Rajawiki

Huhut:Rajakatse 20 vuotta - Juhlapeli

Versio 1
Nykyinen sivu

----
'''HUHUJA RAJAKATSE-JUHLAPELIIN: 20 VUOTTA RAJAKATSETTA'''
----



----
'''HUHUJA RAJAKATSE-JUHLAPELIIN: 20 VUOTTA RAJAKATSETTA'''
----


Edellisen pelin eli heinäkuun pelin huhupakettiin voi tutustua osoitteessa:
Edellisen pelin eli syyskuun pelin huhupakettiin voi tutustua osoitteessa:
http://www.rajakatsefantasia.fi/rkwiki/index.php?p=Huhut%3ARajakatseLXVIII

Noidenkin huhujen lukeminen on kannattavaa, jos niihin ei ole vielä aiemmin
tutustunut.




HUHUT:



1.
HUHUJA RAJAKATSEESTA JA MUUALTA VUORINIITYN MAAKUNNASTA:


Aiemmin syksyllä, taverna Vanhan Piparin ollessa vielä varsinaisesti auki,
koettiin Rajakatseessa ja taverna Vanhalla Piparilla varsin vilkas ja
tapahtumantäyteinen päivä.
Liikkeellä oli monia kulkijoita sekä läheltä että kaukaa, ja päivän mittaan oli
monenlaista, sekä kohahduttavia että rauhallisempiakin tapahtumia.
Linnakkeen sotilailla ja muillakin sotureilla riitti työtä alueen
rauhoittamisessa.

Torppari Nilsin vaimo Impi oli viimeisillään raskaana, ja hän oli saapunut
taverna Vanhalle Piparille.
Tarvittiin niin parantaja Mariaa kuin muitakin vakuuttamaan, että nyt läheiselle
saunalle siitä.
Siellä synnytys pian alkoikin.
Synnytyksessä oli mukana auttamassa parantaja Maria, Sirja Melinan sisarista
sekä tavernapiika Senni.
Synnytys sujui muuten hyvin, mutta pian lapsen synnyttyä sisään saunaan paukkasi
renki Uumo, veitsi kourassaan.
Uumo iski veitsellään sinne tänne, hosuen parantajia ja sitten kaapaten
äidistään irrotetun vauvan mukaansa.
Uumo juoksi saunalta metsään, siellä olevaa uhrikiveä kohden, mutta aliupseeri
Alpon onnistui kiivaan takaa-ajon päätteeksi saada Uumo kiinni.
Uhkaava tilanne saatiin ratkaistua, Uumo vangittua ja lapsi pelastettua, lapsi
palautettiin pikaisesti vanhemmilleen.
Eli kovan järkytyksen jälkeen asiat palasivat kuitenkin uomiinsa.
Uumon veitsellään sohimat naiset saatiin myös parannettua vammoistaan, kukaan ei
kuollut.
Tosin vammat paranivat hitaasti, kyllähän haavoista usein arpia jää.
Mitä Uumoon tulee, tämä toimitettiin uudelleen Vuoriniittyyn, missä mies oli
viime vuodet istunut vankilassa, johtuen edellisestä tempauksestaan.
Nyt mies ei selvinnyt enää vankeudella, vaan hänet hirtettiin kolmen viikon
kuluttua lapsenryöstöstä.

Taverna Vanhalla Piparilla oli samana syysiltana hetken aikaa nuoria tyttöjä
juomanlaskijoina, olivat ties mitä orpoja alkujaan ja Melinan sisarten jonkun
jäsenen kontolla.
Miten he tavernan töihin päätyivät, tietää Senni kertoa.
No, pitkäaikaista pestiä tuosta ei muodostunut, ja tavernahan meni myöhemmin
syksyllä kiinni.

Tullisotilas Hartta oli puolestaan saanut oppilaan, nuoren pojan, joka toimi
miehen aseenkantajana ja apulaisena.
Pojasta olikin apua illan aikana koittaneissa tilanteissa.
Hartta tietänee, missä poika on nykyisin.

Rajakatseeseen ja taverna Vanhalle Piparille saapui samana päivänä suurehko
seurue kauppiaita, keskustelemaan linnakkeen edustajien ja kauppias Vilhon
kanssa kauppa-aseman perustamisesta alueelle.
Mukana oli edustajia mm.
Usvapellon kauppiassuvusta, samaten useita muita kauppiaita oli edustettuina.
Neuvottelut kestivät kohtuu kauan, mutta sovintoon ilmeisesti päästiin sitten
kuitenkin.
Hankkeet kauppa-aseman rakentamiseksi Rajakatseeseen alkavat edetä ensi vuonna
nyt syksyllä päätetyn pohjalta.

Rajakatseesssa käyneet kauppiaat ostivat alueella käydessään samalla viljaa ja
muita maataloustarvikkeita eri isänniltä, mm.
isäntä Ilmarilta.
Samoin jotain isännät kauppiailta ostivat.
Sen sijaan perinteisiä Vuoriniityn matkojaan isännät eivät kuitenkaan halunneet
lopettaa, eli monet isännät tekevät jatkossakin syksyisen markkinamatkan
Vuoriniittyyn.

Rajakatseen linnakkeen läheisellä naisten hoitokodilla/parantolalla oli samoihin
aikoihin ollut sisäinen tarkastus meneillään, erilaisia väärinkäytöksiä kai
epäiltiin.
Tarkastusta johti pappi Matteus Masula.
Kävi sitten illan mittaan niin, että vartijoista huolimatta talon johtaja pappi
Halmir ja tämän pari apulaista karkasivat tiehensä.
Pakoa helpotti se, että vaikka Halmir olikin arestissa, ei tämän uskottu
yrittävän pakoa.
Toisin kuitenkin kävi, ja Halmir pakeni erämaahan yhdessä talon kahden vartijan
kanssa.
Näitä ei ole sittemmin tavoitettu.
Karkulaisten nykyinen olinpaikka ei kenenkään tiedossa, mutta miehistä on
laadittu etsintäkuulutus.
Näitä epäillään vakavista rikoksista, jotka liittyvät hoitokodin potilaiden
kohteluun.
Talo puolestaan jatkaa yhtä toimintaansa, sen jälkeen kun osa henkilökunnasta
oli vaihdettu.
Uusia potilaita ei ole kuitenkaan hetkeen vastaanotettu talolle.

Rajakatseessakin oleskellut nuori nainen nimeltä Ainare kuoli saman
tapahtumatäyteisen illan aikana linnakkeella, ilmeisesti jonkinlaiseen
myrkytyskohtaukseen.
Missä ja miten oli Ainare myrkytetyksi tullut, ei ole tiedossa.
Tavernalla tuo kyllä aiemmin illasta kävi, mutta sen tarkemmin ei tiedetä.
Nainen on myöhemmin haudattu Rajakatseen hautausmaalle.

Ainareen kuolema on herättänyt myöhemmin äänekästäkin keskustelua ja arvostelua
Vuoriniityn kaupungissa.
Useat Melinan sisaret ja myöskin monet täti-ihmiset ovat puheissaan arvostelleet
kovasti linnakkeen väen toimia tai toimettomuutta Ainareen suojelemiseksi.
Erityisen katkeria ovat olleet Ainareen ystävät Milaet ja Rina, jotka ovat
Ainareen tavoin kotoisin jostain muilta mailta.
He ovat surunsa ilmaisun ohella syyttäneet linnakkeen väkeä sanan ja lupausten
pettämisestä.
No, naiset ovat yhä edelleen Vuoriniityssä, Melinan sisarten luona.
Ainare oli naisten kertoman mukaan auttanut viranomaisia merkittävästi joidenkin
rikollisten jäljittämisessä, ja kiitokseksi tästä avusta naista ei edes suojeltu
riittävästi.
No, minkälaisia pyyhkeitä on linnakkeen väki Vuoriniityn viranomaisilta saanut,
ei ole tiedossa, mahdollisia moitteita ei ole tapana kuuluttaa kaikelle
kansalle.

Aliupseeri Gabrielin vaimo Nerina kuoli myös syksyllä samana iltana Rajakatseen
linnakkeella jonkinlaiseen vakavaan sairaskohtaukseen, ilman että paikalla olisi
ollut ketään parantajaa, joka olisi kyennyt tapahtumaa estämään.
Hetkeä aiemmin kauppaseurueen jäsen Myrleena Usvapelto oli nähnyt naisen haamun
kuljeskelevan tavernan läheisessä metsässä, tai ainakin Myrleena kertoi näin.
Huhu väittää, että Nerina olisi ollut kuollessaan raskaana, toisaalta asiaa ei
ole niin vahvistettukaan.
Aliupseeri Gabriel oli ollut vahtivuorossa tavernalla, minne suru-uutinen
toimitettiin.
Gabriel otti tiedon vaimonsa kuolemasta suurella järkytyksellä ja surulla, ja
poistui oitis linnakkeelle.
Vielä samana iltana edelleen sureva Gabriel palasi takaisin tavernalle, tällä
kertaa vapaalla ja melko juovuksissa.
Nerina on sittemmin haudattu Rajakatseen uudelle hautausmaalle.
Gabriel puolestaan on jatkanut aliupseerina, surustaan huolimatta.
Liitosta jäi pieni lapsi, joka asuu vielä linnakkeella.

