Rajawiki

Huhut:RajakatseLXXI




HUHUJA PELIIN RAJAKATSE 71: PUNAISEN KUUN KARNEVAALI




Edellisen pelin eli toukokuun pelin huhupakettiin voi tutustua osoitteessa:

http://www.rajakatsefantasia.fi/rkwiki/index.php?p=Huhut%3ARajakatseLXX

Noidenkin huhujen lukeminen on kannattavaa, jos niihin ei ole vielä aiemmin tutustunut.



1. Tilanne Rajakatseessa (pelipäivälauantain aamuna)

Turnajaiskarsinnat ovat tuoneet Rajakatseen linnakkeelle monenmoista kulkijaa Vuoriniitystä ja lähialueilta. Suurehko seurue tulee jo ruhtinaitten Geofriuksen ja Simoniden edustajista, jotka ovat täällä valitsemassa, ketä saa tulla etelään kisaamaan varsinaisiin turnajaisiin ja kenelle sponsoroidaan matkarahat. Monta ihan tavallista vuoriniittyläistäkin on saapunut tänä aamuna paikalle ja lisää väkeä odotetaan päivän mittaan. Useita telttoja on noussut ja nousemassa linnakkeen kupeeseen ja taisteluareenaa koristellaan jo, vaikka varsinaiset mittelöt ovatkin vasta keskikesän juhlapäivän aamuna (sunnuntaiaamu).

Kaikkihan juontaa juurensa siitä, että noin kuukausi keskikesän juhlista eteenpäin vietetään eteläisessä Mahtivuoressa prinssi Simonide Ouva Nuoremman ja kuninkaan nuoremman tyttären, prinsessa Henriikan häitä. Häiden kunniaksi oli ruhtinas Simonide antanut käskyn järjestää suuret mittelöt ja turnajaiset. Turnajaisten edellä kaikissa valtakunnan maakunnissa on määrä pitää pienemmät mittelöt, joista valitaan kunniakkaimmat soturit osallistumaan suuriin kisoihin. Näitä pienempiä karsintakisoja onkin pidetty muutamia jo eri puolilla Mahtivuorta.

Vuoriniityn maakunnassa isommat esiturnajaiset järjestettiin vain Vuoriniityn kaupungissa, samoin joukkomittelöt. Olyissä pidetään pienemmän mittelöt pari päivää Rajakatseen esikarsintaturnajaisten jälkeen, mistä ruhtinas Simoniden edustajat hyppäävät laivaan ja matkaavat takaisin eteläiseen osaan valtakuntaa. Karsintojen parhaat saavat siis mahdollisuuden osallistua etelässä pidettäviin suurturnajaisiin.

Kenellä sitten on mahdollisuudet kisoissa menestyttyään lähteä etelän turnajaisiin? Matka maksaa, samoin ylöspito. Jos matkaanlähtijän täytyisi elää tavernoissa syömällä, niin rahaa pitäisi varata jopa 500 kuparia tuota reissua varten, noin karkeasti arvioiden. Jos tietysti lähtee ihan köyhäilemään, niin satakin kuparia saattaisi riittää matkabudjettiin, etenkin jos laivalla tekee töitä ja syö halvinta mitä löytyy joka käänteessä, yöpyy taivasalla jne... Varakkaille tahoille ei ole tietysti mikään ongelma tämä, ainoastaan vähävaraisemmille. Ja ei nämä karsintakisatkaan ilmaiset ole, jo esikarsintoihin osallistuminen maksaa osallistujalta parisenkymmentä kuparia.

Matkarahoja karsintamittelöissä mainetta niittäneille on luvanneet niin ruhtinaat Geofrius kuin Simonide. Myös monet muut tahot ovat varustamassa omia suosikkejaan matkaan, kuten maaherrat Koskala ja Karhukoi sekä useat muut piirit esim. Rautahansikkaan soturijärjestö jne.

Mikään ei estä ihan tavallistakin kansaa keräämästä yhteiskassaa omalle suosikilleen, esim.
jotkut isännätkin pohtisivat, kustantaisivatko oman miehen kisoihin. Ensimmäinen askel olisi ainakin kerätä 20 kuparia kasaan, koska se on tuo karsintaotteluun osallistumisen hinta.

Rajakatseessa kauppa-asemaa Rajakatseeseen puuhaava Vilho on aloittanut keräyksen kaksinkamppailun kukkaroa varten, useiden paikallisten ja tuttujen miehien saamiseksi mukaan karsintakisaan. Vilho lienee saanutkin kasaan jonkin verran rahaa ja ainakin näitä kaksikymppisiä lienee jaossa potentiaalisille osallistujille.

Serpent ja Vilho ovat kertoneet, että Vilho on saanut ruhtinas Simoniden edustajalta myös luvan yhden miehen lupakirjaan pappi Serpentin allekirjoituksella ja valinnalla, mikäli vain itse saavat matkarahat kasaan tai sponsoroinnin. Vilho ja Serpent voivat siis järjestää itse omat minikarsintaottelut tai sitten vain rahoittaa jonkun sopivaksi tiedetyn kaverin kisoihin. Asian lienee Vilho järjestänyt ruhtinas Simoniden edustajan kanssa heti aamusta ruhtinaan edustajan saavuttua alueelle.

Suurturnajaisiin osallistumiseen ei riitä pelkkä raha, pitää olla myös kirjallinen lupa osallistua. Tällaisen luvan saa ruhtinas Simoniden tai ruhtinas Geofriuksen edustajilta. Nämä edustajat ovat siis nyt Rajakatseessa ja keskikesän juhlapäivän aamulla valmiit jakamaan näitä lupia Rajakatseen kisoissa menestyneille. Vilho ja Serpent ovat siis saaneet yhden tällaisen lupakirjan itselleen jaettavaksi omalle suosikilleen rahoituksen kera.

