Rajawiki

Hukanmaa 8

Versio 1
Nykyinen sivu

Yksi Suurkiven torpista oli tyhjennetty Urho Hukanpään käskystä Suomurajasta
saapuvaa arvovierasta varten.
Tarkoituksena oli neljä viikkoa aikaisemmin ilman Urhon lupaa suoritetun matkan
kiellettyyn rauniokylään (Hukanmaa 7) jälkipyykin peseminen.
Kaikkien mielenkiinto keskittyi tietenkin kylästä löydettyyn Havuun, joka ei
edelleenkään muistanut mitään, niin hän ainakin itse väitti yhä.
Paikalla olivat Urho, retkelle osallistuneet, Suurkivi ja hänen
luottotorpparinsa Ignatius sekä krouvari Topiaksen uusi piika Liisi.
Monen ihmetykseksi kaivoksen kirjuri Lisbet oli myös saanut luvan osallistua
tapaamisen.

Vierasta odoteltiin.
Ensimmäisenä paikalle saapui kuitenkin metsäläinen Sienimäyrä.
Sienimäyrä selitti, että Suomäyrien päällikkö olisi tulossa tänään joskus
paikalle.
Mikä ajoitus! Urho oli toki esittänyt päällikölle kutsun, mutta jo puoli vuotta
sitten.
Toisaalta Sienimäyräkin oli mukana retkellä, joten hänen annettiin olla.
Ainoa vaatimus oli, että päärakennukseen ei ole asiaa.
Sitten saapui se arvovieraskin.
Hän oli itse Suomurajan Derecas-temppelin pappisneuvoston jäsen Matteus Masula.
Hänellä oli joku nuori saattaja mukanaan.

Masula alkoi sitten kohteliaisuuksien jälkeen kysellä tapahtumista.
Hänkään ei osannut varmuudella sanoa, oliko Havu haltia vaiko ei.
"Haltiat osaavat teeskennellä ihmisiä ja monet heistä tekevät sitä ihan
tiedostamattaankin." Selvä.
Masulan mukaan kylästä löydetyt tavarat eivät olleet kirottuja, mutta jotain
rituaalivälineitä ne olivat.
Symboliikka viittasi todennäköisesti Iiviin, mutta varmuutta tästäkään ei ollut.
Esimerkiksi pöydän liinaan piirretty symboli oli Masulalle tuntematon.
Ehkä se oli jäänyt keskeneräiseksi.
Masula kertoi, että Havussa on kirous.
Kirouksen poistaminen voisi kuitenkin olla kuulemma vaarallista, koska kirouksen
lisäksi hänessä oli sidottu jokin loitsu, joka voi laueta, jos kirous puretaan.

Yksi Suurkiven torpista oli tyhjennetty Urho Hukanpään käskystä Suomurajasta
saapuvaa arvovierasta varten.
Tarkoituksena oli neljä viikkoa aikaisemmin ilman Urhon lupaa suoritetun matkan
kiellettyyn rauniokylään (Hukanmaa 7) jälkipyykin peseminen.
Kaikkien mielenkiinto keskittyi tietenkin kylästä löydettyyn Havuun, joka ei
edelleenkään muistanut mitään, niin hän ainakin itse väitti yhä.
Paikalla olivat Urho, retkelle osallistuneet, Suurkivi ja hänen
luottotorpparinsa Ignatius sekä krouvari Topiaksen uusi piika Liisi.
Monen ihmetykseksi kaivoksen kirjuri Lisbet oli myös saanut luvan osallistua
tapaamisen.

Vierasta odoteltiin.
Ensimmäisenä paikalle saapui kuitenkin metsäläinen Sienimäyrä.
Sienimäyrä selitti, että Suomäyrien päällikkö olisi tulossa tänään joskus
paikalle.
Mikä ajoitus! Urho oli toki esittänyt päällikölle kutsun, mutta jo puoli vuotta
sitten.
Toisaalta Sienimäyräkin oli mukana retkellä, joten hänen annettiin olla.
Ainoa vaatimus oli, että päärakennukseen ei ole asiaa.
Sitten saapui se arvovieraskin.
Hän oli itse Suomurajan Derecas-temppelin pappisneuvoston jäsen Matteus Masula.
Hänellä oli joku nuori saattaja mukanaan.

