RK XXII
| Versio 10 |
Nykyinen sivu |
==Rajakatse XXII== [[Rajakatseen linnake|Rajakatseen]] ja [[Weldoonin linnoitus|Weldoonin]] linnakkeiden välit olivat syksystä varsin viileät ja vastapuolta seurattiin varovaisesti ja kyräillen. Huhuttiin, että Weldoonin linnakkeen ja Vardakovin kaupungin varustautuminen ja pienetkin kunnostustyöt kertoivat Nohvatovin varautumisesta sotaretkeen Mahtivuoren valtakuntaa vastaan. Mitään todellista uhkaa nohvatovilaisten taholta ei kuitenkaan onneksi ollut tulossa, vaikka Vuoriniittyläinen palkkasoturijärjestö [[Rajavartio]] tätä kovasti väittikin. Tuo Mahtivuoren puolustamiseen tähtäävä patrioottijärjestö sekaantuikin vielä loppukesän kuluessa Rajakatseessakin valtakuntien väliseen tilanteeseen. Noina loppukesän lämpiminä päivinä vieraili alueella myös varsin laaja [[Zada]]-pappien ja -noviisien muodostama lähetystö tutustumassa Rajakatseen alueeseen pappi [[Jojopanin]] johdolla ('''Rajakatse 22'''). Näiden vierailu herätti joissakin epäilyksiä siitä, oliko Zada-papeilla mielessään joitakin suunnitelmia alueella. Mitään erityisempää ei tapahtunut kuin se, että joukon eräs jäsen, varsin nuori mutta kuitenkin arvostettu [[Zada]]-pappi [[Aleksei]], joka kuului Maprovien sukuun, erottautui joukosta ja keskusteltuaan pitkään [[Derecas]]-pappi [[Minerva|Minervan]] kanssa irrottautui vähin äänin Zadapapistosta ja siirtyi Rajakatseen linnakkeen suojiin. Kun Zadapapisto tajusi Aleksein loikanneen toiseen kilpailevaan papistoon ja näin samalla Mahtivuoren asukkaaksi, olivat he ilmeisen suuttuneita asiasta mutta pidättäytyivät sen suuremmista julkisista syytöksistä ollakseen viilentämästä maiden ja papistojen välejä. Tuona päivänä vietettiin virallisesti entisen Rajakatseen kirjurin, |
==Rajakatse XXII== [[Rajakatseen linnake|Rajakatseen]] ja [[Weldoonin linnoitus|Weldoonin]] linnakkeiden välit olivat syksystä varsin viileät ja vastapuolta seurattiin varovaisesti ja kyräillen. Huhuttiin, että Weldoonin linnakkeen ja Vardakovin kaupungin varustautuminen ja pienetkin kunnostustyöt kertoivat Nohvatovin varautumisesta sotaretkeen Mahtivuoren valtakuntaa vastaan. Mitään todellista uhkaa nohvatovilaisten taholta ei kuitenkaan onneksi ollut tulossa, vaikka Vuoriniittyläinen palkkasoturijärjestö [[Rajavartio]] tätä kovasti väittikin. Tuo Mahtivuoren puolustamiseen tähtäävä patrioottijärjestö sekaantuikin vielä loppukesän kuluessa Rajakatseessakin valtakuntien väliseen tilanteeseen. Noina loppukesän lämpiminä päivinä vieraili alueella myös varsin laaja [[Zada]]-pappien ja -noviisien muodostama lähetystö tutustumassa Rajakatseen alueeseen pappi [[Jojopanin]] johdolla ('''Rajakatse 22'''). Näiden vierailu herätti joissakin epäilyksiä siitä, oliko Zada-papeilla mielessään joitakin suunnitelmia alueella. Mitään erityisempää ei tapahtunut kuin se, että joukon eräs jäsen, varsin nuori mutta kuitenkin arvostettu [[Zada]]-pappi [[Aleksei]], joka kuului Maprovien sukuun, erottautui joukosta ja