Säädyt

Versio 6

Eri säätyjä voi olla vaikea erottaa toisistaan ja asettaa niitä arvokkuusjärjestykseen.
Sen vuoksi ne on jaoteltu tässä pikemminkin sen mukaan, miten valta on jakautunut.
Sisäisen arvojärjestyksen noudattaminen on erittäin tapauskohtaista janiihin liittyy
paljon henkilökohtaisia sopimuksia ja sitoumuksia. Yleisesti voidaan sanoa, että ryhmät
puolustavat jäseniään ainakin henkisellä tasolla ja muodostavat sisäisiä kiltoja.

Aateli

-Aatelisen (vanhin)poika perii isänsä arvonimen kartanon mukana. Muut pojat ovat
veronmaksusta vapautettuja herroja tai kykyjen ja taitojen mukaan ritareita.
-Tavallisen aatelin eli herrojen ja ritarien arvot eivät ole periytyviä.
-Suurruhtinaan arvon voi kuningas aina halutessaan muuttaa ruhtinaan
arvoksi ja halutessaan nimetä uuden suurruhtinaan. Mahtivuoren valtakunnassa
näin ei vain ole käynyt koskaan sitten Vuoriniityn suurruhtinaan viran
perustamisen eli Geofrius IV nimittämisen ja arvo on siirtynyt periytyvänä.
Suurruhtinaan arvo on siis ehkä pikemminkin virka kuin arvonimi. Nohvatovin
valtakunnassa Vardakovin suurruhtinaan arvo ei periydy vaan edellisen kuoltua
kuningas nimittää yleensä virkaan veljensä.
-Maaherra on myös pikemminkin virka kuin arvonimi. Maaherra on vapaaherra,
jolle on annettu virka maaherra. Maaherrat auttavat ylenpiä aatelisia
veronkannossa ja alueen johtamisessa. Myös jos jonkin rajalinnakkeen
päällikkö on vapaaherra, on hän silloin virassa nimeltä linnanherra
ja tällöin periaatteessa hiukan ylenpänä kuin tavallinen vapaaherra,
mutta aavistuksen alempana kuin maaherra. Rajalinnat ja varustukset ovat
kuitenkin usein tavallisten upseerien johtamia, jolloin tämä johtajuus
on myös ollut joissakin tapauksissa periytyvä. Tätä ei kuitenkaan missään
tapauksessa katsota aatelisarvoksi. Vapaaherraa ei ole koskaan ylennetty
suoraan ruhtinaaksi, vaan aina on ollut välissä maaherran tai linnanherran
toimi.
-Ylhäisaatelilla veronkanto-oikeus.
-Alempisäätyisillä kaksintaisteluun haastokielto.
-Aatelisarvoa kantavalla alhaisempien naimakielto. Avioitua saa toisen
aatelissuvun jäsenen kanssa. Aatelissukuun kuuluvilla ei-ylhäisaatelisilla
on myös vähäisempi alhaisempien naimakielto, mutta tämä ei ole niin tarkka.
He saavat avioitua myös papiston jäsenen kanssa jos tämä on riittävän korkea
arvoinen ja oikeastaan kenen tahansa riittävän rikkaan kanssa.
-Aatelisarvoa kantavalla on lupa käydä ulkomaankauppaa.
-Rahvas puhuttelee aatelisia tittelillä "herra" ja varsinaista arvonimeä
harvemmin käytetään.

Sisäinen arvojärjestys:
A) Ylhäisaateli
I -kuningas
-suurruhtinas esim. Geofrius
II -prinssit
-ruhtinaat
III -maaherrat esim. Koskala
-vapaaherrat
B) Tavallinen aateli
I -herrat
II -ritarit

Papisto

-Pitää sisällään vain viralliset Derecas- ja Zada-pappiskunnat.
-Muilla ja omalla säädyllä kaksintaisteluihin haastokielto.
(ei ole naimakieltoa)

Sisäinen arvojärjestys:

I -ylipappi
-temppeliherrat
II -papit
-Oppilaat
III -maallikot
-apulaiset

Killat

-Yksinoikeus kaupunkielinkeinojen harjoittamiseen
-Lupa käydä kauppaa kaupunkien välillä

