Rajakatse XCIX - 99

Et voi muokata koska, sivu on suojattu ylemmälle tasolle

Sivuhistoriassa on 0 versiota : Selaa sivuhistoriaa : Näytä viimeisin muokkaus

Kirjautumaton käyttäjä, saa muokkaustilastoon lisäyksen 'vieras'

Hieman viileänä alkukesän päivänä Vanhalla Piparilla sattui ja tapahtui.

Vouti Rufus Kraakku piti jotain kovin tärkeää puhetta linnakkeella. Kertoi esimerkiksi, että jos majoistushommat eivät ala sujua tilallisilta paremmin, Rajakatseeseen perustetaan oikea kestikievari, ja tilallisilta viedään matkalaisten majoitusoikeus pois. Sopivaa jatkoa linnakkeella yöpymisen kiellon päälle. Voudin puheen vuoksi sotilaat sekä Kempura ja Savihaara olivat linnakkeella. Aivan kuin Rajakatseeseen saapuneet roistot olisivat tienneet tämän. Tavernalle saapui viisi aseistautunutta roistoa humalassa ja rehvakkaasti. He valtasivat tavernan ja sanoivat vievänsä rahat ja juovansa juomat sekä syövänsä ruoat. Turha kuulemma estellä, sillä muutoin he polttaisivat koko tavernan. Kokemusta kuulemma oli jo Nohvatovin Bokean kylä polttamisesta. Tavernalla ei juuri ollut aseistautunutta väkeä. Herbertin vartija Anselmi Seinäpuro oli se tavernan palkattu vartija. Hän lähti juoksujalkaa linnakkeelle apua hakemaan.

Avun tulo kesti kauan. Rosvot riehuivat tavernassa ja olivat jo pois lähdössä. Silloin Kempura tuli paikalle yhdessä kahden palkkasoturin, Hirttämättömien Kapteenin ja Satakielen, kanssa. Anselmia ei näkynyt. Rosvot naureskelivat tavernan edessä tulijoille. "Aseistetun eukon lähettivät tänne, vai?", viitaten Satakieleen. Paikalla koko ajan olleet Jaakko Mylläri ja Juhani Oravansurma iskivät silloin yhden roiston takaapäin maahan. Rosvojen nauru lakkasi ja he yrittivät perääntyä. Kapteeni huusi jotain, mitä seurasi valonvälähdys. Yksi roisto huusi, minkä jälkeen Satakieli iski hänet miekalla maahan. Mikähän temppu se oli? Oli mikä oli, niin tämä riitti muille roistoille, ja kolme jäljelle jäänyttä yritti paeta sekasorrossa. Kapteeni, Satakieli ja Mylläri erottivat yhden roiston tovereistaan ja surmasivat hänet kahden juostessa pakoon. Anselmi ja barbaari Kendall tulivat myös paikalle ja lähtivät pakenijoiden perään. Rosvot hajaantuivat. Kendall ja kaksi vihdoin paikalle tullutta vartijaa lähtivät jäljittämään yhtä metsään paennutta. Toinen roisto jäi kompuroimaan hakkuujätteen sekaan, kun valitsi väärän suunnan pakenemiselle. Kapteeni ja Satakieli surmasivat hänet. Kendall kertoi myöhemmin, että se viideskin roisto oli surmattu. Ryöstösaalis löytyi yhden kuolleelta roistolta. Se oli kyllä niin mitätön, että Kempura itse jopa sanoi, ettei siitä olisi kannattanut taistella. Ehkä ei, mutta taloja polttavia roistoja ei pidä sääliä. Ei, vaikka Nohvatovin maita olisivatkin polttaneet.

Sanni oli tilanteen rauhoituttua taas vauhdissa. Ensin hän kutsui kovaan ääneen kaikkia esiintymislavan luo. Miksi? Hän halusi esitellä uutta turkishuppuansa. "Miksi tämä esitys? Aiotko myydä tuon?", kysyttiin. "No en varmasti myy! Vastahan mie sen Fleckiltä sain!" Että ihan vaan piti esitellä. Niinpä. Myöhemmin taverna-alueella Sanni halusi kovasti esitellä pyykkäri Miinan veljentyttöjä, tai ainakin yhtä heistä, kaikille. "Kato nyt kun on komia naama!" Veljentytöt Maruna, Meirakas ja Mielikki olivat ensi kertaa Rajakatseessa, mutta heti saivat kavereita.

Joku Bokean illusion tunnusta kantava nainen, Bibulus tai mikä lie, kävi pitkiä keskusteluja Kempuran kanssa. Kaupitteli esitystä keskikesän juhlaan. Ilmeisesti Kempura sellaisen osti. Muutoin hän herätti kovin vähän huomiota, mikä on harvinaista illusionisteille. Tavernalla pyöri myös Katti Kultakääty, Deinosan-mestari Gallius Kukon henkilökohtainen kurtisaani omien sanojensa mukaan. Tavernalla hän toimi Gallius Kukon edustajana. Eipä ole Kukolla suurta häpyä. Kovasti se Kultakääty tuntui joitain asioita hoitavan.

