Rsihvo
RAJAKATSE XIX

"Koko pitkä talvi kylmää, kurjaa, nälkäistä. Eiköhän tänään pidetä hauskaa!"


HUHUJA: 

Talven aikana on ruoka käynyt kovin vähiin, sillä kesän sateethan saivat 
melkoisen kadon aikaan. Ainakin Vuoriniityssä on kuulemma nähty nälkääkin oikein 
kunnollakin. Täällä Bokeassa sentään on ruokaa piisannut riittoisan Bokea-järven 
ansiosta. Kalaa onkin tosin sitten syöty kaikenaikaa ja kaikin tavoin. 

Pientä kulkutaudin poikasta oli Bokea-järven ympäristössä syksyllä, mutta vain 
muutama ihminen kuoli siihen. Toivottavasti se ei levinnyt sen kauemmas. Talven 
aikana on kuitenkin riehunut muitakin tauteja, Bokeassa on niiltä onneksi melko 
hyvin vältytty, vaikka matkalaisten mukanahan niitä voi kulkeutua. Nyt tosin on 
viimeaikoina levinnyt aluksi tavalliselta yskäntaudilta vaikuttava tauti, joka 
kuitenkin saa sairastuneen suorastaan hohkaamaan lämpöä. Siihen on muutama 
vanhus kuollut.

Miksiköhän on tänä talvena näin huono onni, nälkää ja tauteja. Ehkä Ishaca ei 
ole tyytyväinen, täytynee pitää huolta että hoitaa kaikki palvontamenot huolella 
vastaisuudessa.

Metsäläiset ovat nahistelleet kamalasti pohjoisessa toisiaan vastaan. Mistähän 
ihmeestä voi olla kyse? Näin etelässä niistä on harvemmin huolta.

Iivana Tappuran perään on kysellyt muutama palkkiometsästäjä. Tappurasta on 
luvattu tällä hetkellä 600 kuparirahan palkkio, joka on todella, todella paljon 
rahaa. Mitähän kaikkea hän on oikein mahtanut tehdä? Parempi kun pysyttelisi 
kaukana, 600 kuparia tai ei.

Geofriuksen aivan yllättäen syksyllä perustama rahapaja Vuoriniityssä ihmetyttää 
yhä. Eihän Geofrius tavallisesti ole tehnyt mitään merkittävää. Olisiko 
neuvonantajat asialla? Näitä uusia puolen kuparin ropoja on alkanut ilmestymään 
jo näinkin etelään kuin Bokeaan asti. No, vaikka lisää rahaa tehdäänkin, 
tavallinen kansa tuskin tästä mitään kostuu. Rikkaitten kammioihin ne kuitenkin 
kaikki menee.



MAANANTO-ILMOITUS

Rajakatseen linnakkeen linnanherra, hyvä ja oikeamielinen vapaaherra Wilhard, on 
päättänyt katsoa suopeasti kaikkia talonpoikia ja kulkijoita. Tämä rankka ja 
nälkäinen talvi on saanut monet koputtamaan turvallisen linnakkeen ovia ja 
pyytämään suojaa. Niinpä Wilhard on viisaasti nähnyt hyväksi antaa pyytäjille 
lahjan jota he toivovat: mahdollisuuden. Täten jokainen vapaa talonpoika tai 
kulkija läheltä tai kaukaa voi linnanherran erityisessä suosiossa tulla 
pyytämään hedelmällistä maata viljeltäväkseen ja saada sen lahjana. 
Mahdollisuus rakentaa oma koti linnakkeen turvaisaan läheisyyteen, viljellä 
multamaata ja elää onnellista elämää Ishacan varjeluksessa. Mahdollisuus 
aloittaa elämä uudestaan, paremmin. Mahdollisuus raivata 
perusta omalle perheelleen, jälkeläisilleen.