Huhut:Rajakatse101
1. Huhuja Rajakatseesta
-Rajakatseessa vietettiin keskikesän juhlaa poikkeuksellisen komeasti ja näyttävästi. Olihan siis kulunut 30 vuotta siitä, kun maineikas tavernaisäntä Kaarlo "Kisto" Kempura oli asettunut Rajakatseeseen ja perustanut tänne taverna Vanhan Piparin. Kempura olikin järjestänyt juhlapäivien ajalle sekä ohjelmaa, että paljon ruokaa. Ihan maksutta siis. Näitä juhlatarjoiluita moni sekä läheltä että kauempaakin tullut sitten hyödynsikin. Erityisesti huomiota herätti suuri sika, joka oli osana juhlapöydän tarjoiluita. Oli kyllä paljon kaikkea muutakin. Ruokajärjestelyistä oli vastannut koko joukko Kempuran palkkaamia henkilöitä, Rauha, Rauhan eno Suuna ja Kyösti taisivat työjoukkoa johtaa.
-Tarjoilut olivat hulppeat, ja kävijöitäkin riitti tavernalla kovasti. Oli sekä vaurasta ja rikasta herrasväkeä, hyvin toimeentulevia että myös etenkin tavallisempaa rahvasta ja työväkeä. Yksi vähän nuhjuisempiin vaatteisiin pukeutunut oli kuulemma tullut Rastikuusen uudisasutukselta saakka, sieltä pohjoisesta. Vähään tyytyvää väkeä, kerrotaan. Tuo nainen sitten kiittikin nöyrästi Kempuraa tarjoiluista ja lähti pois, minne lie, kenties jo paluumatkalle. Kempuran tahdikkuuteen voi aina luottaa: "Jaa-aaaa, toi tais olla joku köyhä!" ", tokaisi Kaarlo kovaäänisesti pöytäseurueelleen.
-Osana juomatarjoiluita oli myös ilmaista sahtia. Sitten seppä Armas Tenukupu sai kuulla vaimoltaan Aamulta, että lisää jälkikasvua olisi tulossa. Aamu siis vihjaili raskaudestaan eri sanakääntein, ja ymmärsi ne muut paikallaolleet, ja lopuksi Armas itse. No menihän hän onnesta sekaisin. Miten se sahti liittyy tähän? No, Armas meni tavernaan, osti sen tarjottavan sahdin omakseen kunnon summalla, ja laittoi sen edelleen ilmaiseksi tarjolle, lapsentulon kunniaksi. Tavernasta käsin, tosin. Oliko tuossa jotakin järkeä. No, uuden lapsen, tässä tapauksessa, viidennen, saaminen voi aiheuttaa jotain tuollaista.
-Myös ohjelmapuolta oli keskikesäksi tavernalla tarjolla. Saatiin kyllä kuulla joku Melinan sisarien juhlatervehdyskin, sen toimitti ja luki ääneen Siri Juupeli. Oli myös majatalo Hilpeän Siepon järjestämä kilpailu tai mikä lie mainostustilaisuus. Ja oli muutakin ohjelmaa, mm. näytelmää odotettiin. Oman osansa ohjelmaan toi myös paikallinen pyöveli Harmo, joka kävi kiinnittämässä aiemmin irtilyömänsä irtopään lavan tuntumaan näytteille. Se oli joku rikollinen Vuoriniitystä. Tuomio ehkä asiaankuuluva, joo-o, mutta pitikö se irtopää tänne juhlapaikalle, ihmisten läheisyyteen tuoda. Joku sai Harmoa kai lopulta suostuteltua sen verran, että pää saatiin jonnekin muualle. Kai se pää on nyt jo kuopattu.
-Iltapäivän ja illan mittaan nähtiin monenlaista ohjelmaa. Oli mm. tiedossa, että Bokean illusion taikuri Kyrillos olisi tulossa seurueineen illaksi. Mutta miksi metsätieltä alkoi kuulua hurjaa huutoa ja pauketta jo ennen sitä? Selvisi, että tuolla oli ollut Armas Jaama liikkeellä, suorittaen jonkun operaation eli rikollisen kiinnioton rajan tällä puolella. Ja tähänkin oli tietysti luvat ja asiat kunnossa ja niin edelleen..... Kävi Armas Jaama jotain virallisia tai vähemmän virallisia keskusteluja meidän miehemme, eli varakomentaja Alarik Vaalan kanssa, mm. uutta Tömmeli-rakennusta hyödyntäen. Parempi näin, ettei ulkosalla, kaiken kansan kuullen.
-Lisäksi oli joku lyhykäinen huhu siitä, että olisi jotain uhkaa, ja valmiustilaa tai sotatilaa tulossa päälle juuri kesken juhlien, mutta ei sitten tullutkaan. Ei kyllä sellaista sotilasvalmiuden nostoa näkynyt, sotilaita ei juoksennellut ja ne muutamatkin näyttivät aika rennoilta. Olisikohan tuo huhu lähtenyt liikkeelle niistä Armas Jaaman metsätouhuista. Kyösti puolestaan on salaperäisesti yskähdellyt, kun asia on tullut puheeksi. Olisikohan hänellä ollut enemmän haisua tästä?
-Myös kosimisia nähtiin illan kuluessa. Mylläri Jaakko kosi Margaret Sotarautaa siinä tavernan edessä, ja eipä Margaret tainnut kauaa harkita. Eli naimisiin nuo olivat menossa, jossain vaiheessa, ja menivätkin. Myös Jaakon tuttava Franz kosi hänkin, nimittäin isäntä Jurkaman piikaa Iitaa. Tuokin suostui. Mutta kerrotaan, että häitä ei tulisi ihan äkkiä, Franz olisi lähdössä jollekin pitkälle työkeikalle jonnekin ja jonkin pituiseksi ajaksi. No, jos miehen on mentävä, niin kai sitten on mentävä.
-Kerskanperäläisiä oli Rajakatseessa käymässä useita, mm. isäntä Unto ja muutakin väkeä. Huhu kertoo, että nuo juttelivat paljon sen rastikuuselaisen kanssa, ja että keskikesän mentyä Rastikuuseen olisi jopa matkannut pieni ryhmä kerskanperäläisiä. Ilmeisesti kaskeamisen ja maanviljelyn saloja opettelemaan. Ainakin raivauksessa ja kaskeamisessa nuo rastikuuselaiset ovat taitavaa väkeä, on kerrottu. Myös pappi Neviniä kerrotaan pyydetyn sinne pohjoiseen, ja oli se Nevin sinne varmaan mennytkin, juhlien jälkeen.
