Hukanmaa
| Versio 9 |
Nykyinen sivu |
==Hukanmaa== |
==Hukanmaa== |
| Hukanmaa on pieni kartanon hallitsema alue Suomurajan lähellä, Mahtivuoren kuningaskunnassa. |
Hukanmaa on pieni kartanon hallitsema läänitys Suomurajan lähellä, Mahtivuoren kuningaskunnan eteläisessä osassa. |
'''Historiaa:''' Hukanmaata ja sen kahta kylää ja pientä linnakartanoa ovat hallinneet Hukanpään suku, jotka johtavat linjansa aina Eemeli Hukanpäähän, Juilo kolmannen ritariksi |
'''Historiaa:''' Hukanmaata ja sen kahta kylää ja pientä linnakartanoa ovat hallinneet Hukanpään suku, jotka johtavat linjansa aina Eemeli Hukanpäähän, Juilo kolmannen ritariksi |
| tekemään mieheen, joka sai kuninkaalta läänityksekseen pienen metsäisen alueen noin viiden päivämatkan päässä Suomurajasta. |
ja myöhemmin vapaaherraksi tekemään mieheen, joka sai kuninkaalta läänityksekseen pienen metsäisen alueen noin kahden päivämatkan päässä Suomurajasta. |
| Alue päätettiin asuttaa aikanaan rikkaiden metsästysmaiden ja hedelmällisen maan vuoksi. Alueelta löytyi myös jalokiviä ja pieni kupariesiintymä, jotka on kuitenkin jo louhittu loppuun vuosisata sitten. |
Alue päätettiin asuttaa aikanaan rikkaiden metsästysmaiden ja hedelmällisen maan vuoksi. Alueelta löytyi myös jalokiviä ja pieni kupariesiintymä, jotka on kuitenkin jo louhittu loppuun vuosisata sitten. |
| Kaivoksesta ovat jäljellä vain vaaralliset kuilut ja käytävät. |
Kaivoksesta oli pitkään jäljellä vain vaaralliset kuilut ja käytävät. Kaikkien yllätykseksi Deinosan-kilta kuitenkin avasi kaivoksen uudelleen vuonna 478. |
| Hukanpään suku toi alueelle perheitä ja asutti aikanaan kaksi kylää, noin kolmen virstan päähän toisistaan. |
Hukanpään suku toi aikoinaan alueelle perheitä ja asutti aikanaan kaksi kylää, noin kolmen virstan päähän toisistaan. Alue on siitä pitäen ollut Hukanpään suvun hallinnassa. Tällä hetkellä Hukanmaata hallinnoi vapaaherra Urho Hukanpää. |
| Huhutaan myös, että Eemeli Hukanpää oli merirosvo tai rosvoritari ennen uskollisuuden valaansa kuninkaalle ja että Eemeli keräisi ryöstösaaliistaan suuren aarteen. |
Huhutaan myös, että Eemeli Hukanpää oli merirosvo tai rosvoritari ennen uskollisuuden valaansa kuninkaalle ja että Eemeli keräisi ryöstösaaliistaan suuren aarteen. |
| Alue on siitä pitäen ollut Hukanpään suvun hallinnassa. Tällä hetkellä Hukanmaata hallinnoi Urho Hukanpää. |
Aarteen kerrotaan löytyneen vuonna 476. |
'''Alue: ''' Ensimmäinen kylä, ''Harmaakumpu'', on saanut nimensä metsäpalossa harmaaksi palaneesta mäestä, jonka juurelle ensimmäiset talot rakennettiin. Harmaakummun kylä on nykyään noin parinkymmenen perheen koti. Kylässä on seppä, nahkuri, mylläri ja kuusi maatilaa. Toinen kylä tunnetaan nimellä ''Korpinpelto''. Se muistuttaa sisartaan elinkeinoiltaan, mutta sepän, nahkurin ja myllyn sijaan kylässä sijaitsee pieni Ishacan pyhäkkö ja Hukanpään vanha tila. Hukanpään suvulla on alueella kaksi omaa tilaa, Vanha Hukanpään tila ja uudempi linnoitus-kartanoksi rakennettu Hukanhammas. |
