Herbertinvartio
| Versio 14 |
Nykyinen sivu |
[[malline:rajakatsemaailma]] ==HERBERTINVARTIO-SOTURIJÄRJESTÖ== |
[[malline:rajakatsemaailma]] ==HERBERTINVARTIO-SOTURIJÄRJESTÖ== |
| [[kuva:CoA_RK_HerbertinVartio_FULL.jpg|Herbertinvartion tunnus (Esiintyy |
[[kuva:CoA_RK_HerbertinVartio_FULL.jpg|Herbertinvartion tunnus (esiintyy |
| järjestön sotureiden pitämässä käsivarsinauhassa)]] Herbertinvartio on Vuoriniityn maakunnassa toimiva palkkasoturijärjestö, joka perustettiin uudestaan vuonna [[459]]. Patrioottinen palkkasoturijärjestö oli aluksi nimeltään [[Rajavartio]], kunnes sen jäsenet tekivät vuonna [[459]] [[Weldoonin isku|iskun]] Weldoonin linnakkeelle. [[Aarme Karhukoi]] sanoutui tämän seurauksena irti järjestön tukemisesta, mutta järjestö sai uuden tukijan [[Herbert Karhukoi|Herbert Karhukoista]], jolloin nimi vaihdettiin ''Herbertinvartioksi''. Järjestöön kuuluu tällä hetkellä useammankymmentä soturia, jotka toimivat yhteistyössä virkavallan kanssa lain ja järjestyksen säilyttämiseksi. Järjestön sotureita on sijoitettu myös useille linnakkeille, siellä palvelevien sotilaiden avuksi. Järjestö tarjoaa lisäksi palveluksiaan kauppiaille, mm. palkattavia vartijoita sekä varastoille että tavarakuljetuksille. Järjestön johtajat ovat [[Herbert Karhukoi]], järjestöä perustamassa ollut [[Urho]] sekä ritari [[Edgar de Älliskö|Edgar Älliskö]]. Järjestön päämaja sijaitsee [[Vuoriniitty|Vuoriniityn]] kaupungissa, talo rakennettiin syksyllä 462. Järjestön sotureita asetettiin vuonna [[462]] Herbert Karhukoin ja Vuoriniityn maakunnan virkamiesten sopimuksella rajalinnakkeille kuten [[Rajakatseen linnake|Rajakatseeseen]] parantamaan rajan turvallisuutta. Tämä muutos aiheutti jonkin verran keskustelua, mutta osoittautui käytännössä hyväksi avuksi virkavallalle. ===Nykyisiä herbertinvartijoita=== Tunnettuja sotureita: [[Urho]], Herbertinvartion johtaja [[Edgar de Älliskö]], komentava ritari ja järjestön keulakuva [[Fleck Kanto]], jossain määrin tunnettu mies, ainakin tarinoidensa perusteella [[Randall]], alkuperäisen [[Rajavartio|Rajavartion]] miehiä ja [[Weldoonin isku|Weldoonin iskuun osallistuneita]] ... sekä monia muita Järjestön naissotureita: [[Sinikka]] [[Krista]] [[Kaino-Sinermä|Kaino Sinermä]] ==Herbertin vartioksi:== {{korosta}}Edellinen artikkeli: [[Rajavartio]] ja: [[Weldoonin isku]]{{/korosta}} [[Rajavartio]]-niminen palkkasoturijärjestö jäi siis [[Border of Darkness|Weldoonin iskun]] jälkeen ilman merkittävää tukijaa Karhukoitten suvun päämiehen '''Aarmen''' peruessa kaiken yhteistyönsä järjestön kanssa. Ilmeisesti häntä ei miellyttänyt järjestön omapäinen ja valtakuntien välejä kiristänyt sooloilu Rajakatseessa. Rajavartio joutui näin ollen hetken ajan toimimaan ilman tukijoita ja joukon uskottiin viranomaisten valvovan silmän alla kutistuvan merkityksettömäksi patrioottijoukoksi. Syksyn kuluessa järjestö sai kuitenkin uuden tukijan Aarmen serkusta Herbertistä. [[Herbert Karhukoi]] otti järjestön suojeluksiinsa samalla kun esitti omia vaatimuksiaan. Mm. nimi Rajavartio muutettiin hänen tahdostaan Herbertin vartioksi. Järjestön johtajat Urho ja Huikka joutuivat hammasta purren myöntymään näihin vaatimuksiin, sillä olihan Herbertin tuki, vaikka Herbert onkin suvun päämiestä Aarmea huomattavasti vähemmän rikas ja vaikutusvaltainen mies, järjestölle toki hyödyksi. Nimitys '''"Herbertin vartio"''' on alkanut huvittaa joitakin ihmisiä ja nimi vääntyy joidenkin irvihampaitten suussa muotoon ''"Herbavartio"''. Alkuun ei ollut selvää käsitystä siitä, mihin suuntaan Herbert järjestöään ryhtyisi kehittämään ja pelättiin, että Herbert koettaisi tehdä järjestöstä oman henkivartiostonsa. Näin ei kuitenkaan järjestön jäsenten helpotukseksi käynyt, vaan Herbert on puuttunut varsin vähän järjestön toiminnan ohjaamiseen Urhon ja Huikan pitäessä jatkossakin melko vapaat kädet toiminnan suhteen. Huhuttiin, että keskikesällä [[460]] järjestö olisi [[Urho|Urhon]] johtamana ollut vähällä jälleen tehdä jotakin hyvin arveluttavaa, nimittäin lähettää sotureita kouluttamaan Vardakovin maakunnassa [[Talonpoikaiskapina|kapinointiin]] ryhtyneitä talonpoikia. Jos tapaus olisi totta ja jos siitä olisi jääty kiinni, se olisi voinut merkittävästi mustata järjestön mainetta. Tällaisella toiminnalla olisi kyllä ollut perustelunsa, nimittäin se olisi saattanut edelleen heikentää Vardakovin maakuntaa ja sen yhtenäisyyttä ja näin edesauttaa sodan välttämistä, toisaalta kyseinen hanke olisi voinut johtaa valtakuntien välien kärjistymiseen. [[Huikka|Huikan]] johtama pieni joukko, johon kuuluivat myös [[Simur]], [[Pekka]], [[Jermukko]], [[Orvari]] ja [[Niilas]], ehti matkata Rajakatseeseen asti, mistä sen pidemmälle joukko ei kuitenkaan edennyt. Huhutaan, että Herbert olisi saanut jotakin kautta asiasta selkoa ja Urho olisi sitten käskenyt miehet äkkiä takaisin Rajakatseesta. Virallinen selitys Huikan ryhmän Rajakatseen vierailulle on se, että nämä olivat etsimässä hukuksiin joutunutta arvoesinettä nimeltä "[[Sotasankarin tikari]]." Huikan palatessa miehineen takaisin Vuoriniittyyn hän kertoikin onnistuneensa hankkimaan tuon Rajakatseen linnakkeelta edellisenä vuotena varastetun tikarin takaisin. Tikari