Rajakatseessa kävi syksyllä kertoman mukaan myös joitakin esiintyjiä
keskustelemassa Kaarlo Kempuran kanssa tulevan vuoden keskikesän juhlan
esityksestä.
Mitään erityistä esitystä ei Rajakatseessa vielä nähty, sen sijaan aikamoista
näytöstä tuli ihan eri suunnalta (katso seuraava huhukokonaisuus).


----


Tietoa Melinan sisarten ja pamppukaartilaisten yhteenotosta:

Melinan sisarten pyhäkkö oli saanut läpi kesän toimia melko rauhassa,
paltamonistien muodostamasta uhasta, Paltamonin Rajakatseen vierailusta ja
paltamonistien uhkauksista huolimatta.
Pyhäkön talvikuntoon laittamisen ja sulkemisen lähestyessä alkoi kuitenkin
tapahtua.
Rajakatseeseen ja edelleen taverna Vanhan Piparin alueelle saapui useamman
pamppukaartilaisen joukko, johtajanaan pappi Tarmo Savilato.
Tämä oli aiemminkin koettanut saada pyhäkköä käyttöönsä, ja nyt hän oli oikein
saanut Vuoriniityn maakunnantuomarilta valtakirjan, jonka nojalla saattoi vaatia
välitöntä luovutusta eli pyhäkön käyttöönottoa yhden illan ajaksi.
Joukko saapasteli pyhäkölle, ja tuolla tilanne alkoi kiristyä
pamppukaartilaisten, Melinan sisarten ja paikallisen kaartin jäsenten välillä.
Mitä tuona iltana pyhäkön edustalla lopulta tapahtui, jäi monelle vähäsen
sekavaksi, mutta paikalta kuultiin äänekkäitä huutoja, iskujen tömähdyksiä sekä
outoja suhisevia ääniä.
Samoin alue täyttyi paksusta savusta.
Kun tilanne oli ohitse, oli pamppukaartilaiset antautuneet kaartilaisille ja
aseettomina, ja oudon vaisun oloisia.
Joukon naispuolinen jäsen, Siru, oli kuollut saatuaan aseen iskuja ja pappi
Tarmo Savilato kykki maassa kuolaten, puhuen järjettömiä.
Kuollut nainen, vangiksi otetut pamppukaartilaiset ja Tarmo kuljetettiin
aikanaan linnakkeelle, missä pamppukaartilaiset vapautettiin seuraavana päivänä.
He saivat myös kuolleen toverinsa mukaansa, samaten mieleltään järkkyneen Tarmon
he ottivat matkaansa.

Mitä tuona iltana pyhäköllä sitten tapahtui? Tästä on vaihtelevia kertomuksia.
Yleisesti todetaan, että joukon ennätettyä pyhäkölle pappi Tarmo vaati Melinan
sisaria poistumaan välittömästi, ja kun tämä tapahtui hitaammin kuin Tarmo
toivoi, ryhtyi hän saman tien solvaamaan sisaria, heidän pyhäkköään ja heidän
toimintaansa.
Tarmo ryhtyi myös kiroamaan pyhäkköä.
Sanojensa vakuudeksi ja tehostamiseksi Tarmo veti esiin aseen, jonka julisti
olevan itse Derecaksen miekka.
Paikalla olleet kaartilaiset koettivat tälllöin riisua pamppukaartilaiset
esillevedetyistä aseista, ja tämä osin tapahtuikin, muutaman pistäessä vastaan.
Tilanne oli hyvin kireä.

Sitten tapahtui kertoman mukaan todella outoja.
Usvaa ja savua pulppusi maasta tai mistä lie, ja yksi pamppukaartilaisista,
Siru-niminen nainen, alkoi voimakkaalla ja soinnikkaalla äänellä moittia pappi
Tarmoa.
Nainen myöskin kirosi Tarmon menettämään järkensä, ja kirous ilmeisesti oli
voimakas, sen vaikuttaessa ilmeisesti välittömästi.
Sotilaat ja heitä avustavat saivat päähänsä, että nainen oli mikä lie noituja ja
kenties vaarallinen, ja iskivät tätä miekoillaan useita kertoja.
Vaikka nainen hetken kävi maassakin, niin vielä jonkin aikaa nainen jyrisi
Tarmolle.
Tämän naisen kuultiin myös nimittämän itseään nimellä Ezekiel, Ezeriel tai
jotain sinne päin.
Eli nainen oli mahdollisesti joko jonkin henkiolennon valtaama ja pyhittämä, tai
vaihtoehtoisesti riivaama.
Yhtä kaikki, nainen kuoli sotilaiden iskuihin.
Tätä naisen surmaamista pamppukaartilaiset pitivät suurena virheenä ja typeränä
toilailuna, ja valittivat, eivätkö typerät sotilaat huomanneet naisesta
kumpuavaa suurta voimaa, viisautta ja pyhyyttä.
Joka tapauksessa, tilanne oli kaikille outo ja hämmentävä, ja vangitut
pamppukaartilaiset, kuollut nainen kuin hulluksi tullut Tarmo-pappikin
siirrettiin lopuksi Rajakatseen linnakkeelle.
Pamppukaartilaiset potivat ilmeisesti ankaraa neuvottomuutta, sillä heidän omien
puheidensa mukaan Ishakaa palveleva pyhä henkiolento oli ankarin sanoin
tuominnut heidän erään johtajansa, pappi Tarmo Saviladon toimet.
"Mitä tämä kertoo teistä", veisteli myös paikalla ollut pappi Nevin varsin
oikeutetusti.
Pamppukaartilaiset eivät vastanneet mitään, jäivät vain mietteisiinsä.

Tuon päivän mentyä pamppukaartilaisryhmä oli vapaa kulkemaan minne mielivätkin.
Siru-nimisen naisen ruumis kuljetettiin Vuoriniittyyn, missä nainen on haudattu
kaupungin hautausmaalle kunnioittavin menoin.
Sitten umpihullu Tarmo saatettiin Rantatörmään, ylipappi Paltamonin
linnakkeelle, missä Tarmo luovutettiin toisten pappien huomaan.
Huhutaan, että mainittu pamppukaartilaisseurue olisi maallikkosoturi Hikan
johtamana poistunut tuon jälkeen Rantatörmän linnakkeelta ja myöhemmin riisunut
käsivarsistaan P-nauhansa.
Toinen huhu kertoo, että miehet piilottelisivat nyt jossakin, peläten ylipappi
Paltamonin vihaa.
Sellainenkin huhu kulkee, että miehet olisivat perustaneet oman pienen joukkion,
Ezerielin seuraajat, mutta kukaan ei tiedä, onko tuossa perää.
Pari kyseisistä pamppukaartilaisista on kyllä nähty syksyllä eri puolilla
Vuoriniittyä ilman nauhojaan, eli tuskin jatkossa seuraavat enää sen enempää
Tarmoa kuin Paltamoniakaan.
Kuinka pahasti Paltamon on tapauksen johdosta partaansa repinyt, ei ole
tiedossa.

Mitä ylipappi Paltamon tästä kaikesta ajattelee, ei ole tiedossa.
Ylipappi Paltamonin läheisiin alaisiin lukeutuva pappi Iskarus on sitä vastoin
antanut Olyissä pari viikkoa sitten seuraavanlaisen julistuksen:
"Rajakatseen tapahtumat tutkitaan ja niitä selvitetään.
On mahdollista, että jotkut nimeltä mainitsemattomat mutta kavalat tahot ovat
turvautuneet noituuteen ja hokkuspokkus-temppuihin sekoittaakseen mieliä,
harhaanjohtaakseen oikeamielisiä ja kääntääkseen valheen todeksi ja toden
valheeksi.
Oikean opin soturien rivit kokivat syksyllä menetyksiä, kuoleman, hulluuden ja
karkuruuden vuoksi, mutta me muut oikeamieliset emme salli itseämme hämättävän
noilla niljakkailla keinoilla.
Me emme kyseenalaista ylipappi Paltamonin viisautta ja tulemme tekemään
kaikkemme, että myös syrjäkylien ihmiset tulevat vielä jatkossa jakamaan saman
kannan.
Tähän pyrimme ja tämän me myös toteutamme.
Vääräoppiset kavahtakoot, sillä Paltamon on viisas mies.
"

Pappi Iskaruksen julistusta on kääröinä toimitettu eri puolille maakuntaa, mm,
Bokeaan, Vuoriniittyyn ja Rajakatseeseen.
Hyvä juttu, kunnollista liedensytykettä ei olekaan koskaan liikaa tarjolla.

