Proppivarasto Sivun toiminnotPoistu muokkaustilastaHuhut:Rajakatse100 Et voi muokata koska, sivu on suojattu ylemmälle tasolleSivuhistoriassa on 0 versiota : Selaa sivuhistoriaa : Näytä viimeisin muokkaus Kirjautumaton käyttäjä, saa muokkaustilastoon lisäyksen 'vieras'1. Huhuja Rajakatseesta -Viljasadosta näyttää tulevan hyvä, ainakin tällä hetkellä alkukesä on suosinut viljan kasvua. Toki paikka paikoin on satanut vähän liikaakin vettä, mutta yleisesti ottaen sadosta odotetaan hyvää. -Kaarlo Kempura järjestää keskikesällä juhlat sen kunniaksi, että on ollut Rajakatseessa 30 vuotta pitämässä tavernaa. Vanhaa piparia 30 vuotta. Huh. Muistakaa onnitella Kaarloa. -Juhlaruokaa on tarjolla ja siitä vastaa pitkään töissä tavernassa ollut Rauha ja Rauhalla on pitkä rivi apukäsiä siinä tekemässä. Ruokaa pitäisi olla riittävästi. Ja juomaa on tarjolla myös. Runkauksilta on Kaarlo ostanut sahtia juhlapöytään ja isäntä Ilmari on lahjoittanut Kaarlolle vahvaa simaa ja olutta. Että ei muuta kuin napa täyteen. -Kaarlo tilasi kuulemma myös ilotulituksen juhliinsa Bokean illusiolta. Hinta oli Savihaaran mukaan 500 kuparia, aika paljon, vaikka onhan Kaarlolla rahaa. -Kaarloa voi onnitella myös siitä, että hänen rouhimonsa on taas toiminnassa ja Savihaaraa siitä, että tuon ei tarvitse enää pyörittää käsikivillä niitä maltaita. Olihan tuo vähän kuumottavaa hommaa Savihaarallekin, kun vouti oli lähettänyt vartijan pitämään kirjaa verotusta varten, että paljonko on jauhettu. Taisi tulla kalliiksi tuokin Kaarlolle, kun tämän kirjaajan palkan maksoi Kaarlo ja palkan määritti vouti. -Ja jos miettii, että tuleeko joku ryöstämään Kaarlon pitopöydät ennen aikojaan, niin Kaarlo on palkannut kaksi Herbertinvartiolaista ja ilmeisesti linnakkeelta on ainakin kaksi sotilasta paikalla, että ei ihan heti pitäisi tulla ongelmia, ja onhan siellä Savihaara, jolla on luuta ja puinen kilpi. -Rajakatseessa keväällä kävi joku isolla kirveellä varustettu nainen, joka sanoi nimekseen Martorelli. Jaaha - on varmaan jotakin sukua sille toiselle suurisuiselle Martorellille. -Keväällä tavernalle iski myös neljä miestä ja yksi nainen aseistettuina, nuo kävelivät tavernaan ja rupesivat juomaan siellä ja rähjäämään. Kohta kaikki olivat kuolleita pitkin mantuja, kun linnakkeelta saatiin apuvoimia ongelmaa ratkomaan. Tämä Martorelli osallistui näiden viiden rosvon lyömiseen, vaikka toki mukana metelissä oli monta muutakin, niin paikallisia kuin kauempaakin. Huhutaan että palkkasotureita oli mukana rosvoja lyömässä, Kendall ja mylläri Jaakko oli myös siellä ja kai vielä joku muukin. Metsästäjä Juhani Oravansurman kerrotaan myös rehvastelleen ääneen yhden rosvon lyötyään. -Rähjätessään tavernassa rosvot väittivät polttaneensa Bokean kylän Nohvatovissa. Valhetta tuo oli, Bokean kylään kyllä iski joku rähinäporukka kevättalvella tai alkukeväästä, mutta ei nuo kylää poltettua saaneet, kertoi Jojopan. Rosvot on nyt kuolleita ja kuopattu, sai pyöveli Harmo töitä, kun raadot pistettiin pariksi päiväksi ensin näytille linnakkeen kulmalle ja sitten pyöveli niitä hautaili. Hauturi Regina ei näihin siis koskenut enää siinä vaiheessa. -Joidenkin weldoonilaisten kerrotaan käyneen uteliaina ruumiita katselemassa, olisikohan ne sieltä jotakin tuttua kasvoa etsiskelleet... -Uusi majatalo Hilpeä Sieppo isäntä Ilmarin mailla on keväällä saanut