annettiin tyytyväisen [[Herbert Karhukoi|Herbert Karhukoin]] haltuun, joka totesi julkisesti palveluksessaan toimivan Herbertinvartio-soturijärjestön onnistuneen erinomaisesti. Herbert sitten toimitti ja luovutti tikarin juhlallisesti takaisin [[Rajakatseen linnake|Rajakatseen linnakkeelle]]. Tämä tapaus osaltaan toi Herbertinvartiolle arvostusta niin Vuoriniityn vallanpitäjien kuin rahvaankin parista. Samalla onnistuttiin välttämään kiusalliset utelut matkan todellisista syistä. Järjestö on aktiivisesti harjoittanut tiedustelua ja partiointia Vuoriniityn maakunnassa, etupäässä rikollisten, vihamielisten metsäläisjoukkojen ja kiellettyjen järjestöjen varalta. Tosiasia kuitenkin on, ettei parikymmentä miestä ehdi joka paikkaan ja tästä syystä järjestö ei ole voinut saada aikaan niin suunnattomia aikaansaannoksia. Järjestö on kuitenkin aktiivisesti tarjonnut palveluksiaan eri kauppiaille näiden saattueiden turvaamiseksi. Vaikka jotkut kauppiaat ovat aluksi epäröineet, turvaudutaan järjestön apuun nykyään hyvin avoimesti ja avoimin mielin. Weldoon-iskun jälkeen jotkut kauppiaat tosin sanoivat suoraan ja loukkaavasti, etteivät tarvitse hullujen fanaatikkojen apua, mutta sittemmin tällaisia kommentteja ei ole enää pahemmin kuulunut. Partiointi on siinä määrin jatkuvaa, että kaiken aikaa on osa miehistä jossakin päin "kentällä" eli kuljetuksia saattamassa. Tähän mennessä järjestön palveluksia ovat hyödyntäneet kauppiaista mm. [[Katariina Ginnar]], [[Säteri]] ja [[Rauniel Tohki]] sekä viime syksystä lähtien myös [[Olyi|olyiläinen]] olutkauppias [[Rankki Tilhevi]]. Jalokivikillat ja aatelissuvut sen sijaan eivät ole vielä yhteyttä ottaneet, vaan hoitavat vartioinnin oman väkensä avulla. Tämä kauppiaitten saattotoiminta nielee paljon järjestön voimavaroja, mutta sen avulla on pystytty lisäämään järjestön tunnettavuutta ja arvostusta erityisesti kauppiaitten ja käsityöläisten sekä näiden palvelijoiden keskuudessa. Herbertinvartio on hoitanut tehtävänsä kauppiaitten kannalta varsin edullisesti, sillä tavoitteena ei ole ollut voitto, kuten joillakin toisilla palkkasoturijoukkioilla. Silti toiset ja hajanaisemmat soturijoukkiot eivät ole Herbertinvartion kasvanutta vaikutusvaltaa ääneen protestoineet, vaikka hiukan kateellisia varmasti ovatkin. Kauppiaitten saattamistoiminta tuottaa järjestölle kuitenkin hiukan voittoa vuosittain ja tuo oman lisänsä järjestön talouteen. Aivan kokonaan Herbert Karhukoin rahoituksella järjestö ei siis pyöri. Herbert Karhukoi esitti viime vuoden kesällä Vuoriniityn armeijan edustajille tarjouksen, että Herbertinvartion miehiä olisi mahdollista sijoittaa muutamille rajalinnakkeille parantamaan alueiden turvallisuutta. Alkuun ehdotusta kummasteltiin ja häneltä kysyttiin, mitä muutama mies voisi oloihin vaikuttaa, linnakkeilla oli jo sotilaansa. Kun Herbert kuitenkin kertoi miestensä olevan hyvin kurinalaisia ja Vuoriniitylle uskollisia ja tämän lisäksi lupasi myöskin itse alkuun huolehtia kokonaan näiden miesten palkkakuluista, asia luvattiin ottaa harkintaan. Viime syksynä (([[462]])) Vuoriniityn armeijasta lähetettiinkin Rajakatseeseen nuori aliupseeri, nimeltään [[Turmias]]. Tämän tehtävänä oli tarkkailla tilannetta ja arvioida, olisivatko vahvistukset mm. Rajakatseen linnakkeella Herbertinvartion muodossa tarpeen. Turmiaksella itsellään ei ollut erityisempää kantaa sen enempää järjestön puolesta kuin vastaankaan, mistä syystä hän olikin esimiestensä mielestä hyvä henkilö arvioimaan tilannetta. Turmiaksen oli määrä laatia raportti siitä, '''onko Rajakatse todella niin rauhaton kuten huhut väittävät''' ja onko ulkopuolisten lisäjoukkojen alueelle kiinnitys tarpeen. Turmias ei koskaan tullut laatineeksi raporttiaan, sattuneesta ja karmaisevasta syystä. Hän sai surmansa tuolla tutustumismatkallaan, kertoman mukaan hirveiden olentojen kynsissä. Nuo olennot hyökkäsivät Rajakatseessa taverna Vanhalle Piparille juuri samana päivänä kun Turmias oli suorittamassa alueella arviointiaan ja tarkastuskierrostaan. Kyseisen päivän kammottavat tapahtuvat vaikuttivat nyt siihen, miten järjestöön suhtauduttiin. Vuoriniityn armeijan johtajat totesivat kauheat tapahtumat riittävän vahvaksi osoitukseksi alueen levottomasta tilasta ja vetivät asiasta omat johtopäätöksensä. Herbert Karhukoin esittämä tarjous päätettiin hyväksyä samantien ja sovittiin, että ensimmäiset Herbertinvartion soturit saapuisivat Rajakatseeseen ja myöhemmin toisille linnakkeille seuraavana keväänä. Nyt järjestöllä meneekin varsin hyvin. Herbert on onnistunut puhumaan Vuoriniityn suuriruhtinaan [[Geofrius|Geofriuksen]] hovissa järjestönsä puolesta siinä määrin, että järjestöä on alettu arvostaa aiempaa enemmän. Merkkinä arvostuksesta on mm. se, että järjestön jäseniä on päätetty sijoittaa Herbertin tarjouksen mukaisesti joillekin rajalinnoituksille. Alkuun näiden miesten palkkakustannuksista vastaa Herbert, mutta ensi syksynä näiden linnakkeilla palvelevien soturien palkka-asiat otetaan Geofriuksen kansliassa uuteen harkintaan. Ensi keväänä Rajakatseen linnakkeelle, [[Ranto|Rantovarustukselle]] ja [[Pohjatuulen linnake|Pohjatuulen]] linnakkeelle kiinnitetään kuhunkin siis muutama mies. Näiden