keskusteltuaan pitkään [[Derecas]]-pappi [[Minerva|Minervan]] kanssa irrottautui vähin äänin Zadapapistosta ja siirtyi Rajakatseen linnakkeen suojiin. Kun Zadapapisto tajusi Aleksein loikanneen toiseen kilpailevaan papistoon ja näin samalla Mahtivuoren asukkaaksi, olivat he ilmeisen suuttuneita asiasta mutta pidättäytyivät sen suuremmista julkisista syytöksistä ollakseen viilentämästä maiden ja papistojen välejä. Tuona päivänä vietettiin virallisesti entisen Rajakatseen kirjurin, |
| [[Önjävi Juupeli|Önjavi Juupelin]] hautajaisia. |
[[Önjavi Juupeli|Önjavi Juupelin]] hautajaisia. |
| Rajavartio taas koetti toden teolla värväriensä myötä kasvattaa jäsenkuntaansa ja tilapäisesti saikin uusia jäseniä linnakkeen sotilaista, mutta nämä uudet jäsenet erosivat välittömästi esimiestensä eli Rajakatseen komentajien kehotuksesta sen jälkeen, kun näille oli selvinnyt, että Rajavartiolla oli suunnitelmissa lähitulevaisuudessa suorittaa jonkinlainen pikkuhyökkäys Weldoonin linnakkeelle. Tuo päivä oli muutenkin varsin levoton. Saatiin kuulla arvokkaan [[Sotasankarin tikari|Sotasankarin tikarin]] tulleen jälleen varastetuksi Rajakatseen linnakkeelta eikä sitä etsinnöistä huolimatta saatukaan löydettyä. Myös metsäläiset liikuskelivat alueella ja siinä mittakaavassa, että tämä olisi laajemminkin huolestuttanut rajakatseelaisia, jos olisivat vain tietäneet asiasta ennenkin kuin kaikki oli jo metsissä ohi. Nimittäin takametsissä kohtasivat tuona päivänä kaksi metsäläisheimoa, joista toinen tunnustautui Gohtargin seuraajiksi, toinen taas [[Gohtargin]] kilpailijan [[Gorfind|Gorfindin]] seuraajiksi. Nämä useammankymmentä metsäläistä sisältävät joukkiot koettivat kai ratkaista ongelmansa neuvottelemallakin, mutta tilanne johti sotaan lähimetsissä (eräänlainen metsäläistrilogian kolmas osa). Tässä taistelussa Gorfindin kannattajat perivät voiton ja harvat Gohtargin kannattajista selviytyivät pakosalle. Vasta jälkikäteen ihmiset saivat kuulla tapahtuneesta. Ihmisillä oli kyllä ajateltavaa omastakin takaa. Vielä samana iltana tavernalle päin tuli metsistä sotureita weldoonilaisten asepuvuissa ja tämän rajan ilmeisesti ylittäneen joukon aikeet olivat ilmeisen vihamieliset. Joukkion hyökättyä seurasikin vääjäämätön pikkukahakka, jossa tavernan väki ja rajakatseen muutamat sotilaat saivat tunkeilijat lyötyä. Onneksi pukuja käyttäneet ihmiset eivät mitä ilmeisimminkään olleet Weldoonin sotilaita, vaan jokin taho muuten koetti kärjistää linnakkeitten välejä. Alkoi siis levitä huhu, että Rajavartio aikoisi suorittaa Rajakatseessa sotilaallisen iskun Weldoonin linnaketta vastaan, jolloin päämääränä olisi weldoonilaisten sotakoneen Rajatuhon tuhoaminen. Arveltiin ja aprikoitiin, ryhtyisikö järjestö tosiaan noin uhkarohkeaan ja arveluttavaan hankkeeseen, joka saattaisi pahimmillaan sytyttää sodan [[Nohvatov|Nohvatovin]] ja [[Mahtivuori|Mahtivuoren]] valtakunnan välille. Myöhään vielä samana syksyisenä iltana Rajakatseeseen ratsasti kuuden hengen