Rajawiki

Vihkopelit

Versio 1
Nykyinen sivu

===Ensisanat===

Vihkopelit on strategiapeli jonka nimitys on tullut pelityylistä
Wanainmaalaisissa - vihkoja vaihtelemalla (n.
1997-99).
Rajakatseen läntisten barbaarialueiden kampanja pelattiin sähköpostin
välityksellä (PBEM) ja se sijoittui Mahtivuoren ja Nohvatovin väliseen sodan
aikaan (2001-2003).

==Vihkopelin suppeat säännöt v.2.0==
Rami Sihvo, 2012
Alkuperäinen idea: Lasse Saraste, Janne Vuonnelsalo (1996)





===Mikä on vihkopeli?===

Peliä voisi lyhyesti luonnehtia strategiapeliksi, jolla on juurensa
tietokonepeleissä ja kirjeshakissa.
Peli on sukua 80-luvun postipeleille, joita pelattiin kirjeiden välityksellä.
Nimi on tullut siitä että pelaajat kirjoittavat käskynsä vihkoon, joka
palautetaan tiettyyn aikaan mennessä pelinjohtajalle, joka toimii erotuomarina
ja sääntöjen tulkitsijana.
Pelinjohtaja tarkistaa vihkot, vertailee niiden käskyjä, tuomaroi tilanteet ja
palauttaa vihkot sovittuun paikkaan.
Sopivaksi tahdiksi on vakiintunut yksi vuoro viikossa.
Aikaa käskyjen täyttöön kuluu noin varttitunti.


Selvää on että armottomat militaristit tai omaan nurkkaansa eristäytyjät eivät
pärjää pelissä.
Alussa kartassa on paljon valkoista, eikä tietoa ole siitä mitä on naapurin
naapurissa.
Pelin saakin hyvään alkuun kasvattamalla taloutta ja kartoittamalla naapureiden
alueita.
Liittolaisia saa ottamalla yhteyden naapureihin ja olemalla sosiaalinen.
Aloitusvaihe kestää viisi ensimmäistä vuoroa ja on tärkeä.
Kieroilu ja taktikointi tuo lisää hauskuutta peliin – yleensä vaaralliset tai
heikot jyrätään armotta.
Pelimaailma alkaakin elää omaa poliittista elämää ja huhut leviävät kulovalkean
tavoin.

Vihkopeliä on mahdollista pelata nykyään myös sähköpostin välityksellä, mutta
vanhanaikaisessa tavassa ja neuvotteluissa pelaajien välillä on oma
kiinnostuksensa.
Periaatteessa peli on koko perheelle sopiva.


===Pelaaminen===

Jokaisella pelaajalla on oma keskiaikainen valtakuntansa kartalla, jolla on
kyliä, kansaa ja pellot jotka tuottavat x määrän viljaa vuorossa, kaivokset ja
tukkisavotat tuottavat hyödykkeitä.
Pelaaja ohjaa valtakuntaansa kolmella vapaamuotoisella käskyllä vuorossa.
Yksi vuoro edustaa yhtä kuukautta.
Hyödykkeitä pitäisi saada tuotettua ja säästettyä talven varalle.
Sotilaille maksetaan taas yksi kultaraha vuorossa ja näitä pitää ruokkia, joten
sotavoimaa ei ylläpidetä turhaan.


===Miksi vihko?===

Vihko on kätevä ja se kulkee missä vain mukana – etkä ole tietokoneista
riippuvainen.
Siihen on kätevää nitoa mukaan kartta ja pelisäännöt.


Pelaaja hoitaa Pelinjohtaja hoitaa

-tuotannon lisäämisen varastoihin -käskyjen tulkitsemisen
-varastojen kirjanpito -raportoinnin
-sotilaille palkan maksaminen -erikoistilanteiden arpomisen
-vihkojen palauttaminen ja hakeminen. -taistelujen lopputulosten laskennan
-pelinjohtajan informoinnin käskyistä -satunnaistapahtumien arpomisen.
-oman vihkonsa päivittämisen -tuomaroinnin

===Vihkon sisältö===

Etukansi:
-Pelaajan nimi, yhteistiedot
-Kuningaskunnan (tai paronikunnan tai minkä vaan osapuolen) nimi

Sisäkannessa:
-Sinua edustavan johtajan, roolihahmon nimi ”Esim.
Kuningas Artturi”.

