>Mode:Read-RKSivut/sivut/Rajakatse LXXXIV>Mode:True-RKSivut/sivut/Rajakatse LXXXIV

Rajakatse LXXXIV

Versio 3
Nykyinen sivu

Syksy oli saapunut ja 30 vuotta oli kulunut
Rajakatseen taistelusta.
Tätä juhlistettiin kuulemma linnakkeella, mutta
tavernalla asia ei juuri näkynyt, kuin
korkeintaan muutaman arvokkaan vieraan käväisyn
muodossa.
Vardakovin raja oli taas auki, joten
matkustavaisia oli liikkeellä enemmänkin, myös
Nohvatovin puolelta.

Kauppiaita nähtiin taas tavernalla paljonkin.
Tilalliset kehuivat, että pitkästä aikaa sadosta
oli tulossa pitkästä aikaa hyvä; eivätpä tällä
kertaa kauppiaat pääsisi riistämään muita
kalliilla viljalla.
Kauppiailla vaikutti olevan paljon liikeasioita
tästä huolimatta.

Paikalla liikkui paljon oudon näköistä porukkaa.
Heidän kerrottiin olevan pohjoisten siirtokuntien
alueelta saapuneita barbaareja.
Mitä he oikeastaan Rajakatseesta olivat
hakemassa? Ainakin osa kauppiaista vaikutti
kuitenkin olevan kiinnostuneita kaupankäynnistä
heidän kanssaan.

Kempura oli jälleen vihainen Savihaaralle.
Kempura oli käynyt taas viinimatkalla
Hurjaviinissä.
Hän matkusti sinne ilman Savihaaraa, mutta
kauppias Vilho matkusti myös Hurjaviiniin ja toi
Savihaaran mukanaan.
Savihaara oli sitten kuljeskellut pitkin
kaupunkia huudellen jotain: "Ai äm Kaarlo
Kempura.
Ai äm tief.
Ai stoul from mai soon." Tarkoitti kuulemma, että
Kempura on varastanut pojaltaan.
Savihaara sanoi Vilhon maksaneen tästrä, eikä
hänellä kuulemma ollut mitään aavistusta, mitä
tuo tarkoitti.

Myöhemmin Vilho selvitteli asioita Kempuran ja
Savihaaran kanssa.
Ilmeisesti Kaarlon poika Halju Kempura oli
palkannut Vilhon järjestämään tämän
Savihaara-esityksen.
Savihaara ja Kempura ilmeisesti sopivat asian.
Kaarlo kuitenkin sanoi, että hän vielä antaisi
pojalleen takaisin.


Kauppias Vilho ehti illan aikana naimisiin:
Kauppias Vilho ja Hellevi Johanneksentytär, sekä
samalla myös sotilas Naali ja Kempuran
sukulaistyttö Hilpi vihittiin.
Vihkimisen suoritti pappi Turo, hyvin nopeasti ja
lyhyesti.
Eivät edes kutsuneet väkeä katsomaan, vaan
pikemminkin tuntuivat toivovan, että muut eivät
huomaisi mitään.

Keskikesän tragedia ja levottomuudet puhuttivat
myös ihmisiä edelleen.
Päivä meni kuitenkin hyvinkin rauhallisesti.
Yksi metsäläinen kävi tavernalla, mutta hänkään
ei aiheuttanut ongelmia.

Kuten tavallista, rauhallisena päivänä tavernalla
oli suuri määrä sotilaita paikalla; sotilaita oli
siis jälleen paikalla, kun heitä ei tarvittu.
Aliupseeri Gabriel käskytti miehiään enemmän kuin
moneen vuoteen on Tavernan alueella nähty.
Kyllä ne Rajakatseen sotilaatkin osasivat
asennossa seisoa, tai ainakin melkein.
Päivän suurin tragedia keskittyikin Rajakatseen
sotilaisiin, sillä sotamies Anselmi Seinäpuro
hukkasi kypäränsä ja hän sai melkoiset haukut
aliupseeri Gabrielilta.

Illalla linnakkeitten välisten peltojen ja

Syksy oli saapunut ja 30 vuotta oli kulunut
Rajakatseen taistelusta.
Tätä juhlistettiin kuulemma linnakkeella, mutta
tavernalla asia ei juuri näkynyt, kuin
korkeintaan muutaman arvokkaan vieraan käväisyn
muodossa.
Vardakovin raja oli taas auki, joten
matkustavaisia oli liikkeellä enemmänkin, myös
Nohvatovin puolelta.