-Rajakatseessa nähtiin osana iltaohjelmaa myös näytelmä. Se saatettiin esittää sen jälkeen, kun pyöveli Harmon järjestämästä yhden pään irtopäänäyttelystä oli päästy eroon.
-Omanlaisen näytöksensä järjesti myös isäntä Jurkama. Reppu selässään hän harppoi tietä pitkin juhlapaikalle ja kerskaillen aukaisi reppunsa. "Tässä jäitä, keskellä kesän kuumuutta. Minun kellarini toimii!" Jotain tuollaista Jurkama taisi siinä ylpeydestä pakahtuen virkkoa. No, jopas. Kieltämättä ihan hyvä saavutus, vaikeahan niitä on kellareissa säilymään saada, ja jään tekeminen erikseen keskellä kesää lienee ihan mahdotonta. Jäitä saatiin siis juomiin, ja uusi näyte siitä, että Jurkama on usein puheidensa veroinen.
-Juhlissa oli myös soittelijoita ja musiikkia riitti. Tosin näytelmää puuhannut bardi Malfriida ei ollut itse paikalla, eikä ollut kyllä ns. Edvin Varttibardikaan. Vidas oli paikalla, mutta lienee välillä enemmänkin Kempuran taloudenpitäjä kuin varsinainen esiintyjä. Ainakaan soittavan tai laulavan tätä ei ole kovin usein nähty. Ehkä hän esiintyy vain harvoin, tai esiintymispalkkio on niin korkea, ettei meillä ole siihen varaa? No, kuinka vaan, tuokin kuljeskelee aika paljon bardien tavoin, ei juurikaan paikallaan oleskele. Ja bardien seurassa hän usein oleskelee. Ja muitakin soittajia ja musisoijia illan aikana nähtiin ja kuultiin, vaikka ei noita tiettyjä ammattibardeja.
-Illan pimentyessä oli sen taikaesityksenkin aika. Sen järjesti, kukas muu kuin Rajakatseessa ennenkin nähty Bokean illusion killan mestari Kyrillos avustajineen. Oli siinä taas monenlaista, miten ihmeessä tuollaisia huikeita temppuja oli mahdollista tehdä. Kuin oikeaa taikuutta, ja ehkä olikin. Oli outoja pamahduksia, ääniä, vihellyksiä, värikkäitä savuja ja kaikkea. Sitten vielä Kyrillos katosi häkistäkin hetkiseksi, sotilaiden laitettua Kyrilloksen jostain syystä häkkiin. Kai sen esityksen ihan laillinen piti olla? Mutta Kyrillos siis katosi, ja lähes heti ilmestyikin muualta linnakkeen sotilaana. Miten tuo oli mahdollista? Olihan se huikeaa, tosin jokunen katsoja oli vähän epäileväisempi tai naureskeli.
-Se olisi voinut olla hieno esitysillan päätös, jos ei olisi yllättäen ilmaantunut vielä jotakin muuta. Paikalle tuli vähäpukeisia naisia ja pari soittajaa. Näillä oli itsekin naisryhmässä mukana kulkeneen Katin kertoman mukaan esitys tarjolla. Esityksen tarjoaisi kuulemma Gallius Kukko, sen yhden pohjoisen tornin velho tai mikä lie alkemisti. Nyt ei nähty outoja välkkeitä tai kuultu outoja pamauksia, vaan sellainen ihan rehellinen, suora ja mutkaton tanssiesitys. Vähissä vaatteissa, ja lopulta ilman vaatteita, kun nuo tanssijat tiputtivatkin vaatteitaan. Tämä rintojen avoin esittely oli selvästi osalle yleisöä hyvinkin mieleen, kuului kyllä hihkumista. Osaa yleisöä esitys kai jopa pöyristytti tai tyrmistytti, ei kaikki saaneet suutaan auki. Pappeja ei muuten isommin paikalla ollut, oli ollut vielä Kyrilloksen esityksen aikaan, mutta ei ollut enää. Muut papit oli siis jossain. Mutta yksi pappi oli kyllä paikalla, esitystä seuraamassa. Pappi Tiitus. Tuo monien taistojen sotasankari ja veteraani ylisti tanssityttöjä ja heidän näytöstään, ja pyysi uusintaesitystäkin, mikä kai saatiinkin. Papisto hyväksyy tämän, tämä tuo iloa ihmisille, jotain sellaista huhutaan Tiituksen sanoneen. Sanoi Tiitus varmaan paljon kaikkea muutakin, hän oli melkoisen tukevassa humalassa. Myös ritari Alarik Vaala oli paikalla, ja häneltäkin kysyttiin esityksen sopivuutta. Jotain sanoi vain, että tällaiset asiat kuuluu papistolle, ja jos papisto ei asiaan puutu tai esityksen hyväksyy, niin sitten virkavaltakin. Joo, kai sitten noilla vastauksilla mennään. Toki on mahdollista, että tästä seuraa, tai on seurannnut kaikenlaista likapyykkiä.
-Esitysten mentyä oli jo melkoisen myöhäinen ilta, oikeastaan yö jo. Juhlarauhan julistus tulikin sitten tuossa kohtaa, pappi Turo piti vapaamuotoisen mutta ihan puhuttelevan puheen sisällä tavernassa. Tavernan tiskin takaa, Otson veljen vierestä. Ei ehkä kovin tavallista, mutta onko moni muukaan asia täällä. Turo valoi rajakatseelaisiin tulevaisuuden uskoa ja korosti yhteistyön merkitystä ja muuta sellaista.
