Aateliset

Vain Nohvatovin ja Mahtivuoren pohjoisosien aateliset on määritelty
nimeltä. Etelässä aatelisia lienee enemmän, koska Nohvatovin kuningas on Nohvatovissa
ja Mahtivuoren kuningas on Suomurajassa. Etelän aateliisista on määritelty vain muutamia.
Vuonna 471 Mahtivuoren kuningas on nimeltään Jalko III ja Nohvatovin
kuningas on nimeltään Anselmi. Anselmin nuorempi veli Vetano on [[Vardakovin
suurruhtinas]], mutta asustaa Nohvatovissa ja ei ole koskaan käynytkään
Vardakovissa. Vuoriniityn suurruhtinas on siis Geofrius VII.

Pohjoisen loput ylemmät aateliset vuonna 471

Mahtivuoren aateliset:

-Koskala, vapaaherra (maaherran toimessa)
-Karhukoi, vapaaherra (maaherran toimessa)
-Ballendorf, vapaaherra (aatelissuku pyrkii kiillottamaan tahriutunutta nimeään)
-Wilhard, vapaaherra, (Rajakatseen linnoituksen linnanherra)

Nohvatovin puolen aateliset:

-Mikael, ruhtinas (suurruhtinaan sijalla Vardakovissa)
-Vagemor, vapaaherra (maaherran toimessa)
-Valtamäki, vapaaherra (maaherran toimessa)
-Alex, vapaaherra (Bokean linnakkeen linnanherra)
-Roker, vapaaherra (Weldoonin linnakkeen linnanherra)
-Romanned, vapaaherra (alempi)

Toimivista voimakivikaivoksista

Suurimmat käytössä olevat esiintymät ovat Vardakovin ja Vuoriniityn vieressä.
Lisäksi suurempaa kaivostoimintaa on Ragavassa. Pieniä toimivia kaivoksia
omilla alueillaan on voimakivisuvuilla Koskala, Karhukoi, Romanned, Vagemor
ja Valtamäki. Heillä on kuitenkin lisäksi pieniä osuuksia kaupunkien
kaivostoiminnasta. Syy heidän kartanoidensa sijainnille on
voimakiviesiintymän olemassaolo sillä kohden.
Vardakovin ja Vuoriniityn esiintymät ovat rikkaimmat sitten Nohvatovin
ja Suomurajan esiintymien ehtymisen. Näiden ei oleteta ehtyvän vielä
moneen moneen kymmeneen vuoteen, vaikka niistä on kaivettu jo monta
kymmentä vuotta suurella teholla.