Rajakatseen sotilas Akseli Aivoitus ja palkkamiekka Nils toisaalta tekivät ehkä
oikein puuttumalla tilanteeseen, toisaalta kuumaveristä soturi Nilsiä on
arvosteltu siitä, että Nils käytännössä hakkasi miekalla aseettoman naisen
kuoliaaksi.
Toisaalta Akseli on puolustanut Nilsin toimintaa, tuossa tilanteessa oli
vaikutelma siitä, että nainen on vaarallinen noita tai mikä lie, ja olisi ollut
uskaliasta antaa naisen loitsia rauhassa yhtään sen pidemmälle.
Eli olosuhteisiin nähden toimittiin kai asianmukaisesti.
Seriffi Maru Rysen lienee enimmäkseen niellyt alaisten selitykset, eikä ole
antanut moitteita tai rangaistuksia.
Tosin huhutaan, että Nilsillä ja Akselilla olisi molemmilla tätä nykyä joitakin
vaivoja, ties mistä aiheutuneita.
Ainakin huhu liikkuu, että molemmilla olisi pahoja painajaisia nykyisin.
http://www.rajakatsefantasia.fi/rkwiki/index.php?p=Huhut%3ARajakatseLXVIII

Noidenkin huhujen lukeminen on kannattavaa, jos niihin ei ole vielä aiemmin
tutustunut.




HUHUT:



1.
HUHUJA RAJAKATSEESTA JA MUUALTA VUORINIITYN MAAKUNNASTA:


Aiemmin syksyllä, taverna Vanhan Piparin ollessa vielä varsinaisesti auki,
koettiin Rajakatseessa ja taverna Vanhalla Piparilla varsin vilkas ja
tapahtumantäyteinen päivä.
Liikkeellä oli monia kulkijoita sekä läheltä että kaukaa, ja päivän mittaan oli
monenlaista, sekä kohahduttavia että rauhallisempiakin tapahtumia.
Linnakkeen sotilailla ja muillakin sotureilla riitti työtä alueen
rauhoittamisessa.

Torppari Nilsin vaimo Impi oli viimeisillään raskaana, ja hän oli saapunut
taverna Vanhalle Piparille.
Tarvittiin niin parantaja Mariaa kuin muitakin vakuuttamaan, että nyt läheiselle
saunalle siitä.
Siellä synnytys pian alkoikin.
Synnytyksessä oli mukana auttamassa parantaja Maria, Sirja Melinan sisarista
sekä tavernapiika Senni.
Synnytys sujui muuten hyvin, mutta pian lapsen synnyttyä sisään saunaan paukkasi
renki Uumo, veitsi kourassaan.
Uumo iski veitsellään sinne tänne, hosuen parantajia ja sitten kaapaten
äidistään irrotetun vauvan mukaansa.
Uumo juoksi saunalta metsään, siellä olevaa uhrikiveä kohden, mutta aliupseeri
Alpon onnistui kiivaan takaa-ajon päätteeksi saada Uumo kiinni.
Uhkaava tilanne saatiin ratkaistua, Uumo vangittua ja lapsi pelastettua, lapsi
palautettiin pikaisesti vanhemmilleen.
Eli kovan järkytyksen jälkeen asiat palasivat kuitenkin uomiinsa.
Uumon veitsellään sohimat naiset saatiin myös parannettua vammoistaan, kukaan ei
kuollut.
Tosin vammat paranivat hitaasti, kyllähän haavoista usein arpia jää.
Mitä Uumoon tulee, tämä toimitettiin uudelleen Vuoriniittyyn, missä mies oli
viime vuodet istunut vankilassa, johtuen edellisestä tempauksestaan.
Nyt mies ei selvinnyt enää vankeudella, vaan hänet hirtettiin kolmen viikon
kuluttua lapsenryöstöstä.

Taverna Vanhalla Piparilla oli samana syysiltana hetken aikaa nuoria tyttöjä
juomanlaskijoina, olivat ties mitä orpoja alkujaan ja Melinan sisarten jonkun
jäsenen kontolla.
Miten he tavernan töihin päätyivät, tietää Senni kertoa.
No, pitkäaikaista pestiä tuosta ei muodostunut, ja tavernahan meni myöhemmin
syksyllä kiinni.

Tullisotilas Hartta oli puolestaan saanut oppilaan, nuoren pojan, joka toimi
miehen aseenkantajana ja apulaisena.
Pojasta olikin apua illan aikana koittaneissa tilanteissa.
Hartta tietänee, missä poika on nykyisin.

Rajakatseeseen ja taverna Vanhalle Piparille saapui samana päivänä suurehko
seurue kauppiaita, keskustelemaan linnakkeen edustajien ja kauppias Vilhon
kanssa kauppa-aseman perustamisesta alueelle.
Mukana oli edustajia mm.
Usvapellon kauppiassuvusta, samaten useita muita kauppiaita oli edustettuina.
Neuvottelut kestivät kohtuu kauan, mutta sovintoon ilmeisesti päästiin sitten
kuitenkin.
Hankkeet kauppa-aseman rakentamiseksi Rajakatseeseen alkavat edetä ensi vuonna
nyt syksyllä päätetyn pohjalta.

Rajakatseesssa käyneet kauppiaat ostivat alueella käydessään samalla viljaa ja
muita maataloustarvikkeita eri isänniltä, mm.
isäntä Ilmarilta.
Samoin jotain isännät kauppiailta ostivat.
Sen sijaan perinteisiä Vuoriniityn matkojaan isännät eivät kuitenkaan halunneet
lopettaa, eli monet isännät tekevät jatkossakin syksyisen markkinamatkan
Vuoriniittyyn.

Rajakatseen linnakkeen läheisellä naisten hoitokodilla/parantolalla oli samoihin
aikoihin ollut sisäinen tarkastus meneillään, erilaisia väärinkäytöksiä kai
epäiltiin.
Tarkastusta johti pappi Matteus Masula.
Kävi sitten illan mittaan niin, että vartijoista huolimatta talon johtaja pappi
Halmir ja tämän pari apulaista karkasivat tiehensä.
Pakoa helpotti se, että vaikka Halmir olikin arestissa, ei tämän uskottu
yrittävän pakoa.
Toisin kuitenkin kävi, ja Halmir pakeni erämaahan yhdessä talon kahden vartijan
kanssa.
Näitä ei ole sittemmin tavoitettu.
Karkulaisten nykyinen olinpaikka ei kenenkään tiedossa, mutta miehistä on
laadittu etsintäkuulutus.
Näitä epäillään vakavista rikoksista, jotka liittyvät hoitokodin potilaiden
kohteluun.
Talo puolestaan jatkaa yhtä toimintaansa, sen jälkeen kun osa henkilökunnasta
oli vaihdettu.
Uusia potilaita ei ole kuitenkaan hetkeen vastaanotettu talolle.

Rajakatseessakin oleskellut nuori nainen nimeltä Ainare kuoli saman
tapahtumatäyteisen illan aikana linnakkeella, ilmeisesti jonkinlaiseen
myrkytyskohtaukseen.
Missä ja miten oli Ainare myrkytetyksi tullut, ei ole tiedossa.
Tavernalla tuo kyllä aiemmin illasta kävi, mutta sen tarkemmin ei tiedetä.
Nainen on myöhemmin haudattu Rajakatseen hautausmaalle.

Ainareen kuolema on herättänyt myöhemmin äänekästäkin keskustelua ja arvostelua
Vuoriniityn kaupungissa.
Useat Melinan sisaret ja myöskin monet täti-ihmiset ovat puheissaan arvostelleet
kovasti linnakkeen väen toimia tai toimettomuutta Ainareen suojelemiseksi.
Erityisen katkeria ovat olleet Ainareen ystävät Milaet ja Rina, jotka ovat
Ainareen tavoin kotoisin jostain muilta mailta.
He ovat surunsa ilmaisun ohella syyttäneet linnakkeen väkeä sanan ja lupausten
pettämisestä.
No, naiset ovat yhä edelleen Vuoriniityssä, Melinan sisarten luona.
Ainare oli naisten kertoman mukaan auttanut viranomaisia merkittävästi joidenkin
rikollisten jäljittämisessä, ja kiitokseksi tästä avusta naista ei edes suojeltu
riittävästi.
No, minkälaisia pyyhkeitä on linnakkeen väki Vuoriniityn viranomaisilta saanut,
ei ole tiedossa, mahdollisia moitteita ei ole tapana kuuluttaa kaikelle
kansalle.

Aliupseeri Gabrielin vaimo Nerina kuoli myös syksyllä samana iltana Rajakatseen
linnakkeella jonkinlaiseen vakavaan sairaskohtaukseen, ilman että paikalla olisi
ollut ketään parantajaa, joka olisi kyennyt tapahtumaa estämään.
Hetkeä aiemmin kauppaseurueen jäsen Myrleena Usvapelto oli nähnyt naisen haamun
kuljeskelevan tavernan läheisessä metsässä, tai ainakin Myrleena kertoi näin.
Huhu väittää, että Nerina olisi ollut kuollessaan raskaana, toisaalta asiaa ei
ole niin vahvistettukaan.
Aliupseeri Gabriel oli ollut vahtivuorossa tavernalla, minne suru-uutinen
toimitettiin.
Gabriel otti tiedon vaimonsa kuolemasta suurella järkytyksellä ja surulla, ja
poistui oitis linnakkeelle.
Vielä samana iltana edelleen sureva Gabriel palasi takaisin tavernalle, tällä
kertaa vapaalla ja melko juovuksissa.
Nerina on sittemmin haudattu Rajakatseen uudelle hautausmaalle.
Gabriel puolestaan on jatkanut aliupseerina, surustaan huolimatta.
Liitosta jäi pieni lapsi, joka asuu vielä linnakkeella.