-Muuten yö jatkuikin aika rauhallisesti, vaikka moni istuikin tavernassa vielä pitkälle yöhön. Mutta Hilpeän siepon majatalolle olisi kehkeytymässä mielenkiintoinen tilanne. Uudehko majatalo, tai no, torppa siis siellä Ilmarin mailla, ja nyt sinne oli menossa isoa väkijoukkoa jos jonkinlaista yöpyjää. Oli se Kyrilloksen taikaseurue, oli ne Katin johtamat tanssitytöt, oli kapteeni Martorelli ja joku arvokas nainen, ja myöhemmin ilmeisesti se pappi Tiituskin. Tuollainen porukka samaan paikkaan, ja kaksi päättäväistä sissiä eli nuo Martorelli ja Tiitus. Seuraako tuosta mitään muuta kuin täydellinen katastrofi? No, huhut ja Siepon väen kertoma väittää, ettei siellä mitään enää tapahtunut. Väki oli alkaneen sateen vuoksi märkää, väsynyttä ja vähän tai enemmän humalassakin, ja heidät oli helpohko majoittaa. Eli lähinnä teltta- ja laavumajoitusta oli tarjolla, hyvä sekin sateisessa säässä. Ja sauna oli tarjolla myös, mutta ei sielläkään mitään kauheita tapahtunut. Tai niin ne pyykkäri Ruusu, Fleck Kanto ja Sanni ainakin väittävät. Kai se sitten on niin.
-Toki niitäkin huhuja on, joiden mukaan Tiitus olisi Siepolle mennessään ollut vielä niin voimissaan, että olisi pitänyt tanssitytöistä "oikein hyvää huolta", niistä kaikista. Ehkä tuo huhu lienee siis pötyä.
-Toisena juhlapäivänä olikin sitten rauhallisempaa, mutta ohjelmaa oli myös silloin luvassa ja tarjolla. Oli mm. odotetut Kätevä emäntä- ja piika -kisat, sekä Rouheat isännät- kilpailu. Palkinnot olisivat taaskin hyvät. Rajakatseen sepän vaimo Aamu, naisten Piirin vetäjiä, sen ensimmäisen kisan siis järjesti. Ja no, voittikin. Mitään vilunkia tuossa ei silti ollut, kisa oli tasainen ja pistemäärät hyvin lähellä toisiaan. Moni tosiaan Aamun käsitöitä ja leipomisia kehuikin. Ei tullut samanlaista hässäkkää voittajasta kuin viime vuonna.
-Isäntä-kisan puolestaan järjesti Kaarlo Kempura, ja sai siihen muutkin osallistua kuin isännät. Kilpailussa oli monta vaihetta ja voittajaksi selviytyi lopulta Önjavi. Önjavi sai palkinnoksi metallisen pienoispatsaan, joka esitti.... no, Kaarlo Kisto Kempuraa. Oliko patsas komea, ruma vai rumankomea, riippuu katsojasta. Mutta arvokas varmaan tuollainenkin mötikkä jotain arvometallia. Patsas meni siis sepän apulaiselle.... onkohan se patsas vielä olemassa ja ehjänä, vai onko se jo sulatettu ja käytetty johonkin muuhun? Olisihan se tavallaan sääli, jos patsas sulatettiin. Tai sitten Önjavi vaalii patsasta jossain tallessa.
-Myös ns. Kapteenin joukkio nähtiin tavernalla tuona toisena päivänä. Mitä heillä oli nyt meneillään, ei oikein selvinnyt. Siellä vaan yllättäen oli hempeitäkin hetkiä, kun tuo joukon naisjäsen lähes kapsahtikin toisen jäsenen, tai jonkun heidän tuttavansa kaulaan. Se vähän kummastutti, mutta oli tässä juhlien aikaan kummempaakin nähty.
-Juhlien toisena päivänä useampi maalaisisäntä kokoontui tavernaseudulla myös jonkinlaiseen neuvonpitoon. Paikalla oli ainakin isännät Jaakko, Naali, Jurkama ja Ilmari. Myös Kerskanperän isäntä Unto oli mukana tuolla, samaten linnakkeen vouti Rufus Kraakku. Kuulemma luotettua miestä oltiin siellä valitsemassa, valittu henkilö sitten edistäisi sitä tilojen rajojen selvittelyä ja ratkomista. Valituksi tähän tärkeään luottamustoimeen tuli.... Jurkama?? Ai jaa, eikös tuo ole se kettu, joka yleensä koettaa kääntää kaikkea kotiinpäin ja omaksi edukseen. Näin ainakin puhutaan kylillä. Mutta ehkä voi olla hyväkin valinta, eipähän kukaan sitten luota luotettuun mieheen liikaa. Ja voi hän hyvinkin työnsä tehdä. Siitäkin on kuultu, että isäntien kokoontumiset jatkuisivat jatkossakin, aina tarvittaessa, ja Jurkaman työtä seurataan. Samaten isännät tekivät kuulemma päätöksen siitä, että isäntien talkoourakoista sovittaisiin jatkossa yhdessä, ja laitettaisiin töitä aika- ja tärkeysjärjestykseen. Ja jatkossa olisi yhdessä rakennettavat hankkeet jonkinlaisessa työlistassa, mistä niitä tehtäisiin sitten ajan ja voimien riittäessä. Talkoiden järjestely olisi ainakin hallitumpaa kuin aiemmin. Nähtäväksi jäisi, mitä rakennuksia siis nousee vielä loppukesästä syksyllä...
-No, kaikki juhlat päättyvät aikanaan, niin nuokin. Mutta monenlaisia seurauksia juhlista aiheutui, ja on sitä kaikkea muutakin keskikesän juhlien jälkeen tapahtunut. Työnteko niin maatiloilla, pelloilla, tukkileireillä, pajoissa ja kaikkialla muuallakin jatkui. Toki varsin haastavissa olosuhteissa. Aluksi oli sateita runsaammin, sitten pitkä ja kuuma ajanjakso. Ei ollut helppoa ihmisillä tai elikoillakaan. Mikä olisi vaikutus satoon, sitä jännitettiin.
-Sateitakin kesän aikana sitten saatiin vielä, eikä yhtään liian aikaisin. Loppukesän sää onkin ollut varsin vaihtelevaa, sekä pouta- että sadepäiviä kumpiakin riitti. Muutama kova ukonilmakin on nähty, mutta Myrskyjumala ei kaiketi ollut erityisen vihainen, mitään isoja tuhoja ei tullut. Toki ainahan sitä kesämyrskyissä puita kaatuu, samoin aitaa ja jokunen heikompi kyhäelmäkin.