Masula alkoi sitten kohteliaisuuksien jälkeen kysellä tapahtumista.
Hänkään ei osannut varmuudella sanoa, oliko Havu haltia vaiko ei.
"Haltiat osaavat teeskennellä ihmisiä ja monet heistä tekevät sitä ihan
tiedostamattaankin." Selvä.
Masulan mukaan kylästä löydetyt tavarat eivät olleet kirottuja, mutta jotain
rituaalivälineitä ne olivat.
Symboliikka viittasi todennäköisesti Iiviin, mutta varmuutta tästäkään ei ollut.
Esimerkiksi pöydän liinaan piirretty symboli oli Masulalle tuntematon.
Ehkä se oli jäänyt keskeneräiseksi.
Masula kertoi, että Havussa on kirous.
Kirouksen poistaminen voisi kuitenkin olla kuulemma vaarallista, koska kirouksen
lisäksi hänessä oli sidottu jokin loitsu, joka voi laueta, jos kirous puretaan.
?Asiaa pitää tutkia enemmän ja isommalla joukolla.? Havu ei ollut lainkaan
"Asiaa pitää tutkia enemmän ja isommalla joukolla." Havu ei ollut lainkaan
halukas lähtemään Masulan matkaan, sillä hän ei omien sanojensa mukaan halunnut
nähtävyydeksi kaupunkiin.
Topias sanoi majoittavansa Havua edelleen majatalossaan, jos hän halusi.

Samoihin aikoihin Suurkivi ja Mylläri suunnittelivat kovasti jotain "uutta ja
suurta".
Jotain ne puhuivat itsestään liikkuvista sangoista tai jotain.
Jotain "hyvin salaista" se kuulemma oli, niin he ainakin kovaan ääneen
puhuivat.

Paikalle saapui kaksi metsäläistä lisää.
Toinen heistä oli Suomäyrien shamaani Virvatuli ja toinen Suomäyrien päällikkö
Viisasmäyrä.
Urho tuli keskustelemaan päällikön kanssa.
Samoin Masula.
Päällikkö kertoi, että Suomäyrillä oli ollut ongelmia uusien metsäläisten
kanssa.
Ilmeisesti Hukanmaalla oli kaksi uutta heimoa: toinen heimo sotki itseään noella
ja tuhkalla ja toinen käytti sinisiä kasvomaalauksia.
Viisasmäyrä selitti, että varkaat olivat varmasti näistä heimoista.
"Me emme varasta.
Me tiedämme, mitä omaisuus on.
Emme ota omaisuutta, ellei sitä ole hylätty." Urho halusi lisätietoa uusista
metsäläisistä ja samoin hän lupasi palkkion, jos joku saa suden kiinni.
Moni ihmetteli, kun sudet eivät vaikuttaisi syövän mitään tai että suden
ulosteita ei löydy mistään, vaikka jälkiä on runsaasti.
"Ei ne sudet etsi ruokaa, vaan jotain muuta", shamaani totesi.
"No millä ne sitten elää?", Havu ihmetteli saaden shamaanin mietteliääksi.

Shamaani ja Sienimäyrä tutkivat kylästä löydettyä pulloa, jonka sisältöä kukaan
ei ollut uskaltanut maistaa.
Shamaani sanoi, ettei pullossa ollut mitään outoa, mitä se sitten
tarkoittaakaan.
Hän käski Sienimäyrää maistamaan.
Pieni kulaus ja pian Sienimäyrä vajosi puolihorteiseen tilaan.
Shamaani kertoi, että pullossa oli myrkkyä.
"Hän ei ole matkalla.
Ei tuo sellaista juomaa ole.
Myrkkyä se on, selvästikin." Shamaani väitti, ettei Sienimäyrälle tarvitse tehdä
mitään, koska Sienimäyrä kestää kyllä.
Kyllä hän pian siitä tokenikin.
Onneksi otti vain pienen siemauksen.

Toivuttuaan Sienimäyrä kaivoi esille toisen pullon, jonka hän oli saanut
pohjoisesta tulleelta metsäläiseltä, joka taas oli saanut sen jostain muualta.
Se oli kuulemma "lahja ihmisiltä", niin oli sanottu.
Varovaisen tutkimisen perusteella havaittiin, että kyse oli samasta myrkystä.
Yrittikö joku aiheuttaa sotaa ihmisten ja metsäläisten välille?