Rajakatseessa kävi syksyllä kertoman mukaan myös joitakin esiintyjiä
keskustelemassa Kaarlo Kempuran kanssa tulevan vuoden keskikesän juhlan
esityksestä.
Mitään erityistä esitystä ei Rajakatseessa vielä nähty, sen sijaan aikamoista
näytöstä tuli ihan eri suunnalta (katso seuraava huhukokonaisuus).


----


Tietoa Melinan sisarten ja pamppukaartilaisten yhteenotosta:

Melinan sisarten pyhäkkö oli saanut läpi kesän toimia melko rauhassa,
paltamonistien muodostamasta uhasta, Paltamonin Rajakatseen vierailusta ja
paltamonistien uhkauksista huolimatta.
Pyhäkön talvikuntoon laittamisen ja sulkemisen lähestyessä alkoi kuitenkin
tapahtua.
Rajakatseeseen ja edelleen taverna Vanhan Piparin alueelle saapui useamman
pamppukaartilaisen joukko, johtajanaan pappi Tarmo Savilato.
Tämä oli aiemminkin koettanut saada pyhäkköä käyttöönsä, ja nyt hän oli oikein
saanut Vuoriniityn maakunnantuomarilta valtakirjan, jonka nojalla saattoi vaatia
välitöntä luovutusta eli pyhäkön käyttöönottoa yhden illan ajaksi.
Joukko saapasteli pyhäkölle, ja tuolla tilanne alkoi kiristyä
pamppukaartilaisten, Melinan sisarten ja paikallisen kaartin jäsenten välillä.
Mitä tuona iltana pyhäkön edustalla lopulta tapahtui, jäi monelle vähäsen
sekavaksi, mutta paikalta kuultiin äänekkäitä huutoja, iskujen tömähdyksiä sekä
outoja suhisevia ääniä.
Samoin alue täyttyi paksusta savusta.
Kun tilanne oli ohitse, oli pamppukaartilaiset antautuneet kaartilaisille ja
aseettomina, ja oudon vaisun oloisia.
Joukon naispuolinen jäsen, Siru, oli kuollut saatuaan aseen iskuja ja pappi
Tarmo Savilato kykki maassa kuolaten, puhuen järjettömiä.
Kuollut nainen, vangiksi otetut pamppukaartilaiset ja Tarmo kuljetettiin
aikanaan linnakkeelle, missä pamppukaartilaiset vapautettiin seuraavana päivänä.
He saivat myös kuolleen toverinsa mukaansa, samaten mieleltään järkkyneen Tarmon
he ottivat matkaansa.

Mitä tuona iltana pyhäköllä sitten tapahtui? Tästä on vaihtelevia kertomuksia.
Yleisesti todetaan, että joukon ennätettyä pyhäkölle pappi Tarmo vaati Melinan
sisaria poistumaan välittömästi, ja kun tämä tapahtui hitaammin kuin Tarmo
toivoi, ryhtyi hän saman tien solvaamaan sisaria, heidän pyhäkköään ja heidän
toimintaansa.
Tarmo ryhtyi myös kiroamaan pyhäkköä.
Sanojensa vakuudeksi ja tehostamiseksi Tarmo veti esiin aseen, jonka julisti
olevan itse Derecaksen miekka.
Paikalla olleet kaartilaiset koettivat tälllöin riisua pamppukaartilaiset
esillevedetyistä aseista, ja tämä osin tapahtuikin, muutaman pistäessä vastaan.
Tilanne oli hyvin kireä.

Sitten tapahtui kertoman mukaan todella outoja.
Usvaa ja savua pulppusi maasta tai mistä lie, ja yksi pamppukaartilaisista,
Siru-niminen nainen, alkoi voimakkaalla ja soinnikkaalla äänellä moittia pappi
Tarmoa.
Nainen myöskin kirosi Tarmon menettämään järkensä, ja kirous ilmeisesti oli
voimakas, sen vaikuttaessa ilmeisesti välittömästi.
Sotilaat ja heitä avustavat saivat päähänsä, että nainen oli mikä lie noituja ja
kenties vaarallinen, ja iskivät tätä miekoillaan useita kertoja.
Vaikka nainen hetken kävi maassakin, niin vielä jonkin aikaa nainen jyrisi
Tarmolle.
Tämän naisen kuultiin myös nimittämän itseään nimellä Ezekiel, Ezeriel tai
jotain sinne päin.
Eli nainen oli mahdollisesti joko jonkin henkiolennon valtaama ja pyhittämä, tai
vaihtoehtoisesti riivaama.
Yhtä kaikki, nainen kuoli sotilaiden iskuihin.
Tätä naisen surmaamista pamppukaartilaiset pitivät suurena virheenä ja typeränä
toilailuna, ja valittivat, eivätkö typerät sotilaat huomanneet naisesta
kumpuavaa suurta voimaa, viisautta ja pyhyyttä.
Joka tapauksessa, tilanne oli kaikille outo ja hämmentävä, ja vangitut
pamppukaartilaiset, kuollut nainen kuin hulluksi tullut Tarmo-pappikin
siirrettiin lopuksi Rajakatseen linnakkeelle.
Pamppukaartilaiset potivat ilmeisesti ankaraa neuvottomuutta, sillä heidän omien
puheidensa mukaan Ishakaa palveleva pyhä henkiolento oli ankarin sanoin
tuominnut heidän erään johtajansa, pappi Tarmo Saviladon toimet.
"Mitä tämä kertoo teistä", veisteli myös paikalla ollut pappi Nevin varsin
oikeutetusti.
Pamppukaartilaiset eivät vastanneet mitään, jäivät vain mietteisiinsä.

Tuon päivän mentyä pamppukaartilaisryhmä oli vapaa kulkemaan minne mielivätkin.
Siru-nimisen naisen ruumis kuljetettiin Vuoriniittyyn, missä nainen on haudattu
kaupungin hautausmaalle kunnioittavin menoin.
Sitten umpihullu Tarmo saatettiin Rantatörmään, ylipappi Paltamonin
linnakkeelle, missä Tarmo luovutettiin toisten pappien huomaan.
Huhutaan, että mainittu pamppukaartilaisseurue olisi maallikkosoturi Hikan
johtamana poistunut tuon jälkeen Rantatörmän linnakkeelta ja myöhemmin riisunut
käsivarsistaan P-nauhansa.
Toinen huhu kertoo, että miehet piilottelisivat nyt jossakin, peläten ylipappi
Paltamonin vihaa.
Sellainenkin huhu kulkee, että miehet olisivat perustaneet oman pienen joukkion,
Ezerielin seuraajat, mutta kukaan ei tiedä, onko tuossa perää.
Pari kyseisistä pamppukaartilaisista on kyllä nähty syksyllä eri puolilla
Vuoriniittyä ilman nauhojaan, eli tuskin jatkossa seuraavat enää sen enempää
Tarmoa kuin Paltamoniakaan.
Kuinka pahasti Paltamon on tapauksen johdosta partaansa repinyt, ei ole
tiedossa.

Mitä ylipappi Paltamon tästä kaikesta ajattelee, ei ole tiedossa.
Ylipappi Paltamonin läheisiin alaisiin lukeutuva pappi Iskarus on sitä vastoin
antanut Olyissä pari viikkoa sitten seuraavanlaisen julistuksen:
"Rajakatseen tapahtumat tutkitaan ja niitä selvitetään.
On mahdollista, että jotkut nimeltä mainitsemattomat mutta kavalat tahot ovat
turvautuneet noituuteen ja hokkuspokkus-temppuihin sekoittaakseen mieliä,
harhaanjohtaakseen oikeamielisiä ja kääntääkseen valheen todeksi ja toden
valheeksi.
Oikean opin soturien rivit kokivat syksyllä menetyksiä, kuoleman, hulluuden ja
karkuruuden vuoksi, mutta me muut oikeamieliset emme salli itseämme hämättävän
noilla niljakkailla keinoilla.
Me emme kyseenalaista ylipappi Paltamonin viisautta ja tulemme tekemään
kaikkemme, että myös syrjäkylien ihmiset tulevat vielä jatkossa jakamaan saman
kannan.
Tähän pyrimme ja tämän me myös toteutamme.
Vääräoppiset kavahtakoot, sillä Paltamon on viisas mies.
"

Pappi Iskaruksen julistusta on kääröinä toimitettu eri puolille maakuntaa, mm,
Bokeaan, Vuoriniittyyn ja Rajakatseeseen.
Hyvä juttu, kunnollista liedensytykettä ei olekaan koskaan liikaa tarjolla.

