Rajakatse 94

Et voi muokata koska, sivu on suojattu ylemmälle tasolle

Sivuhistoriassa on 0 versiota : Selaa sivuhistoriaa : Näytä viimeisin muokkaus

Kirjautumaton käyttäjä, saa muokkaustilastoon lisäyksen 'vieras'

Keskikesän juhlan aika oli koittanut ja Vanhalla Piparilla pyöri monenlaista väkeä, myös nohvatovilaisia aatelisia Vardakovista. Sandra Peinar oli, taas kerran, pystyttänyt telttansa tavernan viereen, koska kolme vuotta edellisestä Pyhän Seintzin päivästä oli taas mennyt. Aikoivat kuulemma taas järjestää kulkueen päivän kunniaksi. Se nyt on niitä zadalaisten juttuja.

Osattiin sitä Derecasin väen puolellakin: Melinan pyhätön ympärille oli tehty "Hiljaisuuden polku". Sellainen hieno polku, jonka varrella oli monia kauniita ja hienoja ajatelmia. Harmi vaan, ettei tuosta polusta saanut mitään irti, ellei osannut lukea niitä polun varrelle laitettuja kylttejä. Kyllä sitä polkua useampi kehui, mutta kun suurin osa paikallisista ei osaa lukea, niin olikohan tuo polku vähän turha?

Bardeja oli taas kolmin kappalein liikkeellä: Vidas kertoi edelleen toimivansa Kempuran kirjanpitäjänä, Malfrida kertoi järjestävänsä näytelmän keskikesän päivänä ja Edvin, taitelijanimeltään Vartti-bardi, esitti taas hauskoja laulujaan. Hän kertoi saaneensa "Papitar ja barbaari" -laulunsa valmiiksi. Se pitäisi kuulemma kuitenkin esittää ensimmäiseksi Sirjalle ja Kendalille, ennen kuin sitä voi esittää muille.

Sepän vaimo Aamu järjesti jälleen Kätevä neito - ja Kätevä emäntä -kilpailut, missä naiset saivat kilpailla käsitöissä ja leipomuksissa. Kätevä neito -kilpailun voitti Kaarina leipomallaan pullalla ja kirjotulla vyöllä. Kätevä emäntä -kilpailun voitti Hilpi leipomallaan pullalla ja neulomallaan laudeliinalla. Taverna-apulainen Ruska sen sijaan hylättiin kilpailusta kun kävi ilmi, että hän oli ostanut pullapitkon muilta ja vain maustanut sen itse. Suolalla maustettu pullapitko tosin ei ollut kenenkään mieleen muutenkaan.

Paikalle saapui koreasti pukeutunut P-mies. Joku Paltamonin lähettiläs hän oli. Lahjoitti ison summan rahaa Melinan pyhätölle. Miksiköhän? Melkein kunniatonta papitar Sirjalta ottaa ne rahat vastaan, mutta toisaalta se Paltamon on ylipappi kuitenkin.

Vartti-bardi alkoi kysellä rahaa, että hän esittäisin P-laulun tuolle P-miehelle. Useampi hänelle maksoi, ja hän kertoi sitten P-miehelle haluavansa esittää laulun juuri hänelle. Bardi nousi lavalle ja alkoi soittaa. Tilanne ei miellyttänyt kaikkia. Sirja yritti saada bardin lopettamaan ensin sanallisesti vaatimalla ja sitten viemällä bardin laulukirjan. Soitto ja laulu jatkui tästä huolimatta.

Lopulta P-mies yritti hyökätä bardin kimppuun. "Rienaaja!", hän huusi kovaan ääneen.
Kauko ja Kurki pysäyttivät P-miehen. P-mies raivosi, että onko tällainen pilkka muka sopivaa? Miksi kukaan ei vaientanut bardia? Noh, Rajakatseessa saa kyllä etsimällä etsiä Paltamonin kannattajia. Bardi itse korosti, että hän ei ollut kertaakaan laulussaan maininnut Paltamonia nimeltä. Eipä niin, mutta P-nauhan ainakin, sekä papin joka kirjoitetaan P:llä. P-mies sanoi haastavansa Vartti-bardin kaksintaisteluun. Edvin-parka meni siitä aivan solmuun. Väki vähän ihmetteli, että voiko ilveilijän haastaa kaksintaisteluun?
"Laki kieltää ylempänsä haastamisen, mutta ei alemman tai ilveilijän haastamista", totesi Serpent.
Niinpä se taitaa olla. Jaakko Mylläri tarjoutui Edvinin esitaistelijaksi. P-mies oli kuitenkin jo häipynyt. Sanoi menevänsä valittamaan linnakkeelle. Mutta onko se haaste nyt sitten edes voimassa, kun Edvin ei ehtinyt edes vastata siihen? "Pelkuri P-mies häipyi paikalta", väki naureskeli.

