Bokean kokous
Kirjoitettu syksyllä 1997
Kirjoittaja: Juha Pere
Rajakatse fantasia ry
Paikka Nohvatovin puoleinen Bokean kylä ja aika on vuosi 312 jälkeen
Mahtivuoren ensimmäisen kuninkaan kruunauksen.
Bokean kokous
1. Valmistautuminen
Talvi-illan pimeys ja kylmyys on langennut Nohvatovin Bokean kylän ylle.
Tuuli vinkuu hirsisten talojen nurkissa ja pöllyttää pakkaslunta monista
kinoksista. Kylän useiden talojen savupiipuista leijailee kuitenkin lämmin
savu ja ilmeisesti kaikesta huolimatta asiat ovat suhteellisen hyvin kylässä.
On ilta ja sen vuoksi kylän raitilla ei pitäisi olla ketään liikkeellä
varsinkin, kun ilma on tuulinen ja pyryinen. Kuitenkin kaikesta huolimatta
kaksi paksusti pukeutunutta miestä kahlaavat hangessa eteenpäin kohti erästä
suurempaa taloa kylän laidalla. He ovat pian perillä ja juuri ennen kuin
kumpikaan heistä ehtii tarttua oven kahvaan, lennähtää ovi auki. Oven toisella
puolella on kodikkaan lämmintä ja sisäpuolella oleva hymyilevä parrakas mies
on pukeutunut kovin kevyesti. Päällään hänellä on tummanharmaa kaapu. Mies
tervehtii tulijoita ja heidän sisälle päästyään sulkee nopeasti paksun
ulko-oven. Päästyään sisälle tulijat alkavat välittömästi rapsia ja
koputella itsestään lunta eteiseen ja kuoriutua päällimmäisistä vaatteistaan.
Sisällä jo ollut parrakas mies virkkoo heille poistuessaan sisemmälle
taloon:
-Kaikessa rauhassa Paako. Sitten kun ehditte. Muut ovat jo valmiina,
mutta kiirettä ei ole.
Vanhempi ovensuussa olevista miehistä kumartaa aavistuksen ja vastaa:
-Kiitoset. Olemme tuota pikaa valmiit.
Mies katoaa ja kaksi muuta jäävät ottamaan päällimmäisiä turkiksia
päältään. Vanhempi alkaa valistaa nuorempaansa:
-No niin poikani. Nyt on suuri päivä, mutta se ei tarkoita, että mikään
asia sujuisi sen helpommin kuin ennenkään. Pääasia on, että ei itse
lankea lokaan, vaikka muut siinä kuinka rypisi.
Poika laitellen vaatteitaan naulakkoon, missä muitakin vaatteita näyttäsi
olevan:
-Niinpä niin, ei saa itse lämmetä, vaikka toinen huutaisi naama punaisena.
Vanhempi jatkaa itsekin vaatteitaan naulakkoon ripustellen:
-Vaikka kuinka kuumana kävisit, et kuitenkaan voita ketään. Vain suurimmilla
on varaa rähjätä, eikä se heillekään ole aina ihan viisain ratkaisu.
Poika hiukan hihittelee itsekseen, mutta ei vastaa mitään. Isä huomaa
pojan huvittuneisuuden ja hiukan on siitä näreissään:
-Poika, sinä naureskelet nyt minun puheilleni, mutta tunnen sinut. Kun
ensimmäisenä joku nälväisee sinua tai minua, olet sinä pystyssä
ja naama punaisena huutamassa typeryyksiä vastaa. Muista nyt, että sitä
sinä et tee.
Poika hiukan koettaa peitellä typerää hymyään ja vastaa tottelevaisesti:
-En tee, en tee -minä puhun vain jos kysytään.
Isä saa kaikki vaatteensa naulakkoon ja suoristelee päällään olevaa
siniharmaata kaapua puhellen pojalle:
-Se ehkä olisikin parasta, mutta muista, että sinun tulee itsekin olla
jonakin päivänä täysvaltainen jäsen ja silloin sinun on osattava itse
puhua ja esittää ajatuksia.
Poika myös saa päällysvaatteensa naulaan ja alkaa oikoa päällään olevaa
siniharmaata kaapua vastaten hiukan nälvien:
-Esittää ajatuksia, hankkia liittolaisia ja juonia killan rahoja
kaverille kanssa.
Isä painaa päätään ja katsoo alaspäin mietiskellen raskaasti:
-Valitettavasti tämä on sellaista ja valitettavasti killan rahoja
kähmittiin silloin aikaisemmin törkeästi, mutta toivottavasti nämä
kuviot eivät toistu enää täällä.
Isän jäädessä hiukan ajatuksiinsa poika astuu askeleen sisälle ja
virkkoo isälleen:
-Eiköhän aleta mennä. Muut odottelee.
Isä ei vastaa mitään ja lähtee poikansa perään.
