>Mode:Read-RKSivut/sivut/Rajakatse LXXXV - 85>Mode:True-RKSivut/sivut/Rajakatse LXXXV - 85

Kirjaudu rajakatsetunnuksella

Rajakatse LXXXV - 85


Et voi muokata koska, sivu on suojattu ylemmälle tasolle


Sivuhistoriassa on 2 versiota : Selaa sivuhistoriaa : Näytä viimeisin muokkaus



Muokkaaja Kirjoita tähän kenttään (muokkaa)




Esikatselu


Loppukesästä tavernalla vietettiin mukavaa kesäpäivää. Hiljaisen kesän jälkeen tuona päivänä sitten tapahtuikin.

Kauppias Vilho järjesti huutokaupan. Viljaa myytiin taas korkealla hinnalla. Viljaa ostivat ainakin pappi Nevin ja Paltamonin luottomies, vai kai hän pappi yhä on, Klemens. Lisäksi viljaa ostivat nohvatovilaiset kauppiaat ja ostipa Kempura itsekin yhden erän. Hinnat olivat hyvään satoon nähden korkeat. Tosin Vardakovissa vilja on hinnoissaan. Nohvatovilaiset olivat kiinnostuneita myös raudasta. Siitäkin maksettiin kovia hintoja.

Vilholla oli myynnissä myös edesmenneen taiteilija Valtti Värisormen, eli Valt Färgfingerin, piirustus kuolleesta sisar Sanniuxista. Valtti itse oli murhattu Rajakatseessa samana päivänä, kuin sisar Sanniux. Piirustus herätti mielenkiintoa. Lopulta sen huusi itselleen nohvatovilainen "herra Skål" 1000 kuparin hintaan! Skål vieläpä hukkasi sen piirustuksen myöhemmin. Minne arvokas kuva päätyi, ei ole tiedossa.

Vilho sai kovan hinnan myös kaupittelemistaan maapalstoista. Vaikka paikat olivat metsätöiden jäljiltä pelkkää ryteikköä, niin palstoista maksettiin reilusti enemmän, kuin millä Vilho oli ne itselleen ostanut. Papisto oli kiinnostunut maistakin. Klemens ja Nevin huutivat välillä kilpaa toisiaan vastaan. Nohvatovilainen Rahman Valdovar huuti itselleen paikallisen sorakuopan. Se kuulemma lahjoitettaisiin paikallisille. Parempi niin, sillä eihän ulkomaalaiset voi maata Mahtivuoresta omistaa.

Pappi Serpent antoi julkisen ilmoituksen. Hän oli saanut tietää, että Rajakatseessa hyvin tunnettu Herbertin vartija Sinikka oli kuollut merentakaisella matkallaan. Tarkempia tietoja Serpent ei kertonut.

Joku varas vei rouva Mona Eldigin kukkaron jossain vaiheessa päivää. Ei siellä kuulemma ollut "kuin yksi jalokivi". Eipä paljoa rouvaa harmittanut, mutta paikalliset pyörittelivät päätään. Varas jäi löytymättä.

Kauppiasrouva Sandra Peinar järjesti Pyhän Seintzin päivän kulkueen. Kulkue oli tällä kertaa kovin vaatimaton ja kestoaika lyhyt. Ehkä siksi, että Pyhän Seintzin päivä oli ollut jo keskikesällä, mutta kun kulkuetta ei saatu silloin järjestettyä, niin parempi kai myöhään, kuin ei milloinkaan. Osanotto jäi vaatimattomaksi, mutta kulkue se silti oli ja oli kulkueessa mukana joku pyhäinjäännöskin. Tällaiset jutut ovat noita zadalaisten puuhia, mutta eivätpä he muita juuri häirinneet.

Metsästä hoiperteli paikalle nohvatovia puhuva alaston mies. Hän väitti olevansa kuollut Valtti Värisormi! Kovin elävältä hän vaikutti. He, jotka Valtin olivat silloin vuosia sitten nähneet, sanoivat, että näyttihän tuo Valtilta, mutta Valtti on todistetusti haudattu, eikä tuo epäkuollut ollut. Zada-pappi Jojopan antoi kaapunsa miehelle ja vei hänet saunalle. Mies ei halunnut mennä saunalle, koska "naamioidut miehet vaanivat siellä". Puheet herättivät epäluuloa palkkasoturijoukko "Hirttämättömiä" ja heidän naamiota käyttävää johtajaansa kohtaan. Vaan eivätpä sotilaat heistä kuitenkaan sen enempää kiinnostuneet yhden hullun puheiden perusteella. Hortoilija vietiin lopulta Rajakatseen linnakkeen tyrmään, jotta asiat selviäisivät.

Paikalle saapui saatettuna oudosti käyttäytyvä ja narrimaisesti pukeutunut nainen. Hän toisteli, kuinka joku kuolee, jos häneen kajotaan. Hän väitti olevansa lähetti. "Meillä on Vardakovin ruhtinas Mikael. Hän kuolee, jos koskette minuun." Sekavasti käyttäytyvä narri vietiin Rajakatseen alueen läpi Weldoonin linnakkeelle.


Notice: ob_end_flush(): failed to send buffer of zlib output compression (0) in /home/rajakats/public_html/wordpress/wp-includes/functions.php on line 4669