-Roolihahmon paikka kartalla
-Omat kylät ja kaupungit sekä paikat
-Keksinnöt
-Sotavoimien määrä ja laatu, sekä paikka ja palkkakulut vuorossa.

Takapuolelta lähtien
-Pelaajan käskyt ja pelinjohtajan palaute (kääntämällä vihkon toisin päin eivät
muistiinpanot ja käskyt mene sekaisin.)

Pääkaupungista sekä jokaisesta kylästä omat tiedot (oma sivu on sopiva)
-Väestö, vapaa väestö jota ei ole määrätty töihin (vapaa kansa lisääntyy 10%
vuorossa kesäkuukausina)
-Maksimikoko kaupungille, kylälle tai leirille.
-Kaupungissa olevat sotajoukot ja niiden tyyppi
-Tiedot varastosta: (sulussa yksiköt)
-Puuta (tukkia)
-Kiveä (n.
1,5x2,5m paasi)
-Rautamalmia (tonni)
-Rautaa (kg)
-Kuparia (kg)
-Lihaa (kg)
-Viljaa ja lanttua (säkkiä)
-Turkista (taljaa)
-Kalaa (tynnyriä)
-Kultaa (kultaraha, kr)
-Sekä varastossa olevat erikoistavarat, aseet yms.

Seuraavaksi hyödykkeiden tuotanto peltojen ja kaivosten yms...
tuotanto

-viljely (ruoka)
-metsänhakkuu (tukit)
-metsästys (joko liha tai turkis)
-kaivokset (kupari, rauta, kulta)
-sikafarmit, lehmät, lammaslaumat, porot jne...

Jokainen tuotantoalue tuottaa niin monta yksikköä kuin siellä on ihmistä
töissä (pelinjohtaja
voi määrittää tuotantoon kertoimen 0,5-1,5 alkupanostuksen ja paikan mukaan) ja
kuluttaa näiden verran ruokaa vuorossa.

Esim.
Läheisessä metsässä hakataan puita.
Viereisestä ”Axelstad” nimisestä kaupungista on lähetetty 50 asukasta
puunhakkuuseen.
Pelinjohtaja on kertonut että kerroin on 0,5, eli 25 tukkia vuorossa kaatuu.
Merkitsen siis vihkooni:

Puuhakku paikassa x,y.
50 asukasta, tuotto: 25 tukkia, kulutus: 50 ruokaa.





===Kaupankäynti===

Kaupankäynti ja vaihtotalous on hyvä tapa vaihtaa.
Tavaroiden siirtelyyn ei tarvitse käskyjä kuin yhden kauppareitin luomisen
(mahd.
Satamaa tai markkinapaikkaa).
Toisaalta alaisten kantokykyä ei tarvitse huomioida.

===Yksikköjen liikkuminen===

Periaatteessa mikä tahansa yksikkö voi liikkua kartan päästä toiseen, jos kaikki
menee hyvin ja käytössä on tasainen tie.
Pelinjohtaja määrittelee tarkemmat säännöt.

===Käskyt===

Käskyjä saa olla maksimissaan kolme vuorossa ja jokaisessa käskyssä on
maksimissaan kolme osavaihetta.
Käskyjä ei kannata yrittää ahtaa mahdollisimman täyteen sillä pelinjohtaja voi
tiputtaa loppupäästä asioita pois, sillä alaiset eivät vain ehdi kaikkea tehdä.
Tosin esim.
aseiden teettäminen sepällä ja värväys on hyvä hoitaa samalla käskyllä.
Tai tukkimiesten ruokkiminen järjestää axelstadista tulevaksi.
Käskyt on numeroitava ja pelivuoron numero pitää näkyä selkeyden vuoksi.
Taktisia käskyjä ja oman roolihahmon toimia ei lasketa käskyiksi.
Jos pelinjohtaja arpoo satunnaistapahtumia (juomaveden pilaantuminen, hullu
kirvesmurhaaja jne), näihin reagoiminen on ilmaista.

HUOM! Tärkein sääntö: Ei jälkipelaamista.