Mitä muiden paikkojen karsintoihin tulee, Vuoriniityn karsinnat on jo käyty. Turnajaisissa menestyneet kolme valittua, ritari Juuso Ballendorf, entuudestaan melko tuntematon nuori ritari Kaarle sekä Koskalan ratsumies Frans, ovat nousseet Vuoriniityn kaupungissa melkoisiksi julkishahmoiksi ja ovat kansan huulilla jatkuvasti.

Rajakatseessa erityisesti mielenkiintoa herättää soturijärjestöjen Herbertinvartion ja Rautahansikkaan miesten tulevat kaksinmittelöt. Nämä järjestöt ottivat toisistaan mittaa jo Vuoriniityssä, mutta tännekin on tullut muutama heistä. Puhutaan jopa laskelmoinnista, tullaan maaseudun mittelöihin, kun kaupungissa on enemmän osallistujia ja hankalampi päästä näkyville. Toisaalta, mikään ei estä ja kiellä tekemästä niin. Kovia kavereita on siis kaksinmittelöissä myös Rajakatseessa. Ilman kunnollista varustusta ei näihin isojen poikien kisoihin kannata haaveilla osallistuvansa. Huomiota herättäneitä kaksinmittelöihin osallistujia ovat myös sotamies Eerik Härkäpää Keskimannun linnakkeelta sekä Turo Jätti niin ikään Keskimannusta. Turon sanotaan olevan valtava järkäle, mutta järjen juoksun sanotaan miehellä olevan hidas kuin täi tervassa.

Rajakatseesta isäntä Ilmari on osallistumassa kaksinmittelöihin, on kuulemma hankkinut haarniskaansa vahvistuksia ihan tätä silmällä pitäen, vai olisiko ollut tekosyy hankkia lisää rautaa päälleen, tiedä näistä. Parantaja Maria on kertonut tulevansa seuraamaan otteluita, olisikohan huolissaan miten äijän käy.

Rajakatseen linnake on tehnyt periaatepäätöksen, että haarniskoita tai aseita tai mitään muitakaan varusteita ei lainata otteluita varten, vaan ne on oltava omasta takaa tai saatava sponsorilta tai jostakin muuten lainaan. Tätä asiaa oli ajamassa erityisesti linnakkeen kirjuri Teri, jolle seriffi antoi periksi kuulemma kumman helposti.

Tavalliselle väelle sopivat ovat kepeillä taisteltavat kamppailut eli keppiottelut. Tähän voi osallistua ihan tavalliset torpparit ja rengit ilman sen suurempia valmistautumisia ja varusteita. Tosin näissä otteluissa ei ole niin suurta kunniaa ja palkkiota jaossa, eivätkä niin suuressa huomiossa myöskään sponsoreiden silmissä. Mikään ei sano, että pohjoisesta lähtisi yhtään tämän lajin edustajaa etelään, onhan niitä lantavarpaita siellä etelässäkin ihan tarpeeksi.

Rajakatseen jousiammuntakisasta odotetaan tiukkaa. Harjoituskenttänä on toiminut linnakkeen läheinen niitty, ja siellä on vieraillut kaikentasoisia ampujia. Näitä harjoittelijoita tultaneen näkemään Rajakatseessa keskikesän karsintoihin asti. Houkuttimena toimii lupaus voittajalle annettavasta suuresta palkkiosta. Ennakkosuosikkeja tulee ihan omilta nurkiltakin. Vastkannon rajalinnakkeen sotilas Emil Vähävarvas on tunnettu vakaasta kädestä ja tarkasta silmästä, eikä hänen nuolensa uskota harhaan osuvan. Samoin metsästäjä Ralf Matiaksenpoika Keskimannun linnakkeen lähimaastosta varmasti tulee näyttelemään oleellista osaa jousiammuntakisoissa Rajakatseessa. Kuinka moni saa sponsoroinnin ja luvan osallistua suurturnajaisiin, on ihan herrojen käsissä, mitään ennalta määrättyä osallistujakiintiötä ei ole.

Tulevissa Rajakatseen karsintakisoissa keskikesän juhlien aikaan riittää siis, että maksaa 20 kuparin maksun. Sitten toivotaan, että menestyisi kisoissa hyvin, ja iso sponsori ottaisi huomaansa ja kustantaisi sen matkan etelään. No, karsintakisoissa täytyy toki edes menestyä, muuten etelänmatkasta on turha edes haaveilla... Ja tosiaan, jokaisen osallistujan tulee hyväksyttää osallistumisensa Geofriuksen tai Simoniden edustajalla, jollaiset on tänä aamuna Rajakatseeseen saapunut.

Jos aikoo osallistua pelkästään keppitaisteluihin, voi koettaa saada alennustakin osallistumismaksusta, ehkä kenties ilmaiseksikin saattaisi saada osallistua karsintoihin, näin kertoo huhu Vuoriniitystä. Vuoriniityssä ilmeisesti sai useampikin keppitaistelijamies sponsoroinnin etelään, mutta se johtuu siitä, että heillä on muitakin rooleja matkassa, kuten osa ryhmätaisteluita tai sitten heidän herransa on myös matkustamassa etelään tms.

Tavernalla myöskin Kempuran, anteeksi - herra Kiston, työväki puuhastelee keskikesän juhlaa. Kaarlo on palkannut suuren esiintyjäryhmän, Punaisen kuun karnevaalin Nohvatovista, esiintymään tavernalle. Esityksestä odotetaan illan suurta kohokohtaa. Karnevaalin väki onkin jo saapunut tavernalle eilen illalla (perjantai-ilta). Tavernan illassa tuo linnakkeen turnajaisväki tuskin paljon näkyy, mutta Punaisen kuun karnevaalin odotetaan järjestävän kunnon esityksen.

Miten Kaarlolla oli varaa näin suureen esiintyjäryhmään on huhujen varassa. Ilmeisesti Savihaara oli saanut melko halvalla tämän ryhmän esiintymään. Poppoo lienee vielä melko tuore nimi Nohvatovissa, joten ottivat halvemmalla sivussa olevan esiintymispaikan.