soturien tarkoituksena on paitsi välittää järjestölle tietoa, niin myöskin toimia linnakkeen muun varuskunnan laajennuksena. Tällöin kauppiassaattueiden vartiointi ja rikollisten jahtaaminen voi jäädä miespulan vuoksi vähemmälle, mutta vastaavasti järjestö saa lisää vaikutusvaltaa päästessään virallisesti toimimaan rajalinnakkeilla. Pohjatuulen linnakkeelle ja Rantovarustukselle saatetaan sijoittaa mahdollisesti aivan muutama, 1-2 miestä/linnake, kun taas Rajakatseeseen voidaan sijoittaa enemmänkin, kukaties 3-4 soturia. Määriä on tulevaisuudessa mahdollista kukaties korottaa, kunhan järjestö ensin vain saa vielä lisää jäseniä. Tällä tavalla järjestö saattaa osin hajautua ympäriinsä, joten vastapainoksi uusia jäseniä olisi tosiaankin hyvä saada. Suurimmat näytöt järjestön taholta ovat toivottavasti vielä edessä ja tällaisiin järjestö voi hyvin kukaties yltääkin, kun vain saa pidettyä järjestön jäsenet motivoituneina ja mielialan järjestössä korkealla. Järjestössä on viime syksystä lähtien ollut myös naisjäseniä, tarkalleen ottaen kaksi. Järjestön sotureitten keskuudessa asiaan suhtaudutaan vaihtelevasti, osa on hyväksynyt naisten mukaanottamisen suoraan, jotkut ovat suhtautuneet asiaan kielteisemmin. Erityisen suuria riitoja aiheeseen liittyen ei järjestön sisällä ole kuitenkaan vielä esiintynyt. {{korosta}} '''Muutamia tärkeitä vuosia''' [[449]] Rajakatseen taistelu. [[451]] Sota valtakuntien välillä päättyy. [[457]] Urho ja Huikka perustavat Rajavartio-soturijärjestön. [[459]] Aarme Karhukoi järjestön tukijana. Isku Weldooniin. Herbert tukijaksi ja järjestö vaihtaa nimensä Herbertinvartioksi. [[460]] Herbertinvartio hankkii varastetun "Sotasankarin tikarin" takaisin. [[461]] Rajakatseessa levoton vuosi, runsaasti hirviöhavaintoja. Herbert tekee ehdotuksen järjestön sotureitten sijoittamisesta linnakkeille, johon suostutaan. [[462]] Vardakovin armeija suorittaa sotaretken pohjoiseen. [[463]] Herbertinvartion ensimmäiset soturit sijoitetaan linnakkeille kevään kuluessa. {{/korosta}} ===JÄRJESTÖN NYKYISET TAVOITTEET JA PÄÄMÄÄRÄT=== Kirjoitettu vuonna [[462]], eli hieman vanha teksti -Suorittaa tiedustelua Nohvatovin varalta ja hankkia tietoa vihollismaan sotilaallisista hankkeista. Tavoitteena on säilyttää vähintään sotilaallinen tasapaino, ettei Nohvatov missään vaiheessa pääse arvioimaan tilannetta hyökkäyksen kannalta edulliseksi. Järjestön omassa piirissä Nohvatovista puhutaan paljonkin pahaa ja rumia, mutta julkisesti naapurivaltakuntaa ei solvata. -Vaalia patrioottista henkeä Vuoriniityn maakunnassa ja toimia esimerkillisenä isänmaallisena järjestönä. Tähän mennessä värväreitä ja julistajia on käytetty varsin maltillisesti. -Toimia kaikkialla silminä ja korvina ja kerätä talteen tietoja kumouksellisesta toiminnasta esivaltaa vastaan. -Valvoa lakia ja järjestystä ja ottaa kiinni kiellettyjen järjestöjen sekä varaskoplien jäseniä sekä kaikkia muitakin lainrikkojia. -Toimia sopimusten mukaan Vuoriniityn maakunnassa liikkuvien kauppiaitten henkivartijoina ja saattajina ja tällä tavalla taata turvallisuus kaupankäynnille. Käytännössä näistä saattokeikoista sovitaan erikseen ja tällöin määritellään myös tehtäväpalkkioiden suuruus. -Suorittaa tarvittaessa Herbert Karhukoin antamia tehtäviä, jotka liittyvät Herbertin ja Karhukoitten aatelissuvun turvallisuuteen. Tämä tavoite tuli mukaan Herbert Karhukoin ryhdyttyä järjestön tukijaksi. Käytännössä Herbert on kuitenkin hyödyntänyt järjestön palveluksia hyvin vähän. (Vaikka kaikenlaisten rikollisten kiinniottamisella onkin järjestön mainetta nostattava vaikutus, liian monia ja mahtavia vihollisia järjestölle ei ole hyväksi kerralla hankkia. Parinkymmenen ihmisen joukkio, joka on varsin hajallaan Vuoriniityn maakunnan alueella, ei kykenisi aktiivisesti lyömään esimerkiksi "Kiellettyjä järjestöjä". Suoriin sotilasiskuihin Herbertinvartio ei välttämättä myöskään pysty, vaan suurin merkitys järjestössä on materiaalikuljetusten turvaamisessa, tiedon hankkimisessa ja tiedustelussa. Näillä aloilla Herbertinvartio varmasti pärjää siinä missä suuremmatkin toimijat.) ===MITEN JÄRJESTÖ MAKAA? -ELI JÄRJESTÖN RESURSSIT=== Kirjoitettu vuonna [[462]] Herbertinvartion tulot rakentuvat ennen kaikkea Herbert Karhukoin vuosittaiseen tukeen sekä järjestön omiin tulonlähteisiin, joita ovat ennen kaikkea vartiointisopimusten tuottamat tulot. Myös satunnaisten rikollisten kiinniotoista on pieniä palkkioita kertynyt. Olette kuulleet Herbertin panostavan järjestöön siinä määrin, että hän käyttää suurimman osan vuosittaisista tuloistaan tämän järjestön toiminnan tukemiseen ja pyörittämiseen. Tässä suhteessa järjestön kasvun raja on tullut jo vastaan ja jos järjestöä aiotaan entisestään laajentaa ja kasvattaa, on järjestön hankittava lisää tuloja joko lisää tukijoita hankkimalla tai sitten palveluksien maksuja korottamalla. Mikä on viisas ratkaisu ja mihin päädytään, sen saavat pitkälti järjestön johtajat päättää. Järjestön viimevuotiset (461) tulot olivat 3500 kuparia, joista Herbertin osuus oli 2900 kuparia. Järjestön viimevuotiset menot olivat 3500 kuparia. Järjestön tämänvuotiset tulot ovat puolestaan 5000 kuparia, joista Herbertin