ensimmäiset asiakkaansa ja toiminnassa se on. Hiukan tuolla ilmeisesti on vielä kehitettävää asioissa, tai ainakin yksi siellä majoittunut ilmaisi tavernalla asian niin, että "majoitus oli vain kasa risuja" ... no - taisi tuo vähän liioitella, ei kai sentään näin, ainakin jos Siepon väkeä on uskominen, niin joku katto oli pään päällä. -Siepon väen kerrotaan järjestäneen alkukesästä omalle väelleen jonkinlaisen illanvieton, missä on tehty ensin töitä ja sitten istuttu iltaa. Eikös sellaisia yleensä talkoiksi kutsuta. Tuon uurastelun seurauksena torpan lähistölle nousi useita telttoja, laavuja ja muita kyhäelmiä. Puhe pelkästä risumajoituksesta taitaakin olla rankkaa liioittelua ja pahansuopaa panettelua. Tai näin ainakin Otson veli sanoo. -Joku laulukilpailukin oli keväällä, se taisi jäädä kesken, kun sinne tavernalle änkesi jotakin metsäläisiä esittämään vaatimuksia, että Gallius Kukko ei saisi pitää peikkoja ja että muutenkin pitäisi mennä pois metsäläisten alueelta, ainakin sieltä Rastikuusesta, missä se uusi vartiotorni on. Pitäisiköhän sitä laulukilpailua jatkaa, kivojahan nämä kisat ovat. -Sieppolaiset ovat puhelleet, että joskus jonkun kisan voisivat hekin järjestää. Sanni ja Otson veli varmaan tuota vetäisi, tai sitten Fleck tai Miina, katsotaan. -Mitenköhän ne metsäläisten vaatimukset, ainakaan mitään ei tiedetä tapahtuneen asian tiimoilta. Joku sotilaspartio kävi Gallius Kukkoa tapaamassa, vai olivatko he vain saattamassa tornilaisia takaisin kotiin. -Mutta ne peikot, onhan tuo jännä, että joku pitää peikkoja ilmeisesti vähän niin kuin kotieläimiä. Ottaisitko itse peikon :-) ... heh ... en taida, oli se kuinka pieni ja söpö tahansa. Ja kun ne tahtoo olla aika isoja. Vaan onhan sillä Sirjallakin se joku laahupensas. Onkohan se vaarallinen? Mitenköhän se pärjäsi talven, pudottikohan se kaikki lehdet ... ja jos pudotti, niin saako niitä kerätä, voikohan niitä syödä, tai keittää niistä kuumaa lehtimehua... -Keskikesän aattona (lauantai siis) on taas näytelmä. Ruija Harppu ja Malfriida ovat sitä järjestämässä. Onkohan Savihaara taas mukana pöhköilemässä, ja Juhani. Ja muutakin ohjelmaa on ilmeisesti juhlien aikaan luvassa, toisena päivänä on Aamun järjestämä kilpailu naisille ja Kaarlon järjestämä tai isännöimä kisa miehille. -Muurarimestari Hugo Lyly Vuoriniitystä kävi keväällä sopimassa Rajakatseessa muurausurakoista ja samalla mennä paukkasi kihloihin juuri Rajakatseeseen saapuneen neidon kanssa. Tämä morsian sattuu olemaan myös pyykkäri Miinan sukulainen, liekö yhtä puhealtis kuin tätinsä. Häiden pitämisestä lienee puheltu jo papiston kanssa. -Hugo on viettänyt Rajakatseessa muuraushommissa nyt alkukesän, Iloisella siepolla ollut aluksi ensimmäisenä ja sitten Orvokkisen tilalla oli joku pikkuhomma. Sieppo toki etusijalla, onhan Hugon morsian Miinan veljentytär ja siten kun Miina Siepon kanssa puuhaa, niin sukulaisuus painaa, ja taisi siinä olla joku etumaksukin maksettu aiemmin, muisteli Savihaarakin asiaa. Mutta Iloisen Siepon saunassa on siis nyt savupiippu ja kuuman veden padallekin siinä on paikka. -Joku Mäyrä vai mikä lienee nimeltään, semmoinen barbaarin tapainen, asustelee Rajakatseen lähimetsissä. Kendall tuon ilmeisesti tuntee. Tämä Mäyrä, niin Savihaara kertoo kuulleensa, että Mäyrä sanoi nähneensä itsensä Ishacan katajassa. "Vai että olisi itse Ishaca