Huhut:Rankin talossa

Yleismateriaalia sekä huhuja:

1. Olyistä ja sen asukkaista

Olyi on Bokea-joen varrella sijaitseva pieni kaupunki, jossa asuu noin 1000
ihmistä. Pienuutensa vuoksi jotkut ihmiset pitävätkin sitä enemmän kylänä kuin
kaupunkina. Olyi on kuitenkin vilkas kauppapaikka ja taloudellisesti kukoistava
pikkukaupunki, sillä se sijaitsee tärkeän, Vuoriniityn maakunnan ja Mahtivuoren
valtakunnan eteläisempien osien välisen kulkureitin varrella.

Elämänmeno Olyissä on ollut jokseenkin rauhallista siitä huolimatta, että
vilkkaan kulkureitin varrella sijaitsevana kaupungin kautta kulkee vuosittain
huomattava määrä mm. kauppiaita, matkamiehiä ja sekalaisia onnenonkijoita.
Kaupungin vartiokaarti on kyennyt takaamaan järjestyksen säilymisen eikä
huomattavia tai kohua herättäneitä laittomuuksia ole viime aikoina juuri
tapahtunut. Pienet tappelut ja nujakoinnit ovat kaupungin sataman läheisissä
tavernoissa tosin kohtalaisen yleisiä, samoin pienet varkaudet kaupungissa.
Vakavia ja kohua nostattaneita rikoksia ei siis ole vähään aikaan kaupungissa
tapahtunut.



Tietoja muutamista olyiläisistä kauppiaista, käsityöläisistä ja tunnetuista
henkilöistä:


NYYRIKKI
Olyiläinen kauppias ja kaupunginneuvoston puhemies
Nyyrikki omistaa sekatavaraliikkeen Olyin keskustassa sekä pari pientä varastoa.
Arvostettu ja kunnioitettu mies, joka johtaa nykyisin myöskin Olyin
kaupunginneuvostoa. Nyyrikki on keski-ikäinen mies, jolla on vaimo Piritta ja
kaksi lasta.

TOPIAS ”JAUHOPARTA” - JUHA-HEIKKI LEHTONEN
Olyiläinen käsityöläinen/kauppias (mylläri)
Topias omistaa suurehkon myllyn kaupungin reunamilla, minkä lisäksi mies omistaa
myös hevosia ja toimii ajurinakin, kauppiaitten ja käsityöläisten tavaroita
kuljetellen. Topiaksen vanhemmiltaan perimä mylly on kaupungin muutamista
myllyistä suurin. Miehellä on puolitoista vuotta sitten hankkima sangen kaunis
ja viehättävä vaimo Virpi, joka on erään käsityöläisen tytär. Avioparilla ei ole
vielä lapsia. Viime syksynä mylläri hankki palvelukseensa henkivartijan Vernerin,
joka ei ole paikallisia, vaan alkujaan lähtöisin Bokea-järven eteläpuolelta.
Syytä henkivartijan hankkimiseen ei olla kaupungissa oikein ymmärretty..
Toisaalta, onhan Topiaksella toki omaisuutta ja ajatkin ovat maakunnassa melko
levottomat.

HUUGO JA
HELLEVI - OUTI PILTONEN
Olyiläisiä käsityöläisiä (tynnyrit)
Huugo on olyiläinen käsityöläinen, joka valmistaa työpajassaan tynnyreitä. Hän
avioitui muutama vuosi sitten savenvalaja Johanneksen tyttären Hellevin kanssa.
Huugolla ja Hellevillä ei ole toistaiseksi lapsia. Perhe on melko vauras ja
toimeentuleva, vaikka onkin kilpailuasetelmassa Hulpertin kanssa. Hellevi
tunnetaan mm. siitä, että tämä kuuluu erääseen kaupungin rouvien
"maineikkaimmista" juorupiireistä.

