Rajakatse 93

Et voi muokata koska, sivu on suojattu ylemmälle tasolle

Sivuhistoriassa on 0 versiota : Selaa sivuhistoriaa : Näytä viimeisin muokkaus

Kirjautumaton käyttäjä, saa muokkaustilastoon lisäyksen 'vieras'

Kesäkausi oli jälleen koittanut Rajakatseessa. Tavernakin oli ollut jo pitkään auki. Eräänä alkukesän päivänä alkoi taas kerran tapahtua erikoisempia asioita.

Edellisenä päivänä tavernalla oli myrskynnyt ja kaksi puuta oli kaatunut. Pihakalusteet ja tavernan räystäs olivat saaneet osumia puista, mutta muutoin päästiin vähällä. Läheisen naisparantolan työläinen Kauko pilkkoi kaatuneita puita pienemmiksi.

Rajakatseen linnanherra oli vastikään vaihtunut. Uusi linnanherra Gonrad oli ottanut Rajakatseen linnakkeen haltuunsa, ja väki toivoi hänen saapuvan tavernalle esittelemään itsensä. Muutama paikallinen oli linnanherran lyhyesti linnakkeella jo nähnytkin. Linnakkeen henkilökuntaa oli tavernalla, koska Gonrad oli häätänyt palvelusväen pois jaloista sillä välin, kun hän keskustelee upseerien kanssa. Näin Pyykkäri-Miina kertoi. Savihaara puolestaan kertoi saaneensa lopullisen porttikiellon koko linnakkeelle. Syytä hän ei kertonut, mutta varmaan se sikojen ruokien syömiseen liittyi, niin arveltiin.

Bardeja oli paikalla runsaasti. Rajakatseessa tuttu Vidas kuljeskeli tavernalla. Varmaan hänkin oli kiinnostunut Gonradista. Paikalla oli myös edelliseltä kesältä tuttu Malfriida sekä aivan uusi bardi Edvin. Hirtämättömien palkkasoturijoukko oli myös saapunut tavernalle. Soturi Akseli tuli myös tavernalle. Hän oli kuullut, että Gonrad oli kuulemma sanonut, ettei linnakkeella tai tavernalla palkkamiekkojen palveluksia enää kaivattaisi. Miten muka linnakkeen omat sotilaat mihinkään riittävät? Eihän niitä taaskaan ollut kuin yksi tai kaksi tavernalla, eli palkkasotureita oli selvästi enemmän.

Metsäpolulta alkoi nousta oudon väristä savua. Asiaa mentiin tutkimaan. Polkua pitkin saapuivat sotavelho Jaama, Zharin mestari Lotus palvelijansa kanssa sekä Deinosanin vanha uutosjuomamestari Simo. Simo oli humalassa, kuten tavallista. Jaama kertoi rosvojen käyneen heidän kimppuunsa. "Ei niistä hölmöistä jäänyt kuin kengät." Väki väistyi tulijoiden tieltä. Jaama ja varsinkin Lotus tunnettiin Rajakatseessa arvaamattomina. Jopa bardi Edvin otti jalat alleen pelkkien huhujen perusteella.

Pappi Serpent puhutteli hiljaiseen tapaansa tulijoita. Samoin Deinosanin mestari Hellevi. Jaama ja Lotus kävivät tiukkaa keskustelua tavernan edessä. Joitain loitsujakin taisivat siinä heitellä, mikä sai väen vetäytymään kauemmas. Lopuksi Lotus yllättäen halasi Jaamaa. Lotuksen ja Jaaman keskinäisistä väleistä on ollut vaikka mitä juoruja liikkeellä, eikä tämä ainakaan vähennä juoruja. Jaama sanoi lähtevänsä linnakkeelle tapaamaan Gonradia tämän kutsusta. "Sinulla on muita puuhia", hän sanoi Lotukselle.

Lotus, Hellevi ja Simo alkoivat sitten puuhailla jotain kummallista jonkun värikkään lyhdyn kanssa. Se Hirttämättömien kapteeni liittyi myös velhojen seuraan. Jotakin tämä joukko tuntui kovasti etsivän tavernan ympäristöstä.

Pappi Sirja ja Melinan sisaret olivat taas avanneet Melinan pyhätön.  Sirja kutsui väkeä hiljentymään, kuten tavallista. Kyllä siellä pyhätöllä muutamia ihmisiä taas kävikin.