katajaan kapsahtanut, kajahtanut tuo Mäyrä on", totesi Savihaarakin. Mutta lähti tuo Savihaara siihen sitten korjaamaan, "mutta älkää sanoko minun sanoneen, pelottavan oloinen kaveri se Mäyrä". -Kempuran rouhintamyllyn korjasi kuulemma koneenrakentajien killan jäsen Margaret Sotarauta, apunaan pieni työporukka. Myös Honkalinnan rikkoutunut katto tuli kuntoon samalla kertaa. Työt tuli valmiiksi aika hiljattain. Kalliiksi varmasti tuli tuo korjailu, kuitenkin. -Sotarautojen suku kuulemma voi myöntää rahalainoja hyviin ja kannattaviin hankkeisiin. Näin Miina ja Savihaara ainakin puhuivat tavernalla. Olivat kuulleet tällaista, mutta mihin tahansa ei kuulemma rahaa löydy. Mutta onhan se hyvä, jos on joku taho, joka voi lainaa järkeviin asioihin myöntää. Rainhardit ovat kuulemma aika ankaria sitten jos ei velkoja saadakaan maksettua, ja vierasmaalaisia. Mahtaisikohan Deinosan kilta innostua tuollaisesta rahanlainaamisesta, heillähän sitä rahaa riittää. -Mitenköhän monta majoituspaikkaa matkaavaisille Rajakatseeseen nousee? Ja tuleeko joskus hetki, että näitä on liikaa. Valvooko kukaan, että montako näitä tänne tulee ja että mitä niissä tehdään. Jaa-a. -Myllärille on apulainen haussa. Palkka lienee 2 kuparia viikossa ja ylöspito, eli ihan rengin palkka, sanoi Savihaara. Jos homma toimii ja mylläriksi joskus ylenee, niin sitten palkkakin muuttuu toki, voisi kuvitella. 2. Huhuja Kerskanperältä -Kerskanperällä jaksetaan ahertaa - Sen ovat huomanneet monet ohikulkijat. Yksinkertainen karjasuojahan rakennettiin kylätalon yhteyteen jo viime kesänä. Nyt kevään aikana sitä on laajennettu. Rakentaminen siis on ainakin Kerskanperällä sujunut suunnitelmien mukaan. Tarkkasilmäisimmät ohikulkijat ovat jopa todenneet, että viime vuoteen verrattuna miehillä alkaa vasara pysymään kädessä jo aivan taidokkaasti. -Vielä kun arvon isännät oppisivat kaskiviljelyn salat, ennen kuin nälkäkuolema korjaa. Viime kesän lopulla kylvetyn rukiin osalta tilanne on onneksi lupaava. Valitettavasti keväällä ohran kylvö meni jälleen pieleen. Jos muistatte, niin viime vuoden keväällähän isännät saivat kiireessään melkein metsäpalon aikaiseksi. Eivät siis päässeet kylvämään ohraa silloin lainkaan. Tällä kertaa ongelma oli päinvastainen. Lähes puolet suunnitellusta peltoalasta ei ollut palanut kunnolla. Alue jäi kelvottomaksi kasaksi epämääräisiä kekäleitä. Rujo näky aivan siinä tien läheisyydessä. Ei kylvö onneksi täysin pieleen mennyt, mutta kyllähän tuo isäntiä varmasti harmittaa. Toivotaan, että ruis tuottaa hyvän sadon, eikä muita vastoinkäymisiä tule. -Isäntä Unton kesäksi saamat upeat sonnivasikat ovat keränneet varsin paljon huomiota ja uteliaita katseita. Kaikki alkoi siitä, kun sateet ja raskaat kuormat pistivät viereisen kartanotyömaan kulkureitit melkoiselle vellille. Työmiehet ahnehtivat hommia eteenpäin, ja kuormia kaatui. Apukäsiä haettiin naapurin isänniltä, jotka lainasivat hommaan myös Kerskaa ja ajuria. Kartanon työmiehet ovat kertoneet työmaata johtavan mestarin olleen Kerskasta kerrassaan hämmästynyt. Oli kuulemma irvailtu jotain avioliitostakin. Unton kerrotaan esitelleen miehelle ylpeänä myös Kerskan jälkikasvua. -Ilmeisesti tämä mestari oli sitten myöhemmin kertonut asiasta eräälle ystävälleen, joka saapui myös katsomaan Kerskaa ja vasikoita. Tämä ystävä tosin oli isäntä itsekin - joku ilmeisen