Kirjaudu rajakatsetunnuksella

Weldoonin isku


RAJAVARTIO-SOTURIJÄRJESTÖN ISKU WELDOONIN LINNAKKEELLE LOPPUKESÄLLÄ 459:

(Allaolevat tiedot pohjautuvat pitkälti Rajavartion entisten sotureitten
Kakoren ja Gurluckin kertomaan ennen näiden eroamista järjestöstä. Iskun
yhteydessä tapahtui Weldoonin linnakkeella hyvin paljon samaan aikaan, joten tapahtumat
etenevät seuraavassa kuvauksessa osin päällekkäisesti. Tämän pelin hahmojen ei olekaan
tarvetta aiemmasta operaatiosta kovin selvää kuvaa saada.)

Rajavartion johtaja Urho lähetti joukon järjestön sotureita tuhoamaan
Weldoonin linnakkeella rakennettavaa sotakonetta, "Rajatuhoa." Sotakone oli
suuri heittolaite eli trebusetti ja sen kerrottiin pohjautuvan alkujaan
Vuoriniityn koneenrakentajien killasta varastettuihin piirustuksiin. Järjestössä aseen
pelättiin vakuuttavan nohvatovilaiset siinä määrin omasta sotilaallisesta kyvykkyydestään
ja ylivoimaisuudestaan, että Nohvatov pian tuon aseen valmistumisen jälkeen aloittaisi
sodan Mahtivuorta vastaan. Mm. pelättiin, että Weldoonin linnake ampuisi tuon laitteen
avulla suuria kiviä Rajakatseen varustukselle ja näin edesauttaisi puolustuksen
hajoamista. Järjestössä Nohvatovin hyökkäystä pidettiin todennäköisenä virallisen
hallinnon pysytellessä paljon rauhallisempana. Vuoriniityn hallinnossa yhden sotakoneen
ei uskottu sotaan johtavan. Urho päätti kuitenkin toimia ja lähetti Rajakatseeseen kuusi
alaistaan, mikä olikin noin kolmannes sen aikaisesta miesvahvuudesta.

Tehtävään lähetetyt soturit olivat Deinosan-noviisi Kakore,
Derecas-maallikkosoturi Gurluck sekä soturit Rolle, Garlaagius,
Randall sekä Meteus. Ryhmä otti yhteyttä paikallisiin järjestön
yhteistoimintahenkilöihin eli Derecas-maallikkosoturi Leikolaan sekä
paikalliseen renkiin Kaapoon, joka oli joskus aiemmin ollut Weldoonin
linnakkeella vankina. Kuusikko vietti alueella yhden päivän ennen iskuun ryhtymistä
selvittääkseen ensin tilanteen mahdollisimman tarkoin. Leikola vastusti iskua, mutta
ryhmä päätti tehdä operaation kaikesta huolimatta.

Kaapo osasi kertoa joukolle tietämisen arvoisia asioita
Weldoonin linnakkeelta. Rajavartion miehet tekivat kaikessa
hiljaisuudessa variksenpelättimiä ja palkkasivat muutamia Weldoonin alueen kylähulluja
meluamaan linnakkeen läheisellä mäellä illalla, kun merkki järjestön miehiltä tulisi.
Illalla ennen Weldoonin linnakkeen portin sulkemista Rajavartion miehet soluttautuivat
Weldoonin tabardit päällä iltalomilta palaavien sotilaiden mukana linnakkeeseen. Tabardit
joukko oli pihistänyt Rajakatseen pyykkituvasta, jonne ne oli toimitettu (aiemmin oli
ollut tapaus, jossa joukko tuntemattomia sotureita oli koettanut kärjistää Rajakatseen
ja Weldoonin välejä Weldoonin asepuvuissa rajaseudulla riehumalla.)

Soturit odottivat piilossa, että linnake rauhoittui, ja yöllä Randall ja Garlaagius
menivät muka toisena vahtivuorona vapauttamaan trebusetin vartijat ja tämän jälkeen
koettivat luultavasti sabotoida sotakonetta.

Kakoren taikakonsteillaan aiheuttama pamaus-ääni ilmoitti metsän laidassa odotteleville
kylähulluille, että heidän tuli aloittaa meluaminen ja sytytellä linnunpelättimien
vieressä olevia soihtuja. Meteus, joka oli valmiina metsän laidassa, alkoi sytytellä
soihtuja ja yritti paeta tämän jälkeen Rajakatseen puolelle heikolla menestyksellä -
Weldoonin jousimiehet ampuivat hänet.

Jossakin vaiheessa muurille päässyt Rajavartion mies Rolle tippui alas muurilta loukaten
itsensä pahoin. Weldoonilaiset huomasivat samaan aikaan, että trebusetin luona oli
"ylimääräinen vartiovuoro." Trebusetin luona olevat Randall ja Garlaagius vangittiin ja
Gurluck pääsi livahtamaan seinän varjossa pakoon. Samoihin aikoihin Kakoren oli
onnistunut käydä itse linnakkeen yläkerrassa ja löytää pääinsinööri, jonka Kakore
sitten kolkkasi ja jolta hän anasti sotakoneen piirustukset.