Tavernalle saapui oudon näköisiä ihmiseläimiä. Ei niitä paremminkaan osattu kuvata. Ne karjuivat ja murisivat epäselvästi ja ne olivat aseistettuja. Neljä niitä oli. Pian oli tappelu käynnissä. Ylivoima murskasi nämä oudot olennot nopeasti. Velhotar Lotus ei kiinnittänyt tapahtumaan aluksi mitään huomiota.

Kun tilanne oli jo ohi, hän alkoi läksyttää paikallisia. Ne ihmiseläimet olivat kuulemma tulleet Zharin mestarien killasta. "Ne on ihan kilttejä. Ne eivät vaan osaa teidän kieltänne. Varmasti ne ei aikoneet pahaa!"
Tavernan väki ei ollut samaa mieltä. Kovasti kinattiin, kuka veti aseen ensin. Paikallinen mies, Justus, haavoittui hyökkäyksessä pahasti, mutta muutoin ihmiset pääsivät vähällä. Tällaista se on kun Lotus on Rajakatseessa, niinpä niin.

Neljä outoa ruumista tästä jäi jäljelle. Ne kerättiin pois. Zharin mestarien väki kävi tiettävästi hakemassa ruumiit myöhemmin.

Metsästä kuului karjuntaa ja eläimellisiä huutoja. Lotus ja ne hänen etsijäkaverinsa lähtivät etsimään äänien alkulähdettä. Metsässä oli lisää noita ihmiseläimiä. Lotus sai ne lähtemään alueelta. Toivottavasti ne palasivat sitten takaisin sinne Zharin mestarien kiltaan. Lotus kertoi olentojen tulleen "portin takaa", mitä se tarkoittaakin. "Me ei saada sitä porttia enää auki. Ne alkaa kyllästyä odottamaan." Lotus sanoi etsivänsä "taivaskiviä", joiden avulla portti saataisiin taas auki. Se portti oli kuulemma siellä heidän killassaan.

Bardi Edvin esitti useita lauluja. Suuren suosion sai ainakin "Linnanherra ja kastellaani" -laulu, joka kertoi aika pistävään sävyyn aateliston ja rahvaan elämän eroista. Toinen suosittu laulu kertoi Paltamonista, eikä lainkaan kunnioittavaan sävyyn. Muitakin lauluja oli, mutta nämä kaksi laulua bardi sai esittää moneen kertaan. Ehkä hieman yllättävää oli, että Rajakatseen papit Serpent ja Sirja eivät sanoneet mitään Paltamon-laulusta. He eivät toki ole Paltamonin suuria 
kannattajia, se tiedetään, mutta Paltamon on silti ylipappi, kuten Serpent itse on usein muistuttanut.

Lotus kävi keskustelua paikallisten nuorukaisten ja bardi Evinin kanssa. Hän halusi "kokeilla" jollakulla jotain. Ei hyvä ajatus, ei tosiaan. Lotus lupasi maksaa hänelle, joka suostuu. Kolme nuorta miestä kävi kovaa keskustelua keskenään. Lopulta yksi heistä oli valmis suostumaan. Edvin yllytti häntä koko ajan. Hinnasta ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen. Lopuksi Lotus heitti taian Edviniin, joka jähmettyi. Sitten Lotus lähti paikalta. Bardi toipui kyllä pian 
jähmetyksestään ja huusi kaikille, miten mahtava kokemus se olikaan ollut! Olisi kuulemma pitänyt suostua Lotuksen kokeiluihin.

Bardi Edvin näki papitar Sirjan halailemassa Kendalin kanssa. He ovat toki kihloissa, mutta eivät vieläkään naimisissa. Paikalliset tiesivät kertoa, että syy oli siinä, ettei Kendal ollut vielä saanut naimalupaa Sirjan vanhemmilta. Mahtaako moista koskaan saadakaan, moinen pohjoisen barbaari? Kendal on toki Rajakatseessa ihan pidetty kaveri. Bardi kuitenkin innostui. "Papitar ja barbaari! Tässähän on mainio laulun aihe!"

Tavernalle saapui hienosti pukeutunut mies sotilassaattueessa. Hänen kuulutettiin olevan linnakkeen uusi vouti Rufus Kraakku. Vouti ilmoitti, että linnaherra Gonrad ei alennu tulemaan juhlimaan rahvaan kanssa. Lisäksi hän ilmoitti, että linnakkeella ei saa enää yöpyä muut kuin linnakkeen oma väki. "Kehotamme alueen talonpoikia tarjoamaan majoitusta matkalaisille. Siitä saa ottaa maksun. Sen lisäksi, että linnakkeella ei majoiteta enää ulkopuolisia, siellä ei myöskään varastoida muiden tavaroita. Kempuran viinitynnyrit on kannettu linnakkeen ulkopuolelle. Hän toimittakoon ne pois. Me tyydyimme vain poistamaan ne linnakkeelta sen sijaan, että olisimme takavarikoineet ne. Linnakkeen varustusta tullaan parantamaan. Tämä tarkoittaa, että veroja nostetaan ja veronkantoa tehostetaan." Vouti sanoi jäävänsä tavernalle, jos tulee kysymyksiä.