-Alkuun todella kuumasta ja kuivasta ja sitten vaihtelevasta kesäsäästä johtuen sato-odotukset olivat vaihtelevat. Viljaa tulee kuitenkin hyvin, marjasato jäi heikommaksi, muissa onnistui ihan kohtuullisesti. Sadonkorjuu onkin ollut jo viikkoja meneillään ja maatilojen aitat ja ladot ja muut varastot ovat täyttyneet tilojen tuotoksista. Varmaankin tässä alkaa kohta olla myös verotuskausi päällä. Eli paikallinen vouti Rufus Kraakku tulee kiertämään kaikki alueen maatilat läpi, sotilaiden avustamana ja kerää vero-osuudet.
-Viime viikot ja päivät ovat olleet niin Rajakatseessa kuin muuallakin hyvin kiireisiä. Myös kauppakaravaaneja on kulkenut varsin vilkkaasti Rajakatseen linnakkeen kautta, kumpaankin suuntaan. On siis tullimiehilläkin riittänyt töitä. Nyt tänään saattaa olla sitten vähän rauhallisempi päivä, moneltakin maatilalta on väkeä ennättänyt taverna Vanhalle Piparille syyspäivää viettämään. Kyllähän tauko uurastukseen aina sopii. Ja yksi asia mikä tänne vetää, tuttavien ja tuntemattomien tapaamisen lisäksi on se, että vouti Rufus Kraakulla on aikomus antaa tänään uusia julistuksia joistakin aiheista. Syytä kuunnella, sillä hän on juuri se, joka taitaa kaikkein vahvimmin linjauksillaan ja tiedonannoillaan ohjailla Rajakatseen asukkaiden työskentelyä ja elämää.
-Tässä vaiheessa syksyä on myös hyvä vilkaista, mitä kaikkea on sitten kesän aikana saatu rakennettua, linnakkeella ja muualla. No, linnakkeen työprojekteina on ollut mm. niiden kahden sotilastorpan rakentelu sahan läheisyyteen, karavaanipihan kehittäminen, uuden sepänkatoksen pystytys karavaanipihan yhteyteen, mahdollisesti muutakin. Sitten ne alueen isäntien yhteistalkoot, sellaisistahan oli keskikesällä puhetta. Oliko niitä ja mitä saatiin aikaiseksi, vai saatiinko? Ilmeisesti kaksi hanketta saatiin kokonaan tehtyä isäntien ja renkien avulla, nimittäin Basilin maatilan suuren navetan vuotavan katon korjaus, ja Naalin maatilan uuden tallin pystytys. Jos oli muita hankkeita mielessä, niin ne eivät vielä edenneet. Miten puolestaan Jurkaman maanmittailu on sujunut, ei tiedetä vielä. Voihan se olla pitkäkestoinenkin homma.
-Naalilla on muutenkin mennyt aika hyvin. Tämä sai kesällä Rauhan miehen ja Rauhan uusiksi torppareiksi. Ja muutakin väkeä tuli maatilalle, iso liuta piikoja kuulemma, joukossa joku sukulainenkin. Ja rakennushommatkin tuolla sujuu, on tallin lisäksi saanut muutakin aikaiseksi.
-Myös Hilpeän siepon majatalolla on puuhasteltu, siellä on rakenneltu kaikenlaista pientä, mutta uusia rakennuksia ei tehty. Etupäässä siellä on keskitytty matkustavaisten majoittamiseen, ja varsin hyvällä menestyksellä. Edelleenkin telttamajoitusta sekä laavuja on luvassa tuolla, mutta nyt on kuulemma kunnon nukkumisalustatkin.
-Myös sillä koneenrakentaja Margaretilla on ollut paljon hankkeita, mm. linnakkeen pyykkärien sekä Kaarlo Kempuran kanssa. Sillä Hilpeän siepon läheisellä lammella onkin jonkinlainen vedennostolaite rakenteilla ja kehitteillä, lisäksi jotain kuljetusköysi-härvelistön tapaista on suunnitelmissa ja rakenteilla Kempuran rouhimismyllyn ja mallassaunan välille. Isoja ja työläitä hankkeita, ja sitten Margaretilla oli ne häätkin. Nyt muutaman viikon ajan rakentelut onkin saanut olla rauhassa, kun kaikki aika on tainnut mennä häävalmisteluihin Vuoriniityssä.
-Kempurakin on ollut ahkera kesän mittaan. Nyt siellä pitkin poikin Honkalinnan pihamaata on ainakin kymmenkunta sellaista ihan pikkuriikkistä mökkiä. Kattohan niissä on, samoin seinät, mutta mitä sinne mahtuu? Tuopin sateensuojiksi oli niitä joku kutsunut, olikohan se isäntä Jaakko vai Kempura itse. Jujuna lienee se, että kaikista lisärakennuksista saa voudin mukaan verohelpotuksia. Siis noistakin myöskin? Ehkä vouti kommentoi asiaa vielä jotenkin, jossain vaiheessa.
-Lähiseutujen kaikkein isompana rakennushankkeena kuitenkin nousee Alarik Vaalan kartano. Ei tosin ihan Rajakatseeseen, vaan sinne Kerskanperän maille, alueen eteläosiin. Muurari Huugo Lyly on tehnyt siellä piipun- ja tulisijanmuuraustöitä keskikesästä lähtien, ja on siellä yhä edelleen. Samoin jonkun rakennusmestarin alaiset rakennusmiehet ovat pystyttäneet päärakennuksen runkoa tässä loppukesän aikana minkä ovat ehtineet. Katto on vielä tekemättä, mutta senkin runko olisi tarkoitus saada valmiiksi vielä ennen talvea. Saadaanko seinät tehtyä ja onko se kartano asumiskelpoinen ensi talvena? Tuskin mitenkään. Voi olla, että kartanon valmiiksi saamiseen menee useampia vuosia. Alarikilla ja rakennusmestarilla on varmaan paras käsitys asiasta. Mutta hyvin se on edennyt siihen nähden, että rakennusprojektikin alkoi vasta tuossa keväällä. Mutta nuo nykyisetkin hommat siis kestävät siellä, tuskin Huugokaan enää Rajakatseeseen näin syksyllä ennättää.
