Rsihvo|6 ==Rajakatse XXV - Laulun sydämessä== Noihin aikoihin saapui Rajakatseeseen kuitenkin se päivä, jolloin ''Kaarloviisut'' pidettiin. Kilpailu oli vetänyt kulkijoita läheltä ja kaukaa paikalle ja jo kilpailuja edeltävänä päivänä oli tavernalla väkeä sankoin joukoin ('''Rajakatse 25'''). [[Kaarlo Kempura]] oli varautunut tähän väentulvaan ja huolehtinut muonituksesta paistamalla vieraita varten kokonaisen sian. Paikan päällä olikin taas monenlaista kulkijaa. Kilpailuja edeltävänä päivänä paikan päältä tavattiin esimerkiksi Huikka-niminen mies, Herbertinvartion perustajajäseniä, joka oli jotain tärkeää Rajakatseessa toimittamassa. Myös lännestä tulleet barbaarit olivat taas paikan päällä, olivat kai mieltyneet alueeseen. Mustanpuhuva hullu vampyyrinmetsästäjäkin ilmestyi taas ihmisiä piinaamaan ja syyttelemään, eikä aikaakaan, kun mies löysi itsensä taas linnakkeen tyrmästä. Myös hullun kaljupäisen raiskaajan väitettiin liikuskelevan metsissä ja kolmannenkin, taikasauvalla varustautuneen hullun liikkeistä lähistöllä saatiin kuulla. Kaljupäinen mies havaittiin, mutta tämä pääsi livahtamaan paikalta. Sen sijaan kolmas hullu, [[Lastu]] nimeltään, saatiin kiinni ja hänet tappoi Rajakatseen linnakkeen Deinosanvelho [[Simur Diilex]] itsepuolustukseen vedoten. Sittemmin saatiin kuulla, että tuo Lastu-niminen mies oli jonkun [[Deinosan|Deinosanvelhon]] sukulainen. Samana kilpailua edeltäneenä päivänä kuultiin myös huolestuttavia huhuja siitä, kuinka kapinalliset olisivat saavuttaneet Valtamäkien kartanon ja polttaneet sen maan tasalle. No, nämä kaavailut menivät pahasti pieleen, eikä kukaan tosissaan uskonut näin käyneen. Myöhemmin saatiinkin tapahtumasta luotettavampaa tietoa. Seuraava päivä eli Kaarloviisupäivä oli myös tapahtumatäyteinen. Kisoihin valmistauduttaessa saatiin kuulla, että vampyyrinmetsästäjä oli jälleen lunastettu vapaaksi, mikä herätti huolta ja epäilyksiä. Lisäksi varmistui, että läheisiin metsiin oli saapunut ja majoittunut pienehkö pakolaisjoukko Vardakovin maatiloilta ja näiden pakolaisten tavoitteena oli nopeasti hankkia lupa ylittää raja ja vastaanottaa turvapaikka Vuoriniityn maakunnassa. Tavernalle saapuikin tuon joukon pari jäsentä lupaa kyselemään. Tällaista ei kuitenkaan Rajakatseen linnakkeen edustajilta herunut, vaan pian tavernalle saapui sitävastoin jälleen sotilaspartio [[Weldoonin linnoitus|Weldoonin linnakkeelta]] upseeri [[Konstantin|Konstantinin]] johdolla. Tuo partio oli jälleen saanut luvan Rajakatseen linnanherralta [[Wilhard|Wilhardilta]] tulla rajan toiselle puolelle ja tällä kertaa tuo joukkio sai paikallistetuksi pakolaisjoukon jäsenen. Seurasi kiivas takaa-ajo miehen yrittäessä pakoa, mutta Weldoonin sotilaat saivat miehen kuitenkin kiinni ja vangituksi. Tämän jälkeen mies kuljetettiin Weldoonin linnakkeelle ja rajakatseelaiset saattoivat ainoastaan pudistella päitään tapahtuneen johdosta, olihan Rajakatseen linnanherra Wilhardkin ollut operaatiota mahdollistamassa. Ehkä tämä oli kuitenkin paras linnakkeitten keskinäisten välien säilymisen kannalta. Sen sijaan muusta pakolaisjoukosta ei saatu enää havaintoja ja uskotaan, että joukkio pian tämän jälkeen suunnisti kauas Mahtivuoren puoleisiin erämaihin asustelemaan ja uudisasutusta perustamaan kauas esivallan valvovasta silmästä ja rautaisesta kourasta. Samana päivänä tavernalle ilmaantui myös jokin mielenhäiriöinen mies, joka vannoi Lukariaksen nimeen sekä huuteli [[Derecas]]-papiston vastaisia julistuksia. Mies kuitenkin älysi häipyä paikalta, kun Rajakatseen sotilaat harkitsivat hänen kiinniottamistaan. No, tällaisten levottomuutta lietsovien tapahtumien jälkeen tuona päivänä saattoivat Kaarloviisut kuitenkin alkaa. Paikan päälle saapui juuri tuolloin myös [[Juupeli]]-nimiseen arvosukuun kuuluva arvovaltainen edustaja suuriruhtinaan Geofriuksen hovista, ilmeisesti kisoja seuraamaan ja päteviä soittajia hoviin mahdollisesti palkkaamaan. Kisaan osallistui monenlaisia musisoijia, joista yksi sitten voittikin, mutta kukaan esiintyjistä ei vaikuttanut kelpaavan korkea-arvoiselle vieraalle, vaan tämä poistui tavernalta saattajineen ja henkivartijoineen halveksuvin elkein. No samapa se, rahvas tykkäsi musisoinnista kovasti. Kaarloviisujen päätyttyä alkoi seutu taas rauhoittua ja tyhjentyä ihmisten jatkaessa matkaansa kuka minnekin, kuka lähitilalle tai linnakkeelle, kuka taas takaisin tien päälle taivaltaan jatkamaan. Tuon päivän mentyä saatiin kuulla monenlaisia kuulumisia sieltä täältä.Rajakatseesta lähti liikkeelle laajemmallekin alueelle huhu, jonka mukaan taverna Vanhan Piparin suunnassa metsissä asusteleva metsäläisshamaani osaisi valmistaa pätevää potenssiainetta. Lisäksi saatiin tieto, että hukuksissa ollut "[[Sotasankarin tikari]]" oli löytynyt jälleen. Tiedon toi julki [[Herbert Karhukoi]], joka kertoi palveluksessaan toimivan Herbertinvartio-palkkasoturijärjestön onnistuneen hankkimaan tikarin takaisin vuoriniittyläisille. Herbert sitten toimitti ja luovutti tikarin juhlallisesti takaisin [[Rajakatseen linnake|Rajakatseen linnakkeelle]]. Tämä tapaus osaltaan toi Herbertinvartiolle arvostusta niin Vuoriniityn vallanpitäjien kuin rahvaankin parista. ''Talonpoikaiskapinan vaiheista kerrotaan Rajakatseen aikakirjoissa vuoden [[460]] kohdalla.'' ---- Kaksipäiväinen juhlapeli. Sää suosi kuitenkin ja vasta Kaarloviisujen aikana tuli kunnon ukkosmyräkkä. (Olisikohan luonnonvoimat ottaneet kantaa viisujen pitämiselle?!) Grillasimme kokonaisen possun! Kapina Valtamäen tiluksilla jatkuu... [[Huhut:RK XXV|Huhupaketti]] kyseiseen peliin. Seuraava peli [[RK XXVI]]