Rajakatseen sotilas Akseli Aivoitus ja palkkamiekka Nils toisaalta tekivät ehkä
oikein puuttumalla tilanteeseen, toisaalta kuumaveristä soturi Nilsiä on
arvosteltu siitä, että Nils käytännössä hakkasi miekalla aseettoman naisen
kuoliaaksi.
Toisaalta Akseli on puolustanut Nilsin toimintaa, tuossa tilanteessa oli
vaikutelma siitä, että nainen on vaarallinen noita tai mikä lie, ja olisi ollut
uskaliasta antaa naisen loitsia rauhassa yhtään sen pidemmälle.
Eli olosuhteisiin nähden toimittiin kai asianmukaisesti.
Seriffi Maru Rysen lienee enimmäkseen niellyt alaisten selitykset, eikä ole
antanut moitteita tai rangaistuksia.
Tosin huhutaan, että Nilsillä ja Akselilla olisi molemmilla tätä nykyä joitakin
vaivoja, ties mistä aiheutuneita.
Ainakin huhu liikkuu, että molemmilla olisi pahoja painajaisia nykyisin.
Jos huhu on tosi, niin vaikea sanoa, miten moinen tieto on ylipäätään levinnyt.
Jos huhu on tosi, niin vaikea sanoa, miten moinen tieto on ylipäätään
levinnyt.


----



Melinan sisaret ovat myöhemmin syksyllä sulkeneet Rajakatseen pyhäkkönsä
talveksi ja nyt tulevan talven ajan pyhäkkö on tyhjillään.
Vuoriniityssä ja Olyissä on järjestöllä toiset pyhäköt, joita pidetään auki läpi
talven.

Kerrotaan, että useampikin oppinut ja lukenut henkilö olisi käynyt läpi vanhoja
kirjoja ja kirjahyllyjä, toivoen löytävänsä mainintoja ja lisäselvyyttä tuohon
Ezerieliin liittyen, tai mikä lie oli kyseessä.
Vielä ei ole tiedossa, mihin on päädytty ja mitä kaikkea on lopulta selville
saatu, mutta muutamat papit ovat jo kertoneet, että mainitunniminen henkiolento
on olemassa, ja se liittyy läheisesti Ishakaan.
Huh, jos hengen esiintyminen oli ihan aito juttu, niin Tarmon toiminnan on
täytynyt olla paha rienaus, jos tällainen henkiolento nyt esiintyi nimellään.
Mikä tarkalleen aiheutti henkivaltojen puuttumisen tilanteeseen, tätä on lähinnä
arvuuteltu.

Kirjakauppias Tupru Eepos ilmaantui Rajakatseeseen syksyllä, olipa kovin
metsittyneen näköinen tuo mies.
Siistiydyttyään miehen kerrotaan käyneen kotitalollaan Vuoriniityssä, Eepoksen
kirjansitomolla, vaimoaan Dariaa tapaamassa.
Huhu väittää, että talon astiasto olisi mennyt kerta heitolla uusiksi miehen
palattua, siinä määrin olisi lautasia Darian toimesta lentänyt...
Tosin siihen ainakin on saatu vahvistus, että Daria ei ole raskaana, aiempi huhu
alkusyksyltä oli ilmeisesti ihan perätön tai lähtöisin vain väärästä luulosta
tai väärinkäsityksestä.

Vuoriniityn armeijan väkeä ja Rajakatseen linnakkeen tiedustelijoita suoritti
syksyllä eräretken pohjoiseen, Metsäpaikan kylästä kauas luoteeseen.
Tuolla oli rannikkoa ja ilmeisesti sovelias satamapaikka.
Partioiden saapuessa paikan päälle ei ollut enää tietoakaan laivoista eikä
myöskään tavarantuonnista, mutta pari tyhjää mökkiä ja raivattu ranta
viittasivat siihen, että satama on joskus siellä ollut.
Tutkimuksia ulotettiin myös lähitiloille, joita oli harvakseltaan, mutta mitään
kouriintuntuvaa ei ilmeisesti selville saatu.
Jos tuossa paikassa oli siis ollut aiemmin joku salasatama, niin sen käytöstä on
mahdollisesti luovuttu jo kesän aikana.
Eli mistä viranomaiset vihjeensä saivatkin, niin kyseinen vihje oli kovin
vanhentunut.
No, saipa armeijan palveluksessa toimivat samoojat ja tiedustelijat hyvää
kokemusta ja harjoitusta tuon retken aikana.
Myös Rajakatseen alueen metsissä on edelleen harjoiteltu, vaihtelevin
menetelmin.
Samaten kerrotaan, että lisää tiedustelijoita kaivataan kuulemma edelleen
linnakkeen palvelukseen.
Pari naistakin linnakkeen tiedustelijoiden joukossa tätä nykyä on.

Linnakkeen pappi Serpent otti syksyllä itselleen oppilaan, miehen nimeltä Turo
Antinpoika.
Hetkonen, eikös tuo mies ollut aiemmin kesällä pamppukaartien ja Paltamoninkin
palveluksessa, ennen kuin "katosi" keskikesällä.
Ehkä se katoaminen olikin vain kätevä keino irtisanoutua ikävän ja epämieluisen
työnantajan palveluksesta.

Syksyllä Rajakatseen alueen syystyöt saatiin maatiloilla päätökseen, linnake
keräsi verot ja toimitti osan Vuoriniittyyn siltä osin, kuin oli tarvis.
Suuri osa kerätyistä veroista oli tietysti elintarvikkeita ja jäi linnakkeen
käyttöön.
Alueen talonpojat ovat myöskin tehneet satokauden päätyttyä matkan Vuoriniittyyn
markkinoille.
Kaikki maalaisisännät palasivat tuolta ihan hyvässä voinnissa takaisin, mitä nyt
kaupungin tavernoissa oli ehkä vähäsen otettu.
Nyt sitten onkin hiljaisempi vuodenaika menossa, liikutaan ja työskennellään
vähemmän ja tehdään sisällä puhdetöitä sikäli kun valo sen sallii.
Eli keskitalven juhlaa tässä odotellaan, ei siihen ole enää mahdottoman montaa
viikkoa...

Taverna Vanha Pipari sulkeutui jo useampi viikko sitten, olisiko tuosta noin
kuun kierron verran.
Kesäaikaan kovin vilkas alue hiljeni tuntuvasti, kun kävijöitä ei enää ollut
Melinan sisarten pyhäköllä, tavernalla tai vartiotuvallakaan.
Joku satunnainen maalainen saattoi noilla suunnilla vielä kuljeksia, samaten
ehkä jokunen eränkävijä tai linnakkeen sotilaskin käväisi ajoittain tuolla,
alueen läpi kulkien.

Nyt tänään taverna Vanha Pipari avataan kuitenkin poikkeuksellisesti yhden
päivän ajaksi.
Kaarlo Kempura on siis yhdessä Savihaaran ja vaimonsa Kirsin ja tämän veljen
Jaakon kanssa saapunut tavernalle, ties mistä syystä, tai ehkä useammastakin.
Huhutaan mm., että alueelle olisi saapunut joku kuninkaan viestinjulistaja, joka
on saanut tehtävän antaa julistus nimenomaan tavernalla.
Ehkä Kempura tuosta syystä avaa tavernansa, tai no, tiedä Kempurasta.

Entäs se tavernaväki, onko sitä sitten tavernalla.
No, mistä lie metsistä ja lähimailta onkin saapunut näille seuduille monenlaista
kulkijaa, jotka syystä tai toisesta aikovat viettää hetken iltaa tavernalla,
ennen kuin jatkavat kulkuaan.

Linnakkeen kirjuri Terin kerrotaan saaneen tehtäväksi parin sotilaan kanssa
saattaa nohvatovilainen herrasmies, sotilas Kaspar linnakkeelta taverna Vanhalle
Piparille.
Tuonne olisi määrä saapua joku arvovaltainen Nohvatovin virkamies tai
sotilashenkilö tuota Kasparia noutamaan.
Hyvä että taverna on sentään auki, niin ei tarvitse noiden ihan ulkosalla vain
oleskella.

Kasparin tapaus sai alkunsa Vuoriniityn kaupungissa pari viikkoa sitten, kun
mainittu nohvatovilainen herrasmies ajautui sanaharkkaan ja pieneen tappeluun
Vuoriniityn ehkä arvostetuimmassa tavernassa, "Vuoriniityn jalokivessä".
Kaikkia asiahaaroja ei niin tunneta, mutta erään huhun mukaan Kaspar oli
kännissä kuin käki.
No, huhu voi olla vääräkin, mutta katuvaiselta on mies vaikuttanut.
Lisäksi mies on siivo ja kunniallisen oloinen, eli mistään tavallisesta
tavernaräyhääjästä ei liene kysymys.

Huhutaan, että alueella liikkuisi nyt monenlaisten eränkävijöiden ohella
salaperäisempääkin ja oudompaakin kulkijaa ja hiipparia, kuten nyt ainakin
metsäläisiä ja muuta sellaista.
No, siinäpä kuljeskelevat, ei autioilla rakennuksilla ole mitään kovin kummaa
puuhattavaa.
Tai noin ajateltiin ainakin vielä pari päivää sitten, kun taverna oli kiinni.
Nyt saattaakin olla, että linnake vaivautuu laittamaan taverna-alueelle sotilaan
tai parikin, kun väkeä on enemmän liikkeellä.

Taverna Vanha Pipari on siis tänään auki, eli matkustavaiset ja asukkaat niin
läheltä kuin kauempaakin ovat tervetulleita paikalle.
Tosin taverna ei ole tarjoilullisesti täydessä terässä, tavernahenkilökuntaa on
hivenen, astiat on talvivarastossa, eli omat juomamukit kullekin tulijalle
mukaan omasta takaa.