Muurarimestari Hugo Lyly oli tullut Rajakatseeseen. Paljon olisi töitä tarjolla. Kempura halusi hänet muuraamaan viinikellariaan. Kempura yritti selittää, miten homma pitäisi tehdä. Ei kannattaisi mestaria neuvoa. Hugo tosin oli varsin pitkämielinen mies. Koneenrakentajakillan Margaret Sotarauta oli myös palannut. Hän oli saanut Rajakatseen myllyn kuntoon ja näin pelastanut Jaakko Myllärin myllärinoikeuden. Margaret ja Jaakko kaulailivat jälleen katoksessa, kuten viime syksynäkin. Kempura halusi järjestää heille häät keskikesällä. Hän oli ehdottanut samaa jo syksyllä. Margaret vastaili vältellen. Ilmeisesti Sotaraudan suku ei pitänyt Jaakko Mylläriä tarpeeksi varakkaana tai arvovaltaisena sulhasena.

Kempura halusi myös kovasti Sotaraudan tulevan korjaamaan hänen omaa myllyään, tai siis mallasrouhimoa. Savihaara oli kuulemma jotain tunaroitunut, minkä vuoksi yksi rouhimon siipi oli mennyt Honkalinnan katon läpi. Kysyttäessä Savihaara ei omien sanojensa mukaan muistanut tapauksesta mitään, mutta jotenkin se lapa sinne katolle päätyi. Ilmeisesti oli Savihaara puuhaillut rouhimolla kovalla tuulella ja kovassa kännissä. Kovien neuvotteluiden jälkeen Kempura sai Margaretilta lupauksen tulla korjaamaan rouhimo. Margaretin pitäisi suunnitella korjaus ja hankkia korjaajat paikalle. Kempura lupasi maksaa kaikki kulut.

Isäntä Naali tivasi Kempuralta, että miten olutmaltaiden nyt käy, kun rouhimo on rikki. Hänellä oli pellollinen maltaita tulossa, mitkä Kempura oli aiemmin tilannut. Kempura vakuutti, että tietysti hän ne silti ostaa. Hän mainitsi, että maltaita rouhitaan nyt käsikivillä. Tämä päätyi tavernalla pyörineen vouti Kraakun korviin. "Käsikivet ovat kiellettyjä!" Maltaiden rouhiminen käsikivillä hyväksyttiin sitten, kunhan ei jauhoa tule. Vouti sanoi lähettävänsä miehen vahtimaan rouhintaa. Kempuran pitäisi kuulemma maksaa palkkaa tarkastajalle tästä.

Kempura lupasi maksaa muutakin. Sanni ilmoitti, että Fleck ja Anselmi toimisivat tavernan vartijoina keskikesällä. Mutta keskikesällä on aina niin kiireistä, niin siitä pitää maksaa enemmän. Ensin puhuttiin viidestäkymmenestä kuparista, sitten sadasta ja lopuksi kahdesta sadasta kuparista, siis per naama. Ja päälle ylöspito ja juhlajuomat. Ja Kempura allekirjoitti moisen sopimuksen! Täysin järjetön hinta vartioinnista, kun kohtuullinen on pikemminkin 10 kuparia päivältä ylöspidolla. Herbertin vartijoille varmaan jonkin verran enemmän, mutta ei nyt tuollaisia summia. Mistähän Kempura on nyt näin paljon rahaa saanut?

Tuttu metsäläinen Nopsajalka tuli jonkun kaverinsa kanssa pyörimään paikalle. Haistoivat varmaan Kempuran palkkaamien ruonpaistajien ruoan. Joku siitä osan metsäläisillekin antoi.

Sanni huuteli Juliaa metsässä. Tämä Julia, uusi tuttavuus Rajakatseessa, oli joku aseistettu nainen, ilmeisesti palkkasoturi. Miksi Sanni häntä metsässä huuteli? Siellä oli Fleckin rakentama laavu. Tosin ei sitä kyllä laavuksi voinut kutsua. Fleck kertoi, ettei hänellä ollut ollut työkaluja, ja puiden kaataminen oli sekin kiellettyä. Siispä laavu oli vain kasa risuja kasattuna jotenkin. "Jos voitat laulukilpailun, niin saat nukkua tuolla. Kannattaa miettiä, haluaako voittaa." Julia sanoi kuitenkin, että jos kyseessä on kilpailu, hän haluaa voittaa. "Rakennan sitten itse paremman laavun."

