Kirjaudu rajakatsetunnuksella

Hukanmaa 4


Keväällä Hukanmaalla kokoonnuttiin verokokoukseen yhdelle Suurkiven torpista, joka oli tyhjennetty asukkaista kokouksen ajaksi. Kokouksessa Urho Hukanpään piti jakaa verotaakkaa alaisilleen. Outoa kyllä, Urho-herra ei tullut itse lainkaan paikalle, vaan hän oli valtuuttanut seriffi Ansion hoitamaan koko homman. Toinen erikoinen juttu Urhosta oli, että hän ei ollut suostunut antamaan tavernalupaa kenellekään paikalliselle, vaan oli kutsunut kaupungista tavernoitsijoiden killan jäsenen Topias Rautakoukun Hukanmaan uudeksi tavernanpitäjäksi. Topiaksen odotettiin saapuvan esittäytymään kokoukseen. Paikalla oli muutenkin todella paljon muukalaisia.

Hukanmaalla oli ollut paljonkin kahnauksia Iivinpalvojien kanssa. Derecas-papiston pappisneuvoston jäsen pappi Matteus Masula saapui Hukanmaalle selvittämään asioita.Saattajanaan hänellä oli aiemminkin Hukanmaalla käynyt Herbertin vartion soturi Sinikka. Masula kyseli isänniltä ja Ansiolta tietoa tapahtumista, minkä lisäksi hän vaikutti kiinnostuneen paikallisista metsäläisistä. Sen sijaan pappi Masula ei ollut kiinnostunut kylähullu Pietusta, toisin kuin paikalla aiemmin käyneet vieraat papiston edustajat.

Sinikan lisäksi aseistettuja muukalaisia oli muitakin: Kaksi epäilyttävää miestä tuli paikalle etsintäkuulutuksen kanssa. Suomurajan kaupungin seriffi oli paperin mukaan etsintäkuuluttanut Hukanmaalla jo pitkään pyörineen Iida Harakanvarpaan. Iida oli kuitenkin kadonnut kuin tuhka tuuleen noin kolme viikkoa aiemmin. Myös kolmas palkkasoturi, naissoturi Pihla, kertoi olevansa Iidan perässä. Hänellä oli Deinosanin killan virallinen asiakirja aiheesta. Myös Iidalla oli ollut sellainen, mutta Pihla kertoi sen olleen väärennös. Pihlaa oltiin valmiita uskomaan, sillä niin moni oli kadonneen Iidan perässä ja kyllä Pihlan paperit vakuuttavilta näyttivät.

Näiden lisäksi paikalla oli vielä yksi muukalainen, hyvin vaitonainen ja rauhallinen nainen, joka ei vaikuttanut juuri tulevan juttuun muiden, kuin kylähullu Pietun kanssa.

Palkkasoturikaksikon etsintäkuulutus todettiin väärennökseksi. Pihlan paperit olivat sen sijaan ilmeisesti kunnossa. Ärsyyntyneet palkkasoturit nappasivat Antti Myllärin vangikseen ja tivasivat häneltä tietoja Iidasta. He yrittivät olla huomaamattomia, mutta uhkailu nähtiin ja pian heidät oli saarrettu. Koska loukkaantumisia ei ehtinut tulla, seriffi Ansio päästi miehet menemään, kun he vapauttivat Myllärin, ja lähtivät samantien tiehensä.

Mylläri koki muutenkin kovia: ei kauaakaan tämän jälkeen Myllärille suuttunut Pihla raahasi hänet ulos torpasta kirosanojen saattamana. Tämä herätti yleistä hilpeyttä, sillä Myllärin tiedetään pitävän omaa vaimoaan tiukasti hellan ja nyrkin välissä, mutta muukalaisnainen uskalsi todella hyvin uhmata Mylläriä.

Tilanteen rauhoituttua isäntä Suurkivi kertoi pappi Masulalle Mallasrannan tilan yrttiuutosjuomista. Huhut kun kertoivat, että kaupungissa papisto haluaisi pitää moisen taidon omana yksinoikeutenaan. Pappi Masula tivasi tarkempia tietoja rouva Mallasrannalta. He puhuivat jotain, minkä jälkeen Masula leppyi nopeasti. Saikohan hän oman annoksensa Mallasrannan parhaista juomista?

Verot saatiin sitten jaettua ja se Topias Rautakoukku saapui viimein myös paikalle. Sitten alkoi taas tapahtua muuta. Paikalle hortoili kaksi metsäläistä, jotka vaikuttivat olevan miilunpolttaja Niklaksen tuttuja. Metsäläisillä oli vanhoja hopealantteja, joita he arvelivat arvokkaiksi. Lantit kiinnostivat monia, Ansiota ja jopa pappi Masulaa; hänhän oli alunperinkin kiinnostunut metsäläisistä. Ansio ja Masula sopivat joitain asioita metsäläisten kanssa. Huhujen mukaan he aikoisivat mennä tapaamaan metsäläisiä heidän kyläänsä.