osuus on 3800 kuparia. Järjestön tämänvuotiset menot ovat arviolta noin 5000 kuparia, eli kaikki ansaittavat rahat tultaneen käyttämään nykyisten laskelmien mukaan. Viime vuonnakin meni kaikki. Muissa tuloissa on oletettu, että järjestölle kertyisi 400 kuparia sekalaisina lahjoituksina tai rikollisten kiinniottopalkkioina. Järjestön rahalaskelmien mukaan viime vuonna saattokeikoista kertyi kaikkiaan 600 juiloa, joten on arvioitavissa, että tänä vuonna määrä saattaa hyvinkin pysyä samansuuruisena. Muutoin määrä olisi varmasti kasvussakin, ellei samaan aikaan olisi sijoitettava sotilaita noille linnakkeille. Linnakkeet eivät taas tuota järjestölle lainkaan tuloja, mutta ovat järjestön arvovallan ja kunnioituksen kannalta aivan oleellisia. Muut palkkasoturijoukot ovat toki aina kaikenlaisia saattueita suojelleet, mutta linnakkeen riveissä ja vahvuudessa näitä ei olla aiemmin nähty. Se mikä tulojen kasvussa nyt menetetään, voitetaan arvovallassa ja maineessa. Rahat kuluvat enimmäkseen miehistökuluihin eli käytännössä palkkoihin, muihin kuluihin kuten varusteisiin käytetään vain vähän rahaa. Jäsenet kun itsekin ovat sen tyyppisiä, että pitävät varusteidensa kuten aseiden kuntoa omana kunnia-asianaan. Tavallisten sotureiden palkka on varsin matala, 3 kuparia viikossa. Vuotta kohden tämä tekee noin 150 kuparia. (Kukaan ei tällä summalla pääse rikastumaan, mutta toimeen tullaan kyllä ja pieniä säästöjä kertyy.) Palkkojen maksuun ja ruokien järjestämiseen järjestön varat enimmäkseen menevätkin. Järjestö ei siis ole mikään kovin rikas, mutta ilman Herbertin kaltaista tukijaa menisi sillä roppakaupalla huonommin. Järjestön periaatteisiin on kuulunut myös se, että järjestön jäsenet saavat hankkia myös muita töitä, kunhan ovat samaan aikaan myös soturijärjestön käytettävissä ja toimivat järjestön silminä ja korvina. Herbertinvartiolla ei ole vielä, toisin kuin joillakin vanhemmilla järjestöillä, omaa lippua, vaakunaa tai symbolia. Saadaanko tällainen tulevaisuudessa, on viime kädessä johtajiston ja jäsentenkin päätettävissä. Tämä aihe olisi mielenkiintoinen kokouksessakin pohdittavaksi. Yhtenäistä vaatepartta ei ole tähän mennessä käytetty, sillä järjestöllä ei ole toistaiseksi varaa moiseen ollut, ja asiaa ei olla mielletty tärkeäksi. Monien työtehtävien luonteen vuoksi on toisinaan parempi, että jäsenet käyttävät omia varusteitaan eikä yhtenäisiä univormuja. Rajakatseessa tilanne tulee tosin kenties olemaan osin erilainen, sillä siellä linnakkeelle asettuvat miehet saavat luultavasti päälleen Rajakatseen sotilaitten siniset tabardit ((Huom: Näin ei ole käynyt vuoteen [[468]] mennessä, vaan HV:n soturit rajakatseessa pitävät edelleen liinaa hihassa)). Omien vaatetunnusten kehittäminen on toki mahdollista ja asia saattaa hyvinkin nousta esille kokouksessa pohdittavaksi. Järjestöllä ei ole varsinaisia toimipaikkoja kovinkaan montaa, käytännössä eräänlaisena päämajana toimii Urhon kotitalo Vuoriniityn kaupungissa. Tämän lisäksi jäsenistöä notkuu toisinaan myös kauppiasmakasiinien ja varastojen lähistöllä, joten tuoltakin järjestön jäseniä tavoittaa. Herbert Karhukoin kaupunkiasuntoa Vuoriniityssä ei oikein voi sanoa järjestön resurssiksi tai toimitilaksi, mutta sielläkin järjestön jäseniä toisinaan käy ja tuolla toisinaan mietitään järjestön päämääriä johtohenkilöiden, eli Herbertin, Urhon ja Huikan kesken. Kovin rikas järjestö ei siis ole, eikä järjestöllä ei ole varaa kovin suuriin investointeihin. Kaikki, pienetkin lahjoitukset, otetaan mielellään vastaan. Siksi otettiinkin ilolla vastaan tieto mm. siitä, että Viljami Vähäleipä lupasi päästää Herbertinvartion ilmaiseksi tavernalleen kokousta pitämään ja tarjoaapa sitten kaiken lisäksi vielä ilmaiset ruoatkin. Myös uusia rahoitustapoja voidaan kokouksessa miettiä, rahaa kun järjestöllä on kaikkea muuta kuin liikaa. Järjestö on huhun mukaan saamassa Urhon ja Huikan lisäksi uuden johtajan ja johtajan henkilöllisyyttä on parin viime viikon ajan arvailtu. Lopullisesti uusi johtaja selviää kokouksessa taverna Bokean Tontulla, missä Urhon ja Huikan on määrä asia paljastaa. Veljekset tulevat jatkossakin johtamaan järjestöä, mutta saavat rinnalleen uuden henkilön. ===MITÄ ON OLLA VUORINIITTYLÄINEN PATRIOOTTI JA HERBERTINVARTION JÄSEN=== -Eli Herbertinvartion jäsenten aatemaailmaa ja ajattelutapoja Herbertinvartion jäsenet ovat tavallista isänmaallisempia, ainakin omasta mielestään. Useimmat järjestöön kuuluvat ovat menettäneet taannoisessa sodassa Vardakovia vastaan isiä, tuttujaan ja ystäviään ja tämä sukulaisten ja ystävien menetys on vaikuttanut heidän tapaansa ajatella. Nämä sukulaisten ja tuttavien menetykset osin yhdistävätkin montaa järjestön jäsentä. Menetysten myötä he kantavat yhä kaunaa naapurimaalle. Isänmaallisuus ei kuitenkaan ole täysin fanaattista, vaan oman toiminnan kulloistakin kannattavuutta voidaan harkita. Täten joukossa on hyvin vähän tai kenties ei ollenkaan itsensä sokeasti uhraavia sotureita. Harkinnan käyttö onkin järjestössä sallittua ja suositeltavaa. Järjestön jäsenet ymmärtävät, että järjestö on vielä pitkään melko pieni, eikä voi saada kovin nopeasti muutosta haluamiinsa asioihin. Näin järjestön jäsenet ovat sopeutuneet siihen ajatukseen, että kaikkea ei voida muuttaa kerralla. {{korosta}}Lisää Herbertin vartion ajatuksia:[[Patriotismi valtakunnissa]]{{/korosta}} |