Sanni kutsui sitten väkeä tavernan edustalle kuuntelemaan laulukilpailua. Julia lauloi ensimmäisenä. Kertoi tehneensä laulun paikallisista sotilaista. Melkoista pilkkaa se oli, osuvaa pilkkaa kyllä. Pitkässä laulussa kerrottiin sotilaasta, joka puolusti vain omaa tuoppiaan. Kovin tutulta kuulostaa, kyllä. Miinan veljentyttö, varmaan Mielikki, lauloi lyhyen rakkauslaulun. Kaunis oli tytöllä ääni. Sanni sanoi oman äänensä olevan kuin ruosteinen sarana "Mutta eihän se minnuu laulamasta estä!" Eikä estänytkään. Vanha kunnon Kaljaa-laulu innosti kyllä väkeä.

Metsästä alkoi kuulua huutoa. Sinne meni aseistettua väkeä. Paikalle tuli ryhmä metsäläisiä. Sanoivat puhuvansa Gorthagin puolesta ja halusivat jonkun rautaväen johtajan paikalle. Vouti Rufus Kraakku tuli paikalle ja sanoi kuuntelevansa. Metsäläiset vaativat Rastikuusen varustuksen purkamista, joka oli kuulemma heidän maillaan. Lisäksi he vaativat kaikkien rautaväen hallussa olevien peikkojen luovuttamista heille. Vain Kukon väellä oli tiettävästi hallussaan peikkoja. Selvästi heillä oli vihaa Kukon kanssa. Vouti Kraakku ei selvästikään vakuuttunut metsäläisten uhosta, mutta sanoi vievänsä viestin eteenpäin. Metsäläiset lähtivät metelöiden tiehensä.

Metsäläisten joukossa oli myös joku mies, joka oli tavernatyöntekijä Kalevi Hopealehdon tuttuja. Ei selvästikään metsäläinen, vaan ihan ihmismies. Ei tuntunut itsekään tietävän, miksi hän metsäläisten porukassa liikkui. Siitä huolimatta hän lähti samassa seurueessa pois tavernalta.

Kun häiriköivät metsäläiset olivat lähteneet, aikoivat Nopsajalka ja hänen kaverinsa myös lähteä. Yksi Miinan sukulaistytöistä, ehkä Maruna, lähti kulkemaan heidän mukanaan metsään päin Miinan huudellessa äänekkäästi hänen peräänsä. Jotkut kävivät hakemassa hänet pois metsäläisten luota. Nopsajalka kavereineen häipyvät. Tyttö vaikutti poissaolevalta. Miina halusi pappi Serpentin tutkivan tytön. Myös Greta Kukko, Galliuksen veljentytär joka kertoi olevansa parantaja, tarjoutui auttamaan. Tiettävästi tytöstä ei mitään outoa kuitenkaan paljastunut. Teeskentelikö vaan, jotta saattoi paremmin selitellä typerään käytöstään tädilleen?

Miten siinä laulukilpailussa oikein kävi? Voittajaa ei taidettu häiriköinnin vuoksi koskaan julistaa. Zada-pappi Aoru kuitenkin arvosteli Julian laulua avoimesti, eikä mitenkään ystävällisesti. Julia ei tästä pitänyt. "Jos ette olisi pappi, niin saisitte vastata!" "Minä olen luopunut aseista vakaumukseni vuoksi." Muut paikallaolijat rauhoittelivat Juliaa. Julia lipsautti jossain vaiheessa olevansa Martorellin sukua, sen ei hyvällä tavalla kuuluisan Martorellin sisko. Hänhän oli puhunut perheliiketoimista. Hän oli siis itsekin mukana palkkasoturitoiminnassa.

Miinan veljentyttöä Mielikkiä, varmaankin, yritettiin saada tavernaan töihin. Kenenköhän ajatus tämä oli? Mielikki teki kyllä Kempuraan hyvänkin vaikutuksen, sillä hän toi Kempuralle täysiä tuoppeja ihan nuotiokatokseen ja käteen asti. Tästä tulee vielä sanomista tavernan väeltä.

Sanni alkoi taas huudella väkeä kokoon lavan eteen. Tällä kertaa ei tuntunut väki liikkuvan. Lopulta väkeä tuli ainakin jonkin verran. Sanni kertoi yhden Miinan sukulaistytöistä, Meurakas luultavasti, kihlautuneen muurarimestari Hugo Lylyn kanssa. "Häitä odotellaan nyt! Jospa vaikka keskikesällä." Melkoinen järjestelijä tuo Sanni. Kempura olisi kovasti halunnut Hugolle ja hänen morsiamelleen hääjuhlajärjestelyitä myydä. Mielikki, varmaan, lauloi siskolleen onnittelulaulun.

Tavernalla pyörivistä silmäätekevistä pitää vielä mainita Zada-pappi Jojopan ja Deinosan-mestari Hellevi. He käyttäytyivät rauhallisesti koko illan.

Vähitellen se väki siitä sitten omille teilleen alkoi hajaantua illan pimentyessä.

Voit jättää lyhyen viestin syistä, mitä tai miksi artikkelia on muokattu

Muokkaaja Kirjoita tähän kenttään (muokkaa)

Rajakatse Fantasia ry

Juhlavuosi 2025

Proppivarasto

Rajakatse XCIX - 99

Esikatselu