Vartti-bardi Edvin päätyi Sirjan vaatimuksesta jalkapuuhun joksikin aikaa, koska hän oli aiheuttanut ongelmia ja kieltäytynyt tottelemasta papistoa. Sirja sanoi, että hän halusi välttää konfliktia Paltamonin miesten kanssa. Sellaisen Vartti-bardi oli kyllä aiheuttanut. Kansa oli silti vahvasti Edvinin puolella.

Kempura järjesti Rouheat äijät -kilpailun. Kilpailuun osallistuivat Kurki, Kauko, Kaapo Kalamies, isäntä Naali sekä Juhani Oravansurma. Juhani tosin sanoi haluavansa tulla kutsutuksi tästä eteenpäin Kalmansurmaksi, koska hän on kuulemma niin kovasti epäkuolleita murskannut. No, loppuillasta liikanimi oli jo muuttunut muotoon Kalmaoravansurma.

Ensimmäinen tehtävä oli etsiä tuoppeja Kaarlon tekemän kartan mukaan. Kurki, Juhani, Kauko ja Naali löysivät tuoppeja. Niiden sisällä oli kuulemma papereita, joiden kirjaimista muodostuisi sana. Kaikki paperit vaan eivät olleet enää tallessa. Mitäpä muuta sitä voi odottaa, kun väki lähtee kaatosateessa jopa Rajakatseen hautuumaalle tuoppeja etsimään. Ei siis saatu kuulla, mikä sana olisi muodostunut. Juhani ja Kurjella oli myös jotain kinaa tuopeista. Hyvä ettei se tappeluksi kuitenkaan mennyt, vaikka lähellä taisi olla.

Seuraavaksi piti olla "Paskanheittoa". Kempura ripusti P-nauhan tavernan seinään. "Tähän pitää osua kävyllä. Nyt tyyli ratkaisee, ei mikään muu", Kempura ohjeisti.
Bardi Malfrida sai toimia tuomarina. Kauko, Juhani ja Naali heittivät käpyjä P-nauhaa kohti. Kurki sen sijaan otti kävyn käteensä, käveli P-nauhan viereen ja löi kävyn moukarillaan murskaksi P-nauhaa vasten. "Piti osua. Ei kukaan käskenyt heittää!"
Malfrida ilmoitti voittajiksi Kaukon ja Kurjen.

Viimeisessä osassa piti sitten kehua kaveria. Malfrida oli edelleen tuomarina. Tämän osion voitti Kauko, varsin selvästi. Kurki vaikutti enemmän haluavan kuulla kehuja itsestään, kuin kehua muita. Ensimmäinen palkinto meni siis Kaukolle. Se oli yö Honkalinnassa täydellä ylöspidolla. Toinen palkinto oli matka Hurjaviiniin, mutta ilman ylöspitoa. Se meni siis Kurjelle. Pystyykö hän todella ottamaan tuota palkintoa vastaan? Saamme varmasti kuulla myöhemmin.

Vouti Rufus Kraakku tuli paikalle mukanaan neljä sotilasta ja epäsiisti mies, jota syytettiin parantolan tuhopolton yrityksestä. Rikos oli tehty papiston ylläpitämää parantolaa vastaan, joten mies vastasi teostaan papiston tuomioistuimessa. Serpent toimi tuomarina ja vouti Kraakku syyttäjänä. Mies laitettiin esiintymislavalla seisovaan häkkiin ja oikeudenkäynti pidettiin siinä julkisesti. Pyöveli Harmo oli myös saapunut jo paikalle.

Itse oikeudenkäynti oli nopea ja selkeä. Kauko kertoi pysäyttäneensä miehen itse teosta. Muutkin todistajat kertoivat kuulleensa miehen huudelleen kapinaa ja vallankumousta sekä kuolemaa väärän kuninkaan palvelijoille. Kukaan ei ilmoittanut haluavansa puolustaa syytettyä. Syytetty itse halusi vastata. "Jokainen syytetty saa itse vastata syytteisiin", Serpent totesi.
"Syytätte minua siitä, että yritin polttaa parantolan. Se on vankila, jossa te pidätte viattomia. Yritin polttaa sen. Mutta teillä ei ole oikeutta tuomita minua. Vain kuninkaan väellä on se oikeus. Tässä maassa on vain yksi kuningas ja se ei ole Juilo, ei kukaan heistä, ei ole ollut, eikä tule olemaan!"