varakas tilallinen. Tässä tulee tietää, että toinen Unton vasikoista on melkoinen yksilö, joka voi hyvinkin kasvaa jopa Kerskan veroiseksi siitoseläimeksi. Vierailijan kerrotaan tehneen vasikasta Untolle ehdollisen tarjouksen. Unto kasvattaisi sen sukukypsäksi, ja sitten se siirtyisi tälle isännälle 600 kuparin hintaan, jos on terve. Tuollaista hintaa ei ikinä härästä tai tavallisesta sonnista saisi, eli isäntä ostaisi siinä nimenomaan tätä Kerskan erinomaista sukulinjaa omaan jalostustoimintaansa. Tieto on tullut luotettavasti joltain Kerskanperän asukkaalta jollekin kartanon rakennusmiehelle. Aivan siis ensikäden tietoa. Mutta tahtookohan Unto myydä? Iso on raha, mutta kyllähän se Unton karjan ja Kerskan erityisyyttä heikentäisi. -Rajakatseen isäntä Basil kun kuuli Kerskanperän isännän Unton saamasta tarjouksesta 600 kuparia siitossonnista, oli itsekseen mutta ääneen puhunut, että "minulta lähtisi tuohon hintaan kaksikin sonnia, olivat kuinka pulleassa kunnossa tahansa, kukahan hullu kaupunkilainen tuonkin hinnan on tarjonnut." 3. Huhuja Vuoriniitystä ja Bokea-järven eteläpuolelta -Freda Sotarauta kuuluu arvostelleen kauppiaskillan johtajan Arvo Rautakiven pukeutumista temppelissä alkukesästä. Ehkä tuo vaatetus oli vähän epäsopiva niinkin arvokkaalle henkilölle, paljasjaloin oli liikkeellä, ennen kuulumatonta. Mutta pitääkö sitä niin kovaan ääneen asiasta huomautella. Arvo Rautakivi taisi oppia kyllä läksynsä tässä, eikä häntä kaupungilla paljain jaloin ole nähty sen koommin. Arvo kuulemma piti lämpimällä säällä paljasjalon kulkemisesta. Kauppiaiden killan jäsen Urho Porsonen oli ollut Arvon mukana ja kun Urho oli koettanut puolustella toverinsa paljasjalkaisuutta, oli Freda verrannut Urhon ulkonäköä hänen sukunsa myyntituotteisiin, eli sikoihin. Urho oli kuitenkin vain todennut, että "antaapi olla" ja kaksikko oli poistunut Vuoriniityn jalokiveen viiniä nauttimaan. -Kerrotaan, että Vuoriniityn erään majatalon oveen olisi lyöty veitsellä lappunen, jossa luki vain "varokaa Suutaria." Lisäksi lappusessa oli verisiä kädenjälkiä. Kuka tuon lapun oli tuonut, ja miksi, ei tietoakaan. Kyseisen majatalon pitäjä on ainakin lisännyt majatalonsa vartiointia, noin toistaiseksi. -Samaten parin Vuoriniityn pohjoispuolisen maatilan torpan oveen on käyty alkukesän öinä iskemässä veitsellä kiinni irtileikattu kukonpää. Myös kukko- ja kanavarkauksia on maatiloilla tapahtunut, ja muuta ilkivaltaa. Mitä ilmeisemmin metsäläiset ovat olleet asialla. Miksi he tuollaista häiriköintiä harjoittavat, ei ole varmuutta. Mutta joitakin kaupunkilaisia huvittaa tällainen viestintätapa, viesti puukolla kiinni oveen. Siinähän kohta puukkosepätkin rikastuvat, jos tapa yleistyy kaupunkilaisten keskuudessa. -Huhutaan Koskalan maaherran asemiesten tehneen ylimääräistä verotusta uuden kuninkaantien alueella väkivaltaisin keinoin. Maaherra Frederic Koskala ei ole antanut mitään julkilausumaa asiasta ja mahtaako antaakaan, ei ole Frederikin tapaista selitellä asioita. Kenellä verotusoikeus tuolla uuden kuninkaantien alueella on, lienee vielä vähän epäselvää ja kannattaako niitä nyt vielä verottaa, kun vasta ovat sinne asettuneet. Onko tässä mitään järkeä. Tieto näistä verotuksista on kulkenut mm. tienrakentajien mukana Olyihin ja siitä sitten eteenpäin. Kuulemma Koskalan vaakunan kuvakin oli yhteen portinpieleen