'''Yleisimpiä käskyjä'''

Veronkanto
Tiedusteloiden käyttö
Vakoilijan lähettäminen (vakooja toimii kultabudjetilla ja
onnistumismahdollisuudet ovat suoraan verrannolliset pyyntöön ja palkkioon)
Sabotöörin lähettäminen (vakooja, mutta tehtävänä tehdä jotain inhaa)
Geologin lähettäminen (geologi etsii metalliesiintymiä)
Tuotannon aloitus (ihmiset, starttiraha ja ruokinnan järjestäminen.)
Sotilaaksi värvääminen:

Rakuuna kansalainen + hevonen + miekka + 1kr
Miekkamies kansalainen + miekka + 1kr
Keihäsmies kansalainen + keihäs + 1 kr
Jousimies kansalainen + jousipyssy + 1kr

Pelinjohtaja voi määritellä jotkin joukot kokeneemmiksi, esimerkiksi rakuunasta
tulee ritari.

Työkalujen tuottaminen: Väestöllä oletetaan olevan perustyökalut, joten niihin
upotetut varat parantavat tuotantoa.
Paikkojen rakenteluun ja aseiden tuotantoon kuluu kuitenkin resursseja

Miekka 2,5 kg rautaa, 5 kr
Keihäs 1 kg rautaa, 3 puutukkia, 5 kr
Jousi 5 tukkia, 1 kg rautaa, 1 talja, 5 kr
Nuija 2 tukkia, 2 kr

Sotilaat toimivat kivi-paperi-sakset menetelmällä, jossa nuijasodat ovat aina
huonoin vaihtoehto.

keihäsmies (on kovempi kuin) – ratsumies – miekkamies -keihäsmies jne...


===Yleisiä rakennelmia===

Pieni kalastuslaiva 100 tukkia, 10 taljaa, 50 kr, 5 kansalaista.
Kalastaa 10-30 yksiköä.
Pieni kauppalaiva 100 tukkia, 10 taljaa, 50 kr, 5 kansalaista.
Kantaa 50 yksikköä (hevosmiehet vievät tuplatilan)
Vene 10 tukkia, 5 kr.
2 kansalaista.
Kantaa 10 yksikköä.

Talo 10 tukkia/kiveä, 20 kr, 10 turkista.
20 asukasta.
Varasto 10 tukkia/kiveä, 5 kr, 100 yksikköä tavaraa.
Kartano 100 tukkia/kiveä, 200 kr, 100 turkista, 200 asuaksta.

Kasarmi 30 tukkia, 10 kr (puolittaa kylän sotilaiden palkkamenot, vetää
sisäänsä 100 sotilasta)
Ometta 20 tukkia, 2 kr (pitää sisällään maksimissaan 5 eläinryhmää ja
tuottaa lihaa)
Muuri 5 tukkia, 5 kr suojaa yhden talon.
10 talon puumuuri vaatisi siis 50 tukkia ja 50 kr.
Hautausmaa 10 kiveä/puuta, 1 kr
Silta 20 tukkia, 10 kiveä, 25 kr
Mylly 20 tukkia, 20 kiveä, 20 rautaa, 20 kr (vaatii kosken tai padon,
tuplaa peltojen tuoton)
Pato 60 tukkia, 30 kr.
Kahlaamo joen yli 10 kiveä, 2 kr
Kaivo 10 kiveä, 10 kr
Taverna 20 tukkia, 10 kr (tuottaa kultaa)

Laituri 15 tukkia, 5 kr (voit käydä kauppaa)
Kuivatelakka 20 tukkia, 10 kr (voit rakentaa laivoja)
Markkinapaikka 10 tukkia, 10 kr (kaupankäynti maata pitkin on mahdollinen)
Kirkko 200 tukkia/kiveä, 100 kr, 5 pappia (parantaa moraalia, sairaita
ja haavoittuneita.
Voi kouluttaa parantajia 5 kr hinnalla.)
Rautahytti 4 tukkia, 8 kiveä, 10 kr (muuttaa tonnin rautamalmia 1 kg
rautaa 1 kr hinnalla)
Luola/Kellari 4 tukkia, 4 kiveä, 5 kr (voi piilottaa 50 yksikköä
ihmisiä/tavaraa)











Vihkopelit on strategiapeli jonka nimitys on tullut pelityylistä
Wanainmaalaisissa - vihkoja vaihtelemalla (n.
1997-99).
Rajakatseen läntisten barbaarialueiden kampanja pelattiin sähköpostin
välityksellä (PBEM) ja se sijoittui Mahtivuoren ja Nohvatovin väliseen sodan
aikaan (2001-2003).