Tällaisilta esiintymisryhmiltä, kuin Punaisen kuun karnevaali, usein saa odottaa hiukan roisimpaa käyttäytymistä ja rajoja hakevaa huumoria, toki myös esiintyjille sallitaan enemmän päänaukomista ja moraalirajoja lähestyviä touhuja kuin muille. Tietysti myös esityksen tilaajalla on sanansa sanottavana esiintyjille, että mitä heiltä odotetaan ja halutaan. Hm - Savihaara on tilannut tämän esityksen...

Tavernalla on käynyt pitkin aamua (lauantaiaamu) turnajaisiin osallistujia, niin kilpailijoita kuin yleisöäkin, tuopillisella ja ihmettelemässä tavernan seutua. Kovin suurta kiitosta taverna Vanha pipari ei ole saanut, "rähjäinen riihi" oli yksi kommentti, "onhan surkeassa kunnossa oleva mökki" oli toinen. Moni tosin on ymmärtänyt, että eihän täällä maalla voi olla paikat yhtä hyvässä kunnossa kuin kaupungissa. Vanhaa piparia luonnehdittiin huonommaksi kuin Vuoriniityssä sijaitseva Nousevan tähden taverna, mitä on sitäkin todelliseksi räkäläksi luonnehdittu. No - kaikki kommentit eivät olleet ihan näin murskaavia, jotkut totesivat, että onhan ihan kiva pikku taverna tämä. Etenkin eräs herramies tyttärensä kanssa, tai kai tuo tytär oli 🙂 hih, totesi tavernan olevan sangen herttainen.

Kiitosta tavernalla vierailleilta kaupunkilaisilta sai sen sijaan se, että Kaarlo oli sijoittanut rahaa niinkin suureen esiintyjäseurueeseen, kuin Punaisen kuun karnevaali. Moni ihasteli, että täytyy olla maksanut paljon noin monihenkinen esiintyjäjoukko. Mitä Savihaara on maksanut esiintyjille ei ole yleisesti tiedossa, mutta paikallisilla on huhuja siitä, että esiintyjäjoukko olisi saatu sangen halvalla.

Myös Melinan sisarten pyhäkkö on auki taverna-alueella, ja siellä sisaret rauhallisesti juhlistavat keskikesän juhlan aikaa, mm. hiljentymällä ja käymällä henkeviä keskusteluita vieraiden kanssa, näin kerrotaan. Tänä keskikesänä tulee nimittäin kuluneeksi yhdeksän vuotta pappi Melinan kuolemasta, ja järjestö vaalii Melinan muistoa niin sanoin kuin teoin, mm. hyväntekeväisyyttä harjoittamalla. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita vierailemaan pyhäköllä, toki asiaankuuluvasti käyttäytyen. Samanlaista Melinan sisarten rauhallista muistopäivän viettoa harjoitetaan myös sisarten kahdella muulla pyhäköllä, Vuoriniityssä ja Olyissä. Mm. järjestön johtajattaret Helia ja Teela ovat paraikaa Vuoriniityssä sikäläisellä pyhäköllä, Rajakatseessa kumpaakaan ei ole hetkeen nähty.

Huhutaan, että Melinan sisarten turvana toiminut ns. Paltamon-vartio olisi rakoilemassa tai jopa lakkautettukin, ryhmän koonneen sotilas Akseli Aivoituksen erottua linnakkeen palveluksesta. No, kuinka lienee, hankala sanoa. Linnakkeen sotilailla on edelleen velvollisuutensa ja vastuunsa huolehtia taverna-alueen, ja sitä kautta myös pyhäkön turvallisuudesta. Ja ihan hetkeen ei pyhäkölle olekaan kukaan koettanut rynnäköidä, sitten viime syksyn. Tuolloin uhkana ollut pappi Tarmo Savilato on kertoman mukaan yhä Rantatörmän linnakkeella, järkensä menettäneenä, ja vuosia aiemmin polttopulloiskua hautonut maallikkosoturi Hikka on muutamine tovereineen eronnut Paltamonin palveluksesta ja jättänyt P-nauhansa. Noin kerrotaan. Toisaalta, innokkaita ja vankkumattomia paltamonisteja ja pamppukaartilaisia huhutaan olevan vielä tämän jälkeenkin vaikka kuinka paljon...

Juhlaväen virtaaminen tavernalle saattaa vähentyä iltapäivän edetessä, sillä juhlatelttojen yhteyteen nousee nopeasti myös tarjoilut lihapatoineen ja oluttynnyreineen. Kempuran kerrotaan myös myyneen tynnyrillisen viiniä juhlia varten.

Kaarlon järjestämä kilpailu tänä vuonna on kuulemma "Imitoi Kaarloa kisa". No - Savihaaran idealta tämä kuulostaa ja niinhän se onkin. Kaarlo on jo alkukeväästä kertonut olevansa sangen tyytymätön tähän Savihaaran ideaan, mutta ilmeisesti kisa on tulossa. Mahtaakohan Kaarlo muistaa, mitä Savihaara oli kaavaillut kisaksi...



2. Muita huhuja Rakatseessa

Alkukesästä kävi tavernalla maaherra Koskalan vouti antamassa julistuksen, jossa kerrottiin maaherran olevan sangen tyytymätön etenkin Rajakatseen väen moraalin löystymiseen sekä arvoväkeä kohtaan kunnioituksen puuttumiseen. Vouti kertoi myös julkisesti sotilas Akseli Aivoitukselle, että maaherra on etenkin hänen toimiinsa tyytymätön ja että Akselin on ihan turha kuvitella koskaan ylenevänsä aliupseeriksi asti. Maaherran asenne Akselia kohtaan juontanee juurensa vanhaan tapahtumaan, jossa pikkuisen känninen Akseli oli vahingossa tuupannut linnakkeelle saapuneen maaherra Koskalan ojaan. Asia jäi silloin siihen, mutta ilmeisesti herra Koskala ei koskaan unohtanut asiaa. Noin muuten Akselin ja maaherran tiet eivät liene koskaan kohdanneet. Ainakaan kukaan ei ole keksinyt muutakaan syytä, miksi maaherra olisi nyreissään Akselille. Ehkä - voihan olla, että syy on jossakin muuallakin, esim. maaherra saattaa vihoitella jonkun muun henkilön puolesta. Akseli ei itse asiassa ole ainoa, joka on humalassa töninyt maaherra Koskalaa, myös sotamies Bertilin kerrotaan tehneen näin vuosia aiemmin. Bertil sai tuolloin arvonalennuksen ja pian Bertil jättikin koko Rajakatseen linnakkeen.