laitettu kai kuvastamaan, että tämä on Koskalan maata ja verotusoikeuden piirissä. -Karhukoin päämies on asiasta nostanut kysymystä ja kerrotaan, että hän on kartanollaan kovaan ääneen puhunut vievänsä asian ruhtinaalle, jos tähän ei selvyyttä saada. Ongelma asiassa toki on siinä, että kuka hallinnoi Bokea-järven eteläpuolta ja uuden kuninkaantien alueita. Kuningas ei ole nimittänyt vielä ketään alueen johtoon. -Työt edistyvät uudella kuninkaantiellä pohjoisesta etelää kohti rakennettavalla tien osuudella. Kevään levottomuudet työmaaväen jouduttua kavallusyrityksen kohteeksi on saatu tasoiteltua, mutta Vuoriniityn ruhtinaan näennäinen vitkastelu tuomion julistamisessa ja toimeenpanemisessa saattaa pitää tyytymättömyyden kytemässä vielä pitkään. -Kuoppakansa, työmaan väen erämaassa kohtaama erikoinen metsäläisheimo, on osoittautunut rauhalliseksi. Nämä metsäläiset asuvat paikoillaan, vaikkakin lähinnä turveseinäisissä maakuopissa ja luolissa. Kuoppakansan asutusten lähellä on nähty myös selviä merkkejä sikojen metsäkasvatuksesta. Työmaan työnjohtajat ovatkin joutuneet kieltämään näiden puolivillien possujen metsästyksen, mutta vaihtokaupat ovat sallittuja. Ja kun metsäläinen on valmis vaihtamaan lihavan porsaan veitseen tai kuluneeseen vasaraan, on työkaluista pidettävä työmailla tarkkaa kirjaa. 4. Huhuja eteläisestä Mahtivuoresta -Suomurajan kaupungin alkukesä on ollut turhan lämmin, kostea ja haiseva, kun kaupungin vanhaa satama-allasta on kuivattu ja vuosikymmenien märkä saasta on jäänyt aurinkoon kuivumaan. Mudan seasta on vedenpinnan hiljaa laskiessa paljastunut kaikenlaista. Vanhoja laivanhylkyjä, useita ihmisten ja eläinten jäänteitä sekä yhdestä purettavasta aallonmurtajasta kymmenkunta kistopatsasta. -Väliaikainen pitkien laitureiden avulla toimiva laivojen purkupaikka on toiminut kelvollisesti, mutta ei tietystikään niin hyvin kuin oikea satama. Kauppiaat ja varsinkin sataman ahtaajat ovat olleet nyreissään. Kaupunkilaiset toivovat että altaan kuivaruoppaukseen päästään syksyllä ja samalla hellittäisi myös kaupungin kokonaan peittävä hajukin. -Jokainen kaupungin asukas (talon omistaja), renki, miespalvelija ja irtolainen on kuulemma velvoitettu töihin urakkaan tai korvaamaan työpanoksensa muuten. Ehkä Vuoriniityn muuritkin saataisiin tällaisillä talkoilla rakennettua, jos ruhtinas vaan antaisi luvan rakentaa ne. -Kuninkaallisten hovihankkijoiden koplan kohtalo, jonka on väitetty törkeästi väärinkäyttäneen asemaansa ja kiristäneen ja uhkailleen kilpailijoitaan, on ollut monen kauppiaan huulilla myös pohjoisessa. Hovi on nimittänyt kuulemma ryhmän kirjureita ja kiltojen edustajia tutkimaan väitöksiä. Koplan keinot ovat olleet hurjia, mutta ilmeisesti moni Suomurajan kauppiaista pelkää kuninkaan nykyisin suosiman Deinosan jalokivikillan hyötyvän tästäkin. -Etelän Deinosan kivikiltaa Suomurajan satamatyöt ovat haitanneet enemmän kuin pienempiä toimijoita. Sataman suurimpana käyttäjänä kilta on myös joutunut osallistumaan urakan kuluihin. Onhan näillä tietysti nykyäänkin millä mällätä, mutta pohjoisessa halutaan tietää, valuuko myös Vuoriniityn kiltatalon rahoja etelän sataman altaaseen. -Kuningas on kerännyt paljon irtopisteitä hovihankkijoiden koplan tihutöiden jälkipyykissä. Hän on kuulemma luvannut syyllisille kovia rangaistuksia ja korvauksia uhreille. Myös