallosta. Hän laskeutuu istumaan patjalleen pitäen palloa
sylissään. Koko huone on täynnä rikkinäisiä pulloja ja viinan katku on
kauhea koko huoneessa. Huokaisten hän kohottaa katseensa talon kattoon
ja istuu mietteissään hetken.

OSA 4:Palkinto

Keggulin istuessa patjallaan pallo käsissään ilmestyy ovelle erittäin
kiukkuinen ilmestys. Kegguli säpsähtää ylös patjaltaan ja astuu
askeleen kuin paetakseen ilmestystä. Raveks astuu lähemmäksi valmiina
lyömään vihan vimmalla kohdettaan, mutta Kegguli edelleen epäröi
lähestyä uhkaajaansa. Vihainen Raveks toimii ja vanhuksen voimillaan
hän lyö Keggulia rintaan, jolloin Gekkuli kaatuu. Tästä seurauksena pallo
kirpoaa kädestä ja särkyy lattialle. Hetkeäkään epäröimättä molemmat miehet
säntäävät ulos talosta sillä pallosta lentävät tulen kipinät sytyttävät
lattialla lojuvan paljon pontikan. Hetkessä koko riihi on ilmi liekeissä,
eikä kulu kauaa, kun se on jo palanut maahan saakka.

OSA5: Voittaja

Rajuilman hellitettyä istuu palaneen riihen vieressä kaksi läpimärkää
miestä. Toinen on kylän arvostettu henkilö, jota sanotaan Raveksi. Toinen
on kylän oma kylähullu, jota ivallisesti kutsutaan Kegguliksi. Harvoin
nähdään kylän ivatuin ja arvostetuin henkilö keskenään istumassa sulassa
sovussa pihamaalla, mutta sellaistakin sattuu. Eräs kylän isännistä kulkee
ohi ja pysähtyy tien poskessa istuvien miehien luo tokaisten:
-Olihan se vaan kauhea rajuilma. Ihmeellinen ja surkea yhteensattuma, että
teidän molempien talot hajosivat samalla rajuilmalla. Mitenkäs nyt meinaatte
tehdä tulevan kanssa??
Raveks istuu hiljaa, mutta Kegguli tähän tokaisee:
-No juu ... eiköhän me tässä pärjäillä.