Säädyt
| Versio 11 |
Nykyinen sivu |
Pelimaailmassa ihmiset jakaantuvat selkeästi eri yhteiskuntaluokkiin eli säätyihin. Laki määrittelee erilaiset oikeudet aatelistolle, papistolle, ritareille, virkamiehille, porvaristolle ja rahvaalle. Eri luokat eivät ole yhdenvertaisia lain edessä. Mitä suurempi ero on, sitä enemmän suositaan ylempää. Omaan säätyyn kannattaa suhtautua asiallisella toveruudella, ylempiään on syytä kunnioittaa kohteliaasti ja alempiaan on tapana ylenkatsoa. Varallisuus ei tuo lain mukaista valtaa, mutta käytännössä raha on valtaa myös viranomaisten silmissä. Siirtyminen säätyjen välillä on harvinaista. Aatelistoon on synnyttävä. Virkamieheksi ja papiston jäseneksi on mahdollista opiskella, mutta käytännössä se vaatii hyviä suhteita tai hyvää onnea. Samaa pätee porvaristoon. |
Pelimaailmassa ihmiset jakaantuvat selkeästi eri yhteiskuntaluokkiin eli säätyihin. Laki määrittelee erilaiset oikeudet aatelistolle, papistolle, ritareille, virkamiehille, porvaristolle ja rahvaalle. Eri luokat eivät ole yhdenvertaisia lain edessä. Mitä suurempi ero on, sitä enemmän suositaan ylempää. Omaan säätyyn kannattaa suhtautua asiallisella toveruudella, ylempiään on syytä kunnioittaa kohteliaasti ja alempiaan on tapana ylenkatsoa. Varallisuus ei tuo lain mukaista valtaa, mutta käytännössä raha on valtaa myös viranomaisten silmissä. Siirtyminen säätyjen välillä on harvinaista. Aatelistoon on synnyttävä. Virkamieheksi ja papiston jäseneksi on mahdollista opiskella, mutta käytännössä se vaatii hyviä suhteita tai hyvää onnea. Samaa pätee porvaristoon. |
| Tämä artikkeli koskee ensisijaisesti Mahtivuorta ja Nohvatovia. Hurjaviinin kaupunki on vapaamielisempi porvariraadin johtama kaupunki. |
Tämä artikkeli koskee ensisijaisesti [[Mahtivuori| Mahtivuorta]] ja [[Nohvatov| Nohvatovia]]. [[Hurjaviini| Hurjaviinin]] kaupunki on vapaamielisempi porvariraadin johtama kaupunki. |
==AATELISTO== Aatelisto jakaantuu maa-aatelistoon ja maattomaan aatelistoon sekä ritareihin. Mahtivuoren valtakunnassa on kaksi ruhtinasta, toinen Vuoriniityn ja toinen Hajavirstan alueella. Ruhtinaat toimivat lääninherrojen valvojina kuninkaan sijaisina näillä alueilla. Suomurajan alueella lääninherrat ovat suoraan kuninkaan alaisuudessa. Ruhtinaan arvon periytyminen tapahtuu samoin, kuin maa-aatelisen arvon periytyminen. Maa-aatelistoon kuuluvat läänityksiä omistavat lääninherrat sekä ruhtinaat. Lääninherroilla on virallinen aatelisarvo sekä tietyn läänityksen omistus. Yleisisin aatelisarvo on vapaaherra, mutta muitakin aatelisarvoja käytetään, esimerkiksi paroni tai linnanherra. Lääninherrat ovat käytännössä keskenään samanarvoisia eri aatelisarvoista huolimatta. Lääninherralla on omalla alueellaan ehdoton valta ja he ovat vastuussa vain kuninkaalle ja ruhtinaalle. Lääninherroilla on alueellaan veronkanto-oikeus. Aatelisarvo periytyy vain yhdelle lääninherran jälkeläiselle. Vanhin poika perii oletusarvoisesti läänityksen ja aatelisarvon. Perimysjärjestystä voidaan muuttaa testamentilla tai