Kauppiaita nähtiin taas tavernalla paljonkin.
Tilalliset kehuivat, että pitkästä aikaa sadosta
oli tulossa pitkästä aikaa hyvä; eivätpä tällä
kertaa kauppiaat pääsisi riistämään muita
kalliilla viljalla.
Kauppiailla vaikutti olevan paljon liikeasioita
tästä huolimatta.

Paikalla liikkui paljon oudon näköistä porukkaa.
Heidän kerrottiin olevan pohjoisten siirtokuntien
alueelta saapuneita barbaareja.
Mitä he oikeastaan Rajakatseesta olivat
hakemassa? Ainakin osa kauppiaista vaikutti
kuitenkin olevan kiinnostuneita kaupankäynnistä
heidän kanssaan.

Kempura oli jälleen vihainen Savihaaralle.
Kempura oli käynyt taas viinimatkalla
Hurjaviinissä.
Hän matkusti sinne ilman Savihaaraa, mutta
kauppias Vilho matkusti myös Hurjaviiniin ja toi
Savihaaran mukanaan.
Savihaara oli sitten kuljeskellut pitkin
kaupunkia huudellen jotain: "Ai äm Kaarlo
Kempura.
Ai äm tief.
Ai stoul from mai soon." Tarkoitti kuulemma, että
Kempura on varastanut pojaltaan.
Savihaara sanoi Vilhon maksaneen tästrä, eikä
hänellä kuulemma ollut mitään aavistusta, mitä
tuo tarkoitti.

Myöhemmin Vilho selvitteli asioita Kempuran ja
Savihaaran kanssa.
Ilmeisesti Kaarlon poika Halju Kempura oli
palkannut Vilhon järjestämään tämän
Savihaara-esityksen.
Savihaara ja Kempura ilmeisesti sopivat asian.
Kaarlo kuitenkin sanoi, että hän vielä antaisi
pojalleen takaisin.


Kauppias Vilho ehti illan aikana naimisiin:
Kauppias Vilho ja Hellevi Johanneksentytär, sekä
samalla myös sotilas Naali ja Kempuran
sukulaistyttö Hilpi vihittiin.
Vihkimisen suoritti pappi Turo, hyvin nopeasti ja
lyhyesti.
Eivät edes kutsuneet väkeä katsomaan, vaan
pikemminkin tuntuivat toivovan, että muut eivät
huomaisi mitään.

Keskikesän tragedia ja levottomuudet puhuttivat
myös ihmisiä edelleen.
Päivä meni kuitenkin hyvinkin rauhallisesti.
Yksi metsäläinen kävi tavernalla, mutta hänkään
ei aiheuttanut ongelmia.

Kuten tavallista, rauhallisena päivänä tavernalla
oli suuri määrä sotilaita paikalla; sotilaita oli
siis jälleen paikalla, kun heitä ei tarvittu.
Aliupseeri Gabriel käskytti miehiään enemmän kuin
moneen vuoteen on Tavernan alueella nähty.
Kyllä ne Rajakatseen sotilaatkin osasivat
asennossa seisoa, tai ainakin melkein.
Päivän suurin tragedia keskittyikin Rajakatseen
sotilaisiin, sillä sotamies Anselmi Seinäpuro
hukkasi kypäränsä ja hän sai melkoiset haukut
aliupseeri Gabrielilta.

Illalla linnakkeitten välisten peltojen ja
niittyjen eli vanhan Rajakatseen taistelun
varsinaisen taistelupaikan ylitse lensi lukuisia
kurkiauroja suurena saattueena.
niittyjen eli juuri sen 30 vuoden takaisen
Rajakatseen taistelun varsinaisen taistelupaikan
ylitse lensi lukuisia kurkiauroja suurena
saattueena.
Oli se vaan juhlallinen ja komea näky, ja kurkien
huudot kuultiin kauas.
Veteraanien ja muunkin kansan keskuudessa
puhellaan, että olisikohan taistelussa
menehtyneiden sielut näin käyneet vielä
tervehtimässä eläviä ja kunnioittamassa tuota
tärkeää päivää
Oli se vaan juhlallinen ja komea näky, ja kurkien
huudot kuultiin kauas.
Veteraanien ja muunkin kansan keskuudessa
puhellaan, että olisikohan taistelussa
menehtyneiden sielut näin käyneet vielä
tervehtimässä eläviä ja kunnioittamassa tuota
tärkeää päivää

Notice: ob_end_flush(): failed to send buffer of zlib output compression (0) in /home/rajakats/public_html/wordpress/wp-includes/functions.php on line 4673