-Mutta naimisiin Huugo siinä välissä ennätti. Hän ja Miinan veljentytär Meurakas menivät loppukesästä naimisiin Vuoriniityssä. Paikalla oli ystäviä, tuttavia ja sukulaisia. Häät oli kai suhteellisen varakkaat, mutta silti pienet. Miina oli tuolla paikalla noissa pienissä häissä, samoin ne Meurakkaan kaksi sisarusta, jotka palasivat häiden mentyä takaisin Rajakatseeseen töihin, toinen Basilin tilalle ja toinen Kanervan torppariksi.
-Ja häitä viettivät Vuoriniityssä loppukesästä myös Margaret Sotarauta sekä mylläri Jaakko. Nämä häät olivat vähän suuremmat, ja kohtalaisen varakkaat, mutta ei liian yltäkylläiset. Kuka mahtoi maksaa kulut, ei tiedetä. Ja miten häät sujuivat, ei tiedetä. Täytynee kysyä tuoreelta avioparilta itseltään, tai vaikka Sirjalta tai Kendallilta, nehän oli siellä häissä kuulemma ainakin myös.
-Jaakko puolestaan sai keskikesällä apulaisen myllylleen, sellaista oli sinne jo jonkin aikaa etsinytkin. "Apupoika" on se Suuna, Rauhan eno, joka niitä ruokiakin keskikesän juhlissa valmisteli. Ja nyt tuolla kaksikolla on suunnitelmia ryhtyä valmistamaan myllyllä talkkunaa, ja ilmeisesti joidenkin lihansavustuspalveluiden myymisestä on myös suunnitelmia. Häät vaan kummasti hidasti tai viivytti tätäkin hanketta, mutta sekin siis etenee.
-Kaikkialla eivät erinäiset projektit menneet kovin hyvin. Paltamonin torpalla edennyt yrttikasviviljely koki keskikesän jälkeen melkoisen ja vähän odottamattomankin takaiskun. Pappi Sirja ja linnakkeen parantaja Katariina Käytös tulivat sinne torpalle, sotilaiden ja Kendallin saattamana. Viljelmän yrttikasvit kerättiin pois, no, ehkä jotain sinne jäi. Kasvit vietiin linnakkeelle ja kerrotaan että parantaja on tutkinut niitä loppukesän aikana. Jostakin vakavasta epäilystä täytyy olla kysymys. Mutta kylläpä varmasti pappi Klemens, paltamonistit tai vaikka iso P, Paltamon riemastuu, kun saa kuulla tapahtuneesta. Torpparien Laurenin ja Kaapo Kivirannan tarinaa aiheesta ei tiedetä. No, tuskin he minnekään tavernalle nyt ennättävät, kitkemisen jälkeen oli varmasti kiirusta laittaa maahan tilalle jotain muuta kasvatettavaa, joku syksylajike.
-Kerrotaan, että eri puolilla Rajakatsetta on nähty viime viikkoina outo hiippari eri maatilojen ympäristössä. On vain ollut metsänrajassa iltahämärän aikaan ja katsellut. Mm. Sirjan ja Kendallin taloa oli katsellut, samoin Hellevin ja Vilhon. Myös pyhäkön takamaastossa oli käynyt katselemassa joku kulkija, ehkä se sama. Tällä ei ollut näkyvää asetta, ja vaatteet olivat siistit ja hyvälaatuiset. Ihan sivistyneen näköinen, kuin jokin oppinut tai virkamies. Jonkinlaiset muistiinpanovälineet saattoi tuolla olla, tai sitten se oli kirja kainalossa. Todella outoa. Metsäläinen tuo ei ollut. Outoa sekin, että lähestyttäessä tämä kulkija astui varjoihin eikä tätä enää löydetty. Nyt pariin viikkoon mitään tällaista miestä ei ole enää tavattu. Pitäisiköhän Melinan sisarten ainakin siirtää talteen ja turvaan se hieno valaisin, mikä on siellä pyhäkön katossa? Voi olla, että jos tuo oli rosvo, niin sellainenkin kiinnostaisi. Tosin ei ollut rosvon oloinen, vaan outo.... Joku on ehdottanut sitäkin, että entäs Jurkama ja ne Jurkaman mittaukset, tai "maineikas" Versten, mutta ei kuulemma kumpikaan näistä. Hiipparin nähneistä pari tuntee nämäkin, ja tietää sanoa, että ei ollut.
-Alarik Vaalalla on siis kartanohanke meneillään, mutta paljon muutakin. Onhan tällä kiireinen ja vaativa työ linnakkeen varakomentajana. Lisäksi Alarik on käynyt työmatkoilla, ilmeisesti Vuoriniityn esikunnassa, ehkä jossain muuallakin, missä, ei tiedetä. Lisäksi Alarikilla on muitakin hankkeita. Vaimonetsintä lienee yhä meneillään. Luulisihan kyllä, että Simoniden ritarille olisi kysyntää, mutta ihan kuka vaan ei taida ritarille kelvata. On siis varaa olla vaativampi.
-Lisää vaimoasioista, tavisten näkökulmasta. Joskus kun nuo sotilaiden perheille tarkoitetut torpat alkavat toden teolla rakentua, saattaa linnakkeella tullakin oikea kukkotappelu siitä, ketkä sotilaat nuo torpat saavat. Tässä sotamiehellä pitää toki olla se rouvaehdokas kainalossa ja kovan piirityksen kohteeksi saattaakin joutua linnakkeella olevat muutama nuori naimaton piika palvelusväessä. Jonossa torpan varaukseen lieneekin jo jokunen sotilas, jotka kihloihin
ovat onnistuneet pääsemään.
-Entäpä sitten sotilaiden rouvat ja tämä naisten Piiri, joka Rajakatseessa vaikuttaa. Ketä piiriin hyväksytään, kuulemma kuka tahansa Rajakatseen hyvämaineinen rouva ... mutta kuka päättää sen, että kuka on hyvämaineinen. Mitäs jos jostakin sotamiehen tuoreesta rouvasta olisi ikäviä huhuja ... jostakin kenties sopimattomasta ... ja entä lesket. Näistä kysymyksistä on etenkin tiskareiden joukossa ollut pohdintaa, että mitenköhän tämä menee ja sitten toki naimattomat ja melkein
kihloissa olleet ja niin edelleen ... Varmaankin sepän rouva Aamu ainakin osaa heille vastailla, että mitenkä tämä Piiri toimii, että ketä sinne otetaan ja missä raja kulkee.