järjestön sotureiden pitämässä käsivarsinauhassa)]] Herbertinvartio on Vuoriniityn maakunnassa toimiva palkkasoturijärjestö, joka perustettiin uudestaan vuonna [[459]]. Patrioottinen palkkasoturijärjestö oli aluksi nimeltään [[Rajavartio]], kunnes sen jäsenet tekivät vuonna [[459]] [[Weldoonin isku|iskun]] Weldoonin linnakkeelle. [[Aarme Karhukoi]] sanoutui tämän seurauksena irti järjestön tukemisesta, mutta järjestö sai uuden tukijan [[Herbert Karhukoi|Herbert Karhukoista]], jolloin nimi vaihdettiin ''Herbertinvartioksi''. Järjestöön kuuluu tällä hetkellä useammankymmentä soturia, jotka toimivat yhteistyössä virkavallan kanssa lain ja järjestyksen säilyttämiseksi. Järjestön sotureita on sijoitettu myös useille linnakkeille, siellä palvelevien sotilaiden avuksi. Järjestö tarjoaa lisäksi palveluksiaan kauppiaille, mm. palkattavia vartijoita sekä varastoille että tavarakuljetuksille. Järjestön johtajat ovat [[Herbert Karhukoi]], järjestöä perustamassa ollut [[Urho]] sekä ritari [[Edgar de Älliskö|Edgar Älliskö]]. Järjestön päämaja sijaitsee [[Vuoriniitty|Vuoriniityn]] kaupungissa, talo rakennettiin syksyllä 462. Järjestön sotureita asetettiin vuonna [[462]] Herbert Karhukoin ja Vuoriniityn maakunnan virkamiesten sopimuksella rajalinnakkeille kuten [[Rajakatseen linnake|Rajakatseeseen]] parantamaan rajan turvallisuutta. Tämä muutos aiheutti jonkin verran keskustelua, mutta osoittautui käytännössä hyväksi avuksi virkavallalle. ===Nykyisiä herbertinvartijoita=== Tunnettuja sotureita: [[Urho]], Herbertinvartion johtaja [[Edgar de Älliskö]], komentava ritari ja järjestön keulakuva [[Fleck Kanto]], jossain määrin tunnettu mies, ainakin tarinoidensa perusteella [[Randall]], alkuperäisen [[Rajavartio|Rajavartion]] miehiä ja [[Weldoonin isku|Weldoonin iskuun osallistuneita]] ... sekä monia muita Järjestön naissotureita: [[Sinikka]] [[Krista]] [[Kaino-Sinermä|Kaino Sinermä]] ==Herbertin vartioksi:== {{korosta}}Edellinen artikkeli: [[Rajavartio]] ja: [[Weldoonin isku]]{{/korosta}} [[Rajavartio]]-niminen palkkasoturijärjestö jäi siis [[Border of Darkness|Weldoonin iskun]] jälkeen ilman merkittävää tukijaa Karhukoitten suvun päämiehen '''Aarmen''' peruessa kaiken yhteistyönsä järjestön kanssa. Ilmeisesti häntä ei miellyttänyt järjestön omapäinen ja valtakuntien välejä kiristänyt sooloilu Rajakatseessa. Rajavartio joutui näin ollen hetken ajan toimimaan ilman tukijoita ja joukon uskottiin viranomaisten valvovan silmän alla kutistuvan merkityksettömäksi patrioottijoukoksi. Syksyn kuluessa järjestö sai kuitenkin uuden tukijan Aarmen serkusta Herbertistä. [[Herbert Karhukoi]] otti järjestön suojeluksiinsa samalla kun esitti omia vaatimuksiaan. Mm. nimi Rajavartio muutettiin hänen tahdostaan Herbertin vartioksi. Järjestön johtajat Urho ja Huikka joutuivat hammasta purren myöntymään näihin vaatimuksiin, sillä olihan Herbertin tuki, vaikka Herbert onkin suvun päämiestä Aarmea huomattavasti vähemmän rikas ja vaikutusvaltainen mies, järjestölle toki hyödyksi. Nimitys '''"Herbertin vartio"''' on alkanut huvittaa joitakin ihmisiä ja nimi vääntyy joidenkin irvihampaitten suussa muotoon ''"Herbavartio"''. Alkuun ei ollut selvää käsitystä siitä, mihin suuntaan Herbert järjestöään ryhtyisi kehittämään ja pelättiin, että Herbert koettaisi tehdä järjestöstä oman henkivartiostonsa. Näin ei kuitenkaan järjestön jäsenten helpotukseksi käynyt, vaan Herbert on puuttunut varsin vähän järjestön toiminnan ohjaamiseen Urhon ja Huikan pitäessä jatkossakin melko vapaat kädet toiminnan suhteen. Huhuttiin, että keskikesällä [[460]] järjestö olisi [[Urho|Urhon]] johtamana ollut vähällä jälleen tehdä jotakin hyvin arveluttavaa, nimittäin lähettää sotureita kouluttamaan Vardakovin maakunnassa [[Talonpoikaiskapina|kapinointiin]] ryhtyneitä talonpoikia. Jos tapaus olisi totta ja jos siitä olisi jääty kiinni, se olisi voinut merkittävästi mustata järjestön mainetta. Tällaisella toiminnalla olisi kyllä ollut perustelunsa, nimittäin se olisi saattanut edelleen heikentää Vardakovin maakuntaa ja sen yhtenäisyyttä ja näin edesauttaa sodan välttämistä, toisaalta kyseinen hanke olisi voinut johtaa valtakuntien välien kärjistymiseen. [[Huikka|Huikan]] johtama pieni joukko, johon kuuluivat myös [[Simur]], [[Pekka]], [[Jermukko]], [[Orvari]] ja [[Niilas]], ehti matkata Rajakatseeseen asti, mistä sen pidemmälle joukko ei kuitenkaan edennyt. Huhutaan, että Herbert olisi saanut jotakin kautta asiasta selkoa ja Urho olisi sitten käskenyt miehet äkkiä takaisin Rajakatseesta. Virallinen selitys Huikan ryhmän Rajakatseen vierailulle on se, että nämä olivat etsimässä hukuksiin joutunutta arvoesinettä nimeltä "[[Sotasankarin tikari]]." Huikan palatessa miehineen takaisin Vuoriniittyyn hän kertoikin onnistuneensa hankkimaan tuon Rajakatseen linnakkeelta edellisenä vuotena varastetun tikarin takaisin. Tikari annettiin tyytyväisen [[Herbert Karhukoi|Herbert Karhukoin]] haltuun, joka totesi julkisesti palveluksessaan toimivan Herbertinvartio-soturijärjestön onnistuneen