kaupungin ulkopuolella sijaitsevien hovin yksityisten puistikoiden avaaminen kaupunkilaisille pakopaikaksi hajulta on saanut kiitosta. -Hajavirstan kaupungin alkukesä on mennyt ilman suurempaa draamaa. Kaupungin tunnetut ase- ja haarniskasepät kilkuttelevat tasaiseen tahtiin varusteita monelle eri taholle, kun naapurivaltion sotatoimet kannustavat kaikkia hamstraamaan tappokaluja. -Kaupungin ?Runkorannalla?, laivanrakennuspaikkana tunnetulla isolla kivikkorannalla on ollut kuulemma kiireitä. Monet laivanomistajat suunnittelevat telakointia laivoilleen talvella, uudet isommat purjeet ovat ilmeisesti todistaneet hyötynsä ja vanhoihin paatteihin tarvitaan isommat mastot. Niinpä rantaviivaan onkin ilmeisesti alkanut ilmestyä isoja tukkipinoja ja köysikasoja odottamaan syksyn mittavaa telineurakkaa. -Hajavirstan kaupungin kuulumisista kauppiaat ja muut matkalaiset kertovat, että keväällä käyty kahakka rosvojen ja erään kauppiaan vartijoiden välillä on ollut iso puheenaihe yllättävän pitkään. Varastopiha kaupungin reunalla muuttui verilöylyn näyttämöksi, kun talven vartiohommia tehneet palkkasotilaat yllättivät joukon hyvin varustettuja rosmoja pahoissa aikeissa. Soturit eivät olleet mitään laiskanpulskeita yövahteja, vaan kokeneita sotureita ja eivät antaneet armoa. -Simonidien ritarikunnan ritarit ja muut asetaidoistaan kuuluisat soturit eteläisessä Mahtivuoressa ovat kuulemma kohisseet koko alkukesän uudesta tulokkaasta Hajavirstan ritarihuoneen vierashuoneistolla. Ilmeisesti Hurjaviinin lähialueelta on nimittäin saapunut sikäläinen kuuluisa miekkailunopettaja ja kaksintaistelija Ludowig. Tulkin kautta tämä jo iäkäs ja arpinen soturi on huhujen mukaan ilmoittanut etsivänsä kuolemaa kunniallisessa kaksintaistelussa. -Ilmeisesti mestarimiekkailija tekee hidasta kuolemaa ja Hurjaviinissä kukaan ei enää uskalla haastaa ukkoa, kerrotaan. Nyt hän onkin tullut pohjolaan etsimään kelvollisia ja rohkeita taistelijoita. Muutamassa viikossa on jo hurjimpien huhujen mukaan kaksi nuorempaa Simoniden ritaria kuollut yrittäessään haastetta. Ritarin kunnia ei salli kunniallisen haastajan haasteesta kieltäytymistä, mutta tunnettu miekkamestari ei onneksi voi haastaa ketä tahansa mittelöön. Tarina ei kerro, onko tämä miekkamestari aatelismies. Jos ei ole, niin ritari toki voi ylenkatsoa hänen haasteensa. -Mestarin vanavedessä saapui ilmeisesti kirjava joukko vedonlyöjiä ja ihailijoita ja tämä pieni joukko ei ole helpottanut kohua, koska heillä tuntuu olevan kova tarve hehkuttaa mestariaan ja kertoa tästä hurjia tarinoita. Mestari on näiden ihailijoiden mukaan uhannut tappavansa kaikki pohjolan itseään asemestareiksi kutsuvat, ellei löydä kelvollista vastusta itselleen. Onko näiden hännystelijöiden kertomukset puoliksikaan totta toki jää kuulijan arvailtavaksi. -Ruhtinas Simonide, Hajavirstan hallitsija ja simonidiritarikunnan suurmestari, ei kuulemma ole ollut kovin innoissaan asemestarin vierailusta, vaikka se onkin periaatteessa suurikin kunnia. Monet ritarikunnan jäsenet ovatkin huhujen mukaan saaneet komennuksen erilaisiin tehtäviin herransa syrjäisimmille läänityksille. Tämä ei tietysti miellytä kaikkia ritareita. Mutta onko tämäkin kertomus vain miekkamestarin hännystelijöiden suunpieksentää, ei tiedä. -Jotkut väittävät, että Suomurajan kaupungin kuivuvan satama-altaan liejun seasta