-Lisäksi on juttuja jostakin ihan uudesta, paremmasta piiristä, mutta ei tiedetä, onko tuo tosijuttu vai palturia. Ja jos on tosiaankin parempi piiri, niin mistä se löytyy, ja kuinka sinne pääsee? Maksaako jotain? Taatusti. Vähän epäilyttävältä kuulostaa....
-Tänään on siis varsin vilkas iltapäivä taverna Vanhalla Piparilla. Väkeä riittää, on varmaankin tullut kuuntelemaan voudin puhetta. Ja onhan se kiva hetki levätä työurakoiden tai matkanteon jälkeen. Tavernahan ei tässä enää montaa päivää tai viikkoa auki ole, tänä syksynä. Myös linnakkeen pyykkärit ja tiskarit ovat isommin lähteneet tavernalle, mm. kärkinaiset Miina ja Pihi-Liisa. Tätä ei joka päivä näe....
2. Huhuja Vuoriniitystä ja muualta pohjoisesta Mahtivuoresta
-Pappi Tiituksen huhutaan liittyneen metsäläisaluetta Vuoriniitystä pohjoiseen partioivaan Vuoriniityn sotaväkeen. Metsäläisten uhka on todellinen ja sotaväkeä Vuoriniityn lähialueiden turvaksi tarvitaan. Huhutaan ratkaisun takana olleen tai ainakin edesauttaneen Tituksen varomaton ja sopimaton juovuksissa käyttäytyminen, että olisi tehty jopa ihan jotakin papin arvolle sopimatonta. Ilkeitä juorujakin liikkuu, että Titus olisi ollut ylenpalttisesti juovuksissa ja katsellut alastomien tyttöjen tanssiesitystä.
-Vuoriniityssä on saaneet juoruajat toki muutakin puheenaihetta, tällä kertaa kihlautumisesta Rajakatseessa keskikesällä. Margaret Sotarauta ja mylläri Jaakko tosiaan olivat menneet kihloihin Rajakatseessa keskikesällä ja liitto on sinänsä outo, koska mylläri on selkeästi alempaa sukua kuin porvari Sotarauta. Sotarautojen päämies, kauppiaskillan täysjäsen Sisu Sotarauta ei ole asiaan puuttunut ainakaan julkisesti. Sisun veli Armas Sotarauta ja rouva Freeda Sotarauta, etenkin rouva, ovat sitten Sisunkin edestä ja kovaan ääneen vastustaneet liittoa ja haukkuneet mylläriä rahojen perässä olevaksi pyrkyriksi. Freda Sotarauta kuuluu jopa temppelin portailla jutelleen lähettiläs Otvizin kanssa sangen kovaäänisesti. Tuohtuneena Freda oli vaatinut äänekkäästi Otvizia pyörtämään alaisensa Serpentin tekemän kihlauksen Margaret Sotaraudan ja Jaakko myllärin välillä ja vielä julkisesti moittimaan Serpentiä ääliöksi. Otviz oli toppuutellut rauhalliseen tapaansa Fredaa eikä oikeastaan sanonut mitään kovin suurta. Selvää oli, että Otviz ei ole tekemässä mitään asialle.
-Tämä kihlaus oli herättänyt kiinnostusta monissa tahoissa ja Margaretin asioita on turuilla ja toreilla pölisty kansan kesken. Kiinnostaahan toki porvarisrouvan kihlaustouhut kansaa. Margaret on leski, hän oli aiemmin avioliitossa Kalervo Silavaisen kanssa, mutta Kalervo kuoli jokunen vuosi sitten Vuoriniityn kaupungilla liikkuneessa pienessä kulkutaudissa. Silavaisten suvusta ei ole Margaretin uusiin avioajatuksiin otettu mitään kantaa. Lapsia ei Kalervon ja Margeretin lyhyestä avioliitosta ehtinyt tulla, eikä Margaretilla ole Silavaisten omaisuutta hallussaan suurta määrää, niinpä Silavaiset eivät ymmärrettävästi ole melua nostaneet. Myöskään Margaretin työnjohtaja mestari Bendike koneenrakentajien killasta ei ole moittinut Margaretia tämän aviohankkeista, päin vastoin, hän tilasi sahtitynnyrin pajalle ja piti juomingit, kerrotaan.
-Entä miten sukunimet menevät tuossa liitossa. Margaret on omaa sukuaan Sotarauta, tuskin häneltä hänen omaa sukunimeään kielletään. Mutta saako mylläri sukunimen Sotarauta. Sen jälkeen kuinka Freda on huutanut liitosta kylillä, olisi sangen vaikea nähdä, että mylläri sukunimen Sotarauta saisi. Kuka näistä sitten päättää, viime kädessä Geofriuksen kanslia toki ja varmastikin papiston ajatuksia tarkalla korvalla kuunnellen. Mutta ensikädessä suku itse, Sisu Sotaraudalla on tässä paljon sanottavaa.
-Ja kuten Rajakatseen huhuissa lukee, häät oli pidetty Vuoriniityssä. Rahvaan mittapuulla komeat, paremman väen mittapuulla keskinkertaiset. Oli siellä ruokaa, juomaa ja ohjelmaa ja muutakin. Joku häiriötekijäkin juhlissa oli, täytyy kysellä mukanaolleilta, että mikä.
-Olyissa on saatu kiinni jokivene, jossa on ollut joitain aseita ja panssarin osia, joita on kuljetettu jonnekin suuntaan. Mistä nämä ovat ja minne ne ovat menossa? Osa varusteista on selkeästi käyttöä nähneitä, osa taas on kohtalaisen hyvässä kunnossa.
-Vuoriniityn maakunnan alueella on liikkeellä joku itseään nimellä "musta ritari" kutsuva kaveri. Hän on vahvasti panssaroitu ja aseistautunut ja kerää varakkaamman näköisiltä jonkinlaista tietullia tms. Eli siis rosvohan hän on. Kukaan ei tiedä minkä näköinen hän on, koska hänellä on kohdattaessa kypärä suljettuna ja kasvot eivät näy. Viimeksi tuon huhutaan olleen liikkeellä Mahtivuoren Bokean kylän liepeillä, missä taverna Bokean tontulta sepän torpalle matkalla ollut Deinosan kiltalainen menetti kukkaronsa tälle. Deinosan kiltalainen oli pitänyt asiasta kovaa melua ensin Bokean tontulla ja sitten Pohjatuulen linnakkeella.