Samana iltana Akseli otti lomaa linnakkeelta ja matkasi Vuoriniittyyn. Syykin selvisi hyvin pian, nimittäin palattuaan Vuoriniitystä Akseli Aivoitus marssi seriffin luo ja irtisanoutui tehtävästään Rajakatseen linnakkeella. Syyksi Akseli sanoi, että kun häntä ei tänne tunnuta kaipaavan, niin hän vaihtoi työnantajaa. Uusi työnantaja on Rautahansikkaan soturijärjestö, jonne Akseli sanoi olleensa hyvinkin tervetullut. Akseli ja linnakkeen päällystö lienevät eronneet ihan hyvissä väleissä kaikesta huolimatta.

Akseli ehti jo ilmoittautua turnajaisten esikarsintoihin keskikesälle. Tämä ei kuulemma ole ongelma, sanottiin Rautahansikkaassa. Akseli saa toki vapaata turnajaiskarsintoja varten, on kuulemma tulossa Rautahansikkaalta muutama muukin mies kisaamaan Rajakatseeseen tuolloin.

Akselin tilalle tavernalla olevaksi vanhemmaksi sotamieheksi piti sitten valita joku. Paikalle sattui tarkastajien tarkastaja, "maineikas" Versten, joka asiaan totesi, että vanhemmaksi sotamieheksi valitaan tietenkin se, jolla on pisin virkaikä takanaan. Seriffi vähän empi, mutta totesi sitten, että no joo - tehdään sitten niin. Vanhin virkaikä on yli 60- vuotiaalla Rajakatseen taistelun veteraanilla Antero Aamumiehellä (pelaajana Markku Kilpeläinen, jos pääsee peliin). Liikanimensä mies lienee saanut siitä, että muinoin aloittelevana sotamiehenä hän ei millään tahtonut aamuisin päästä ylös ja hereille, vaan kouluttajat saivat huutaa hänet ylös sängystä. Tänä päivänä Anteroa ei tunneta kaikkein aktiivisimpana sotamiehenä, mutta kyllä kai hän työnsä tekee. Antero on leskimies, mutta hänellä on 6 tytärtä, 1 poika ja 18 lastenlasta. Aikaansaapa kaveri ollut ainakin nuorempana. Anteron siirtämisestä johonkin vanhan miehen kevyempiin hommiin on ollut jo puhetta, mutta eipä tuo ole ainakaan vielä toteutunut.

Koskalan voudin käynti Rajakatseessa käynnisti myös sangen erikoisen tapahtumaketjun, tai ainakin huhutaan, että tämä olisi ollut kipinänä seuraavalle tapahtumasarjalle. Paikalla olleet siskokset Viima ja Nuoska olivat joutuneet tavernalla häkkiin Koskalan voudin määräyksestä. Taisi Viima saada sakonkin. Alkoi ajatus kiertää, että tytöt on saatava naimisiin, että siitä rauhoittuisivat. Viima ja Nuoska eivät innostuneet, mutta alkoivat taipua yleisen painostuksen alla. Nuoskan aviomieheksi tuli ensin Viimaa aiemmin kosinut Vuoriniityn kaartin aliupseeri Turo Karhukoi. Turo ja Nuoska lienevät asettuneet Vuoriniittyyn, mistä mies on kotoisin. Nuoska sai hyvän naimakaupan, aliupseeri on aina kuitenkin arvostettu mies ja tavalliselle piialle erittäin hyvä naimakauppa. Viima sai aviomiehekseen linnakkeen oman pojan, sotilas Anselmi Seinäpuron. Nämä ovat asettuneet linnakkeelle omaan huoneeseen, joten tiedämme kyllä hyvinkin tarkkaan, mitä heille kuuluu - nyyh.

Ei tiedetä osasiko Savihaara ennustaa onnettoman avioliiton, mutta kuultuaan Seinäpuron naimisiinmenosta, Savihaara sytytti kynttilän tavernan pöydälle Seinäpuron muistolle.

Myrskyisissä merkeissä on menty, Viima on yrittänyt lyödäkin aviomiestään, kun tämä yritti lähestyä aviomiehen velvollisuuksien merkeissä. Viima totesi, että ei tässä niin hätäisesti mitään tehdä. Piti mennä papinkin puheille ja Serpent oli yksitotinen asiassa, jos ei Viimaa seksi kiinnosta, niin miksi mennä naimisiin ensinkään. Seinäpuron äitikin ilmestyi linnakkeelle ja löi oman lusikkansa soppaan. Jos Viima ei seksiin suostu eikä muutenkaan aio käyttäytyä niin kuin aviovaimon tulee, niin silloin katsotaan hänen julkisesti pitäneen pilkkanaan avioliittoa ja myöskin vihkimisen suorittanutta pappia. Serpent totesi, että vankilakaan ei ole poissuljettu vaihtoehto. Nimittäin maakunnan tuomari saattaisi katsoa kyseessä olevan myös petoksen. Viima taipui vankilavaihtoehdon pelossa ja avioliitto on kuulemma todistettavasti pantu täytäntöön asianmukaisella tavalla. Eipä silti, ei Seinäpuro ole kovin tyytyväiseltä näyttänyt. Tuoppeja ja viiniäkin on tavernassa kumoutunut miehen kitaan tiuhaa tahtia, yövahtivuoroihin on Seinäpuro ollut jatkuvasti vapaaehtoinen ja onpa Seinäpuro vapaaehtoisena ollut myös mukana metsäläisalueille suuntautuneessa retkikunnassa. Taitaa Anselmi olla ajatellut ääneen myös, että tarvittaisiinkohan sinne merille lisää merimiehiä...