Vai sellainen linnanherra ja sellainen vouti. Ei vaikuttanut hyvältä. Lisäksi vouti kehotti tarkkailemaan naapureita. "Jos huomaatte muilla enemmän verotettavaa, niin ilmoittakaa siitä. Asiallinen ilmoitus huomioidaan niin, että teidän omaa verotustanne kevennetään joksikin aikaa."
Mitä tuo sitten käytännössä tarkoitti? Väki alkoi heti juoruta, että isännät Ilmari ja Jurkama alkavat varmasti kilpaa ilmiantamaan toisiaan voudille.

Bardi Vidas tarjoutui Kempuran kirjanpitäjäksi auttaakseen häntä saamaan viinitynnyrit taas hallintaan. Vouti ihmetteli, oliko bardilla todella taitoa ja valtuuksia toimia kirjanpitäjänä, mutta ilmeisesti hän hyväksyi järjestelyn.

Bardi Edvin puolestaan joutui pulaan voudin kanssa. "Linnanherra ja kastellaani" -laulu oli kuulemma rienaava. Seuraavasta esityksestä häkki heiluisi, vouti sanoi. Tämä esti Edviniä laulamasta lavalla, mutta kyllä hän silti yritti laulua vielä tavernan sisällä esittää, mutta voudin kasvot ilmestyivät ikkunaan. "Ihan kun olisi kuullut sen laulun. Tuuliko se kaikui rajan takaa?", vouti kysyi pisteliäästi.
"Minä oli juuri laatimassa uusia sanoja. Uudet sanat alkavat näin: 'Oli linnanherra ja kastellaani, jota linnanherra aina suojeli!' Näin se alkaa. Pitää jatkaa vielä."
"Hyvä!"
"Olipa lähellä", Edvin totesi voudin mentyä. "Ei enää tuota laulua tänään."

Edvin sanoi oleskelevansa Rajakatseessa ainakin keskikesään asti. Keskikensän juhlissa esitettäisiin sitten uusia lauluja "Papitar ja barbaari" nyt ainakin. Ja Klemensistä pitää kuulemma tehdä laulu. Edvin oli jo kuullut hänestä paljon, eikä varmasti hyvää. Väki huomasi senkin, että Edvin vaikutti olevan kovin kiinnostunut bardi Malfridasta. Varmaan vaan ammattisalaisuuksia halusivat vaihtaa. Se oli varmasti oikein hyvä syy tarjota Malfridalle yöpaikkaa.

Puheet Klemensistä, siitä Paltamonin kätyristä, kiihtyivät nopeasti. Väki muisti sekä Klemensin touhuilemisen Kempuran saunalla, oman vaimonsa kanssa mutta silti, sekä vaimon ja ison muun joukon joukkoitsemurhan Rajakatseessa silloin neljä vuotta sitten. Vain Klemensin lapsi jäi siitä verilöylystä eloon. "Ja se kehtas vielä nimetä sen poikansa Kaarloksi, kun se oli Kaarlon saunassa alulle pantu! Näin ne kertoo! En kyllä arvosta!", Kempura räyhäsi.
"Ja miten ihmeessä se mokoma kaheli sai pitää sen lapsen?", ihmeteltiin tavernassa. Ainakin Klemens silloin poistui sieltä itsemurhpaikalta lapsen kanssa. Klemensin tai pojan nykyistä olinpaikka ei tiedetä, mutta ainakin viime kesänä Klemens kävi Rajakatseessakin Paltamonin asioilla. Lasta ei silloin nähty, eikä hänestä puhuttu.

Vouti Kraakku kertoi etsivänsä uutta tullimiestä linnakkeelle. "Jokainen lukutaitoinen ja nuhteeton mies voi paikkaa hakea", vouti sanoi. Vouti taisi itse ehdottaa sotaveteraani Kurjelle, että tämä hakisi tullimiehen paikkaa.

Illan hämärtyessä väki alkoi sitten hajaantua tahoillensa.

Voit jättää lyhyen viestin syistä, mitä tai miksi artikkelia on muokattu

Muokkaaja Kirjoita tähän kenttään (muokkaa)

Rajakatse Fantasia ry

Proppivarasto

Rajakatse 93

Esikatselu