'''Alue: ''' Ensimmäinen kylä, ''Harmaakumpu'', on saanut nimensä metsäpalossa harmaaksi palaneesta mäestä, jonka juurelle ensimmäiset talot rakennettiin. Harmaakummun kylä on nykyään noin parinkymmenen perheen koti. Kylässä on seppä, nahkuri, mylläri ja kuusi maatilaa. Toinen kylä tunnetaan nimellä ''Korpinpelto''. Se muistuttaa sisartaan elinkeinoiltaan, mutta sepän, nahkurin ja myllyn sijaan kylässä sijaitsee pieni Ishacan pyhäkkö ja Hukanpään vanha tila. Hukanpään suvulla on alueella kaksi omaa tilaa, Vanha Hukanpään tila ja uudempi linnoitus-kartanoksi rakennettu Hukanhammas. |
| Hukanhammas on noin kaksisataaviisikymmentä vuotta sitten valmistunut, nykyisin |
Hukanhammas on noin kaksisataaviisikymmentä vuotta sitten valmistunut, aikoinaan |
| rapistunut, linnoitettu kartano, jonka tarkoituksena oli suojella kaivostoimintaa sekä uutta kauppatietä Suomurajasta pohjoiseen, joka ei koskaan kuitenkaan valmistunut. |
rapistunut, linnoitettu kartano, jonka tarkoituksena oli suojella kaivostoimintaa sekä uutta kauppatietä Suomurajasta pohjoiseen, joka ei koskaan kuitenkaan valmistunut. |
'''Tilanne vuonna 473''' |
Vuosien 477 ja 478 kartano kunnostettiin perusteellisesti, mutta itse linnoitukset jäivät edelleen vaatimattomiksi verrattuna siihen, mitä ne ovat aikoinaan olleet. Kartano on kuitenkin hienossa kunnossa. |
| Hukanpään suku riiteli vuonna 473 alueen hallinnasta, koska kuolinvuoteellaan vanha Juulius Hukanpää teki vain muutaman todistajan läsnäollessa nuoremmasta pojastaan Kaarlesta perillisensä, vaikka vanhempi veli Eerikki oli myös elossa. Eerikki ja hänen lapsensa eivät tätä tietenkään sulattaneet, mikä johti katkeraan riitaan Kaarlen ja Eerikin välillä. Tämä oli alku Hukanmaa-larppikampanjalle. |
Vanha Hukanpää tila muutettiin taverna Rautamallakseksi vuonna 475. Tavernaa isännöi Topias Rautakoukku. |
| Kun riitaa yritettiin sovitella, niin Eerikki päätyi serkkunsa Kaalepin surmaamaksi. Samassa yhteydessä Kaarle haavoittui vakavasti. Kruununkirjuri nimesi Hukanmaan hallitsijaksi Eerikin pojan Urho Hukanpään, joka on hallinnut Hukanmaata siitä lähtien. Haavoittunut Kaarle Hukanpää kuoli vammoihinsa myöhemmin. |
Hukanmaan läpi kulkee nykyään kruununtie Suomurajasta Hajavirstaan. Tie kiertää Rautamallaksen melko kaukaa. Tien varrella on kuitenkin kaksi hollitupaa / kievaria. Eteläisemmän omistaa Hukanmaan rikkain tilallinen Ruben Suurkivi. Pohjoisempaa isännöi Paavali Palopelto. Miesten kerrotaan olevan pahasti riidoissa keskenään, ja syyt juontuvat aikoihin kauan ennen koko tietä ja hollitupia. |
| '''Hukanmaa-kampanja''' |
==Hukanmaa-pelit== |
| Hukanmaa-larppikampanjan ensimmäinen kausi pelattiin 473 - 476 välillä viiden pelin kestoisena. Kampanjan aikana Urho Hukanpäästä tuli Hukanmaan hallitsija. Samalla hän tuli riitaantuneeksi Deinosan-killan kanssa, kun Hukanmaalta löytyi kätkettyjä rikkauksia. Kampanjan ensimmäisen kauden aikana maininnan arvoisiksi hahmoiksi nousivat myös Hukanmaan suurin tilanomistaja Ruben Suurkivi, sekä Hukanmaan rikas oluentekijä Amalia Mallasranta. |
Hukanmaalle sijoittuvia larppeja on pidetty jonkin verran. [[Hukanmaa-kampanja]] pidettiin kahden kauden mittaisena. Lisäksi [[Suurenmoinen sielunsaatto]] oli eräänlainen epilogi [[Hukanmaa 10]]:lle. |