olisi löytynyt myös aikamoinen aarre. Eräs laivanhylky, joka tunnistettiin tarkoituksella aallonmurtajan perustaksi upotetuksi sotalaivaksi, 'Juilonkilveksi', vuosikymmenien takaa, joutui kuninkaallisten virkamiesten ja sotaväen tarkkaan syyniin, kun sen ruumasta paljastuikin kaupungin innokkaiden nuorten tutkimusretkillä jätteiden ja hiekan sijaan kymmeniä kirstuja. Sotilaat eristivät laivanhylyn lähistön ja pian siellä olikin ilmeisesti joukko neniään nyrpisteleviä virkamiehiä tonkimassa mutaisia arkkuja. Mitään ei kuulemma löytynyt, mutta se saattaa olla pelkkä vale. -Suomurajan kaupungin lähistöllä on ollut öisin liikkeellä outoja porukoita. Nämä huppuihin sonnustautuneet hiipparit ovat liikkuneet kylien ja maatilojen reunamailla pienet lyhdyt kädessään, kuin etsien jotain. Mistään kummituksesta ei kai voi olla kyse, sillä nämä sakit ovat kuulemma jättäneet jälkiä märkään hiekkaan ja pellonreunoihin. Ovatko nämä vakoojia vai pelkän mielikuvituksen tuotetta? 5. Huhuja Nohvatovista -Martorelli purki koulutusleirinsä kesäkauden alkupuoliskolla ja lähetti leirissä olleet joukot etelään tukemaan kuningas Anselmi II:n hyökkäystä kohti Drottningshamnia. Jojopan on tämän vahvistanut, joten sinänsä huhusta ei ole kysymys. Melkoinen joukko sinne kuitenkin palkkasotilaita lähti? Kuinkahan käy? -Sotilaiden keskuuteen on Mahtivuorenkin puolella pesiytynyt huhu, että kevättulvat olisivat haitanneet ennen Martorellia lähteneitä Vardakovin joukkoja. Nämä ovat kuulemma jumiutuneet johonkin etelään ja joutuneet metsästämään itse ruokansa ja lopulta ostamaan järjettömillä hinnoilla ruokaa Martorellin miehiltä, kun nämä vardakovilaiset ovat tavoittaneet. -Kapakoissa puhutaan, että Vardakovin joukkojen lähtiessä paikalle tuotu jonkin verran väkeä etelästä. Nämä ovat olleet varsin ylimielisiä ja Vardakovia väheksyviä alkuun, mutta pian huomanneet, ettei eroja Vardakovin ja Nohvatovin välillä juuri ole. Nämä ovat myöhemmin asettuneet ja laineet laantuneet. -Rajan pinnassa liikkuu huhua, että Weldoonin likellä olisi tulossa isännän oikeuksia myyntiin. Vielä asiaa ei ole Vardakovista julkaistu, mutta tämä tuskin on muuta kuin ajan kysymys. Kukakohan noitakin oikeuksia ostaa... -Vardakovin paremman väen keskuudessa arvuutellaan, onko Vardakovin alueella tulossa myös kartanolle tilukset tarjolle. Tällä tuettaisiin Vardakovin sotakassaa. Useampikin olisi tällaisesta mahdollisuudesta kiinnostunut. -Isännät tietävät kertoa, että Vardakovissa paikoin sadossa olisi epäonnistuttu ja joukot olisivat vieneet liikaa ruokaa mukaansa. Tämä ei ole vielä yleiseen mielialaan vaikuttanut mitenkään, mutta toki jonkinlaista pelkoa on uudesta nälänhädästä Vardakovissa. -Matkalaiset tietävät myös kertoa, että Varda-järveltä on saatu tänä vuonna poikkeuksellisen suuria saaliita. Suurimmilla kaloilla ruokkii perheen useamman päivän ajan ja onpa pari kalastusvenettä kaatunutkin, kun niin täynnä on verkot olleet. Toivottavasti tykkäävät kalasta Vardakovissa... -Etenkin toreilla tiedetään kertoa puolestaan, että joukkojen vaihtumisen yhteydessä rikollisuus pyrki nostamaan päätään. Rosvouksia oli enemmän, mutta nämä on kiinniotettu ja hirtetty. Rikollisaalto taittui normaaliin melko nopeasti eikä tämä ole normaalia suurempia ongelmia aiheuttanut. -Nuotioilla puhutaan myös, että bokealaiset haluavat linnoittaa kylän