erinomaisesti. Herbert sitten toimitti ja luovutti tikarin juhlallisesti takaisin [[Rajakatseen linnake|Rajakatseen linnakkeelle]]. Tämä tapaus osaltaan toi Herbertinvartiolle arvostusta niin Vuoriniityn vallanpitäjien kuin rahvaankin parista. Samalla onnistuttiin välttämään kiusalliset utelut matkan todellisista syistä. Järjestö on aktiivisesti harjoittanut tiedustelua ja partiointia Vuoriniityn maakunnassa, etupäässä rikollisten, vihamielisten metsäläisjoukkojen ja kiellettyjen järjestöjen varalta. Tosiasia kuitenkin on, ettei parikymmentä miestä ehdi joka paikkaan ja tästä syystä järjestö ei ole voinut saada aikaan niin suunnattomia aikaansaannoksia. Järjestö on kuitenkin aktiivisesti tarjonnut palveluksiaan eri kauppiaille näiden saattueiden turvaamiseksi. Vaikka jotkut kauppiaat ovat aluksi epäröineet, turvaudutaan järjestön apuun nykyään hyvin avoimesti ja avoimin mielin. Weldoon-iskun jälkeen jotkut kauppiaat tosin sanoivat suoraan ja loukkaavasti, etteivät tarvitse hullujen fanaatikkojen apua, mutta sittemmin tällaisia kommentteja ei ole enää pahemmin kuulunut. Partiointi on siinä määrin jatkuvaa, että kaiken aikaa on osa miehistä jossakin päin "kentällä" eli kuljetuksia saattamassa. Tähän mennessä järjestön palveluksia ovat hyödyntäneet kauppiaista mm. [[Katariina Ginnar]], [[Säteri]] ja [[Rauniel Tohki]] sekä viime syksystä lähtien myös [[Olyi|olyiläinen]] olutkauppias [[Rankki Tilhevi]]. Jalokivikillat ja aatelissuvut sen sijaan eivät ole vielä yhteyttä ottaneet, vaan hoitavat vartioinnin oman väkensä avulla. Tämä kauppiaitten saattotoiminta nielee paljon järjestön voimavaroja, mutta sen avulla on pystytty lisäämään järjestön tunnettavuutta ja arvostusta erityisesti kauppiaitten ja käsityöläisten sekä näiden palvelijoiden keskuudessa. Herbertinvartio on hoitanut tehtävänsä kauppiaitten kannalta varsin edullisesti, sillä tavoitteena ei ole ollut voitto, kuten joillakin toisilla palkkasoturijoukkioilla. Silti toiset ja hajanaisemmat soturijoukkiot eivät ole Herbertinvartion kasvanutta vaikutusvaltaa ääneen protestoineet, vaikka hiukan kateellisia varmasti ovatkin. Kauppiaitten saattamistoiminta tuottaa järjestölle kuitenkin hiukan voittoa vuosittain ja tuo oman lisänsä järjestön talouteen. Aivan kokonaan Herbert Karhukoin rahoituksella järjestö ei siis pyöri. Herbert Karhukoi esitti viime vuoden kesällä Vuoriniityn armeijan edustajille tarjouksen, että Herbertinvartion miehiä olisi mahdollista sijoittaa muutamille rajalinnakkeille parantamaan alueiden turvallisuutta. Alkuun ehdotusta kummasteltiin ja häneltä kysyttiin, mitä muutama mies voisi oloihin vaikuttaa, linnakkeilla oli jo sotilaansa. Kun Herbert kuitenkin kertoi miestensä olevan hyvin kurinalaisia ja Vuoriniitylle uskollisia ja tämän lisäksi lupasi myöskin itse alkuun huolehtia kokonaan näiden miesten palkkakuluista, asia luvattiin ottaa harkintaan. Viime syksynä (([[462]])) Vuoriniityn armeijasta lähetettiinkin Rajakatseeseen nuori aliupseeri, nimeltään [[Turmias]]. Tämän tehtävänä oli tarkkailla tilannetta ja arvioida, olisivatko vahvistukset mm. Rajakatseen linnakkeella Herbertinvartion muodossa tarpeen. Turmiaksella itsellään ei ollut erityisempää kantaa sen enempää järjestön puolesta kuin vastaankaan, mistä syystä hän olikin esimiestensä mielestä hyvä henkilö arvioimaan tilannetta. Turmiaksen oli määrä laatia raportti siitä, '''onko Rajakatse todella niin rauhaton kuten huhut väittävät''' ja onko ulkopuolisten lisäjoukkojen alueelle kiinnitys tarpeen. Turmias ei koskaan tullut laatineeksi raporttiaan, sattuneesta ja karmaisevasta syystä. Hän sai surmansa tuolla tutustumismatkallaan, kertoman mukaan hirveiden olentojen kynsissä. Nuo olennot hyökkäsivät Rajakatseessa taverna Vanhalle Piparille juuri samana päivänä kun Turmias oli suorittamassa alueella arviointiaan ja tarkastuskierrostaan. Kyseisen päivän kammottavat tapahtuvat vaikuttivat nyt siihen, miten järjestöön suhtauduttiin. Vuoriniityn armeijan johtajat totesivat kauheat tapahtumat riittävän vahvaksi osoitukseksi alueen levottomasta tilasta ja vetivät asiasta omat johtopäätöksensä. Herbert Karhukoin esittämä tarjous päätettiin hyväksyä samantien ja sovittiin, että ensimmäiset Herbertinvartion soturit saapuisivat Rajakatseeseen ja myöhemmin toisille linnakkeille seuraavana keväänä. Nyt järjestöllä meneekin varsin hyvin. Herbert on onnistunut puhumaan Vuoriniityn suuriruhtinaan [[Geofrius|Geofriuksen]] hovissa järjestönsä puolesta siinä määrin, että järjestöä on alettu arvostaa aiempaa enemmän. Merkkinä arvostuksesta on mm. se, että järjestön jäseniä on päätetty sijoittaa Herbertin tarjouksen mukaisesti joillekin rajalinnoituksille. Alkuun näiden miesten palkkakustannuksista vastaa Herbert, mutta ensi syksynä näiden linnakkeilla palvelevien soturien palkka-asiat otetaan Geofriuksen kansliassa uuteen harkintaan. Ensi keväänä Rajakatseen linnakkeelle, [[Ranto|Rantovarustukselle]] ja [[Pohjatuulen linnake|Pohjatuulen]] linnakkeelle kiinnitetään kuhunkin siis muutama mies. Näiden soturien tarkoituksena on paitsi välittää järjestölle tietoa, niin myöskin toimia linnakkeen muun varuskunnan laajennuksena. Tällöin kauppiassaattueiden vartiointi