joukko etelästä päin. Nämä muukalaiset kuljeskelivat ympäriinsä Rajakatseen linnakkeen tienoilla ja rajankin puolella tekemättä alkuun mitään. Seuraavaa päivää seuranneena yönä Weldoonin linnake oli täysin mekkalan vallassa. Kerrotaan, että tuo salaperäinen joukkio olisi jotenkin soluttautunut linnakkeeseen ja koettanut varastaa sotakoneen piirustukset. Ei tiedetä, onnistuiko tämä tehtävä tai selvisikö kukaan joukkiosta hengissä tai pakoon linnakkeelta, mutta jotkut väittävät nähneensä kahden ratsastajan ratsastaneen täyttä laukkaa pois linnakkeelta läheltä taverna [[Vanha pipari|Vanhaa Piparia]]. (Kyseisestä tapahtumasta kertoo tietokonepeli [[Border of Darkness]].) Linnakkeitten ja valtakuntien välit hetkeksi huononivat epäluulojen vallatessa alaa ja sodan uhkastakin puhuttiin. Kriisi meni onneksi nopeasti ohi Rajakatseen viranomaisten vakuuttaessa nohvatovilaiset siitä, että salaperäisellä joukolla ei ollut mitään tekemistä Rajakatseen viranomaisten kanssa. Tämän tapauksen jälkeen [[Aarme Karhukoi]] sanoutui irti Rajavartiosta ja heidän toiminnastaan ja lopetti yhteistyönsä. Myös [[Deinosan|Deinosannoviisit]] sekä [[Derecas|Derecasmaallikot]] irrottautuivat järjestöstä joko omasta halustaan tai varsinaisten esimiestensä kehotuksesta. Järjestön uskottiinkin ilman merkittäviä tukijoita kutistuvan varsin merkityksettömäksi joukoksi. Näin ei siis kuitenkaan käynyt, sillä järjestö sai uuden tukijan [[Herbert Karhukoi|Herbert Karhukoista]]. -- Haudan lepoon saatettiin linnakkeen iäkäs kirjuri, Önjävi Juupeli ja ruotulaisia harjoitettiin sotaan Weldoonin uuden aseen pelossa. Karhukoin sotilasryhmittymän värvääjä aiheutti hämminkiä. Pelinjohtajat Rami Sihvo/Teemu Virtanen [[Huhut:RK XXII|Huhupaketti]] kyseiseen peliin. Seuraava peli [[RK XXIII]] |
Rajavartio taas koetti toden teolla värväriensä myötä kasvattaa jäsenkuntaansa ja tilapäisesti saikin uusia jäseniä linnakkeen sotilaista, mutta nämä uudet jäsenet erosivat välittömästi esimiestensä eli Rajakatseen komentajien kehotuksesta sen jälkeen, kun näille oli selvinnyt, että Rajavartiolla oli suunnitelmissa lähitulevaisuudessa suorittaa jonkinlainen pikkuhyökkäys Weldoonin linnakkeelle. Tuo päivä oli muutenkin varsin levoton. Saatiin kuulla arvokkaan [[Sotasankarin tikari|Sotasankarin tikarin]] tulleen jälleen varastetuksi Rajakatseen linnakkeelta eikä sitä etsinnöistä huolimatta saatukaan löydettyä. Myös metsäläiset liikuskelivat alueella ja siinä mittakaavassa, että tämä olisi laajemminkin huolestuttanut rajakatseelaisia, jos olisivat vain tietäneet asiasta ennenkin kuin kaikki oli jo metsissä ohi. Nimittäin takametsissä kohtasivat tuona päivänä kaksi metsäläisheimoa, joista toinen tunnustautui Gohtargin seuraajiksi, toinen taas [[Gohtargin]] kilpailijan [[Gorfind|Gorfindin]] seuraajiksi. Nämä useammankymmentä metsäläistä sisältävät joukkiot koettivat kai ratkaista ongelmansa neuvottelemallakin, mutta tilanne johti sotaan lähimetsissä (eräänlainen metsäläistrilogian