kunnolla. Tähän saakka kylässä ei linnoitteita ole ollut, mutta viime vuosien tapahtumat lienevät vaikuttaneet mielialaan. Muutenkin hiukan vainoharhaista sakkia on liikkeellä pitkin Bokeaa, koska kylään nyt usein hyökätty sisällissodassa ja sen jälkeen. Muukalaisia mulkoillaan ja ihmiset kuuntelevat tarkoin, onko jollakin jotain tekemistä tulevien kurjuuksien kanssa. Itse Bokean kylässä kevään hyökkäyksen vauriot on jo korjattu. -Vardakovin suurruhtinas Vetano kuuluu pärjänneen amiraalin toimessaan mainiosti. Kauppiaiden keskuudessa liikkuu paljon huhuja siitä, että Drottningshamnin merisaarto pitää yllättävän hyvin, eikä salakuljetustakaan ole kuulemma juuri ollut kauppasulun ohi. Joko Vetano on oikeasti pätevä ja ansaitsee tämän ?pohjoisen kapinan kukistaja? nimityksen tai sitten hänellä on oikein päteviä alaisia, joita tämä kuuntelee. -Merimiesten keskuudessa taas juorutaan, että joku onneton olisi yrittänyt kiertää saartoa liian läheltä. Tämän laiva olisi nyt kaapattu ja kapteeni hirtetty oman laivansa mastoon varoitukseksi muille. Lopulta lasti oli takavarikoitu ja laiva upotettu. -Nohvatovin varsinainen armeija pääsi lähtemään liikkeelle hiukan myöhässä, mutta marssii tällä hetkellä kohti Drottningshamnia. Joukoissa on mukana osasto Vardakovin Sotavelhoja, jotka huonekuntineen marssivat pääjoukon osana. -Drottningshamnin paroni on joidenkin tietojen mukaan saanut kaupungin asukkaita värväytymään yllättävän sankoin joukoin kaupungin armeijaan. Nuotioilla ihmetellään, kuinka näin moni on liittynyt joukkoihin? Onko syynä se, että paronin puoliso, entinen Nohvatovin kuningatar, on varastoinut ruokaa ja tarvikkeita paronin palatsiin? Kaupungin varastot kuulemma ovat huonolla tolalla, mutta palatsissa ruokaa on. -Kapakoissa juorutaan, että Nohvatovin armeija olisi pienellä joukolla marssinut myös itään koukatakseen. Tuo joukko kuitenkin olisi joutunut taisteluun peikkojen kanssa. Lupputuloksesta on yhtä monta juorua, kuin on kertojiakin. -Kansan keskuudessa liikkuu tieto, että joku olisi jäänyt kiinni levitettyään huhua kuningas Anselmi II:n kaatumisesta sodassa jo ennen sen alkamista. Kyseessä tämän tyypin mukaan oli salamurha. Huhu todettiin pian perättömäksi ja moinen kansankiihottaja mestattiin näyttävästi Vardakovissa. -Yleisesti puhutaan kuninkaan joukkojen olevan varmasti melko lähellä Drottningshamnia heti keskikesän jälkeen tai niitä aikoja jopa. Tietoja taisteluiden alkamisesta ja sujumisesta odotetaan tottakai suurella mielenkiinnolla. Etenkin Vardakovin puolella, mutta myös Vuoriniityssä huhutaan paremman väen jopa lyöneen vetoa tämän hyökkäyksen lopputuloksesta. -Kauppiaiden keskuudessa kiertää huhu, että Vardakovin keskikesän markkinat olisivat normaalia suuremmat. Rainhardtit ovat kuulemma ostohousut jalassa odottelemassa, mitä kaikkea voisi etelään viedä kaupattavaksi. -Samat juorut kertovat myös, että Vardakovin suurmarkkinoiden ajaksi olisi tullimaksuja alennettu Mahtivuoren ja Nohvatovin välillä, jotta tavaraa saadaan enemmän liikkeelle. -Matkalaiset kertovat nuotioilla, että Kannon ja Bokean välisellä rajanylityspaikalla olisivat molempien puolten sheriffit yksissä tuumin laittaneet tullimaksuja myös omiin taskuihinsa. Ihme sakkia... Voit jättää lyhyen viestin syistä, mitä tai miksi artikkelia on muokattuMuokkaaja Kirjoita tähän kenttään (muokkaa) Esikatselu