Viima otti ja katosi kolme päivää avioliiton solmimisen jälkeen ja tuli takaisin noin viikon kuluttua. Missä nainen viipotti, ilmeisesti kävi kotonaan, mutta varmuutta ei ole. Viimaa oli etsitty linnakkeen lähimaastosta koko linnakkeen voimin, joten väki oli syystäkin hyvin nuivaa ja vihaista Viimalle, kun tämä viimein palasi takaisin retkiltään. Pappi Serpent piti julkisen nuhtelun Viimalle linnakkeen pihalla, jonka sisältö oli toisaalta vihainen ja toisaalta lämminhenkinen. Olihan kaikki olleet etsimässä Viimaa ja huolissaan hänestä, vaikka toisaalta Viima olikin vain ottanut ja kadonnut omille teilleen. Papin sovitteleva puhe kuitenkin myös puhdisti ilmaa, ihmiset eivät jaksaneet kovin pitkään nyrpeää nenää Viimalle näyttää.

Viiman ja Anselmin yhteiselo taitaa olla asettunut jonkinlaiselle uomalle. Tapahtuuko heidän aviovuoteessaan mitään, ei kukaan tiedä. Kukaan ei tiedä, että nukkuvatko he edes samassa vuoteessa, vaikka ovatkin samassa huoneessa ainakin noin puolet öistään. Anselmi on paljon töissä ja yövahtivuoroissa, eikä kommentoi avioelämäänsä mitenkään. Naamasta kuitenkin näkee, että ei tuo maakunnan onnellisin mies ole. Viima on jatkanut Fleckillä ja Sannilla piikana ja onpa tuo käynyt toisenkin kerran Vuoriniityssä, tällä kertaa ihan asiallisesti niin että kertoi asiasta muillekin. Vaikka julkista riitelyä ei avioparin välillä olekaan, lienee semmoinen kylmä ilmapiiri aistittavissa heidän parisuhteessaan.

Rajakatseen linnakkeella on viime viikkoina vasara paukkunut. Linnakkeen sotilaat, puuseppä Petrus Leväperä, Fleck Kanto ja Vilho itse ovat rakentaneet linnakkeen sisäpuolelle varastoa Vilhon uuden kauppa-aseman käyttöön. Huhutaan, että hanke olisi lähtenyt vähän hitaasti liikkeelle, sotilaiden ja myös näiden johtajien tuumiessa "ehtii sitä myöhemminkin." Nyt varaston tukipuut ovat jo paikoillaan ja katto on tekeillä. Keskikesän juhlien ajaksi rakennustyöt ovat luonnollisesti tauonneet.

Sanni ja Fleck Kanto ovat lähdössä Vuoriniittyyn. Fleck sai talon Herbertinvartion myötävaikutuksella Vuoriniitystä vuokrattua ja aviopari sinne muuttaa. Torppa, missä nämä asuivat isäntä Ilmarin mailla, on jäämässä Sennille ja Otson veljelle. Viiman on ilmeisesti edelleen tarkoitus jatkaa torpalla piian hommia, vaikka onkin Seinäpuron aviovaimo. Linnakkeella kuulemma on tarpeeksi pyykkäreitä yms. ja Viimalle ei siten hommia oikein linnakkeen puitteissa ollut. Otson veli on ihan tyytyväinen ajatuksesta saada oma torppa, mutta Senni ei ole vaikuttanut tyytyväiseltä tähän ratkaisuun. Senni on kuulemma asian ilmaissut jopa niin, että lantavarpaaksi en ole rupeamassa "¤#&sensuroitua%##¤".

Kaarlo Kempura on ostanut keväällä metsäläisiltä kultaa. Huh - mitähän tästä seuraa - kultaryntäys! Kultakimpaleet on kuulemma vaihdettu suoraan Deinosan-kiltaan uuttamisnesteen valmistuslaitteisiin. Ihme, että tämmöiset laitteet myytiin, ehkä asiassa painoi Kaarlon arvonimi, onhan hän herra Kisto - isolla koolla. Ei ole vielä kullankaivajia Rajakatseeseen saapunut, mutta ei tiedä vaikka niinkin kävisi, ehkä jos lisää kultahippuja löytyy.

Kultahipuissa on tietysti sekin seikka, että metsäläiset ne myivät Kaarlolle. Ei tiedetä mistä kaukaa ne ovat metsäläisten mukana kulkeutuneet, ovat voineet metsäläistenkin keskuudessa vaihtaa omistajaa monta kertaa...

Tieto uuttamisnestelaitteiden myynnistä Kempuralle kiiri myös Derecas-lähettiläs Otvizin korviin. Hänen kerrotaan jyrisseen saarnassaan, että uuttamisnestettä ei tule hörppiä holtittomasti, se on lääkeaine ja tarkoitettu lääkeaineiden erottamiseen kasveista sekä moniin muihin lääkitseviin asioihin kuten haavan hoitoon. Sitä ei saa juoda holtittomasti eikä ainakaan myydä missään tavernassa. Kaarlon kuultua tämän hänen kerrotaan todenneen kovaan ääneen, että "perustetaan rohdoskauppa! Lienee Kaarlolla rohdoskauppiaan paikka vapaana...

Keväällä Rajakatseeseen saapui outoja ulkomaalaisia punaisissa vaatteissa. Heidän kerrottiin etsivän Isitronin tikaria, joka on Kanto-nimisellä kahelilla samoajalla. Tikari kuitenkin etsiytyi Rajakatseeseen ja Kaarlo osti sen metsäläisiltä. Pappi Feukas Vuoriniityssä halusi tikarin vielä nähdä, joten ulkomaalaisseurue ei vielä tikaria ole saanut. Entä Kanto, onko kaikki unohtaneet, että olemme hänelle velkaa Isitronin tappamisesta ja että tikari periaatteessa kuuluu edelleen hänelle. Tosin kukaan ei ole Kantoa nähnyt, metsäläiset kyllä kertoivat tämän olevan vielä hengissä.

