Louhikäärmeen tarina

Seuraavalla tarinoalla ei ole niin suurta uskonnollista merkitystä, mutta tässäkin esiintyy taustalla uskonnollisia voimia ja hahmoja:



Ammoisina aikoina pohjoisilla mailla, siellä missä Rajakatseen mannut nykyään sijaitsevat, siellä tiedetään asuneen suuri louhikäärme. Ei se mikään paha ollut, mutta ei maan asukkaat sen seurasta ihmeemmin nauttineetkaan. Louhikäärme oli pitänyt aluetta hallussaan aikojen alusta asti kunnes suuren Ishaka-hengen palvelija sattui sanaa levittäessään paikalle. Louhikäärme astui papin eteen polulla ja uteli tämän syytä häiritä alueen ihmisiä. Pappi kertoi louhikäärmeelle Ishaka-hengen viisaudesta. Louhikäärme tuumasi hetken, kunnes huomasi olevansa nälkäinen ja söi papin ateriakseen.

Ishaka-henki sai tämän tietoonsa ja päätti kostaa veriteon ja muutoinkin törkeän käytöksen. Hän lähti antamaan opetusta pedolle ja paikalle saavuttuaan haastoi tämän kaksintaisteluun. Taisto kesti tunteja joka ei tuntunut saavan päätöstä. Tällöin Ishaka päätti ehdottaa louhikäärmeelle rauhansopimusta.

Tämä tarina on koottu erinäisistä paikallisista kansankertomuksista. Loppu kuitenkin vaihtelee varsin paljon kertojasta riippuen. Erään version mukaan Ishaka lupaa lohikäärmeelle kaikki pohjoiset maat Bokeasta pohjoiseen. Toisen tarinan mukaan Ishaka saa vangittua lohikäärmeen isoon voimakiveen ja pirstoo tämän. Ensimmäinen versio on erityisen suosittu metsäläisten joukossa, joiden mielestä nämä maat eivät kuulu etelän ihmisille. Yleisesti ihmisten keskuudessa tätä tarinaa pidetään vain tarinana metsäläisten uskoessa siihen voimakkaammin. Ihmisten parissa on kuitenkin myös lauleskeltu muutamaa eri runomuotoista versiota tarinasta, joten tarinan täytyy kiehtoa ihmisiäkin. Näissä runomuotoisissa versioissa Ishaka on aina louhikäärmettä voimallisempi ja lopulta voittaa tämän.


Jatkuu: Louhikäärmekristallit