julkisella ilmoituksella, mutta tällainen on todella harvinaista. Tytär voi periä aatelisarvon vain, jos muita perijöitä ei ole. Tyttären on oltava naimisissa ennen kuin hän voi ottaa vastaan maa-aatelisen arvon. Lääninherran muut lapset ovat veronmaksusta vapautettuja herroja ja rouvia eli maattomia aatelisia. Verovapaus koskee vain heitä, ei heidän puolisoitaan. Tämä arvo ei periydy. Ritarit ovat sotilasuralle lähteneitä maattomia aatelisia. Ritarin arvo ei periydy, mutta ritarin poikien on mahdollista ryhtyä ritareiksi, jos heille saadaan järjestettyä varustus ja koulutus. Hajavirstan maakunnassa paikallisen ruhtinaan käskyvallan alla tunnetaan joitain ritareita, joilla on myös pieni läänitys hoidettavanaan. Tämä on todella harvinaista. Yleisesti aatelistosta: - Ei-aatelinen ei voi haastaa aatelista kaksintaisteluun. - Maa-aatelisilla on naimakielto ei-aatelisiin nähden. - Maattomalla aateliston naimakielto koskee rahvasta. He saavat avioitua aateliston, papiston tai porvariston jäsenten kanssa. Oikeastaan kenen tahansa riittävän rikkaan kanssa. - Aatelistoa puhutellaan useimmiten termillä herra tai rouva. Varsinaista aatelisarvoa ei yleensä käytetä. Aateliston sisäinen arvojärjestys Kuningas Kuningasperheen muut jäsenet Suuriruhtinas (Nohvatovissa, Mahtivuoressa ei suuriruhtinasta ole.) Ruhtinas Lääninherrat aatelisarvon nimestä riippumatta Ritarit Maaton aatelisto ==VIRKAMIEHET== Virkamiehet ovat suoraan lääninherran tai kuninkaan alaisuudessa toimivia ammattilaisia, kuten kirjureita, maakuntatuomareita ja muita hallintovirkamiehiä. He ovat usein lääninherran suojeluksessa, mutta tämä ei ole ehdoton oletusarvo. Virkamiehiä on joka tapauksessa syytä kunnioittaa ja heillä on erivapauksia toimiensa suorittamiseen. Virkamiehet ovat usein aatelissuvuista, mutta aatelissuku ei ole mikään vaatimus virkamiehen uralle. Ilman hyviä kontakteja ei virkamieheksi kuitenkaan pääse. ==PAPISTO== Papisto viittaa vain viralliseen, yhteiskunnan hyväksymään papistoon, eli Mahtivuoressa Derecas-papistoon ja Nohvatovissa Zada-papistoon. Papiston jäseniä ei voi haastaa kaksintaisteluun, eikä heillä ole oikeutta haastaa ketään kaksintaisteluun. Papistoa palvelevat soturit voivat haasteita esittää, mutta aloite ei saa tulla papiston jäseneltä. Papistoa ei voida haastaa tavalliseen oikeuteen. Papistolla on oma tuomioistuimensa, joka käsittelee papiston rikkomukset sekä rikkomukset papistoa vastaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vartijat tai sotilaat eivät voisi puuttua papiston tekemisiin. Kynnys voi tietysti olla korkeampi, sillä papiston tuomioistuin on papiston itsensä alaisuudessa. Derecas-papiston jäsenet eivät saa käyttää teräaseita. Miehet ja myös naiset voivat kouluttautua Derecas-papistossa pitkälle ja tulla papeiksi. Papit saavat mennä naimisiin ja he saavat nauttia tavallista ruokaa ja alkoholia, mutta vaatimus on aina pysyä kohtuudessa. Derecas-papiston virallinen arvojärjestys Ylipappi Temppeliherrat Papit Pappisoppilaat Maallikkojäsenet Apulaiset