ja rikollisten jahtaaminen voi jäädä miespulan vuoksi vähemmälle, mutta vastaavasti järjestö saa lisää vaikutusvaltaa päästessään virallisesti toimimaan rajalinnakkeilla. Pohjatuulen linnakkeelle ja Rantovarustukselle saatetaan sijoittaa mahdollisesti aivan muutama, 1-2 miestä/linnake, kun taas Rajakatseeseen voidaan sijoittaa enemmänkin, kukaties 3-4 soturia. Määriä on tulevaisuudessa mahdollista kukaties korottaa, kunhan järjestö ensin vain saa vielä lisää jäseniä. Tällä tavalla järjestö saattaa osin hajautua ympäriinsä, joten vastapainoksi uusia jäseniä olisi tosiaankin hyvä saada. Suurimmat näytöt järjestön taholta ovat toivottavasti vielä edessä ja tällaisiin järjestö voi hyvin kukaties yltääkin, kun vain saa pidettyä järjestön jäsenet motivoituneina ja mielialan järjestössä korkealla. Järjestössä on viime syksystä lähtien ollut myös naisjäseniä, tarkalleen ottaen kaksi. Järjestön sotureitten keskuudessa asiaan suhtaudutaan vaihtelevasti, osa on hyväksynyt naisten mukaanottamisen suoraan, jotkut ovat suhtautuneet asiaan kielteisemmin. Erityisen suuria riitoja aiheeseen liittyen ei järjestön sisällä ole kuitenkaan vielä esiintynyt. {{korosta}} '''Muutamia tärkeitä vuosia''' [[449]] Rajakatseen taistelu. [[451]] Sota valtakuntien välillä päättyy. [[457]] Urho ja Huikka perustavat Rajavartio-soturijärjestön. [[459]] Aarme Karhukoi järjestön tukijana. Isku Weldooniin. Herbert tukijaksi ja järjestö vaihtaa nimensä Herbertinvartioksi. [[460]] Herbertinvartio hankkii varastetun "Sotasankarin tikarin" takaisin. [[461]] Rajakatseessa levoton vuosi, runsaasti hirviöhavaintoja. Herbert tekee ehdotuksen järjestön sotureitten sijoittamisesta linnakkeille, johon suostutaan. [[462]] Vardakovin armeija suorittaa sotaretken pohjoiseen. [[463]] Herbertinvartion ensimmäiset soturit sijoitetaan linnakkeille kevään kuluessa. {{/korosta}} ===JÄRJESTÖN NYKYISET TAVOITTEET JA PÄÄMÄÄRÄT=== Kirjoitettu vuonna [[462]], eli hieman vanha teksti -Suorittaa tiedustelua Nohvatovin varalta ja hankkia tietoa vihollismaan sotilaallisista hankkeista. Tavoitteena on säilyttää vähintään sotilaallinen tasapaino, ettei Nohvatov missään vaiheessa pääse arvioimaan tilannetta hyökkäyksen kannalta edulliseksi. Järjestön omassa piirissä Nohvatovista puhutaan paljonkin pahaa ja rumia, mutta julkisesti naapurivaltakuntaa ei solvata. -Vaalia patrioottista henkeä Vuoriniityn maakunnassa ja toimia esimerkillisenä isänmaallisena järjestönä. Tähän mennessä värväreitä ja julistajia on käytetty varsin maltillisesti. -Toimia kaikkialla silminä ja korvina ja kerätä talteen tietoja kumouksellisesta toiminnasta esivaltaa vastaan. -Valvoa lakia ja järjestystä ja ottaa kiinni kiellettyjen järjestöjen sekä varaskoplien jäseniä sekä kaikkia muitakin lainrikkojia. -Toimia sopimusten mukaan Vuoriniityn maakunnassa liikkuvien kauppiaitten henkivartijoina ja saattajina ja tällä tavalla taata turvallisuus kaupankäynnille. Käytännössä näistä saattokeikoista sovitaan erikseen ja tällöin määritellään myös tehtäväpalkkioiden suuruus. -Suorittaa tarvittaessa Herbert Karhukoin antamia tehtäviä, jotka liittyvät Herbertin ja Karhukoitten aatelissuvun turvallisuuteen. Tämä tavoite tuli mukaan Herbert Karhukoin ryhdyttyä järjestön tukijaksi. Käytännössä Herbert on kuitenkin hyödyntänyt järjestön palveluksia hyvin vähän. (Vaikka kaikenlaisten rikollisten kiinniottamisella onkin järjestön mainetta nostattava vaikutus, liian monia ja mahtavia vihollisia järjestölle ei ole hyväksi kerralla hankkia. Parinkymmenen ihmisen joukkio, joka on varsin hajallaan Vuoriniityn maakunnan alueella, ei kykenisi aktiivisesti lyömään esimerkiksi "Kiellettyjä järjestöjä". Suoriin sotilasiskuihin Herbertinvartio ei välttämättä myöskään pysty, vaan suurin merkitys järjestössä on materiaalikuljetusten turvaamisessa, tiedon hankkimisessa ja tiedustelussa. Näillä aloilla Herbertinvartio varmasti pärjää siinä missä suuremmatkin toimijat.) ===MITEN JÄRJESTÖ MAKAA? -ELI JÄRJESTÖN RESURSSIT=== Kirjoitettu vuonna [[462]] Herbertinvartion tulot rakentuvat ennen kaikkea Herbert Karhukoin vuosittaiseen tukeen sekä järjestön omiin tulonlähteisiin, joita ovat ennen kaikkea vartiointisopimusten tuottamat tulot. Myös satunnaisten rikollisten kiinniotoista on pieniä palkkioita kertynyt. Olette kuulleet Herbertin panostavan järjestöön siinä määrin, että hän käyttää suurimman osan vuosittaisista tuloistaan tämän järjestön toiminnan tukemiseen ja pyörittämiseen. Tässä suhteessa järjestön kasvun raja on tullut jo vastaan ja jos järjestöä aiotaan entisestään laajentaa ja kasvattaa, on järjestön hankittava lisää tuloja joko lisää tukijoita hankkimalla tai sitten palveluksien maksuja korottamalla. Mikä on viisas ratkaisu ja mihin päädytään, sen saavat pitkälti järjestön johtajat päättää. Järjestön viimevuotiset (461) tulot olivat 3500 kuparia, joista Herbertin osuus oli 2900 kuparia. Järjestön viimevuotiset menot olivat 3500 kuparia. Järjestön tämänvuotiset tulot ovat puolestaan 5000 kuparia, joista Herbertin osuus on 3800 kuparia. Järjestön tämänvuotiset menot ovat arviolta noin 5000 kuparia, eli kaikki ansaittavat rahat tultaneen käyttämään nykyisten laskelmien mukaan. Viime