==Vihkopelin suppeat säännöt v.2.0==
Rami Sihvo, 2012
Alkuperäinen idea: Lasse Saraste, Janne Vuonnelsalo (1996)





===Mikä on vihkopeli?===

Peliä voisi lyhyesti luonnehtia strategiapeliksi, jolla on juurensa
tietokonepeleissä ja kirjeshakissa.
Peli on sukua 80-luvun postipeleille, joita pelattiin kirjeiden välityksellä.
Nimi on tullut siitä että pelaajat kirjoittavat käskynsä vihkoon, joka
palautetaan tiettyyn aikaan mennessä pelinjohtajalle, joka toimii erotuomarina
ja sääntöjen tulkitsijana.
Pelinjohtaja tarkistaa vihkot, vertailee niiden käskyjä, tuomaroi tilanteet ja
palauttaa vihkot sovittuun paikkaan.
Sopivaksi tahdiksi on vakiintunut yksi vuoro viikossa.
Aikaa käskyjen täyttöön kuluu noin varttitunti.


Selvää on että armottomat militaristit tai omaan nurkkaansa eristäytyjät eivät
pärjää pelissä.
Alussa kartassa on paljon valkoista, eikä tietoa ole siitä mitä on naapurin
naapurissa.
Pelin saakin hyvään alkuun kasvattamalla taloutta ja kartoittamalla naapureiden
alueita.
Liittolaisia saa ottamalla yhteyden naapureihin ja olemalla sosiaalinen.
Aloitusvaihe kestää viisi ensimmäistä vuoroa ja on tärkeä.
Kieroilu ja taktikointi tuo lisää hauskuutta peliin – yleensä vaaralliset tai
heikot jyrätään armotta.
Pelimaailma alkaakin elää omaa poliittista elämää ja huhut leviävät kulovalkean
tavoin.

Vihkopeliä on mahdollista pelata nykyään myös sähköpostin välityksellä, mutta
vanhanaikaisessa tavassa ja neuvotteluissa pelaajien välillä on oma
kiinnostuksensa.
Periaatteessa peli on koko perheelle sopiva.


===Pelaaminen===

Jokaisella pelaajalla on oma keskiaikainen valtakuntansa kartalla, jolla on
kyliä, kansaa ja pellot jotka tuottavat x määrän viljaa vuorossa, kaivokset ja
tukkisavotat tuottavat hyödykkeitä.
Pelaaja ohjaa valtakuntaansa kolmella vapaamuotoisella käskyllä vuorossa.
Yksi vuoro edustaa yhtä kuukautta.
Hyödykkeitä pitäisi saada tuotettua ja säästettyä talven varalle.
Sotilaille maksetaan taas yksi kultaraha vuorossa ja näitä pitää ruokkia, joten
sotavoimaa ei ylläpidetä turhaan.


===Miksi vihko?===

Vihko on kätevä ja se kulkee missä vain mukana – etkä ole tietokoneista
riippuvainen.
Siihen on kätevää nitoa mukaan kartta ja pelisäännöt.


Pelaaja hoitaa Pelinjohtaja hoitaa

-tuotannon lisäämisen varastoihin -käskyjen tulkitsemisen
-varastojen kirjanpito -raportoinnin
-sotilaille palkan maksaminen -erikoistilanteiden arpomisen
-vihkojen palauttaminen ja hakeminen. -taistelujen lopputulosten laskennan
-pelinjohtajan informoinnin käskyistä -satunnaistapahtumien arpomisen.
-oman vihkonsa päivittämisen -tuomaroinnin

===Vihkon sisältö===

Etukansi:
-Pelaajan nimi, yhteistiedot
-Kuningaskunnan (tai paronikunnan tai minkä vaan osapuolen) nimi

Sisäkannessa:
-Sinua edustavan johtajan, roolihahmon nimi ”Esim.
Kuningas Artturi”.