Sisäinen arvojärjestys:
I -laivanvarustajat
-tukkukauppiaat
-jalokivikauppiaat ovat jonkinlaisessa erityisasemassa valtakunnan
sisällä, sillä he eivät ole aatelisten käskettävissä, mutta eivät myöskään
voi käskeä kuin oman kiltansa alempia.
*Periaatteessa ovat paikallisen ruhtinaan tai kuninkaan käskyn alamaisia,
mutta kuningas tai ruhtinas ovat nähneet parhaaksi antaa jalokivikauppiaiden
olla omissa oloissaan niin kauan, kun eivät aiheuta ongelmia ja maksavat
veronsa kiltisti.
*Poikkeuksen tekee Vardakovin sotavelhot, joka on Vardakovin armeijan osa,
mutta tämän killan täysjäsenistä lähes kaikki ovatkin Nohvatovin
aatelissukujen jälkikasvua.
*Jalokivikauppiaskillat eivät ole käyttäneet erityisasemaansa väärin, vaan
yleensä koettavat elää sopuisasti sen valtakunnan kanssa, missä sijaitsevat.
*Jalokivikillat saavat käydä kauppaa niin kotimaassa kuin ulkomailla.
II -rihkamakauppiaat
-elintarvikekauppiaat
III -käsityöläiset kuten sepät
-kapakoitsijat
-kalastajat

Talonpojat

-Oikeus omistaa maata ja omaisuutta

Muu väestö

-Tähän kuuluu kaikki edellä mainitsemattomat. Luokkaan I kuuluvilla on
oikeus omistaa maata ja muuta huomattavaa omaisuutta. Luokka I on
arvostetumpaa kuin esim. talonpojat tai II luokan killat, vaikka tulevatkin
tässä listassa jäljessä.
-Kaikkien muiden luokkien ja ryhmien taholta arvostus luokkia III ja IV
kohtaan on heikkoa.

Sisäinen arvojärjestys:
I -Armeijan upseerit (ovat usein aatelissukujen jotakin jäseniä)
-virkamiehet kuten kirjurit
II -palkkasotilaat (miehistö ja alin upseeristo)
-palkolliset
III -maankiertäjät
-rangaistustyöläiset (kivenhakkaajat) *
-kerjäläiset
IV -rikolliset

Huom!Yleensä kaupungissa käytävässä kaupassa on tarkat säännöt
siitä, mitä saa myydä ja kuka. Esimerkiksi sepillä, teurastajilla,
kapakoitsijoilla, kauppiailla jne. on omat killat, jotka pitävät
huolta, ettei alalle tule liikaa yrittäjiä. Kiltojen jäsenet ovat
luonnollisesti alan yrittäjät. Elintarvikkeet ja alkeellinen käsityö,
kuten korit, ovat tuotteita, joita saa myydä suhteellisen vapaasti
kaupungin torilla.

*Tuomitut rikolliset voivat lyhentää tuomiotaan tekemällä työtä

Naisten asema

-[Derecas-papiston ja jalokivikiltojen (Deinosan,Zharin mestarit,Bokean illusion)sisällä on suuri tasa-arvo,
vaikkakaan korkeinpiin virkoihin ei valita käytännössä kuin miehiä. Myös Zada-papistossa on naismaallikoita ja
temppelipalvelijoita, mutta papiksi naisia ei pääse.
-Ylhäisaateliin nainen ei voi kuulua kuin ehkä ihan poikkeustapauksessa. Näin ei ole koskaan tapahtunut.
-Armeijan sisällä naisilla on sijaa vain joissakin erikoistapauksissa, kuten vakoojina taikka tiedustelijoina.
-Killoissa on kiltojen jäseninä joissakin alemmissa killoissa myös naisia, mutta hyvin vähän.
-valtion virkakoneistoissa naisia on esim. kirjurien apulaisina, mutta ei juuri sen korkeammissa viroissa.
-Pääasiassa naisten tehtävä on olla kotiemäntänä taikka piikana tai palvelijana

-Avioliiton yhteydessä nainen yleensä muuttaa miehen kotiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yhteydet
naisen kotiin katkeaisivat, vaan ne säilyvät, jos etäisyys mitenkään antaa myöten pitää yhteyksiä.
Mies voi muuttaa naisen kotiin, jos nainen on ollut talon ainoa lapsi ja siten talon perijä.