Kirjaudu rajakatsetunnuksella

Bokean kylä (Mahtivuori)


Bokea

Bokea


Kylä: Bokean kylä (Mahtivuori)
Väkimäärä: 400+
Päätoimenkuva: kalastajia, maanviljelijöitä, tervanpolttajia, sotilaita, käsityöläisiä
Valtakunta: Mahtivuori
Kieli: Mahtivuori
Yhteydet: Bokea-järvi, tie Vuoriniittyyn, Vanha Bokean tie Koskaloiden alueelle, rantatie Rantovarustukselle, tie Olyihin, tie Karhukoin alueelle.
Muuta: Taverna Bokean Tonttu, Kistonlahti, seppää ei ole.


Bokean kylä on muutaman sadan ihmisen asuttama kylä Bokeajärven luoteiskolkassa. Suurin osa kylän asukkaista saa elantonsa kalastuksesta, mutta myös maataloutta harjoitetaan usealla tilalla. Myös tervanpoltto on huomattava elinkeino. Lisäksi kylässä on pieni määrä erikoistuneempia käsityöläisiä.

(Kannattaa myös huomata, että idempänä saman järven rannalla, Vardakovin maakunnan puolella, sijaitsee toinen samanniminen kylä.)

Bokean kylän laitamilla sijaitsee maineikas taverna Bokean tonttu. Kalastajat ovat myös ristineet viime vuosina läheisen lahden Kistonlahdeksi, sinne verkonpainoina upotettujen rumien patsaiden mukaan. Lisäksi lähellä on vanha, mutta tunnettu vallan keskittymä Pohjatuulen linnake. Molemmat paikat ovat kyläläisille varsin tuttuja ja lyhyen kävelymatkan päässä kylältä.

Bokean kylää

Bokean kylää



Bokean kylä on yleisesti ottaen ollut varsin rauhallinen kylä. Monenlaista tiedetään tai ainakin kerrotaan Bokeassakin tapahtuneen vuosien saatossa. Kylältä tunnetaan muutamiakin kauhutarinoita, joissa lienee perääkin. Mm. vuonna 456 sitten kylän hautausmaa häpäistiin tuntemattomien henkilöiden toimesta ja osa hautojen ruumiista oli synkän taikuuden voimin nostatettu ahdistelemaan matkustavaisia ja kyläläisiä. Samana kesänä tehtiin havaintoja oudosta, osin ihmistä, osittain karhua muistuttavasta olennosta, joka liikuskeli kylän liepeillä. Olentoa kutsuttiin tuolloin yleisesti Bokean pedoksi. Outoja tapauksia ja outoja hiippareita onkin kyllä liikkunut kylällä myöhemminkin. Silti monen bokealaisen mielestä kylä on paljon rauhallisempi paikka kuin Rajakatseen seutu, mistä on kantautunut Bokeaan kertomuksia monenlaisista hirviöhavainnoista, kaikenlaisista kahakoista ja levottomuuksista.

Bokean kylän asukkaat ovat yleisesti ja virallisesti Derecas-uskontoa tunnustavia, onhan Derecas-uskonto Mahtivuoren eräänlainen valtakunnan uskonto. Tästä huolimatta suuri osa kyläläisistä on perinteisesti uskonut myös erilaisiin luonnonjumaluuksiin ja henkiin Derecas-pappien opetusten ohella tai sijasta, ja tätä uskontoa kutsutaan yleisesti Myrskyjumalan palvonnaksi luonnonjumaluuksista merkittävimmän mukaan. Derecas-papeille ei tästä asiasta yleensä paljoa puhella, mutta Myrskyjumalan laaja kannatus etenkin maalaisväestön keskuudessa on tosiasia.

Vuonna 467 tapahtuneessa pappiskuntien välisessä voimainkoitoksessa moni bokealainen oli mielipiteiltään kapinallispapiston puolella ja ylipappi Paltamonia vastaan, vaikka käytännön toimiin eivät rohjenneetkaan ryhtyä. Bokeassa oltiinkin yleisesti varsin helpottuneita maltillisemman Derecas-papiston selviytyessä voittajaksi ja pamppukaartien jäsenten poistuessa takaisin etelään häntä koipien välissä.


Bokean torni pystyssä

Bokean torni pystyssä




Bokean torni

Lisäksi erikoisuutena on vanha kiviröykkiö kylän laitamilla, joka on jäänne aikoinaan romahtaneesta kivitornista. Kylän laidalla kohosi nimittäin aina vuoteen 400 asti Raveksin torni, joka tuhoutui voimakkaassa myrskyssä. Tornin kaatumisesta on vanha kertomus Voittaja ja palkinto (Elokuva), jonka osa kyläläisistä vielä muistaa, kaikki eri versioina.

Kerrotaan myöskin, että joskus vuoden 465 tienoilla muutamat Rajakatseen miehet olisivat yrittäneet viedä kiviä paikasta, mutta bokealaiset estivät tämän. Rauniota kohtaan lienee jonkin verran taikauskoa.




MUUTAMIA TUNNETTUJA BOKEALAISIA:

Isäntä Uolevi ja hänen tilansa väki
-Bokealainen tilanomistaja, joka avioitui vuonna 465 ulkopaikkakuntalaisen naisen Arissa Sydänvalon kanssa. Arissa on osaava parantaja. Arissa synnytti sittemmin lapsen, joka nimettiin Kukaksi. Kerrotaan, että pariskunta olisi hankkinut kovalla rahalla lapsenkin sukunimeksi Sydänvalo. Uolevin tilalla on myös kaksi renkiä, Jaakko ja Tuomas.

Maini, parantaja
-Bokean kylän reunamilla asuva arvostettu parantaja, jo vanhempi naisihminen. Hänen kerrotaan joutuneen aikanaan pamppukaartilaisten pahoinpitelemäksi, mutta nainen on sittemmin toipunut vammoistaan.

Viljami Wähäleipä, taverna Bokean Tontun isäntä
-Entinen soturi, joka on luopunut taisteluhommista jo monia, monia vuosia sitten. Viljamin ainoa jälkeläinen eli tytär Vilja on jo täysi-ikäinen, ja asuu Vuoriniityn kaupungissa.

Kalastaja Tuura, taverna-apulainen
-Kalastaja, joka on onnistunut hukkaamaan jo muutaman veneen Bokea-järven syvyyksiin ja työskentelee tätä nykyä tavernaisäntä Viljamin taverna-apulaisena, koettaen haalia kokoon rahaa uuden soutuveneen hankkimista varten. Tavernatyö taitaakin onnistua mieheltä kalastusta ja veneestä huolehtimista paremmin.



Mahtivuoren kylät