-Roolihahmon paikka kartalla
-Omat kylät ja kaupungit sekä paikat
-Keksinnöt
-Sotavoimien määrä ja laatu, sekä paikka ja palkkakulut vuorossa.

Takapuolelta lähtien
-Pelaajan käskyt ja pelinjohtajan palaute (kääntämällä vihkon toisin päin eivät
muistiinpanot ja käskyt mene sekaisin.)

Pääkaupungista sekä jokaisesta kylästä omat tiedot (oma sivu on sopiva)
-Väestö, vapaa väestö jota ei ole määrätty töihin (vapaa kansa lisääntyy 10%
vuorossa kesäkuukausina)
-Maksimikoko kaupungille, kylälle tai leirille.
-Kaupungissa olevat sotajoukot ja niiden tyyppi
-Tiedot varastosta: (sulussa yksiköt)
-Puuta (tukkia)
-Kiveä (n.
1,5x2,5m paasi)
-Rautamalmia (tonni)
-Rautaa (kg)
-Kuparia (kg)
-Lihaa (kg)
-Viljaa ja lanttua (säkkiä)
-Turkista (taljaa)
-Kalaa (tynnyriä)
-Kultaa (kultaraha, kr)
-Sekä varastossa olevat erikoistavarat, aseet yms.

Seuraavaksi hyödykkeiden tuotanto peltojen ja kaivosten yms...
tuotanto

-viljely (ruoka)
-metsänhakkuu (tukit)
-metsästys (joko liha tai turkis)
-kaivokset (kupari, rauta, kulta)
-sikafarmit, lehmät, lammaslaumat, porot jne...

Jokainen tuotantoalue tuottaa niin monta yksikköä kuin siellä on ihmistä
töissä (pelinjohtaja
voi määrittää tuotantoon kertoimen 0,5-1,5 alkupanostuksen ja paikan mukaan) ja
kuluttaa näiden verran ruokaa vuorossa.

Esim.
Läheisessä metsässä hakataan puita.
Viereisestä ”Axelstad” nimisestä kaupungista on lähetetty 50 asukasta
puunhakkuuseen.
Pelinjohtaja on kertonut että kerroin on 0,5, eli 25 tukkia vuorossa kaatuu.
Merkitsen siis vihkooni:

Puuhakku paikassa x,y.
50 asukasta, tuotto: 25 tukkia, kulutus: 50 ruokaa.





===Kaupankäynti===

Kaupankäynti ja vaihtotalous on hyvä tapa vaihtaa.
Tavaroiden siirtelyyn ei tarvitse käskyjä kuin yhden kauppareitin luomisen
(mahd.
Satamaa tai markkinapaikkaa).
Toisaalta alaisten kantokykyä ei tarvitse huomioida.

===Yksikköjen liikkuminen===

Periaatteessa mikä tahansa yksikkö voi liikkua kartan päästä toiseen, jos kaikki
menee hyvin ja käytössä on tasainen tie.
Pelinjohtaja määrittelee tarkemmat säännöt.

===Käskyt===

Käskyjä saa olla maksimissaan kolme vuorossa ja jokaisessa käskyssä on
maksimissaan kolme osavaihetta.
Käskyjä ei kannata yrittää ahtaa mahdollisimman täyteen sillä pelinjohtaja voi
tiputtaa loppupäästä asioita pois, sillä alaiset eivät vain ehdi kaikkea tehdä.
Tosin esim.
aseiden teettäminen sepällä ja värväys on hyvä hoitaa samalla käskyllä.
Tai tukkimiesten ruokkiminen järjestää axelstadista tulevaksi.
Käskyt on numeroitava ja pelivuoron numero pitää näkyä selkeyden vuoksi.
Taktisia käskyjä ja oman roolihahmon toimia ei lasketa käskyiksi.
Jos pelinjohtaja arpoo satunnaistapahtumia (juomaveden pilaantuminen, hullu
kirvesmurhaaja jne), näihin reagoiminen on ilmaista.

HUOM! Tärkein sääntö: Ei jälkipelaamista.