Miksi metsäläiset eivät sitten palauttaneet tikaria Kannolle - hei, metsäläiset eivät palauta ikinä mitään löytämäänsä tavaraa, kauppaa niillä voidaan käydä.

Huhu väittää, että tämä punaisiin vaatteisiin sonnustautunut ulkomaan ryhmä etsisi maksullisia miehiä. Siis täh, juu - jotakin semmoisia panomiehiä kai. Ilmeisesti näitä ulkomaalaisia ohjeistettiin hyvin nopeasti, että tällaisia ei kannata kailottaa kovin kovaan ääneen. Ja kai noitten pitäisi tajuta, että ei miehille ole tapana maksaa siitä...

Tämä kyseinen etelän seurue on luvannut Kaarlolle esiintyä tavernalla keskikesän juhlan aattona (lauantaina) alkuillasta tai iltapäivästä. Mitähän jännää nämä esittävät, ei ole kuulemma ollut sen tarkemmin puhetta.

Aliupseeri Gabrielin vaimo Irina ei ole tullut kovin tutuksi linnakkeen väelle. Vaimo on aika hiljainen ja viihtyy enimmäkseen huoneessaan. Pitäisiköhän Rajakatseen naisten vähän koettaa saada Irinaa mukaan linnakkeen ja kylän elämään. Irina saa kirjeitä ilmeisesti kotialueiltaan, taitaa olla hänen mielensä vielä siellä, mistä on kotoisin.

Sitäkin huhutaan, että keväällä Rajakatseessa olisi liikuskellut aliupseeri Gabrielin edesmenneen vaimon Nerinan haamu. Ja että Myrleena Usvapelto olisi keskustellut tuon haamun kanssa, ja saanut haamun lähtemään pois. Olisiko Myrleena ollut oikeassa haamun paikallaolosta, vai teeskentelikö nainen haamun havaitsevansa, hankala sanoa.

Metsäläisalueille on mennyt alkukesästä partioita. Ilmeisesti yhteenotoilta on vältytty, mutta jonkun heimon alueella on ollut uhkaavia tilanteita. Ammuttiinpa yksi nuolikin puuhun tiedustelija Sinnan pään viereen. Tuon heimon jäsenten viesti on ollut selkeä, menkää pois. Joistakin Gohtargin pojista oli partio ilmeisesti ottamassa selvää, kaiketi.

Rajakatseen sotamies Antti Huppumies (ei pelaajaa) on mennyt naimisiin Vuoriniityssä ja saanut vaihdon Vuoriniityn kaartiin. Mahtaakohan hänen tilalleen tulla joku Vuoriniitystä...

Susien määrää on selvitetty Rajakatseen lähimaastosta. Mitään suurta laumaa ei täällä nyt oleskele. Yhden suden sai metsästäjä Olavi Eerikinpoika napattua kiinni alkukesästä. Muutoinkin Olavi on ollut hyvin osaava tai onnekas metsästäjä, tai sitten henkien suosiossa, miten vaan. Tämän kerrotaan ottaneen saaliiksi suden lisäksi mm. hirvenvesan, kauriin, jäniksiä ja pari oravaa ja pari teereäkin päälle. Huh, jättäisi vähän toisillekin. No, tuo tekee hommaa ammatikseen, paras onnistuakin, jos mielii elättää itsensä. Tuodut eläimet on tällä hetkellä kaiketi Ilmarin maatilalla.

Tanya kuuluu olevan menossa naimisiin jonkun naapurilinnakkeen aliupseerin kanssa. Tanya lienee Rajakatseessa ihan viimeisiä päiviään, kunnes muuttaa tulevan miehensä luo. Päivämäärä häille ei liene vielä tiedossa, mutta Tanya ja tämä aliupseeri Martin ovat siis kihloissa.

Rajakatseen uusi Deinosan-edustaja Hellevi Johanneksentytär Efedriina-apulaisineen siivosi alkukesästä huoneensa linnakkeella. Oli ollut kanojakin siellä, mistä Hellevi muisti mainita kyllä.

Urmaksen maatilalta oli hiljattain varastanut pyykkinarulta naisten vaatteita joku irtolaisnainen. Tiedustelija Sinna Huurtamontytär väittää nähneensä etäältä tuon hiipparin, mutta kiinni tuota hiipparia ei ole vielä saatu.



3. Huhuja maailmalta

Paltamonin kerrotaan kierrelleen Bokea-järven kyliä ja tehneen siellä kaikenlaista typeryyttä, kuten paskantaneen Karjun kylän kaivoon, talloneen viljapeltoja, ammuttanut tovereillaan karjaa pellolle. Rantatörmän varustukselta on kiistetty nämä huhut jyrkästi ja kerrottu, että ylipappi Paltamon ei ole lähtenyt Rantatörmän varustukselta minnekään tänä keväänä ja että jos joku kulkija väittää Paltamon olevansa, on hän huijari ja ansaitsee ankaran rangaistuksen.

Vuoriniityn temppelistä on myöskin sanottu, että Paltamonilla ei tänä kesänä ole oikeutta ja lupaa kulkea Vuoriniityn maakunnassa. Rantatörmältä on sanottu, että ylipappi Paltamon ei tarvitse kenenkään lupaa liikkumiseen, mutta käytännössä Paltamon ei ole lähtenyt kokeilemaan Vuoriniityn temppelin temppeliherran Artamonin tai lähettiläiden Feukas ja Otviz huumorin riittävyyttä, jos hän taas äkisti ilmestyisi Olyin satamaan. Muistissa on vielä hyvin tilanne, jossa Otviz ei päästänyt Paltamonia laivasta edes kuselle sataman kapakan huusiin, jokin aika sitten menneinä vuosina, kun Paltamon yritti rantautua Olyin kaupunkiin.