Viisasmäyrä lähti kotiinsa.
Samaan aikaan Matteus Masula pohti jatkoa.
Hän sanoi haluavansa tutkia Havua lisää ja toivoi metsäläisten apua tähän.
Aika erikoista, että pappisneuvoston jäsen haluaa tehdä yhteistyötä metsäläisten
shamaanin kanssa.
Mitähän pääkaupungissa tähän sanottaisiin? Topias lupasi järjestää Masulalle
parhaan huoneen Rautamallaksesta.
halukas lähtemään Masulan matkaan, sillä hän ei omien sanojensa mukaan halunnut
nähtävyydeksi kaupunkiin.
Topias sanoi majoittavansa Havua edelleen majatalossaan, jos hän halusi.

Samoihin aikoihin Suurkivi ja Mylläri suunnittelivat kovasti jotain "uutta ja
suurta".
Jotain ne puhuivat itsestään liikkuvista sangoista tai jotain.
Jotain "hyvin salaista" se kuulemma oli, niin he ainakin kovaan ääneen
puhuivat.

Paikalle saapui kaksi metsäläistä lisää.
Toinen heistä oli Suomäyrien shamaani Virvatuli ja toinen Suomäyrien päällikkö
Viisasmäyrä.
Urho tuli keskustelemaan päällikön kanssa.
Samoin Masula.
Päällikkö kertoi, että Suomäyrillä oli ollut ongelmia uusien metsäläisten
kanssa.
Ilmeisesti Hukanmaalla oli kaksi uutta heimoa: toinen heimo sotki itseään noella
ja tuhkalla ja toinen käytti sinisiä kasvomaalauksia.
Viisasmäyrä selitti, että varkaat olivat varmasti näistä heimoista.
"Me emme varasta.
Me tiedämme, mitä omaisuus on.
Emme ota omaisuutta, ellei sitä ole hylätty." Urho halusi lisätietoa uusista
metsäläisistä ja samoin hän lupasi palkkion, jos joku saa suden kiinni.
Moni ihmetteli, kun sudet eivät vaikuttaisi syövän mitään tai että suden
ulosteita ei löydy mistään, vaikka jälkiä on runsaasti.
"Ei ne sudet etsi ruokaa, vaan jotain muuta", shamaani totesi.
"No millä ne sitten elää?", Havu ihmetteli saaden shamaanin mietteliääksi.

Shamaani ja Sienimäyrä tutkivat kylästä löydettyä pulloa, jonka sisältöä kukaan
ei ollut uskaltanut maistaa.
Shamaani sanoi, ettei pullossa ollut mitään outoa, mitä se sitten
tarkoittaakaan.
Hän käski Sienimäyrää maistamaan.
Pieni kulaus ja pian Sienimäyrä vajosi puolihorteiseen tilaan.
Shamaani kertoi, että pullossa oli myrkkyä.
"Hän ei ole matkalla.
Ei tuo sellaista juomaa ole.
Myrkkyä se on, selvästikin." Shamaani väitti, ettei Sienimäyrälle tarvitse tehdä
mitään, koska Sienimäyrä kestää kyllä.
Kyllä hän pian siitä tokenikin.
Onneksi otti vain pienen siemauksen.

Toivuttuaan Sienimäyrä kaivoi esille toisen pullon, jonka hän oli saanut
pohjoisesta tulleelta metsäläiseltä, joka taas oli saanut sen jostain muualta.
Se oli kuulemma "lahja ihmisiltä", niin oli sanottu.
Varovaisen tutkimisen perusteella havaittiin, että kyse oli samasta myrkystä.
Yrittikö joku aiheuttaa sotaa ihmisten ja metsäläisten välille?

Viisasmäyrä lähti kotiinsa.
Samaan aikaan Matteus Masula pohti jatkoa.
Hän sanoi haluavansa tutkia Havua lisää ja toivoi metsäläisten apua tähän.
Aika erikoista, että pappisneuvoston jäsen haluaa tehdä yhteistyötä metsäläisten
shamaanin kanssa.
Mitähän pääkaupungissa tähän sanottaisiin? Topias lupasi järjestää Masulalle
parhaan huoneen Rautamallaksesta.