'''Yleisimpiä käskyjä'''

Veronkanto
Tiedusteloiden käyttö
Vakoilijan lähettäminen (vakooja toimii kultabudjetilla ja
onnistumismahdollisuudet ovat suoraan verrannolliset pyyntöön ja palkkioon)
Sabotöörin lähettäminen (vakooja, mutta tehtävänä tehdä jotain inhaa)
Geologin lähettäminen (geologi etsii metalliesiintymiä)
Tuotannon aloitus (ihmiset, starttiraha ja ruokinnan järjestäminen.)
Sotilaaksi värvääminen:

Rakuuna kansalainen + hevonen + miekka + 1kr
Miekkamies kansalainen + miekka + 1kr
Keihäsmies kansalainen + keihäs + 1 kr
Jousimies kansalainen + jousipyssy + 1kr

Pelinjohtaja voi määritellä jotkin joukot kokeneemmiksi, esimerkiksi rakuunasta
tulee ritari.

Työkalujen tuottaminen: Väestöllä oletetaan olevan perustyökalut, joten niihin
upotetut varat parantavat tuotantoa.
Paikkojen rakenteluun ja aseiden tuotantoon kuluu kuitenkin resursseja

Miekka 2,5 kg rautaa, 5 kr
Keihäs 1 kg rautaa, 3 puutukkia, 5 kr
Jousi 5 tukkia, 1 kg rautaa, 1 talja, 5 kr
Nuija 2 tukkia, 2 kr

Sotilaat toimivat kivi-paperi-sakset menetelmällä, jossa nuijasodat ovat aina
huonoin vaihtoehto.

keihäsmies (on kovempi kuin) – ratsumies – miekkamies -keihäsmies jne...


===Yleisiä rakennelmia===

Pieni kalastuslaiva 100 tukkia, 10 taljaa, 50 kr, 5 kansalaista.
Kalastaa 10-30 yksiköä.
Pieni kauppalaiva 100 tukkia, 10 taljaa, 50 kr, 5 kansalaista.
Kantaa 50 yksikköä (hevosmiehet vievät tuplatilan)
Vene 10 tukkia, 5 kr.
2 kansalaista.
Kantaa 10 yksikköä.

Talo 10 tukkia/kiveä, 20 kr, 10 turkista.
20 asukasta.
Varasto 10 tukkia/kiveä, 5 kr, 100 yksikköä tavaraa.
Kartano 100 tukkia/kiveä, 200 kr, 100 turkista, 200 asuaksta.

Kasarmi 30 tukkia, 10 kr (puolittaa kylän sotilaiden palkkamenot, vetää
sisäänsä 100 sotilasta)
Ometta 20 tukkia, 2 kr (pitää sisällään maksimissaan 5 eläinryhmää ja
tuottaa lihaa)
Muuri 5 tukkia, 5 kr suojaa yhden talon.
10 talon puumuuri vaatisi siis 50 tukkia ja 50 kr.
Hautausmaa 10 kiveä/puuta, 1 kr
Silta 20 tukkia, 10 kiveä, 25 kr
Mylly 20 tukkia, 20 kiveä, 20 rautaa, 20 kr (vaatii kosken tai padon,
tuplaa peltojen tuoton)
Pato 60 tukkia, 30 kr.
Kahlaamo joen yli 10 kiveä, 2 kr
Kaivo 10 kiveä, 10 kr
Taverna 20 tukkia, 10 kr (tuottaa kultaa)

Laituri 15 tukkia, 5 kr (voit käydä kauppaa)
Kuivatelakka 20 tukkia, 10 kr (voit rakentaa laivoja)
Markkinapaikka 10 tukkia, 10 kr (kaupankäynti maata pitkin on mahdollinen)
Kirkko 200 tukkia/kiveä, 100 kr, 5 pappia (parantaa moraalia, sairaita
ja haavoittuneita.
Voi kouluttaa parantajia 5 kr hinnalla.)
Rautahytti 4 tukkia, 8 kiveä, 10 kr (muuttaa tonnin rautamalmia 1 kg
rautaa 1 kr hinnalla)
Luola/Kellari 4 tukkia, 4 kiveä, 5 kr (voi piilottaa 50 yksikköä
ihmisiä/tavaraa)