Hetken hiljaisuuden jälkeen Kraakku puhui: "Hän tunnusti syyllisyytensä vanki... siis parantolan tuhopolton yritykseen. Hän yllyttää yhä kapinaan, eikä osoita mitään katumusta!"
"Eikö tuo miesparka ole hullu?", huusi joku katselijoiden seasta.
"Oli hän hullu tai ei, niin rikokset ovat vakavat ja osoittavat määrätietoisuutta", Serpent totesi. "Minulla ei ole muuta vaihtoehtoa, kun todeta syytetty syylliseksi tuhopolton yritykseen ja kapinaan yllyttämiseen. Rangaistus on kuolema. Rangaistusta ei kuitenkaan panna toimeen tänään, vaan vasta keskikesän jälkeen."

Äkkiä saatiin tieto, että parantola oli todella sytytetty tuleen oikeudenkäynnin aikana. Parantolasta oli karannut useita hoidokkeja, joista ainakin kaksi saapui tavernalle sekavana hihitellen. Sitten alkoi kaaos. Kaksi miestä kävi voudin kimppuun miekoin. Joku kolmas mies antoi rikolliselle veitsen, jolla hän vapautti kätensä, mutta hän oli yhä häkissä. Häkkiä vartioinut sotilas vetäytyi äkkiä kauemmas, jolloin hän oli turvassa. Turhautuneena syytetty vanki viilsi oman kurkkunsa auki.

Voudin kimppuun käyneet miehet surmattiin, mutta kolmas mies, se joka antoi veitsen vangille, pääsi pakoon. Äkkiä joku nainen iski voutia tikarilla niskaan ja juoksi pakoon. Hän pääsi uskomattomasta teostaan huolimatta karkuun. Vouti selvisi hengissä, juuri ja juuri, kiitos Serpentin ja Zada-pappi Aorun. Pahat vammat hänelle silti varmasti jäi. Tuskinpa hänestä enää voudiksi on.

Kolme ruumista jäi. Pyöveli Harmo oli raivona, kun ei päässyt teloittamaan vankia. "Minä hoidan nyt nämä ruumiit, onko selvä? Saa näistäkin nyt edes jonkinlaisen maksun, vaikka paljon pienemmän kuin teloittamisesta."

Illemmalla tavernassa ihmeteltiin julkisesti suureen ääneen Kempuran tilejä. Kempuran kirjanpidossa oli kuulemma 7000 kuparin vaje 10 vuoden ajalta; niin ainakin kirjanpitäjä Vidas sanoi. Tavernan väki oli kyllä nopeasti sitä mieltä, että tuollainen vaje se syntyy helposti Kempuran omasta juopottelusta. "No voihan se olla, kun mulle ei edes se halvin kalja tai viina ei kelpaa."

Paikalla kävi peikko. Tai peikkoa se omituisen näköinen ja omituista kieltä murissut olento eniten muistutti. Yhteistä kieltä ei löytynyt, mutta peikko vaikutti olevan kovin kiinnostunut Kempuran paikoilleen lahonneista kärryistä. Sanni arveli peikon haluavan kärrynraadon pyörät. Kaipa sillä oli oman kärryn pyörät hajalla. Väki yritti irrottaa kärrynraatoa, mutta se oli helpommin sanottu kun tehty, sillä osa kärrystä oli hautautunut, osa lahonnut ja osa oli puun alla. Sanni yritti pyytää peikkoa palaamaan aamulla. Peikko piti meteliä, mutta lähti sitten matkoihinsa tyhjin käsin. Hyvä näin. Edellisellä kerralla, kun peikkoja tavernalla nähtiin silloin loppusyksystä 475, siitä tuli aika tappelu. Onneksi tuo ei vaikuttanut haastavan riitaa. Kyllähän sitä ihmeteltiin, että mitä se peikko täällä päin muutenkaan liikkuu.

Yöllä Serpent ja Sirja julistivat juhlarauhan. He mainitsivat myös, että zadalaiset viettäisivät huomenna Pyhän Seintzin päivää. Juhlarauha koskisi myös sitä. Kyllä sitä yöllä silti vielä ihmeteltiin, miksi zadalaisten piti Rajakatseeseen tunkea ja tuoda vielä joitain ruumiinosia mukanaan. Pyhäinjäännöksiä, muka! Hautuumaalle ruumiinosat kuuluvat.