Kaarlo saattaa kukaties muistella noita kahdenkymmenen vuoden takaisia aikoja,
silloinhan Kempuran taverna Rajakatseessa oli vastikään avattu, tosin aivan eri
paikkaan eli Weldoonin linnakkeen ja Rajakatseen linnakkeen väliselle
tieosuudelle.
Sikäläinen taverna oli kuulemma aika talonrähjä, vanha aitta, jossa seiniäkään
ei ollut kuin kolme...
Ja kylmää sitten olikin, kaljakin jäätyi kuulemma tuoppeihin.
Mitä muuta Kempura vanhoista ajoista muistaa, jää kuultavaksi, ei tiedä kuinka
pahasti on juopon pää pehmennyt ja muisti mennyt vuosien mittaan.
Toisaalta vanhojen asioiden kertaaminen auttaa niiden muistissa säilymistä, ja
tuota kertaamista Kempura harjoittaakin ihan kiitettävästi...
"Olenko muuten kertonut..."



2.
HUHUJA MAAILMALTA:


Huhutaan että upporikas kauppias Gynter "Hurjaviiniläinen" olisi tehnyt
omistamallaan maatilalla syksyllä jonkin tieteellisen läpimurron tutkimustensa
parissa.
Varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole.
Mitä mies rakentelee Vuoriniityn läheisellä maatilalla, ei tiedetä,
jonkinlaisesta koneesta puhutaan.
Maatilan läheisyyteen ja osin sen maillekin on majoittunut pieni joukko sekä
Rautahansikkaita että Paltamonin miehiä, ilmeisesti molemmat joukot Gynterin
luvalla ja kutsumina.

Tänä vuonna Nohvatovin kuninkaan hoviin oli saapunut arvokas seurue, ja pitkän
vierailun päätteeksi syksyllä vietettiin Nohvatovin kaupungissa suuret ja komeat
häät.
Nohvatovin kuningas ja vieraana olleen hallitsijan tytär avioituivat siis
keskenään.
Häät menivät hyvin ja valtakuntien kerrotaan lähentyvän tämän merkittävän liiton
myötä.
Huhutaan mm., että kuninkaan hoviväki olisi kovin mieltynyt tulokkaiden
vaateparsiin, eli vaikutteiden ottamista linee luvassa.

Vauraat häät vietetään piakkoin lähiaikoina myös Vardakovissa, kun ruhtinas
Mikaelin hovissa ja kansliassa työskentelevä ylikirjuri Anton Magor menee
naimisiin Neryn kauppiasperheen vanhimman tyttären Irina Neryn kanssa.
Anton on varakas ja vaikutusvaltainen leskimies, melko iäkäs myöskin, joten
tulevan avioparin ikäero on huomattava.
Molemmat suvut ovat varakkaita ja vaikutusvaltaisia, ja häät ja liitto lienee
sukujen keskenään sopima ja järjestämä.
Häät on määrä pitää noin viikon kuluttua Vardakovin kaupungissa.
Näyttää olevan nohvatovilaisilla tapana naittaa nuoret neidot vanhoille äijille.
No, tapahtuu samaa meillä Vuoriniityssäkin, on joku veistellyt.
Mitä mahtaa Irina itse liitosta tuumata, ei ole tiedossa.

Ruhtinas Simonide ja Mahtivuoren kuningas Jalko III ovat vihdoinkin ilmeisesti
saaneet Diemund-petturin kuulustelut päätökseen.
Huhutaan että tuomio olisi määrä lausua ja julistaa vielä tämän syksyn aikana.
Saapa nähdä, vielä ei tiedetä, minkälaisen tuomion Diemund saa.

Tullimaksuihin ei ole toistaiseksi tiedossa muutoksia, vaikka kuningas Jalko
Kolmannen huhutaankin sellaisia suunnitelleen ja pohtineen.
Ehkä tuleva vuosi näyttää, mikä on tilanne.

Kuningas Jalko Kolmannen vaunut on varastettu.
Ne löytyivät Suomurajan lähistöltä pohjoiseen pellolta akseleitaan myöten mutaan
jätettynä.
Kärryjen anastamisen epäillään tapahtuneen kuninkaan nuorimman veljen toimesta,
ei aivan selvin päin toki, mutta asiasta ei ole täyttä selvyyttä ja varmuutta.

Huhutaan että joitakin peikkoja olisi nähty Vardakovin maakunnan eteläisillä
seuduilla.
Mitä hakevat, ei ole tiedossa.
Koska peikkoja ei ole kovin usein täälläpäin nähty, ei oikein tiedetä, miten nuo
erottaa vaikkapa metsäläisistä.
Ovat kuulemma tosin suurempia, pahansisuisempia ja vaarallisempia.
Hyökkäilyjä kyliä tai maatiloja vastaan ei kuitenkaan tiedetä tapahtuneen.

Vuoriniityn kaupungin kaduilla oli syksyllä kulkenut alaston, tuhkalla itsensä
tahrinut ja itseään vitsalla ruoskinut mies, Tuhka-Eero, joka julisti
kuulijoille kovaan ääneen: "Loppu on lähellä.
Holvannon kone käynnistyy pian ja Kistopatsaat tukkivat tiet.
Eloton ja elollinen kulkevat rinnan.
Nälkäiset taulut palaavat takaisin, madot nousevat lihasta ja maito hapantuu.
Joten tehkää parannus ja..." Tuossa vaiheessa vartiosto nappasi sekavan miehen
kiinni ja toimitti tämän papiston hoiviin.



----



Avioitumisohjeet:

-On yleisenä käytäntönä, että mies ja nainen voivat avioitua keskenään
nopeallakin varoitusajalla.
Tällöin pari hakeutuu papin luokse ja puheille, joka näiden kanssa
keskusteltuaan ja aviollisen esteettömyyden todettuaan voi vihkiä parin yhteen.
Vihkiminen voi olla yksityisempi tapahtuma, tai sitten julkinen tapahtuma, jota
väkijoukko voi yhdessä seurata ja juhlistaa.
Usein avioitumista juhlistetaan viettämällä myös varsinaiset häät, jotka yleensä
vietetään vihkimisen jälkeen.
Häät ovat siis suuri tapahtuma, joihin osallistuu väkeä kummankin osapuolen
suvusta ja tuttavapiiristä.
Häiden vietto on yleistä, mutta ei aina välttämätöntä, ja erityisesti
vakavaraisille ja rikkaille suvuille häät ovat tärkeä tapahtuma.
Vähävaraisemmat ja muutkin henkilöt saattavat toisinaan jättää häät väliinkin ja
tyytyä pelkkään papin vihkimiseen ilman suuria juhlallisuuksia.
Jotta avioliitto saa lainvoiman, pitää siitä tulla merkintä papin suureen
kirjaan.
Rajakatseessa papinvirkaa pitää tällä hetkellä Serpent.
Jojopan voi vihkiä nohvatovilaisten avioliittoja, samaten Jojopanin apulainen
pappi Aoru.


Kaksintaistelu-ohjeet:

-Yleiset ohjeet kaksintaistelua silmällä pitäen.
Laki sanoo seuraavaa: Mies voi haastaa kaksintaisteluun toisen miehen, mikäli
(huom.
naiset ja lapset siis eivät kaksintaistele koskaan) a) on hyvä syy b) haastettu
ei ole esim.
raajarikko, sokea tms.
heiveröinen c) haastettu tai haastaja ei voi olla pappi, kuninkaan virkamies tai
lähettiläs d) aatelista ei alempiarvoinen voi haastaa kaksintaisteluun.
Laki ei käytännössä sano muuta.
Lisäksi muutamia käytännön sanelemia juttuja: Kaksintaisteluun kelpaa hienosti
syyksi esim.
sanallinen kunnianloukkaus.
Mikäli joku on esim.
saattanut neidon raskaaksi häpeällisesti ja ei suostu avioliittoon neidon
kanssa, niin tällöin neidon sukulaisten olisi jopa velvollisuus kaksintaisteluun
haastaa.
Kaksintaistelusta pakeneminen on luonnollisesti iso häpeä ja lopun ikäänsä saa
kantaa pelkurin mainetta.
Lisäksi ei olisi mahdotonta, että haastaja katsoisi oikeudekseen tappaa
tavattaessa paennut pelkuri.


Kielistä:

-Mahtivuoren kieltä mallinnetaan pelissä suomella, hurjaviiniä taas englannilla.
Kaikki pelihahmot osaavat mahtivuorta, ellei hahmoselosteessa toisin ilmoiteta.
Hurjaviinin kieltä hahmot osaavat vain, jos asiasta on hahmoselosteessa erikseen
mainittu.

-Nohvatovin kieltä mallinnetaan ruotsilla, mutta erityisesti Vardakovin
maakunnassa puhutaan yleisesti mahtivuorta, vaikka Vardakov Nohvatovin osa
onkin.
Hahmo osaa nohvatovia vain, jos hahmoselosteessa on asiasta erikseen mainittu.