Miesten eteen avautuu noin kymmenen metriä pitkä ja kaksi metriä leveä
käytävä, jonka seinät ovat hirttä. Seinillä on kankaisia seinävaatteita
ja joitakin maalauksia, joissa on aiheena kaikissa joku vanhahko mies.
Käytävän vasemmalla puolella on suunnilleen keskellä ovi ja oikealla
myös samalla kohtaa. Muualla käytävässä ei ole ovia ja käytävän päädyssä
onkin vain pöytä ja muutamia tuoleja, mutta yhtään ihmistä ei siellä
ainakaan tällä hetkellä näytä olevan. Käytävää valaisevat muutamat
kynttilät, mutta se on aivan täysin riittävä valaistus kulkemiseen.
Miehet pysähtyvät ovien kohdalle ja vanhempi koputtaa oikealla olevaan
oveen. Ovi aukeaa ja vanhempi miehistä astuu sisälle nuoremman seuratessa
hiukan perässä.
2.Kokous
Sisällä hirsiseinäisessä huoneessa on useita erisävyisiin harmaisiin
kaapuihin pukeutuneita miehiä ja huoneen täyttää jatkuva puheen sorina.
Miehiä on ehkä reilu 20 ja he istuvat muutamalla pitkällä penkillä,
joiden edessä on pöytä. Huoneen edessä on yksi mies puheutuneena tummaan
harmaaseen kaapuun ja hänen edessään on suuri nahkakantinen kirja.
Mies nousee ylös ja puhuu kovalla äänellä:
-Hiljaisuutta - hiljaisuutta, Paako on saapunut, joten voimme aloittaa.
Puhe loppuu hyvin nopeasti joidenkin vielä kuiskiessa toisilleen
jotakin. Paako ja hänen poikansa istuutuvat oven suussa olevalle penkille,
jolloin myös huoneen edessä seisova mies istuu takaisin pöytänsä taakse.
Välittömästi, kun Paako on päässyt istumaan alas, alkaa vieressä istuva
vanha viinalle haiseva mies kuiskia hänelle tuttavallisesti selkeään
sävyyn:
-Paako kuule, luuletko, että voisit tukea Atonaa valinassa? Voin taata,
että Atona muistaa heidät myöhemmin, jotka ovat häntä tukeneet.
Paako katsahtaa viereensä ja toteaa viileästi:
-Katsotaan nyt. En osaa vielä sanoa. Kuuntelen ensin, mutta luultavasti
tuen Atonaa.
Vieressä oleva mies tyytyy tähän ja alkaa kuunnella, mitä edessä olevalla
on asiaa:
-Hyvät ystävät. Tämä on ensimmäinen kokous täällä Bokeassa ja lienemme
kaikki tyytyväisiä siihen tosiasiaan, että olemme viimein päässeet
kokonaan eroon siitä eripuraisesta ja mädännäisestä emokillasta, josta
erosimme muutama vuosi sitten...
Selkeästi hänellä olisi vielä paljon puhuttavaa, mutta hänet keskeyttää
tylysti vanha hyvin pitkässä parrassa oleva mies:
-Kai täällä Bokeassa on ennenkin pidetty kokouksia, vaikka meitä täällä
ei ollutkaan. Lisäksi minä en ole tyytyväinen. Minä väitän, että sinulla
ei ole mitään oikeutta toimia johtajana tässä huoneessa!
Aivan tyynesti edessä istuva vastaa keskeyttäjälle:
-Jaaha, Atona haluaisi siis itse olla johtajana tässä kokouksessa vai!
Atona nousee ylös ja alkaa puhua enemmän yleisölle kuin johtajalle:
-Minähän en mielellään tuo itseäni tykö, mutta kun mainitsit, niin
jos muut haluavat, niin olen valmis ottamaan johtajan paikan vastaan.
Paakon vieressä oleva viinalle tuoksuva mies innostuu ja alkaa huutaa:
-Hyvä Atona, Atona johtajaksi.
Mies kopauttaa kyynärpäällään vielä Paakoakin ikään kuin merkiksi, mutta
Paako ei tähän millään tavalla vastaa. Toiselta puolelta huonetta
nuosee ylös vaalean harmaaseen kaapuun pukeutunut melkein kalju mies
huutamaan edelliselle huutajalle solvauksia:
-Sinä vanha viinanhuuruinen hölmö et tiedä mitään, niin ole hiljaa.
Viinalle tuoksuva mieskin nousee ja naama punoittaen vastaa huutamiseen:
-Sinä kaljukallo et osaa edes solvata kunnolla.
Edessä istuva johtaja ottaa pöydän alta pitkän puuhalon tottuneeseen
tapaan ja alkaa sillä hakata pöytyy kovaan tahtiin huutaen:
-Järjestystä hyvät herrat, järjestystä!