-Alkukesästä Bokea-järven eteläalueella oli jotakin rähinöitä. Tuolloin huhuja liikkui jostakin Koskalan asemiehistä, jotka olisivat ottaneet oikeuden verottaa aluetta omin päin. Ketä he olivat on jäänyt epäselväksi, mutta nyt he ovat kadonneet kuin tuhka tuuleen ja Koskalan kanssa heillä todennäköisesti ei ollut mitään tekemistä. Seriffi on luonnehtinut näitä veronkerääjiä rosvojoukoksi, joka on kadonnut. He varmaankin ovat tajunneet, että heidän kannoillaan ollaan, joten katsoivat parhaaksi vain poistua. Joitakin naisia ja lapsia oli myös kaapattu, joista lunnaitakin vaadittiin. Oliko kyseessä sama joukko ei ole tiedossa. Seriffi ei ehtinyt tähän toimintaan mukaan ja lunnaat olivat ilmeisesti maksettu jo ja ihmiset saatu takaisin. Sangen alhaista toimintaa, sanoi seriffi, mutta ei osannut osoittaa sormella ketään, joka tämän takana olisi ollut.
-Syksy siis etenee. Syksyn edetessä myös metsäläiset ovat alkaneet hiippailla entistä lähemmäs asutuksia. Häirintää ja ilkivaltaa on tavattu muutaman maatilan läheisyydestä. Vähän uhkaavaa silti, kuin myrskyn edellä oleva tyyni. Tosin nyt parin viikon sisään on saatu Vuoriniityn kaupungin pohjoispuoliselta kylä- ja asutusalueelta hälyttäviä tietoja. Häirintä ja kiusanteko on muuttunut suoranaisiksi hyökkäyksiksi. Ei sellaista suurta hyökkäystä, vaan monia pieniä pistemäisiä iskuja sinne tänne. Noin viittä metsätorppaa vastaan on tehty tiedustelua, noin viiteen on oikeasti hyökätty ja kolme torppaa tai muuta asutusta on hävitetty. Omaisuutta on menetetty jossain määrin, samoin eläimiä. Ihmishenkien menetyksiä on ollut melko vähän, alle kymmenen. Tarkkaan ei tiedetä, tilanne on vähän kuohuva nyt Vuoriniityn pohjoisosissa. Vuoriniityn armeijasta on tietty osuus valmiudessa, jos hyökkäykset ulottuvat maatiloille asti. Armeijan metsäretkille metsäläisiä vastaan ei siis olla varmaankaan suinpäin lähtemässä. Ei ole järkevää marssittaa armeijaa metsään, vaan vastata mahdolliseen häirintään ja hyökkäyksiin. Sehän voisi mennä ihan metsään. No, huhu kertoo kyllä, että Vuoriniityllä olisi myös erikseen henkilöt sitäkin varten, että he miettisivät paraikaakin tiedustelu- ja iskuretkiä korpimaihin, mahdollisesti melko etäällekin metsäläismaille. Ihan täysin varustautuneet ja haarniskoituneet ritarit hevosen selässä tuskin sellaisiin retkiin osallistuisi.
3. Huhuja Kerskanperältä
-Isäntä Ahti sairastui loppukesästä varsin inhottavaan tautiin. Oli kuuma kuin kiuaskivi ja makasi toipilaana useamman päivän. Sama tauti vaivasi myös muita kerskanperäläisiä, mutta onneksi lievempänä.
-Tilan uudet sonnivasikat karkasivat kesällä. Pohjoisesta metsästä oli kuulunut keskellä kirkasta päivää jokin karmiva paukaus. Oli kuulemma muistuttanut salamaniskua, joka paukahtaa jättimäisessä rautapadassa. Johan oli villi kuvaus... Kuka lie tuon runoillut? Monet kylässä ja ritarin työmaalla ovat kyllä nyökytelleet vertauksen olevan varsin kuvaava.
-Joka tapauksessa vasikat säikähtivät perinpohjin. Onnistuivat hyppäämään aidan yli ja saivat aikaan melkoisen hälinän. Näitä jahdattiin takaa hyvä tovi, kunnes piika Nelli saatiin vihdoin apuun. Siitä ei mennyt kauaa, kun vasikat olivat takaisin aitauksessa.
-Kerska itse ei ollut pamahdusta kuulemma säikähtänyt. Jotkut ovat vitsailleet, että luultavasti ääni johtui siitä, kun lähistölle saapunut salama se säikähti Kerskaa ja piiloutui pataan.
4. Huhuja eteläisestä Mahtivuoresta
Suomurajan kaupunki ja kuninkaan hovi:
-Suomurajan kaupungin sataman altaan ruoppaus ja kunnostus on edennyt talkoovoimin hyvin. Kesän aikana tyhjennetty satama on päässyt kuivumaan ja kaupungin yllä leijunut lemu on laimentunut. Suuri osa altaan pinnan alta paljastuneista hylyistä, jätteistä ja mutasärkistä on saatu raivattua ja paljon hylkytavaraa on saatu uusiokäyttöönkin. Uppotukit ja hylkypuu kuivuu talvea odottaen, painolastina käytetyt kivet tukevat uutta aallonmurtajaa ja valtava määrä maa-aineksen ja merikasvuston muodostamaa hedelmällistä maata on kärrätty pelloille. Seuraavaksi vuorossa onkin urakan isoin homma, varsinainen kuivaruoppaus. Siinä tuleekin kulumaan iso osa talvesta. Kun maa jäätyy, sitä tullaan sulattamaan kokoilla.
-Osana sataman uudistusta, kaupungin väki on kaivanut satamaan paikan myös kuivatelakalle. Pääkaupunkia ympäröivät rannat ovat hankalia isompien alusten turvalliselle rantaan ajolle ja kauppiaat ovatkin joutuneet korjauttamaan laivansa Hajavirstassa.
-Kuningas on ollut sangen aktiivinen talkoiden tukija ja myös hovin vähäisempi aatelisto on joutunut tukemaan urakkaa säilyttääkseen kasvonsa.