HULPERTTI
Olyiläinen käsityöläinen (tynnyrit)
Olyiläinen tynnyrintekijä, omistaa työpajan kaupungissa. Hulpertti avioitui
viime vuoden keväällä Vella-nimisen maalaisen kanssa, joka ei ole alkujaan
paikallisia, vaan lähtöisin muualta maakunnasta. Muutamien kaupunkilaisten
mielestä Hulpertti teki tyhmästi, kun ei etsinyt itselleen tuon varakkaampaa
puolisoa, mutta minkäs teet. Vella on nykyään kuulemma raskaana. Hulpertti on
kilpailuasetelmassa Huugon kanssa.

HULKKO RYSEN
Olyiläinen tavernanpitäjä
Olyissä on useita tavernoita, joista eräs on Hulkko Rysenin pitämä taverna
"Matkamiehen onni". Kerrotaan, että viime vuosina Hulkolla olisi ollut
vaikeuksia sukulaisensa Kristiina Rysenin saattamisessa asiaankuuluviin
naimisiin, mutta nyt näin lienee viimein tapahtunut.

RANKKI TILHEVI - AKI LOPONEN
Olyiläinen kauppias (alkoholijuomat)
Rankki Tilhevi on Olyin kaupungissa asuva ja sieltä käsin vaikuttava varakas
kauppias, joka on erikoistunut erityisesti oluiden, viinien ja muiden
alkoholijuomien välittämiseen ja kauppaamiseen. Hän onkin merkittävä alkoholien
toimittaja, vaikka ei ainoa olekaan Olyin kaupungissa. Viime vuosina hän on
kuitenkin noussut merkittävimmäksi oluen ja viinien välittäjäksi Vuoriniityn
maakunnan ja etelän välillä, mikä on edelleen nostanut hänen asemaansa maakunnan
varakkaitten kauppiaitten keskuudessa. Mm. viime vuosi oli Rankille erityisen
tuottoisa. Tuolloin Kaarlo Kempura- niminen kauppias kuljetti Olyihin
suunnattoman lastin viiniä, joille tarvitsi parin viikon ajaksi säilytyspaikan.
Varastonsa Kempuran käyttöön tarjoamalla Rankki sai tästä palveluksesta
korvaukseksi huomattavan määrän viiniä, kaikkiaan parikymmentä tynnyriä. Tämä
oli siis erittäin arvokas liiketoimi, ja jo entuudestaan varakas Rankki
rikastuikin kyseisestä liiketoimesta aika lailla. Myös kyseisen kaupan
jälkeenkin sopimuksia ja liiketoimia on riittänyt. Rankki ei ole naimisissa.

Rankki Tilhevin varastot sijaitsevat kaupungin sataman läheisyydessä, Rankin
asuintalo puolestaan seisoo kaupungin laitamilla. Rankin talo on melko
tyypillinen porvaristalo ja varustettu vauraalla ja hyvällä maulla, kuten
varakkaiden kauppiaiden talot yleensä. Rankilla on palveluksessaan useita
työntekijöitä, joista vain muutama työskentelee asuintalolla. Palveluskunta
kuitenkin takaa varakkaan kauppiaan arvolle soveltuvan elämäntavan.

LEPPO TILHEVI
Olyiläinen käsityöläinen (seppä)
Rankilla on myös nuorempi veli Leppo, joka tunnetaan kaupungilla hiukan
yksinkertaisena, mutta kovin taitavana metalliseppänä. Lepolla on myös ilmennyt
taipumusta katsella himoiten naisten perään, ja huhutaan tämän muutamia
naispuolisia asukkaita joskus vuosia sitten lähennelleen ja ahdistelleenkin.
Lepon kerrotaan noin kolmisen vuotta sitten lähteneen Olyistä, ensin sepäksi
Rajakatseen linnakkeelle, ja nykyään mies työskentelee kertoman mukaan
vuoriniittyläisten varakkaitten kauppiaitten, Hemmingin ja Sebastianin
kauppahuoneen palveluksessa Vuoriniityssä.