Ympäri maakuntaa liikkuu toki aina ajoittain useita miehiä ja jokunen nainenkin, jotka tunnustautuvat ylipappi Paltamonin seuraajiksi ja kannattajiksi. Näitä kutsutaan usein paltamonisteiksi tai pamppukaartilaisiksi. Muutamat ovat kertoman mukaan jopa taipuvaisia väkivaltaan. Mutta, Paltamonin kannattajaksi tunnustautuminen ja esim. P-nauhan käsivarressaan pitäminen ei ole laitonta eikä kiellettyä edes Rajakatseessa, vaikka moisia henkilöitä varmasti pidetäänkin silmällä, enemmän tai vähemmän.

Olyin läheisillä alueilla, erään karttoihin merkitsemättömän pikkukylän lähellä, kävi kahdelle Paltamonin kannattajalle hullusti. Tämä tapahtui keväällä. Pikkukylässä käyneet julistajat löydettiin myöhemmin riippumasta tien varressa olleesta puusta. Molemmissa miehissä oli useita aseiden iskuja, ja mm. kurkut oli viilletty auki. Miesten rintaan oli isketty näiden omilla aseilla lappuset, joissa oli miekan kuva ja suuri kirjain I." Oliko teon taustalla Iiv-papisto, vai kenties jokin "Ishakan miekka" -niminen vastajärjestö, jonka muodostumisesta ja toiminnasta on ollut huhuja? Olyin viranomaiset ovat korjanneet ruumiit talteen, ja vainajat on haudattu kaupungissa asiaankuuluvin menoin. Pikkukylän asukkaita on kuulusteltu, mutta kukaan sikäläinen ei kuulemma tiedä tapauksesta mitään. Uskoako tuota. Olyin viranomaiset ovat kuitenkin todenneet, että tuntemattomaksi jääneet murhaajat ovat rikollisia, joita odottaa kiinnisaataessa tuomio. Mikään ei viittaa, että miesten kuoleman taustalla olisi ollut kunniallinen ja sovittu kaksintaistelu, vaan miehet oli kenties väijytetty ja surmattu.

Kauppias Gynter "Hurjaviiniläisen" maatilalle iskettiin loppukeväästä, kohteena oli kultainen kirves, joka on Paltamonin omaisuutta nykyisin, mutta lainassa Gynterillä. Rosvot olivat tienneet tarkasti, missä kirvestä säilytetään, joten epäillään heidän saaneen apua talon sisältä. Mahdollista on myös, että rosvoista joku on käynyt talolla aiemmin itse, Gynter kun on esitellyt laboratoriotaan monille. Kultainen kirves ei päässyt talosta kuin pellon reunaan, missä valpas Rautahansikkaan soturi Sisu Jääräpää pysäytti rosvon etenemisen. Rosvo pääsi pakoon haava käsivarressaan, mutta kirves jäi peltoon makaamaan, mistä se toki siivottiin takaisin turvaan sisälle.

Rajakatseelaisillekin tuttu Lilja, nykyisin ollut töissä kynttilänvalaja Sebastianin ja kauppias Hemmingin kauppahuoneella, on mennyt naimisiin Vuoriniityssä Deinosan -killan vanhan mestarin Martin Therassuksen kanssa. Martin lienee jo melko iäkäs, mutta ainakin rahaa miehellä on. Martin ei ole ollut naimisissa koskaan, ollut todellinen vanhapoika. Therassuksien omaisuus on pääasiassa Martinin isoveljellä Emiliolla, mutta ei Martinkaan tyhjätasku ole. Emiliolla on lapsia, Martinilla ei ole.

Kuninkaan hovissa Suomurajassa on käyty keskustelua ns. "poikamiesveron" voimaanlaittamisesta. Asia ei kuulemma ole vielä edennyt. Poikamiesverohan tarkoittaa, että vanhat pojat maksaisivat lisäveroa, kunnes menevät naimisiin. Mitään sellaista huhua ei ole ollut, että tämä olisi jo astumassa voimaan.

Hajavirstassa ruhtinaallisten häiden valmistelut ovat jo loppusuoralla. Kiistellyn viininvälitys-sopimuksen onnistui lopulta varmistamaan hurjaviiniläinen kauppahuone. Tämä päätös on harmittanut monia pohjoisen kauppiaita. Juorut eivät kuitenkaan kerro, onko kyseessä Halju Kempuran kauppahuone vai jokin muu.

Arvovaltaisia kutsuvieraita ja heidän seurueitaan on myös alkanut virrata kohti Hajavirstaa. Jaaman suvun suvunpää on ainakin jo saapunut Hajavirstaan ja ruhtinas Simonide on vienyt vanhan sotavelhon metsästämään peuroja. Saakohan sotavelhon tuhovoimaisilla loitsuilla kaadettua lihaa, mitä syödä? Eli jääkö saaliseläimistä mitään muuta jäljelle, kuin kasa hiiltyneitä luita?

Pääkaupungista Suomurajasta on kuulunut taas huhuja, että Deinosan-killan eteläinen haara olisi riidoissa kruunun kanssa. Kuningas kuulemma erotti hovivelhonsa ja pyysi uuden lähettämistä aina Vuoriniitystä asti.

Pääkaupungin turuilla ja toreilla on löydetty myynnistä yllättävän paljon kyseenalaista kipuyrttiä. Kerrotaan myös, että hurjaviiniläisten kauppiaitten on havaittu käyvän kauppaa keskenään hurjaviiniläisillä rahoilla. Näitä eksoottisia kolikoita saattaa päätyä joskus muidenkin kauppiaitten kirstuihin.

Huomiota on saanut etelässä myös arkistoista löytynyt vanha julistus, joka julistaa Eemeli Hukanpään maaherraksi Hukanmaalla. Yksityiskohdat ovat epäselvät, mutta huhut kertovat julistuksen antavan maaherralle joitain oikeuksia, mitä muut maata saaneet eivät ole saaneet.

Ruhtinas Simonide kävi tarkastamassa tietyömaan keväällä ja oli mielissään edistymisestä. Kuninkaan ja ruhtinaan välinen vedonlyönti on kuulemma saamassa kiinnostusta osakseen myös ulkomailta. Asiaan perehtyneet kertovat työmaiden edistyvän tasaista tahtia kohti toisiaan. Huhut vedonlyönnin summasta myös vaihtelevat. Ruhtinaan tiedetään teettäneen arvokkaan miekan Vuoriniityssä.