Aamu valkeni sitten rauhallisena. Paikalle saapui joitan nohvatovilaisia lisää. Esimerkiksi Rajakatseessa aikaisemminkin tavattu Bokean illusion mies Kyrillos. Otson veli tiedusteli häneltä, onko koko Bokean illusion kiltaa edes olemassa; Nohvatovin bokean levottomuudet olivat tuttu uutinen Rajakatseessa ja Bokean illusion kiltatalo tiedettiin tuhotun. Kyrillos kuitenkin vastasi itsevarmasti, että Bokean illusion kilta on edelleen olemassa ja se toimii edelleen Nohvatovin Bokean kylässä. Lisäksi Kyrillos sanoi olevansa Bokean illusion kiltamestari. "Vanhat mestarit pakenivat. Vain urheimmat jäivät. Me Bokeaan jääneet rakensimme kiltatalon uudelleen ja minut valittiin johtajaksi."

Bardi Malfrida järjesti näytelmän. Siinä esiintyivät hänen lisäkseen renki Önjavi, piika Raisa, piika Ruija Harppu sekä Savihaara. Näytelmä kertoi ystävyydestä, itsekkyydestä ja uhkapeleistä. Savihaara esitti sekä vaunujen ajajaa, että metsäläistä. Homma meni ihan hyvin, paitsi kun näytelmän lopussa toinen, Önjavin esittämä, päähenkilö oli hävinnyt rahansa ja miekkansa uhkapelissä ja joutui siis kohtaamaan Savihaaran esittämän metsäläisen ilman asetta, niin Savihaara löi, oikeasti, Önjavia päähän puupampulla. Siinä oli sitten näyttelijällä taju kankaalla. Muut näyttelijät huutelivat Önjaville. Heräsihän mies sitten kun sai kipollisen vettä päälleen. Önjavi tosin yritti toivuttuaan käydä Savihaaran kimppuun, joka pakeni paikalta. Önjavi saatiin houkuteltua jatkamaan näytelmää, ja saatiinhan se näytelmä loppuun asti sitten kunnialla.

Vartti-bardi esitti tavernassa sen "Papitar ja barbaari" -laulunsa. Se oli aika... mielenkiintoinen. Kuulemma Sirja ja Kendal olivat pitäneet siitä, tai ainakaan eivät olleet suuttuneet. Edvin oli kuitenkin kuulemma joutunut lupaamaan, että hän ei enää esittäisi P-laulua Rajakatseessa, ainakaan tänä keskikesänä.

Peinarin väki kokoontui sitten siihen Pyhän Seintzin kulkueeseensa. Sitä ennen he kuitenkin esittelivät halukkaille Seintzin sormea. Sellaiseksi ne sitä mötikkää väittivät, mutta jos se Seintz 300 vuotta sitten eli, niin kuka sen tietää? Noh, väki lähti ritari Raavenan johtamana kulkueena sitten metsään päin. Sitä ennen he pysähtyivät vanhan huussin raunioilla. Oli se Seintz ollut kuulemma niin avulias kaveri, että oli kolme päivää huussia tyhjentänyt, kun se oli jo ihan yli äyräidensä silloin 300 vuotta sitten tulvinut. Kahdessa muussakin paikassa se kulkue pysähtyi, mutta ne paikat olivat metsässä poissa muiden silmistä.

Kulkueen jälkeen Peinarin seurue vetäytyi omaan telttaansa. Sinne se Vartti-bardikin kutsuttiin. Taisipa hän se P-laulun sitten kuitenkin nohvatovilaisille esittää. Bardin sana on aina ostettavissa.

Naisten piiri juoni omiaan nuotiokatoksella. He aikovat kuulemma laatia listan kaikista naimattomista ja leskistä, jotta niitä ruvetaan nyt sitten porukalla naittamaan. Otson veli otettiin tähtäimeen. "Se on ollut leski jo vaikka kuinka kauan. Jos ei Otson veli ensi keskikesään mennessä löydä uutta vaimoa, niin mehän järjestetään sille semmoinen! Ei sitten Sannin kavereita tällä kertaa, eihän?" Otson veli pitäisi siis saada uudelleen naimisiin viimeistään ensi keskikesää seuraavana keskikesänä. Mutta hänelle annettiin piirissä aikaa vain ensi keskikesään etsiä itse itselleen vaimo.

Väen keskuudessa kiersi myös huhu, että Sirja ja Kendal aikoivat avioitua ensi keskikesänä. Ainakin Kempura kertoi tarjoavansa tynnyrillisen viiniä, jos häät toteutuvat. Olisihan se jo todellakin korkea aika.

Päivä päättyi sitten rauhallisissa tunnelmissa. Eikä se peikkokaan palannut, mistä oltiin ihan tyytyväisiä.

Voit jättää lyhyen viestin syistä, mitä tai miksi artikkelia on muokattu

Muokkaaja Kirjoita tähän kenttään (muokkaa)

Rajakatse Fantasia ry

Proppivarasto

Rajakatse 94

Esikatselu