Kirjaudu rajakatsetunnuksella

Metsäläiset


Tyypillinen metsäläinen

Tyypillinen metsäläinen


Tämä artikkeli on hyväksytty Rajakatse fantasia ry:n pelimaailmaan



Pohjoisessa asuvat metsäläiset ovat myös ihmisiä, mutta edustavat eri rotua ja kulttuuria kuin etelästä tulleet ihmiset. Metsäläisten määrä on ehkä hiukan vähenemässä, mutta siitä ei ole sivistyneillä ihmisillä juurikaan tietoa eikä kiinnostusta.

Metsäläiset ovat kivikautisella kulttuuriasteella olevia ihmisiä, joilla ei ole juuri käsitystä rahasta tai valtioajattelusta. Heillä on usein tapana tuhria naamansa savella tai hiilellä, mm. erilaiset naamamaalaukset ovat heillä yleisiä. Johtuen tästä tavasta heidät viimeistään erottaakin sivistyneemmistä ihmisistä. Metsäläiset asuvat ja elävät erämaissa heimoissaan, seuraten päälliköidensä ja shamaaniensa ohjeita ja käskyjä.

Metsäläiset ovat ennen kaikkea eränkävijäkansaa, jonka tärkeimpiä elinkeinoja ovat metsästys, kalastus ja keräily. Maata eivät metsäläiset juurikaan viljele, sen sijaan jotkut pohjoisemmat heimot harjoittavat mahdollisesti paimentolaisuutta. Myös ajoittainen varastelu ja ryöstely ovat metsäläisten harjoittamia toimia elannon ja vaurauden hankkimiseksi. Liikkuvan elämäntapansa vuoksi metsäläiset eivät juuri asu paikoillaan, vaan metsäläiskylät ja leirit saattavat ajan mittaan vaihtaa paikkaakin. Mm. kesä ja talvi saatetaan viettää eri paikoissa, omissa leireissään. Mm. tästä johtuen metsäläisten asuinpaikkojen tarkka määrittäminen ei ole käytännössä mahdollista.

Metsäläinen löytäneenä jotakin arvokasta

Metsäläinen löytäneenä jotakin arvokasta


Metsäläisillä on oma kielensä, josta on useita eri murteita, mutta monet metsäläiset ovat oppineet myös Mahtivuoren kielen (harvemmin Nohvatovin kielen). Metsäläisillä on myös varsin rikas ja monipuolinen uskomus- ja kertomaperinne, ja metsäläisten tavat, tarinat ja uskomukset kulkevatkin suullisessa muodossa. Metsäläiset uskovat maailmassa vaikuttavan suuri joukko erilaisia luonnonjumaluuksia ja henkiä, joita metsäläiset palvovat ja kunnioittavat. Tärkein jumala on Myrskynjumala. Uskonnollisesti metsäläisten näkemykset menevät siis hyvin lähelle monien ihmisten uskomuksia.

Eläimistä metsäläisillä on apunaan koiria, kuten "sivistyneilläkin" ihmisillä. Metsäläisten valtasuhteet ovat perheiden ja heimojen välisiä valtasuhteita. Mahtavin metsäläisperhe on Karvankatkaisun kylässä vaikuttava Karvanan perhe (taikka Karvanan klaani), joka käytännössä hallitsee kahta kylää, Karvankatkaisua ja Metsäkylää. Matsäkarhussa oleva Karhun perhe (taikka karhun klaani) on kuitenkin lähes yhtä voimakas, mutta tunnustaa Karvanan klaanin aseman. Nämä ovat kaksi voimakkainta perhettä. Tämän lisäksi jonkinlaista valtaa pitäviä perheitä on useita muissa kylissä ja heimoissa. Karhun klaani suhtautuu kaikkein kielteisimmin ihmisiin eli etelästä tulleisiin valloittajiin.

Varsinaisia sukunimiä metsäläisillä ei ole. Jos tarvetta tarkennuksiin on, käytetään usein isän nimeä, esim. Karvana Kurjanan poika. Karvana -nimisiä metsäläisiä on useita, mutta yksi heistä on Karvankatkaisun päällikkö.



Sivistyneiden ihmisten näkemyksiä metsäläisistä:



Ihmiset eivät juuri lainkaan arvosta metsäläisiä, vaan pitävät näitä typerinä, yksinkertaisina ja sivistymättöminä. Jos metsäläisistä haluaa sanoa jotakin hyvää, ovat he vikkeliä ja hyviä ampumaan muuten surkeilla jousipyssyillään. Jos metsäläisellä on metalliase, on se todennäköisesti varastettu jostakin. Metsäläiset ovatkin kelvottomia varkaita, ja heidän shamaaninsa puolestaan tuskin osaavat mitään ihmeellistä verrattuna tavalliseen ihmiseen.

On toki niitäkin ihmisiä, jotka arvostavat metsäläisiä ja näiden elämäntapaa, mm. oltuaan yhteyksissä metsäläisiin myönteisissä merkeissä. Nämä pitävät metsäläisiä taitavina eränkävijöinä ja muutenkin sellaisena väkenä, jonka kanssa tulee kyllä toimeen, jos haluaa. Suurin osa ihmisistä suhtautuu kuitenkin metsäläisiin kielteisesti ja mieluiten on tekemättä tuttavuutta näiden kanssa.



Metsäläiskyliä:



Korkeintaan muutaman sadan metsäläisen aika köyhiä kyliä. Kylässä saattaa olla tavernan tapainen eli joku joka valmistaa kiljua muidenkin tarpeisiin eli vaihtaa sitä esim. ruokaan yms...rahakin kelpaa, vaikka metsäläisten rahan arvon tajuaminen on usein kovin huonoa.

Vuoriniityn ja Vardakovin maakunnat

Vuoriniityn ja Vardakovin maakunnat



Vuoriniityn ja Olyin välillä ovat:
Metsäluola
Köyhäjärvi - Melko lähellä Karhukoin aluetta.

Pohjoisessa sijaitsevat:
Karvankatkaisu - Sijaitsee Metsäkylän vieressä hieman pohjoiseen.
Metsäkylä - Sijaitsee lähimpänä Ragavaa ja Vardakovia
Metsäkarhu - Sijaitsee Metsäkylän vieressä hieman pohjoiseen.
Köyhänmiehenpaikka - Ishnein lähellä
Metsäluola - Ishnein lähellä
Umpikujankohta

Pohjoiset erämaat

Pohjoiset erämaat


Metsänoita
Surkia
Kusimujtka
Pohjoisen köyhän väsy
Hikinen
Hirvikasa - Baak-järven lähellä
Köyhäpiha


Huom! Suuri osa metsäläisistä ei asu kylissä vaan vielä pienemmissä yhden tai muutaman perheen yhteisöissä. Näitä yhteisöjä on useita Bokea-järven eteläpuolellakin.

Muutamia metsäläisheimoja tunnetaan ihan nimeltäkin. Ainakin seuraavanlaisista metsäläisheimoista ihmiset ovat kuulleet:

-Kivimetsän heimo, liikkuu ja elelee melko lähellä Rajakatsetta
-Lahokorven heimo


Rajakatsemaailma