Huhutaan, että kuninkaan nuorempi veli olisi taas tempaissut. Tällä kertaa nuori, iältään parikymppinen prinssi löydettiin töhrimästä Ishacan temppelin ulkoseinää kakalla. Oli peräti oikein kirjoittanut ulosteella "Alas Altamon." Ihan selvin päin ei tuota tainnut tehdä. Ensimmäistä kertaa ei prinssi olisi hölmöilemässä, edellisen kerran prinssi pääsi huhuihin ajettuaan kuninkaalliset kärryt peltoon akseleitaan myöten. Tosin hovi on äskettäin todennut, että tämä uusin väitetty tapaus on ihan suoranaista pötypuhetta, ilman mitään yhteyttä todellisuuteen. Lisäksi muistutettiin, että kuninkaallista perhettä koskevien häväistysjuttujen levittely on selkeän laitonta ja rikollista.

Huhutaan, että Vardakovin sotavelhoissa olisi jo alkanut poliittinen peli, suurmestarin lähestyvän väistymisen ja uuden johtajan valinnan vuoksi. Jopa sellaisia puheita on kuulemma esitetty myös Vardakovissa, että miksi tukea Nohvatovia, itsenäistyä pitäisi koko maakunnan. Kukaan ei tuollaisia tunnusta julkisesti puhuneensa, maanpetoksellistahan tuollainen julistelu jopa olisi.

Läntisen meren toisella puolella, siirtokunnissa ja barbaarialueilla on ollut jo pari vuotta melko rauhallista, ylipappi Paltamonin lähdettyä pois sieltä.

Pääkaupungissa Suomurajassa huhutaan syntyneen järjestö nimeltään Paltamonin nyrkki. Järjestön jäsenien kerrotaan olevan huolestuneita valtakunnan moraalisesta rappiosta ja ylipapin kiistattoman aseman nakertamisesta. Nimensä mukaisesti järjestön kerrotaan olevan herkästi väkivaltaisuuksiin taipuvaista.






Avioitumisohjeet:

-On yleisenä käytäntönä, että mies ja nainen voivat avioitua keskenään nopeallakin varoitusajalla. Tällöin pari hakeutuu papin luokse ja puheille, joka näiden kanssa keskusteltuaan ja aviollisen esteettömyyden todettuaan voi vihkiä parin yhteen. Vihkiminen voi olla yksityisempi tapahtuma, tai sitten julkinen tapahtuma, jota väkijoukko voi yhdessä seurata ja juhlistaa. Usein avioitumista juhlistetaan viettämällä myös varsinaiset häät, jotka yleensä vietetään vihkimisen jälkeen. Häät ovat siis suuri tapahtuma, joihin osallistuu väkeä kummankin osapuolen suvusta ja tuttavapiiristä. Häiden vietto on yleistä, mutta ei aina välttämätöntä, ja erityisesti vakavaraisille ja rikkaille suvuille häät ovat tärkeä tapahtuma. Vähävaraisemmat ja muutkin henkilöt saattavat toisinaan jättää häät väliinkin ja tyytyä pelkkään papin vihkimiseen ilman suuria juhlallisuuksia. Jotta avioliitto saa lainvoiman, pitää siitä tulla merkintä papin suureen kirjaan. Rajakatseessa papinvirkaa pitää tällä hetkellä Serpent. Jojopan voi vihkiä nohvatovilaisten avioliittoja, samaten Jojopanin apulainen pappi Aoru.


Kaksintaistelu-ohjeet:

-Yleiset ohjeet kaksintaistelua silmällä pitäen. Laki sanoo seuraavaa: Mies voi haastaa kaksintaisteluun toisen miehen, mikäli (huom. naiset ja lapset siis eivät kaksintaistele koskaan) a) on hyvä syy b) haastettu ei ole esim. raajarikko, sokea tms. heiveröinen c) haastettu tai haastaja ei voi olla pappi, kuninkaan virkamies tai lähettiläs d) aatelista ei alempiarvoinen voi haastaa kaksintaisteluun. Laki ei käytännössä sano muuta. Lisäksi muutamia käytännön sanelemia juttuja: Kaksintaisteluun kelpaa hienosti syyksi esim. sanallinen kunnianloukkaus. Mikäli joku on esim. saattanut neidon raskaaksi häpeällisesti ja ei suostu avioliittoon neidon kanssa, niin tällöin neidon sukulaisten olisi jopa velvollisuus kaksintaisteluun haastaa. Kaksintaistelusta pakeneminen on luonnollisesti iso häpeä ja lopun ikäänsä saa kantaa pelkurin mainetta. Lisäksi ei olisi mahdotonta, että haastaja katsoisi oikeudekseen tappaa tavattaessa paennut pelkuri.


Kielistä:

-Mahtivuoren kieltä mallinnetaan pelissä suomella, hurjaviiniä taas englannilla. Kaikki pelihahmot osaavat mahtivuorta, ellei hahmoselosteessa toisin ilmoiteta. Hurjaviinin kieltä hahmot osaavat vain, jos asiasta on hahmoselosteessa erikseen mainittu.

-Nohvatovin kieltä mallinnetaan ruotsilla, mutta erityisesti Vardakovin maakunnassa puhutaan yleisesti mahtivuorta, vaikka Vardakov Nohvatovin osa onkin. Hahmo osaa nohvatovia vain, jos hahmoselosteessa on asiasta erikseen mainittu.


Muuta:

-Naisen vaatetukseen kuuluu hame eikä housut normaalisti. Jos jollakin naisella on housut, vaikka hänen työtehtävänsä ei selkeästi housuja vaadi, niin naisen pukeutumista voi julkisesti paheksua (jos siltä tuntuu) tai hänelle huomauttaa asiasta (siis pelissä hahmona) tms. On joitakin hahmoja, joiden pukeutumiseen työn vuoksi saattaa kuulua housut.