Weldoonin linnakkeelta lähetettiin ratsastajajoukko suorittamaan tiedustelua Nohvatovin
puoleiseen metsän laitaan, missä soihdut ja kylähullut olivat luoneet vaikutelman
sekavasta vihollisjoukosta. Keskellä linnakkeen hämminkiä Gurluckin ja Kakoren onnistui
livahtaa mukaan ratsastajajoukkoon. Tämän jälkeen Gurluck ja Kakore lähtivät hevosilla
mukaan Weldoonin ratsuväen iskuun "vihollista" vastaan. Muutama kohteena oleva kylähullu
menetti tässä hyökkäyksensä henkensä ja linnunpelättimet sekä soihdut tuhottiin. Gurluck
ja Kakore onnistuivat irtautumaan muusta ratsastajajoukosta ja pakenemaan rajan yli
taverna Vanhan Piparin suuntaan. Tässä vaiheessa Rolle oli toipunut riittävästi muurin
juurella ja lähti omin avuin hiippailemaan kohti Rajakatsetta halki öisen peltomaiseman.

Weldoonilaiset huomasivat kuitenkin Gurluckin ja Kakoren huijauksen ja poimivat Rollen
matkalla kyytiin ja alkoivat kuljettaa tätä kohti Weldoonin linnaketta ja sen tyrmiä.
Turvasta kyttäävät Kakore ja Gurluck huomasivat, kuinka Rollea vietiin linnakkeelle,
mutta he eivät voineet enää puuttua tapahtumiin. Sitten tapahtui jotakin erikoista.
Rollen edessä istuva ratsastaja tippui hevosensa selästä ja Rolle asettui hänen paikalleen.
Kakore on arvellut, että taitava veitsenkäsittelijä Rolle oli saanut pidettyä
jonkun veitsensä piilossa ja sopivalla hetkellä viiltänyt ratsastajan kurkun auki. Joka
tapauksessa Rolle aloitti nyt hurjan ratsastuksen kohti rajaa, jonka toisella puolella
Gurluck ja Kakore jo odottivat, perässään pari ratsastajaa. Nämä takaa-ajajat onnistuivat
kuitenkin kirimään Rollen kiinni ja tämän rinnalle ja Rolle tippuikin hevosensa selästä
toisen takaa-ajajista tempaistessa Rollea miekalla. Tähän loppui Rollen pakomatka ilman,
että Kakorella ja Gurluckilla olisi ollut paljoakaan tehtävissä toverinsa hyväksi.

Näin oli päättynyt iskuretki Weldoonin linnakkeelle, mikä sai aikaan suuren kohun ja
huononsi linnakkeitten ja valtakuntien välejä joksikin ajaksi. Retken lopputulokset:


Kuudesta miehestä kuoli kaksi, kaksi jäi vangiksi ja kaksi pääsi pakoon kertomaan
ylläolevan kuvauksen tapahtumista. Weldoonin sotilaista kuoli yksi, muutama linnakkeen
työntekijä tuli kolkattua ja rajan toiselta puolelta kuoli puolenkymmentä sekalaista
kylähullua ja juoppoa.

Trebusetin sabotoinnin onnistumisesta ei tiedetä, mutta kerrotaan, että kun asetta
aikanaan siirrettiin Weldoonin linnakkeelta Vardakoviin, matkalla oli hiukan vaikeuksia
jonkun pyöräakseleista katkettua. Vuoriniityn koneenrakentajien killasta varastetut
piirustukset saatiin takaisin, millä ei kuitenkaan enää ollut sanottavampaa vaikutusta.
Vardakovilaisilla oli varmasti kopiot piirustuksista.

Aarme Karhukoi siis lopetti tukensa järjestölle ja järjestön monet jäsenet joutuivat
olemaan hiljaa tapahtumista, vaikka samalla oltiin salaa ylpeitä siitä, että oltiin
onnistuttu näpäyttämään lähemmäs sadan hengen linnaketta puolenkymmenen soluttautujan
avulla. Epävirallisesti tuo iskuretki onkin eräs järjestön suurista osoituksista
jäsenistön kelvollisuudesta epätoivoisissakin oloissa.

Harmillista sen sijaan on se, että retkestä pakoon päässeet ja hengissä selvinneet jäsenet
Kakore ja Gurluck eivät tuon jälkeen kauaa järjestössä oleskelleet. Kummankin omalta
järjestöltä, Gurluckin Derecas-papistolta ja Kakoren Deinosankillalta tuli pian tapauksen
jälkeen määräys kaikille noiden kiltojen jäsenille pidättäytyä yhteistyöstä Rajavartion
kanssa. Näin Gurluck ja Kakore erosivat Rajavartiosta, kuten teki samaan aikaan
Leikolakin. Toisin sanoen operaation myötä järjestö menetti peräti kaikkiaan 6 jäsentä,
mikä oli ankara isku joukkiolle.

Sekä Kakore että Gurluck ovat nykyään perheellisiä miehiä, joten enää ei ole varmaa,
olisivatko he tulossa mukaan järjestöön vielä jossakin vaiheessa liittymään nyt, kun
voimassa ei ole mitään liittymiskieltoja. Gurluck on toisinaan sanonutkin asian olevan
yhä harkinnassa ja järjestön tavoitteiden kiinnostavan häntä edelleen, Kakore sen sijaan
on huomattavasti epävarmempi.