kolmas osa). Tässä taistelussa Gorfindin kannattajat perivät voiton ja harvat Gohtargin kannattajista selviytyivät pakosalle. Vasta jälkikäteen ihmiset saivat kuulla tapahtuneesta. Ihmisillä oli kyllä ajateltavaa omastakin takaa. Vielä samana iltana tavernalle päin tuli metsistä sotureita weldoonilaisten asepuvuissa ja tämän rajan ilmeisesti ylittäneen joukon aikeet olivat ilmeisen vihamieliset. Joukkion hyökättyä seurasikin vääjäämätön pikkukahakka, jossa tavernan väki ja rajakatseen muutamat sotilaat saivat tunkeilijat lyötyä. Onneksi pukuja käyttäneet ihmiset eivät mitä ilmeisimminkään olleet Weldoonin sotilaita, vaan jokin taho muuten koetti kärjistää linnakkeitten välejä. Alkoi siis levitä huhu, että Rajavartio aikoisi suorittaa Rajakatseessa sotilaallisen iskun Weldoonin linnaketta vastaan, jolloin päämääränä olisi weldoonilaisten sotakoneen Rajatuhon tuhoaminen. Arveltiin ja aprikoitiin, ryhtyisikö järjestö tosiaan noin uhkarohkeaan ja arveluttavaan hankkeeseen, joka saattaisi pahimmillaan sytyttää sodan [[Nohvatov|Nohvatovin]] ja [[Mahtivuori|Mahtivuoren]] valtakunnan välille. Myöhään vielä samana syksyisenä iltana Rajakatseeseen ratsasti kuuden hengen joukko etelästä päin. Nämä muukalaiset kuljeskelivat ympäriinsä Rajakatseen linnakkeen tienoilla ja rajankin puolella tekemättä alkuun mitään. Seuraavaa päivää seuranneena yönä Weldoonin linnake oli täysin mekkalan vallassa. Kerrotaan, että tuo salaperäinen joukkio olisi jotenkin soluttautunut linnakkeeseen ja koettanut varastaa sotakoneen piirustukset. Ei tiedetä, onnistuiko tämä tehtävä tai selvisikö kukaan joukkiosta hengissä tai pakoon linnakkeelta, mutta jotkut väittävät nähneensä kahden ratsastajan ratsastaneen täyttä laukkaa pois linnakkeelta läheltä taverna [[Vanha pipari|Vanhaa Piparia]]. (Kyseisestä tapahtumasta kertoo tietokonepeli [[Border of Darkness]].) Linnakkeitten ja valtakuntien välit hetkeksi huononivat epäluulojen vallatessa alaa ja sodan uhkastakin puhuttiin. Kriisi meni onneksi nopeasti ohi Rajakatseen viranomaisten vakuuttaessa nohvatovilaiset siitä, että salaperäisellä joukolla ei ollut mitään tekemistä Rajakatseen viranomaisten kanssa. Tämän tapauksen jälkeen [[Aarme Karhukoi]] sanoutui irti Rajavartiosta ja heidän toiminnastaan ja lopetti yhteistyönsä. Myös [[Deinosan|Deinosannoviisit]] sekä [[Derecas|Derecasmaallikot]] irrottautuivat järjestöstä joko omasta halustaan tai varsinaisten esimiestensä kehotuksesta. Järjestön uskottiinkin ilman merkittäviä tukijoita kutistuvan varsin merkityksettömäksi joukoksi. Näin ei siis kuitenkaan käynyt, sillä järjestö sai uuden tukijan [[Herbert Karhukoi|Herbert Karhukoista]]. -- Haudan lepoon saatettiin linnakkeen iäkäs kirjuri, Önjävi Juupeli ja ruotulaisia harjoitettiin sotaan Weldoonin uuden aseen pelossa. Karhukoin sotilasryhmittymän värvääjä aiheutti hämminkiä. Pelinjohtajat Rami Sihvo/Teemu Virtanen [[Huhut:RK XXII|Huhupaketti]] kyseiseen peliin. Seuraava peli [[RK XXIII]] |