Lyötyään ehkä noin viidennen kerran pöytään halolla syntyy hiljaisuus
ja kaikki istuutuvat takaisin penkeilleen. Johtaja jatkaa:
-Siis Atonaa on ehdotettu uudeksi johtajaksi. Tiedän, että tällä
kokouksella on valtuudet vaihtaa johtajaa, joten joutunemme siihen
palaamaan. Kuitenkin meillä on etukäteen suunnitellulla listalla
pitkä rivi tärkeitäkin käytännön asioita, joita meidän tulee nyt käsitellä
tässä avauskokouksessa, kuten esimerkiksi kiltamme nimi, joka on jo lähes
varmistunut Bokean illusioksi...
Puheen katkaisee jälleen Atona, joka huutaa väliin:
-Johtajan valinta on tärkein kaikista mahdollisista asioista. Kaikki
muu on toissijaista!
Samainen viinanhuuruinen mies Paakon vieressä huudahtaa:
-Oikein!
Samainen kaljuuntuva mies huitaisee kädellään ilmaa ja toteaa:
-Plääh...
Johtaja lyö taas halolla pöytää ja huutaa:
-Asiasta joutunemme siis puhumaan.
Atona nousee ylös ja nappaa tiimalasin kaapunsa sisältä. Hän kääntää
tiimalasin, lyö sen pöytään ja puhuu etusormi pystyssä:
-Pidämme tauon, puhumme johtajan valinnasta, juomme viinaa ja teemme
lehmänkauppoja asiasta. Luulen, että kun tiimalasi on valunut, on
uusi johtaja selvillä.
Johjata pöytänsä takana laskee halon pöydälle ja vakaasti sanoo:
-Selvä.
3.Juonet
Välittömästi, kun puheensorina nousee huoneeseen ja ihmiset alkavat
liikuskella kohdasta toiseen, kumartuu Paakon vieressä oleva mies
Paakon puoleen hengitellen viinanhuuruisesti:
-Paako kuule -sinun on parasta kääntyä Atonan puolelle. Jos olet
Atonaa vastaan ja Atona voittaa, joudut huonoon asemaan ja et pääse
hyviin hommiin, kun jalokivikauppatiet aukeavat keväällä. Jos taas
sinä ja poikasi olette Atonan puolella, voi taata, että poikasi
pääsee jalokivien käsittelypuolelle vaikka heti.
Paako katsahtaa vieressään olevaan mieheen ja hiukan koettaa hengittää
muualta ilmaa:
-Vai niin. Pitäisikö minun samalla siunata Atonan liikkeet vanhassa
paikassa. Hänhän jakoi killan rahoja kavereilleen ja kaverinsa
kaverille aina jollakin verukkeella ja sanoi, että tämähän on normaali
käytäntö, vaikka kyseistä tekoa ei olisi koskaan ennen tehtykään.
Viinanhuuruinen mies katsahtaa hiukan sivummalle ja ovelan oloisena
tuumii Paakolle:
-No sano tuo julki. Et voi, koska silloin sinä olisit ulkona sisäpiiristä.
Palvelusväelle ei ole hyvä kertoa, kuinka killan rahoja loppujen
lopuksi käytetään. Se tieto on hyvä olla vain meillä täysjäsenillä.
Paako tasaantuu täysin tasaiseksi ja henkeä vetäen vastaa:
-Eikä kaikki täysjäsenetkään tiedä.
Viinanhuuruinen mies katsahtaa Paakoon ja kysyy:
-No, miten on -voinko luottaa, että tuet Atonaa
Paako katsoen katonrajaan vastaa tasaisesti:
-Voit.
Kuuluu halon mäjähdys pöytään ja tiimalasi on valunut loppuun.
4.Kokouksen päätös
Johtaja seisoo pöytänsä takana halko kädessään ja huutaa:
-Puhe loppuu, puhe loppuu. Tiimalasi on valunut loppuun ja nyt
on aika katsoa tilanne.
Johtaja katsoo ensin penkillä olevaa lähes kaljua miestä, joka pyörittää
päätään tappiollisen näköisenä. Sitten hän katsoo Atonaa, joka silmät
kirkkaana ja hymyilevänä seisoo keskellä huonetta ja katsoo johtajaa
kuin odottaen. Johtaja nousee ylös tuolistaan ja suoristaa kaapuaan
puhuen vihaisena:
-Tämä on pöyristyttävä käytäntö. Minä en voi hyväksyä, että tälla
tavalla hoidetaan asioita ja sivuutetaan hyvä käytäntö ja tavat.
En voi muuta kuin poistua tästä salista ja ehdottaa, että asiat
hoidetaan seuraavassa kokouksessa asiallisemmin.
Johtaja kiukkuisena kävelee pöytänsä ohi ja marssii ovelle. Myös
kolme muuta nousee ja lähtee kävelemään kohti ovea. Johtaja avaa oven
ja mielenosoituksellisesti kävelee ulos huoneesta kolme muuta miestä
perässään. Viimeinen heistä mäjäyttää oven kiinni, jonka jälkeen Atona
puhuu:
-Ehkä jatkamme huomenna -johtajan valinnalla.