EINAR TILHEVI - MARKKU KILPELÄINEN
Olyiläinen käsityöläinen (nahkuri)
Rankin serkku ja ammatiltaan käsityöläinen. Tekee työtään nahkojen ja
turkkienkin parissa. Einarin kotipaikka on Olyissä, mutta mies viihtyy aika
usein muualla maakunnassa, omia liiketoimiaan ja ammattiaan hoidellen. Olyissä
miestä näkyykin melko harvoin.

OLAVI TILHEVI - PETRI POHJANMIES
Rankin setä, eli Rankin edesmenneen isän nuorempi veli. Kertoman mukaan melko
omapäinen mies, jota ei olla Olyissä nähty moneen vuoteen. Nyt hiljattain Olavi
kuitenkin palasi takaisin Olyihin, missä ikinä sitten lienee viime vuodet oikein
viettänytkään. Ilkeät huhut väittävät, että nuorempana miehenä Olavilla olisi
ollut taipumusta pikkurikoksiin ja sekalaisiin konnankujeisiin, kuten
naurisvarkauksiin yhdessä muutaman muun kaupunkilaisnuorukaisen kanssa.

HERBERT KANNONKOSKI - JANNE VUONNELSALO
Olyilainen käsityöläinen (pienveistokset, pienpuutavara)
Menestynyt pienien veistosten ja puusta tehtyjen koriste-esineiden valmistaja.
Pyytää tuotteistaan korkeaa hintaa. Herbertin vaimo kuoli nelisen vuotta sitten
(rosvot hyökkäsivät hänen kimppuunsa kadulla hänen ollessaan jakamassa almuja
köyhille). Miehen huollettavaksi jäi Lisa-tytär.

LISA KANNONKOSKI - MIRA FEDERLEY
Olyilaisen käsityöläisen, Herbert Kannonkosken tytär
Nuori ja suhteellisen suojattua elämää elävä neito.
Aina valmis hymyilemään. Naimaton.

ANJA KREKK – EVA SIREN
Olyilainen kauppias (koriste-esineet)
Uskomattoman hyväonninen kauppias, joka tuntuu onnistuvan asiassa kuin asiassa.
Häntä eivät liiat huolet paina. Naimaton.

MARKUS VALKE - SAMPSA SIMOLIN
Olyilainen käsityöläinen (saviesineet, käyttötavara)
Hyvin toimeentuleva savesta tehtyjen käyttöesineiden valmistaja.
Hänen kihlattunsa katosi vähän yli vuosi sitten ja siitä asti hän on kysellyt
ympäriinsä ja etsinyt tätä.

NIKLAS RAUTAMAHA – RAMI SIHVO
Olyilainen kauppias (kangas)
Toiminut useita vuosia kangaskauppiaana Olyin kaupungissa.
Hymyilee nykyään vähän, ettei vain jokin painaisi miestä? Naimaton.


Kaupunginneuvosto ja muut viranomaiset

-Kerrallaan neljäksi vuodeksi valittava viiden hengen joukko hyvämaineisia ja
varakkaita kauppiaita ja käsityöläisiä, jotka päättävät kaupungin yleisistä
asioista. Osa vaihtuu ajoittain, kaksi miehistä on ollut neuvostossa jo
parikymmentä vuotta. Neuvostoa johtaa nykyisin Nyyrikki-niminen kauppias,
toimessaan ensimmäistä kertaa. Lisäksi kaupungissa vaikuttaa muutamia
Vuoriniityn suurruhtinaan nimittämiä virkamiehiä (mm. seriffi Aukusti
Jurkanpoika), jotka vastaavat hallinnollisista ja oikeudellisista asioista.
Kaupungin turvallisuudesta vastaa seriffin johtama pienehkö vartiokaarti, jota
käytännössä ohjastavat seriffin alaiset aliupseerit. Itse seriffi on aika
kiireinen omissa asioissaan ja antanut epävirallisesti suuren osan tehtävistään
aliupseereittensa hoidettavaksi. Eräs aliupseereista, nimeltään Juhani,
keskittyy erityisesti rikostutkimuksiin. Epäpäteväksikin miestä on ajoittain
kaupungilla haukuttu, sillä esimiehensä eli seriffin tavoin Juhani ei aina
vaikuta erityisen motivoituneelta toimessaan.