Muuta:

-Naisen vaatetukseen kuuluu hame eikä housut normaalisti.
Jos jollakin naisella on housut, vaikka hänen työtehtävänsä ei selkeästi housuja
vaadi, niin naisen pukeutumista voi julkisesti paheksua (jos siltä tuntuu) tai
hänelle huomauttaa asiasta (siis pelissä hahmona) tms.
On joitakin hahmoja, joiden pukeutumiseen työn vuoksi kuuluu housut, esim.
Herbertinvartion Sinikka.


----





----



Melinan sisaret ovat myöhemmin syksyllä sulkeneet Rajakatseen pyhäkkönsä
talveksi ja nyt tulevan talven ajan pyhäkkö on tyhjillään.
Vuoriniityssä ja Olyissä on järjestöllä toiset pyhäköt, joita pidetään auki läpi
talven.

Kerrotaan, että useampikin oppinut ja lukenut henkilö olisi käynyt läpi vanhoja
kirjoja ja kirjahyllyjä, toivoen löytävänsä mainintoja ja lisäselvyyttä tuohon
Ezerieliin liittyen, tai mikä lie oli kyseessä.
Vielä ei ole tiedossa, mihin on päädytty ja mitä kaikkea on lopulta selville
saatu, mutta muutamat papit ovat jo kertoneet, että mainitunniminen henkiolento
on olemassa, ja se liittyy läheisesti Ishakaan.
Huh, jos hengen esiintyminen oli ihan aito juttu, niin Tarmon toiminnan on
täytynyt olla paha rienaus, jos tällainen henkiolento nyt esiintyi nimellään.
Mikä tarkalleen aiheutti henkivaltojen puuttumisen tilanteeseen, tätä on lähinnä
arvuuteltu.

Kirjakauppias Tupru Eepos ilmaantui Rajakatseeseen syksyllä, olipa kovin
metsittyneen näköinen tuo mies.
Siistiydyttyään miehen kerrotaan käyneen kotitalollaan Vuoriniityssä, Eepoksen
kirjansitomolla, vaimoaan Dariaa tapaamassa.
Huhu väittää, että talon astiasto olisi mennyt kerta heitolla uusiksi miehen
palattua, siinä määrin olisi lautasia Darian toimesta lentänyt...
Tosin siihen ainakin on saatu vahvistus, että Daria ei ole raskaana, aiempi huhu
alkusyksyltä oli ilmeisesti ihan perätön tai lähtöisin vain väärästä luulosta
tai väärinkäsityksestä.

Vuoriniityn armeijan väkeä ja Rajakatseen linnakkeen tiedustelijoita suoritti
syksyllä eräretken pohjoiseen, Metsäpaikan kylästä kauas luoteeseen.
Tuolla oli rannikkoa ja ilmeisesti sovelias satamapaikka.
Partioiden saapuessa paikan päälle ei ollut enää tietoakaan laivoista eikä
myöskään tavarantuonnista, mutta pari tyhjää mökkiä ja raivattu ranta
viittasivat siihen, että satama on joskus siellä ollut.
Tutkimuksia ulotettiin myös lähitiloille, joita oli harvakseltaan, mutta mitään
kouriintuntuvaa ei ilmeisesti selville saatu.
Jos tuossa paikassa oli siis ollut aiemmin joku salasatama, niin sen käytöstä on
mahdollisesti luovuttu jo kesän aikana.
Eli mistä viranomaiset vihjeensä saivatkin, niin kyseinen vihje oli kovin
vanhentunut.
No, saipa armeijan palveluksessa toimivat samoojat ja tiedustelijat hyvää
kokemusta ja harjoitusta tuon retken aikana.
Myös Rajakatseen alueen metsissä on edelleen harjoiteltu, vaihtelevin
menetelmin.
Samaten kerrotaan, että lisää tiedustelijoita kaivataan kuulemma edelleen
linnakkeen palvelukseen.
Pari naistakin linnakkeen tiedustelijoiden joukossa tätä nykyä on.

Linnakkeen pappi Serpent otti syksyllä itselleen oppilaan, miehen nimeltä Turo
Antinpoika.
Hetkonen, eikös tuo mies ollut aiemmin kesällä pamppukaartien ja Paltamoninkin
palveluksessa, ennen kuin "katosi" keskikesällä.
Ehkä se katoaminen olikin vain kätevä keino irtisanoutua ikävän ja epämieluisen
työnantajan palveluksesta.

Syksyllä Rajakatseen alueen syystyöt saatiin maatiloilla päätökseen, linnake
keräsi verot ja toimitti osan Vuoriniittyyn siltä osin, kuin oli tarvis.
Suuri osa kerätyistä veroista oli tietysti elintarvikkeita ja jäi linnakkeen
käyttöön.
Alueen talonpojat ovat myöskin tehneet satokauden päätyttyä matkan Vuoriniittyyn
markkinoille.
Kaikki maalaisisännät palasivat tuolta ihan hyvässä voinnissa takaisin, mitä nyt
kaupungin tavernoissa oli ehkä vähäsen otettu.
Nyt sitten onkin hiljaisempi vuodenaika menossa, liikutaan ja työskennellään
vähemmän ja tehdään sisällä puhdetöitä sikäli kun valo sen sallii.
Eli keskitalven juhlaa tässä odotellaan, ei siihen ole enää mahdottoman montaa
viikkoa...

Taverna Vanha Pipari sulkeutui jo useampi viikko sitten, olisiko tuosta noin
kuun kierron verran.
Kesäaikaan kovin vilkas alue hiljeni tuntuvasti, kun kävijöitä ei enää ollut
Melinan sisarten pyhäköllä, tavernalla tai vartiotuvallakaan.
Joku satunnainen maalainen saattoi noilla suunnilla vielä kuljeksia, samaten
ehkä jokunen eränkävijä tai linnakkeen sotilaskin käväisi ajoittain tuolla,
alueen läpi kulkien.

Nyt tänään taverna Vanha Pipari avataan kuitenkin poikkeuksellisesti yhden
päivän ajaksi.
Kaarlo Kempura on siis yhdessä Savihaaran ja vaimonsa Kirsin ja tämän veljen
Jaakon kanssa saapunut tavernalle, ties mistä syystä, tai ehkä useammastakin.
Huhutaan mm., että alueelle olisi saapunut joku kuninkaan viestinjulistaja, joka
on saanut tehtävän antaa julistus nimenomaan tavernalla.
Ehkä Kempura tuosta syystä avaa tavernansa, tai no, tiedä Kempurasta.

Entäs se tavernaväki, onko sitä sitten tavernalla.
No, mistä lie metsistä ja lähimailta onkin saapunut näille seuduille monenlaista
kulkijaa, jotka syystä tai toisesta aikovat viettää hetken iltaa tavernalla,
ennen kuin jatkavat kulkuaan.

Linnakkeen kirjuri Terin kerrotaan saaneen tehtäväksi parin sotilaan kanssa
saattaa nohvatovilainen herrasmies, sotilas Kaspar linnakkeelta taverna Vanhalle
Piparille.
Tuonne olisi määrä saapua joku arvovaltainen Nohvatovin virkamies tai
sotilashenkilö tuota Kasparia noutamaan.
Hyvä että taverna on sentään auki, niin ei tarvitse noiden ihan ulkosalla vain
oleskella.

Kasparin tapaus sai alkunsa Vuoriniityn kaupungissa pari viikkoa sitten, kun
mainittu nohvatovilainen herrasmies ajautui sanaharkkaan ja pieneen tappeluun
Vuoriniityn ehkä arvostetuimmassa tavernassa, "Vuoriniityn jalokivessä".
Kaikkia asiahaaroja ei niin tunneta, mutta erään huhun mukaan Kaspar oli
kännissä kuin käki.
No, huhu voi olla vääräkin, mutta katuvaiselta on mies vaikuttanut.
Lisäksi mies on siivo ja kunniallisen oloinen, eli mistään tavallisesta
tavernaräyhääjästä ei liene kysymys.

Huhutaan, että alueella liikkuisi nyt monenlaisten eränkävijöiden ohella
salaperäisempääkin ja oudompaakin kulkijaa ja hiipparia, kuten nyt ainakin
metsäläisiä ja muuta sellaista.
No, siinäpä kuljeskelevat, ei autioilla rakennuksilla ole mitään kovin kummaa
puuhattavaa.
Tai noin ajateltiin ainakin vielä pari päivää sitten, kun taverna oli kiinni.
Nyt saattaakin olla, että linnake vaivautuu laittamaan taverna-alueelle sotilaan
tai parikin, kun väkeä on enemmän liikkeellä.

Taverna Vanha Pipari on siis tänään auki, eli matkustavaiset ja asukkaat niin
läheltä kuin kauempaakin ovat tervetulleita paikalle.
Tosin taverna ei ole tarjoilullisesti täydessä terässä, tavernahenkilökuntaa on
hivenen, astiat on talvivarastossa, eli omat juomamukit kullekin tulijalle
mukaan omasta takaa.