-Deinosan killan ja muiden kauppiaiden väliaikaiset laiturit ovat toimineet yllättävänkin hyvin. Loppukesän myrskyt ovat kuitenkin olleet näillä suojattomilla laitureilla hurjia. Yksi hurjaviiniläinen alus ajautui myrskyssä irti laitureista ja kääntyi kyljelleen. Miehistöä pelastamaan lähtenyt mahtivuorelainen alus hörppäsi myös pahasti vettä. Lopulta kaikesta kuitenkin selvittiin ilman hukkuneita ja molemmat laivat olivat merikelpoisia viikon sisällä.
Hajavirsta ja Simoniden hovi:
-Hajavirstan kivisen laivanrakentajien rannan valmistelut ovat valmiita. Kun ilma kylmenee, laivojen kiskominen telakoille alkaa ja uusien mastojen asennus saadaan alkuun.
-Kauppiaat ovat jo aloittaneet kiivaat neuvottelut kauppalaivojen vanhojen purjeiden kankaista. Tukevaa purjekangasta saattaa olla hyvin tarjolla kohtapuoliin.
-Ruhtinas Simoniden hovissa on ollut hiljainen loppukesä. Syynä tähän on ruhtinaan suuri kiertue halki ruhtinaskunnan. Miltei jokainen kartano ja linna on saanut kokea kunniavieraan ja tämän saattueen läsnäolon taakan ja ruhtinaan tarkastelun nostattavat hikipisarat. Ilmeisesti alamaisten tiluksiin on oltu tyytyväisiä.
-huhutaan, että syy tälle ekskursiolle olisi kuuluisan kaksintaistelijan haasteiden välttely. Ruhtinas nimittäin otti saattueeseensa miltei kaikki taitavimmat ritarinsa. Komennuksen aikana ritareita ei voi mittelöön haastaa.
Tietyömaat:
-Molemmat tietyömaat etenevät hyvin. Nyt syksyn saapuessa aletaan rakentaa talvileirejä ja kausityöläiset alkavat matkata koteihinsa. Talvikaudella keskitytään puunkaatoon tielinjan myötäisillä savotoilla sekä työkalujen kunnostamiseen.
-Kuoppakansan väki on innostunut kaupankäynnistä työläisten kanssa. Työmaan ruokahuolto on helpottunut, kun riistaa ja metsäsikoja on vaihdettu työmaille kaupankäyntitarkoituksessa tuotuihin työkaluihin ja vaatteisiin. Jotkut ovat jopa ruvenneet miettimään, ovatko nämä metsäläisia laisinkaan.
-Työmaiden lähistöllä on nähty edelleen outoja hahmoja ja kummituksia. Varsinkin usvaisina aamuina ja sateessa. On huhuja myös kävelevistä puista.
5. Huhuja Nohvatovista
-Vardakovin matkaajat kertovat keskikesän jälkeen kuulleensa Zada-papiston naureskelleen Derecas-papistolle. Papiston korviin kantautui pian keskikesän jälkeen tieto, että joku onneton Derecas-pappi oli mennyt hyväksymään säädyttömän tanssiesityksen. Eikä vain hyväksymään, vaan antamaan tälle esitykselle siunauksen ja kannustanut tanssineita, hyvin vähäpukeisia naisia, jatkamaan ja kieltänyt keskeyttämästä. Olipa kyseisen papin pyynnöstä esitys uusittukin. Naureskelu ei ole kokonaan vielä syksyynkään mennessä laantunut...
-Vardakovin tilanne pysyy rauhallisena, vaikka joukkoja on siirretty melko paljon etelään kohti Drottningshamnia. Ryöstelyyn on puututtu tavallista kovemmalla kädellä ja ruhtinas Joonatan on antanut varoittavia esimerkkejä kansalle.
-Kauppaa käydään molemmin puolin rajaa vanhaan malliin. Kuitenkin kauppiaat kertovat, että tullimuodollisuudet Vardakovin puolella ovat tarkentuneet. Etenkin rajan ylittäviä henkilöitä on tarkastettu aiempaa enemmän.
-Sotilaiden kertomana tiedetään, että Weldoonin linnakkeen liki ollut Martorellin leiri on purettu toistaiseksi. Ilmeisesti aikeena ei ole nyt alkaa kouluttaa lisää miehiä ainakaan noin lähellä rajaa. Edelleen Martorellilla on 10 miestä Weldoonin linnakkeen vahvuudessa, kuten ennenkin.
-Leirinuotioilla puhutaan, että Drottningshamnin edustalla on käyty taisteluja ja kaupunki on piiritetty nyt sekä maalta että mereltä. Kuinkahan tuossa käy? Kertomusten mukaan ensimmäisessä taistelussa oli mahdollisuuksia molemmin puolin, mutta lopulta Drottningshamnin rivit murtuivat ja nämä kärsivät murskatappion. Lisäksi Drottningshamnin puolustuksesta vastaava upseeri olisi jäänyt kiinni.
-Vardakovin temppelissä levisi tietoa, että Drottningshamnin joukoissa ollut Zada-pappi olisi taisteluissa jopa nostattanut kalmoja kävelemään ja taistelemaan Drottningshamnin puolella. Tietojen mukaan Nohvatovin papisto kuitenkin tuhosi nämä kauhistukset ja olivat siltä osin ratkaisevassa osassa taistelua.
-Etelästä tulleet matkaajat tuovat tietoa, että ennen varsinaista taistelua oli nohvatovilaisia väijytetty useammassakin paikassa. Eräässä taistelussa Martorellin palkkasotilaat kärsivät valtavia tappioita uhrautuvalla toiminnallaan suojaten oman joukkonsa pääosia. Alkaakohan
upseeristo kohta värvätä väkeä Martorellin joukkoon?
-Matkalaiset kertovat toisaalta myös, että Martorellin miehet olivat isossa roolissa ensimmäisessä varsinaisessa taistelussa Drottningshamnin edustalla.
-Nohvatovin pyhäköillä puhutaan myös, että Zada-papiston keskuudessa on tällä hetkellä varsin tyyntä. Huhutaan, että valtaosa entisen kuningattaren mukanaan tuomista papeista olisivat tällä hetkellä Drottningshamnissa. Varsinaisia riitoja ei ole hiiskunut ainakaan julkisuuteen papiston sisältä ja pahimmat riitasointujen saarnaajat ovat vaienneet.