Kaupungissa asuu ja vaikuttaa myös pari Deinosanin killan jäsentä, jotka
etupäässä keskittyvät oman kiltansa asioihin eli kaupankäyntiin ja muihin omiin
juttuihinsa.

Derecas-papistolla on kaupungissa myös oma pieni temppelinsä, jota hoitaa
muutama pappi yhdessä useamman maallikkosoturin ja muun maallikon kanssa.
Nykyään temppeli on siis "Ishakan oppien uskontokunnan" hallussa, jonka
edustajiksi kyseiset henkilötkin ovat kääntyneet.

2. Kertomuksia ja huhuja muualta

Huhuja maailmalta:

-Derecas-papiston ylipapin Paltamonin sisar Adela löytyi yllättäen viime vuoden
loppusyksystä. Kansan keskuudessa liikkuu useita arveluja ja epäilyjä Adelan
yllättävästä ilmestymisestä. Mm. Adelan hyvävointisuus ja vaatetuksen siisteys
herättivät kysymyksiä, ja Adela ei erään huhun mukaan osannut tai halunnut
nimetä vapauttajiaan. Liikkeelle lähtikin huhuja, joiden mukaan Adela ei olisi
missään vaiheessa oikeasti kaapattuna ollutkaan, vaan tämä Adelan "katoaminen"
olisi ollut Paltamonin järjestämä ja lavastama tapahtuma, jonka varjolla
saatettiin laittaa pamppukaartit liikkeelle.

-Olyin kaupunkiin saapui loppusyksystä etelästä ylipappi Paltamonin lähettämä
valtuuskunta, jonka oli määrä keskustella Derecas-papistosta irrottautuneen
"Ishakan oppien uskontokunnan" kanssa uskonnollisesta tilanteesta ja suhteiden
palauttamisesta. Maakunnan papistoa puolestaan edusti Vuoriniityn kaupungista
matkannut lähettiläsjoukko. Neuvottelut kuluivat varsin riitaisasti, sillä
Paltamonin edustajat vaativat maakunnan papistoa palaamaan takaisin valtakunnan
Derecas-papiston yhteyteen ilman mitään myönnytyksiä, mihin vuoriniittyläiset
lähettiläät eivät voineet suostua. Toraisia neuvotteluja käytiin muutaman päivän
ajan, sitten Paltamonin lähetystö lähti paluumatkalle takaisin pääkaupunkiin
Suomurajaan. Suhteet Derecas-papistojen välillä ovat siis yhä edelleen poikki.
Ainoa myönteinen seikka Paltamonin alaisten kannalta oli Paltamonin sisaren
Adelan yllättävä löytyminen, ja kyseinen lähetystö osallistuikin Adelan
saattamiseen takaisin veljensä luokse.

-Eräs huhu väittää, että joku Ishakan papitar (Adela?) ja jonkinlainen
ritarimies (Velmon?) olisivat syksyllä saapuneet Vardakovin maakuntaan etelästä,
Nohvatovista asti, jonkin kauppakuljetuksen matkassa kulkien, ja että olisivat
olleet kovin salailevan näköisiä. Pohjoisessa kaksikko olisi sitten suunnannut
Mahtivuoren valtakunnan puolelle. Vahvistusta tämän huhun todenmukaisuudelle ei
tosin ole, pikemminkin päinvastoin, etenkin kun ainakin ritari Velmon on aiemmin
havaittu varmuudella Rajakatseen suunnalla. Tuskin edes tuo mies joka paikkaan
ennättää!