Kaarlo saattaa kukaties muistella noita kahdenkymmenen vuoden takaisia aikoja,
silloinhan Kempuran taverna Rajakatseessa oli vastikään avattu, tosin aivan eri
paikkaan eli Weldoonin linnakkeen ja Rajakatseen linnakkeen väliselle
tieosuudelle.
Sikäläinen taverna oli kuulemma aika talonrähjä, vanha aitta, jossa seiniäkään
ei ollut kuin kolme...
Ja kylmää sitten olikin, kaljakin jäätyi kuulemma tuoppeihin.
Mitä muuta Kempura vanhoista ajoista muistaa, jää kuultavaksi, ei tiedä kuinka
pahasti on juopon pää pehmennyt ja muisti mennyt vuosien mittaan.
Toisaalta vanhojen asioiden kertaaminen auttaa niiden muistissa säilymistä, ja
tuota kertaamista Kempura harjoittaakin ihan kiitettävästi...
"Olenko muuten kertonut..."



2.
HUHUJA MAAILMALTA:


Huhutaan että upporikas kauppias Gynter "Hurjaviiniläinen" olisi tehnyt
omistamallaan maatilalla syksyllä jonkin tieteellisen läpimurron tutkimustensa
parissa.
Varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole.
Mitä mies rakentelee Vuoriniityn läheisellä maatilalla, ei tiedetä,
jonkinlaisesta koneesta puhutaan.
Maatilan läheisyyteen ja osin sen maillekin on majoittunut pieni joukko sekä
Rautahansikkaita että Paltamonin miehiä, ilmeisesti molemmat joukot Gynterin
luvalla ja kutsumina.

Tänä vuonna Nohvatovin kuninkaan hoviin oli saapunut arvokas seurue, ja pitkän
vierailun päätteeksi syksyllä vietettiin Nohvatovin kaupungissa suuret ja komeat
häät.
Nohvatovin kuningas ja vieraana olleen hallitsijan tytär avioituivat siis
keskenään.
Häät menivät hyvin ja valtakuntien kerrotaan lähentyvän tämän merkittävän liiton
myötä.
Huhutaan mm., että kuninkaan hoviväki olisi kovin mieltynyt tulokkaiden
vaateparsiin, eli vaikutteiden ottamista linee luvassa.

Vauraat häät vietetään piakkoin lähiaikoina myös Vardakovissa, kun ruhtinas
Mikaelin hovissa ja kansliassa työskentelevä ylikirjuri Anton Magor menee
naimisiin Neryn kauppiasperheen vanhimman tyttären Irina Neryn kanssa.
Anton on varakas ja vaikutusvaltainen leskimies, melko iäkäs myöskin, joten
tulevan avioparin ikäero on huomattava.
Molemmat suvut ovat varakkaita ja vaikutusvaltaisia, ja häät ja liitto lienee
sukujen keskenään sopima ja järjestämä.
Häät on määrä pitää noin viikon kuluttua Vardakovin kaupungissa.
Näyttää olevan nohvatovilaisilla tapana naittaa nuoret neidot vanhoille äijille.
No, tapahtuu samaa meillä Vuoriniityssäkin, on joku veistellyt.
Mitä mahtaa Irina itse liitosta tuumata, ei ole tiedossa.

Ruhtinas Simonide ja Mahtivuoren kuningas Jalko III ovat vihdoinkin ilmeisesti
saaneet Diemund-petturin kuulustelut päätökseen.
Huhutaan että tuomio olisi määrä lausua ja julistaa vielä tämän syksyn aikana.
Saapa nähdä, vielä ei tiedetä, minkälaisen tuomion Diemund saa.

Tullimaksuihin ei ole toistaiseksi tiedossa muutoksia, vaikka kuningas Jalko
Kolmannen huhutaankin sellaisia suunnitelleen ja pohtineen.
Ehkä tuleva vuosi näyttää, mikä on tilanne.

Kuningas Jalko Kolmannen vaunut on varastettu.
Ne löytyivät Suomurajan lähistöltä pohjoiseen pellolta akseleitaan myöten mutaan
jätettynä.
Kärryjen anastamisen epäillään tapahtuneen kuninkaan nuorimman veljen toimesta,
ei aivan selvin päin toki, mutta asiasta ei ole täyttä selvyyttä ja varmuutta.

Huhutaan että joitakin peikkoja olisi nähty Vardakovin maakunnan eteläisillä
seuduilla.
Mitä hakevat, ei ole tiedossa.
Koska peikkoja ei ole kovin usein täälläpäin nähty, ei oikein tiedetä, miten nuo
erottaa vaikkapa metsäläisistä.
Ovat kuulemma tosin suurempia, pahansisuisempia ja vaarallisempia.
Hyökkäilyjä kyliä tai maatiloja vastaan ei kuitenkaan tiedetä tapahtuneen.

Vuoriniityn kaupungin kaduilla oli syksyllä kulkenut alaston, tuhkalla itsensä
tahrinut ja itseään vitsalla ruoskinut mies, Tuhka-Eero, joka julisti
kuulijoille kovaan ääneen: "Loppu on lähellä.
Holvannon kone käynnistyy pian ja Kistopatsaat tukkivat tiet.
Eloton ja elollinen kulkevat rinnan.
Nälkäiset taulut palaavat takaisin, madot nousevat lihasta ja maito hapantuu.
Joten tehkää parannus ja..." Tuossa vaiheessa vartiosto nappasi sekavan miehen
kiinni ja toimitti tämän papiston hoiviin.



----



Avioitumisohjeet:

-On yleisenä käytäntönä, että mies ja nainen voivat avioitua keskenään
nopeallakin varoitusajalla.
Tällöin pari hakeutuu papin luokse ja puheille, joka näiden kanssa
keskusteltuaan ja aviollisen esteettömyyden todettuaan voi vihkiä parin yhteen.
Vihkiminen voi olla yksityisempi tapahtuma, tai sitten julkinen tapahtuma, jota
väkijoukko voi yhdessä seurata ja juhlistaa.
Usein avioitumista juhlistetaan viettämällä myös varsinaiset häät, jotka yleensä
vietetään vihkimisen jälkeen.
Häät ovat siis suuri tapahtuma, joihin osallistuu väkeä kummankin osapuolen
suvusta ja tuttavapiiristä.
Häiden vietto on yleistä, mutta ei aina välttämätöntä, ja erityisesti
vakavaraisille ja rikkaille suvuille häät ovat tärkeä tapahtuma.
Vähävaraisemmat ja muutkin henkilöt saattavat toisinaan jättää häät väliinkin ja
tyytyä pelkkään papin vihkimiseen ilman suuria juhlallisuuksia.
Jotta avioliitto saa lainvoiman, pitää siitä tulla merkintä papin suureen
kirjaan.
Rajakatseessa papinvirkaa pitää tällä hetkellä Serpent.
Jojopan voi vihkiä nohvatovilaisten avioliittoja, samaten Jojopanin apulainen
pappi Aoru.


Kaksintaistelu-ohjeet:

-Yleiset ohjeet kaksintaistelua silmällä pitäen.
Laki sanoo seuraavaa: Mies voi haastaa kaksintaisteluun toisen miehen, mikäli
(huom.
naiset ja lapset siis eivät kaksintaistele koskaan) a) on hyvä syy b) haastettu
ei ole esim.
raajarikko, sokea tms.
heiveröinen c) haastettu tai haastaja ei voi olla pappi, kuninkaan virkamies tai
lähettiläs d) aatelista ei alempiarvoinen voi haastaa kaksintaisteluun.
Laki ei käytännössä sano muuta.
Lisäksi muutamia käytännön sanelemia juttuja: Kaksintaisteluun kelpaa hienosti
syyksi esim.
sanallinen kunnianloukkaus.
Mikäli joku on esim.
saattanut neidon raskaaksi häpeällisesti ja ei suostu avioliittoon neidon
kanssa, niin tällöin neidon sukulaisten olisi jopa velvollisuus kaksintaisteluun
haastaa.
Kaksintaistelusta pakeneminen on luonnollisesti iso häpeä ja lopun ikäänsä saa
kantaa pelkurin mainetta.
Lisäksi ei olisi mahdotonta, että haastaja katsoisi oikeudekseen tappaa
tavattaessa paennut pelkuri.


Kielistä:

-Mahtivuoren kieltä mallinnetaan pelissä suomella, hurjaviiniä taas englannilla.
Kaikki pelihahmot osaavat mahtivuorta, ellei hahmoselosteessa toisin ilmoiteta.
Hurjaviinin kieltä hahmot osaavat vain, jos asiasta on hahmoselosteessa erikseen
mainittu.

-Nohvatovin kieltä mallinnetaan ruotsilla, mutta erityisesti Vardakovin
maakunnassa puhutaan yleisesti mahtivuorta, vaikka Vardakov Nohvatovin osa
onkin.
Hahmo osaa nohvatovia vain, jos hahmoselosteessa on asiasta erikseen mainittu.


Muuta:

-Naisen vaatetukseen kuuluu hame eikä housut normaalisti.
Jos jollakin naisella on housut, vaikka hänen työtehtävänsä ei selkeästi housuja
vaadi, niin naisen pukeutumista voi julkisesti paheksua (jos siltä tuntuu) tai
hänelle huomauttaa asiasta (siis pelissä hahmona) tms.
On joitakin hahmoja, joiden pukeutumiseen työn vuoksi kuuluu housut, esim.
Herbertinvartion Sinikka.


----