vuonnakin meni kaikki. Muissa tuloissa on oletettu, että järjestölle kertyisi 400 kuparia sekalaisina lahjoituksina tai rikollisten kiinniottopalkkioina. Järjestön rahalaskelmien mukaan viime vuonna saattokeikoista kertyi kaikkiaan 600 juiloa, joten on arvioitavissa, että tänä vuonna määrä saattaa hyvinkin pysyä samansuuruisena. Muutoin määrä olisi varmasti kasvussakin, ellei samaan aikaan olisi sijoitettava sotilaita noille linnakkeille. Linnakkeet eivät taas tuota järjestölle lainkaan tuloja, mutta ovat järjestön arvovallan ja kunnioituksen kannalta aivan oleellisia. Muut palkkasoturijoukot ovat toki aina kaikenlaisia saattueita suojelleet, mutta linnakkeen riveissä ja vahvuudessa näitä ei olla aiemmin nähty. Se mikä tulojen kasvussa nyt menetetään, voitetaan arvovallassa ja maineessa. Rahat kuluvat enimmäkseen miehistökuluihin eli käytännössä palkkoihin, muihin kuluihin kuten varusteisiin käytetään vain vähän rahaa. Jäsenet kun itsekin ovat sen tyyppisiä, että pitävät varusteidensa kuten aseiden kuntoa omana kunnia-asianaan. Tavallisten sotureiden palkka on varsin matala, 3 kuparia viikossa. Vuotta kohden tämä tekee noin 150 kuparia. (Kukaan ei tällä summalla pääse rikastumaan, mutta toimeen tullaan kyllä ja pieniä säästöjä kertyy.) Palkkojen maksuun ja ruokien järjestämiseen järjestön varat enimmäkseen menevätkin. Järjestö ei siis ole mikään kovin rikas, mutta ilman Herbertin kaltaista tukijaa menisi sillä roppakaupalla huonommin. Järjestön periaatteisiin on kuulunut myös se, että järjestön jäsenet saavat hankkia myös muita töitä, kunhan ovat samaan aikaan myös soturijärjestön käytettävissä ja toimivat järjestön silminä ja korvina. Herbertinvartiolla ei ole vielä, toisin kuin joillakin vanhemmilla järjestöillä, omaa lippua, vaakunaa tai symbolia. Saadaanko tällainen tulevaisuudessa, on viime kädessä johtajiston ja jäsentenkin päätettävissä. Tämä aihe olisi mielenkiintoinen kokouksessakin pohdittavaksi. Yhtenäistä vaatepartta ei ole tähän mennessä käytetty, sillä järjestöllä ei ole toistaiseksi varaa moiseen ollut, ja asiaa ei olla mielletty tärkeäksi. Monien työtehtävien luonteen vuoksi on toisinaan parempi, että jäsenet käyttävät omia varusteitaan eikä yhtenäisiä univormuja. Rajakatseessa tilanne tulee tosin kenties olemaan osin erilainen, sillä siellä linnakkeelle asettuvat miehet saavat luultavasti päälleen Rajakatseen sotilaitten siniset tabardit ((Huom: Näin ei ole käynyt vuoteen [[468]] mennessä, vaan HV:n soturit rajakatseessa pitävät edelleen liinaa hihassa)). Omien vaatetunnusten kehittäminen on toki mahdollista ja asia saattaa hyvinkin nousta esille kokouksessa pohdittavaksi. Järjestöllä ei ole varsinaisia toimipaikkoja kovinkaan montaa, käytännössä eräänlaisena päämajana toimii Urhon kotitalo Vuoriniityn kaupungissa. Tämän lisäksi jäsenistöä notkuu toisinaan myös kauppiasmakasiinien ja varastojen lähistöllä, joten tuoltakin järjestön jäseniä tavoittaa. Herbert Karhukoin kaupunkiasuntoa Vuoriniityssä ei oikein voi sanoa järjestön resurssiksi tai toimitilaksi, mutta sielläkin järjestön jäseniä toisinaan käy ja tuolla toisinaan mietitään järjestön päämääriä johtohenkilöiden, eli Herbertin, Urhon ja Huikan kesken. Kovin rikas järjestö ei siis ole, eikä järjestöllä ei ole varaa kovin suuriin investointeihin. Kaikki, pienetkin lahjoitukset, otetaan mielellään vastaan. Siksi otettiinkin ilolla vastaan tieto mm. siitä, että Viljami Vähäleipä lupasi päästää Herbertinvartion ilmaiseksi tavernalleen kokousta pitämään ja tarjoaapa sitten kaiken lisäksi vielä ilmaiset ruoatkin. Myös uusia rahoitustapoja voidaan kokouksessa miettiä, rahaa kun järjestöllä on kaikkea muuta kuin liikaa. Järjestö on huhun mukaan saamassa Urhon ja Huikan lisäksi uuden johtajan ja johtajan henkilöllisyyttä on parin viime viikon ajan arvailtu. Lopullisesti uusi johtaja selviää kokouksessa taverna Bokean Tontulla, missä Urhon ja Huikan on määrä asia paljastaa. Veljekset tulevat jatkossakin johtamaan järjestöä, mutta saavat rinnalleen uuden henkilön. ===MITÄ ON OLLA VUORINIITTYLÄINEN PATRIOOTTI JA HERBERTINVARTION JÄSEN=== -Eli Herbertinvartion jäsenten aatemaailmaa ja ajattelutapoja Herbertinvartion jäsenet ovat tavallista isänmaallisempia, ainakin omasta mielestään. Useimmat järjestöön kuuluvat ovat menettäneet taannoisessa sodassa Vardakovia vastaan isiä, tuttujaan ja ystäviään ja tämä sukulaisten ja ystävien menetys on vaikuttanut heidän tapaansa ajatella. Nämä sukulaisten ja tuttavien menetykset osin yhdistävätkin montaa järjestön jäsentä. Menetysten myötä he kantavat yhä kaunaa naapurimaalle. Isänmaallisuus ei kuitenkaan ole täysin fanaattista, vaan oman toiminnan kulloistakin kannattavuutta voidaan harkita. Täten joukossa on hyvin vähän tai kenties ei ollenkaan itsensä sokeasti uhraavia sotureita. Harkinnan käyttö onkin järjestössä sallittua ja suositeltavaa. Järjestön jäsenet ymmärtävät, että järjestö on vielä pitkään melko pieni, eikä voi saada kovin nopeasti muutosta haluamiinsa asioihin. Näin järjestön jäsenet ovat sopeutuneet siihen ajatukseen, että kaikkea ei voida muuttaa kerralla. {{korosta}}Lisää Herbertin vartion ajatuksia:[[Patriotismi valtakunnissa]]{{/korosta}} |