-Muutenkin huhuilu ja keskustelu Derecas-pappiskunnan asioista on ollut vilkasta,
etenkin Rajakatseen linnakkeen papin Melinan osalta. Osa huhuista edelleen
väittää tämän olevan jälleensyntynyt Ishaka, tällä kertaa siis naisen hahmossa.
Erityisesti tätä teoriaa ja näkemystä on levittänyt Iivari-niminen mies, jonka
kerrotaan ainakin aiemmin toimineen Derecas-papiston uskollisena
maallikkosoturina. "Ishakan oppien uskokunnan" temppelillä Vuoriniityssä on
kuuleman mukaan annettu määräys, että Iivari on tavoitettava ja tuotava
temppelille kuulemista varten, eli ainakaan mielissään ei papiston johto
moisesta julistelusta ole. Miestä ei olla kuitenkaan vielä toistaiseksi
tavoitettu, vaikka huhutaan, että Iivari oleskelisi seuraajineen jossain
maakunnan alueella.

-Myös Lukarias- sekä "Holvannon unohdettu ääni" -nimiset julistajat ovat
jatkaneet kertoman mukaan toimintaansa, vaikkakin vähemmässä määrin kuin
syksyllä. Edellinen asuu ja vaikuttaa edelleen Vuoriniityn kaupungissa,
jälkimmäisen väitetään liikuskelleen talven aikana joissakin Bokea-järven
eteläpuolisissa kylissä. "Holvannon unohdetun äänen" henkilöllisyydestä ei
tiedetä sen edempää, kuin että kyseessä kerrotaan olevan salaperäisesti
pukeutuva ja käyttäytyvä, kaikesta päätellen varsin oppinut nainen. Kumpaakaan
näistä henkilöistä ei olla toistaiseksi ainakaan julkisesti etsintäkuulutettu.

-Eräs todella hurja huhu väittää Rajakatseen pappi Melinan todenneen eräälle
toiselle papille todella olevansa uudestisyntynyt Ishaka ja vastanneen
kysymykseen Ishakan sukupuolesta seuraavaa (Ishakahan oli tiettävästi mies):
"Sellaiset pikkuasiat tuskin ovat ongelma minulle." Lisäksi sama huhu väittää,
että Melina olisi julistanut "Paltamonin ajan olevan ohi ja Paltamonin
huorasisarensa kanssa joutuvan luopumaan vallasta".

-Vielä kummempaakin on tapahtunut. Muutamassa paikassa, eri puolilla Vuoriniityn
maakuntaa, on esiintynyt julkisesti pari pientä maalaisjoukkoa, jotka ovat
julistaneet olevansa Myrskyjumalan palvojia ja seuraavansa pappi Melinaa
vankkumattoman uskollisesti. He ovat myös väittäneet saaneensa tehtävänsä
itseltään Myrskyjumalalta ja uskovansa Melinan olevan Myrskyjumalan valittu ja
korkealle korottama!

-"Ishakan oppien uskontokunnan" ylipappi ja Vuoriniityn temppeliherra Artamon on
kutsunut pappi Melinan keskitalven aikoihin Vuoriniityn kaupungin temppelille
luottamuksellisiin neuvotteluihin. Arvellaan, että Melinan temppelille
kutsumisen taustalla on juuri huoli kansan parissa liikkuvista huhuista ja
Melinan keräämästä, hyvin suuresta ja kovin ristiriitaisesta maineesta.

-Mitä tällaiset kirjavat, ristiriitaiset ja hyvin oudot huhut oikein merkitsevät,
ei tiedetä, ja moni maalainen alkaa olla jo ihan sekaisin, ketä oikein uskoa ja
kuunnella uskonnollisissa asioissa. Joko uskonnollinen kenttä on todella hyvin
sekaisin, tai sitten jotkut tahot todella laskevat tarkoituksellisesti
liikkeelle hurjia ja vääriä huhuja ihan vain ihmisten mieliä sekoittaakseen,
arvelevat monet. Kuka tai ketkä tällaisten huhujen takana olisivat, ei ole tosin
juurikaan tietoa. Kenties joku kielletyistä järjestöistä tai salaseuroista? Vai
jopa useampi?

