Hukanmaa 9

Lampuoti Tuhro Onneton vietti tavallista alkukesän päivää vuokraamallaan Palopellon tilalla, kun alkoi tapahtua.

Sisälle rynnisti kolme sinisillä kasvomaalauksilla koristeltua metsäläistä. Heillä oli mukanaan melkein vuoden kateissa ollut Havu. Metsäläiset tivasivat jotain. Havu tulkkasi epävarmasti, että metsäläiset etsivät suojaa ja halusivat tietää, oliko paikalla muita. Ei ollut, ei vielä. Havu kertoi sininaamojen olevan toista heimoa kuin suomäyrien, joiden kanssa Hukamaalla oli eletty jo toistakymmentä vuotta hyvässä sovussa.

Sininaamametsäläiset olivat kuitenkin valinneet huonon päivän talonvaltaukselleen. Ensin paikalle tuli suomäyrien Sienimäyrä, sitten tilan omistaja Paavali Palopelto. Ja väkimäärä eikun lisääntyi. Pian paikalla oli myös isäntä Suurkivi, Antti Mylläri, tuntematon asemies, tavernapiika Liisi ja tuntematon kulkija. Kaikki olivat tulleet juuri tänään juuri tälle tilalle, kuka mistäkin syystä, osa kai jopa ihan sattumalta. Ja lisää väkeä saapui.

Palopelto vaikutti olevan huolissaan Tuhron kohtalosta, mutta Havu ei häntä niin paljoa kiinnostanut. Uhkailun ja Havun tulkkausten jälkeen sininaamat yrittivät lähteä Havu mukanaan. "Annetaanko me muka niiden viedä ihminen mukanaan?", osa kyseli. Äkkiä Havu löi häntä uhannutta sininaamaa ja pakeni ihmisten joukkoon. Ainakin tässä tilanteessa kaikki asettuivat hänen ja sininaamojen väliin. Sininaamat juoksivat lopulta pois.

Havu kertoi tuhkalla itseään sotkevien metsäläisten kaapanneen hänet ensin. Sitten sininaamat kaappasivat hänet tuhkanaamoilta. Häntä oli kuljetettu ympäriinsä melkein vuoden ajan. Tänä päivänä sininaamat olivat jääneet tuhkanaamojen väijytykseen. He olivat paenneet Palopellon tilalle, koska he uskoivat, etteivät tuhkanaamat seuraisi heitä sinne. Mitä kumpikin heimo sitten Havusta halusi, niin se ei selvinnyt. Sininaamat sanoivat, että Havu on "Valtti", mitä se ikinä tarkoittikaan. Havu kertoi kuitenkin, että yksikään metsäläinen ei ollut koskenut häneen, siis sillä tavalla. Hän myös uskalsi lyödä uhkaajaansa, koska hän oli varma, ettei uhkaaja uskaltaisi kirvestään häneen käyttää kuitenkaan.

Iltapäivä sujui sitten kovan keskustelun merkeissä. Suurkiven väitettiin tulleen paikalle tapaamaan Paavali Palopeltoa, mutta hän kyllä vaikutti juttelevan nimenomaan kaikkien muiden kanssa. Antti juoruili tapansa mukaan kaikkien kanssa. Torppari Ignatiuksella oli joitain asioita Tuhron kanssa. Kävi myös ilmi, että Tuhro oli palkannut suomäyriä vahtimaan Palopellon tilaa juuri noilta sininaamoilta, kaljapalkalla kuinkas muuten.

Susipartion johtaja Jyry Sivaltaja tuli paikalle, myöhässä kuten sanottiin. Samoin asemies Santeri ja jopa kylähullu Pietu. Pietu kertoi metsässä olevan sininaamojen raatoja. Jyry, Santeri ja Niklas Noeton menivät Pietun opastuksella katsomaan paikkaa. Paikalta löytyi kaksi kuollutta sininaamaa, mutta myös kolme kuollutta tuhkanaamaa. Tuhkanaamoilla ei ollut mitään maalauksia, vaan näytti siltä, että he olivat todellakin vaan hieroneet tuhkaa kasvoihinsa ja hiuksiinsa. Lisäksi tuhkanaamoilla oli kaulakoruissa pieni kaistale sinistä kangasta. Erikoista. Taistelupaikalta lähti jalanjälkiä kohti tilaa, mutta myös jälkiä toiseen suuntaan. Varmaankin tämä oli se taistelu, mistä ne tilalle hyökänneet sininaamat olivat paenneet.

Tilalla Tuhro näytti kovasti yrittävän kosiskella piika Liisiä. Tiedossa ei ole, miten hyvin hän siinä onnistui, mutta ainakaan Liisi ei heti karannut.

Jyry suunnitteli suureen ääneen suurta ansaa sininaamoille ja tuhkanaamoille. "Käytetään Havua syöttinä, kun kerran kumpikin selvästi haluaa hänet! Etsitään sopivan avoin paikka, niin kyllä Susipartion ratsuväki ne jyrää samantien!" Sopivaksi paikaksi mietittiin Palopellon tilan peltoa tai jotain Suurkiven torppaa. Saa nähdä, mitä Urho Hukanpää näistä suunnitelmista päättää. Hän ei välttämättä ole ilahtunut, että Havu taas löytyi.

Suurien suunitelmien hahmottuessa yksi sininaamaisista metsäläisistä palasi. Hän onnistui yllättämään Paavali Palopellon ja löi hänet kirveenvarrella maahan. Metsäläinen nuoleskeli kirveenvarteen jääneitä veriroiskeita. Väki kävi hänen kimppuunsa. Mies oli pelottavan kestävä ja vahva, mutta suuri ylivoima nujersi hänet kyllä. Kaksi paikallaolijaa haavoittui ja metsäläinen surmattiin. Jyry sanoi hänen olleen kuin se kielletyssä kylässä tavattu metsäläinen (Hukanmaa 7).

Väki alkoi sitten hajaantua vähitellen omiin koteihinsa, vaikka Jyry varoittelikin väkeä liikkumasta yksin, kun vihamielisiä metsäläisiä oli liikkeellä. Osa kuunteli häntä, osa ei.