-Syksyllä avioitunut Tupru Eepos-niminen kirjakauppias perusti talvella
Vuoriniityn kaupunkiin kirjansitomon. Tätä ennen hän hankki tarvittavat luvat
Vuoriniityn käsityöläisten killasta sekä osti tyhjillään olleen suurehkon
rakennuksen kirjansitomoa varten.

-Vuoriniityn maakuntaan on toimitettu virallinen etsintäkuulutus viime kesänä
kuolleen, upseeri Aleksei Peinarin vaimon Elisen tappajasta. Etsintäkuulutettuna
on Raine-niminen mies, joka liikkuu etsintäkuulutuksen mukaan mahdollisesti
valenimellä, ja todennäköisesti Mahtivuoren valtakunnan puolella. Rainen
kiinniotosta tai tähän johtavista tiedoista on luvassa palkkio.

-Eräs huolestuttava huhu kertoo, että Vuoriniityn kaupungin ja Bokean kylän
välillä kulkeneita matkustavaisia on joutunut loppusyksystä maantierosvojen
ryöstämiksi pitkien tietaipaleitten varrella. Ryöstöjä oli ennen talvea muutama,
ja niistä teki erityisen kohahduttavia se, että ryöstäjät olivat pukeutuneet
harmaisiin tabardeihin ja käyttivät kunnollisia miekkoja. Nohvatovilaisia
sotilaita rajan tällä puolella, mahdollisesti pieleen menneellä tai
omavaltaisella tiedusteluretkellä? Erään ryöstön kohteeksi joutuneen miehen
kerrotaan tosin jälkikäteen aprikoineen, että ryöstäjillä ei ollut
ilmeisestikään haarniskoita eivätkä nämä muutenkaan toimineet tai käyttäytyneet
kovin sotilaallisesti. Maantierosvojen, keitä sitten ikinä olivatkaan, saalis
jäi kuitenkin melko vähäiseksi, sillä kohteina oli etupäässä yksittäisiä
kulkijoita tai pieniä seurueita. Joukkion miehiä ei siis tavoitettu ja parin
ryöstön jälkeen iskut loppuivat.

-Toinen huhu kertoo, että näiden ryöstöjen seurauksena Vardakovista olisi
kutsuttu kiireisesti Vuoriniittyyn Nohvatovin edustaja selvittämään tilannetta.
Kyseinen edustaja eli upseeri Konstantin Weldoonin linnakkeelta saapuikin
seurueineen pikaisesti Vuoriniittyyn käydäkseen luottamuksellisia keskusteluja
Vuoriniityn sotilasviranomaisten kanssa. Konstantin viipyi Vuoriniityn
kaupungissa viikon verran, sitten matkusti alaistensa kanssa takaisin Vardakovin
maakuntaan Rajakatseen kautta kulkien.

-Loppusyksykin oli siis Vuoriniityn maakunnassa monin tavoin varsin levotonta
aikaa, monenlaiset tapahtumat, huhupuheet ja kertomukset villitsivät ihmisten
mieliä. Talven aikana tilanne on osittain rauhoittunut, kun matkustaminen eri
paikkojen välillä on vähentynyt tuntuvasti. Keväällä liikkumisen helpottuessa
levottomuudet taas alkavat, moni pelkää ja aavistelee.

-Talvi itsessään on mennyt maakunnassa melko rauhallisesti, mitä nyt kylmä ja
nälkä kiusaa erityisesti vähävaraisempaa väkeä. Toimeen on silti enimmäkseen
tultu ajoittain kovistakin pakkasista huolimatta..

-