Zada-papiston jäsenet eivät saa käyttää teräaseita. Vain miehet voivat edetä Zadan papeiksi. Naiset voivat liittyä luostarilaitokseen tai toimia maallikkojäseninä, mutta pappeja heistä ei voi tulla. Luostareita on olemassa erikseen miehille ja naisille. Pappien ja luostarien jäsenten on tehtävä siveyslupaus. Maallikkojäseniä siveyslupausvaatimus ei koske. Zada-papiston virallinen arvojärjestys Ylipappi Temppeliherrat Papit Pappisoppilaat Luostarien johtajat Munkit ja nunnat Maallikkojäsenet Apulaiset ==PORVARIT== Porvareiden on kuuluttava alansa kiltaan, muutoin toiminta on laitonta. Killoilla on yksinoikeus kaupunkielinkeinojen harjoittamiseen. Killat saavat käydä kauppaa eri kaupunkien välillä ja myös ulkomaankauppaa, mutta siihen on haettava erillinen lupa. Porvaristo on lääninherrojen käskyvallan alla ja he ovat verovelvollisia lääninherroille. Killoilla on kaupungeissa sanavaltaa kaupunkien asioihin, vaikka kaupungit ovat luonnollisesti lääninherran vallan alla. Porvaristolla on oikeus harjoittaa ammattiaan, eikä heitä sen vuoksi voida värvätä nostoväkeen. Porvaristoon kuuluvat vain kiltojen jäsenet ja heidän puolisonsa. Porvareiden lapset, kisällit ja oppipojat kuuluvat rahvaaseen. ===Jalokivikillat=== Jalokivikillat sekä Mahtivuoressa että Nohvatovissa muodostavat erikoisen poikkeuksen porvaristossa, sillä he eivät ole lääninherrojen käskyvallan alla, mutta verovelvollisia kyllä. Tämä koskee Deinosania, Zharin mestareita ja Bokean illusiota. Vardakovin sotavelhot sen sijaan on osa Vardalovin armeijaa, joten kilta ei ole verovelvollinen. Lisäksi suurin osa killan täysjäsenistä on ritareita eli aatelisia. ===Muut killat=== Kiltojen välinen arvojärjestys ei ole minkään asetusten mukaan määrätty, mutta sellainen on muodostunut killan vaikutusvallan ja varallisuuden perusteella. Käytännössä arvojärjestys on suunnilleen seuraava: Laivanvarustajat Ulkomaankauppaa harjoittavat kauppahuoneet eli tukkukauppiaat Kauppiaat Käsityöläiset Kapakoitsijat ==RAHVAS== Rahvas käsittää kaikki muut kansalaiset paitsi kuningasperheen, aateliston, virkamiehet, papiston ja porvariston jäsenet. Suurin osa rahvasta on talonpoikia. Talonpoikien luokkaan kuuluvat kaikki maatilatöitä tekevät: varsinaiset talonpojat, rengit ja piiat. Suurin osa talonpojista toimii vuokraviljelijöinä, käytännössä torppareina aateliston ja papiston omistamilla tiloilla. Vuokrasopimukset vaihtelevat suuresti, samoin niiden tarjoama suoja torpparille. Torpparin on muistettava, että sopimus voidaan aina irtisanoa. Talonpojilla on oikeus omistaa maata, mutta vain maanviljelytarpeisiin. Maanomistus vaatii, että talonpojalle on myönnetty erillinen isännän oikeus. Maata omistavat talonpojat, isännät, ovat melko harvinaisia, mutta tässä on maakuntakohtaisia eroja. Rahvaaseen kuuluvat myös kaikki kaupunkilaiset, jotka eivät ole porvareita tai aatelisia. Rahvaan sisäinen arvojärjestys ei ole määritelty muodollisesti missään. Käytännössä varallisuus kuitenkin vaikuttaa. Tämä lista kuvastaa enemmän asenteita. Palveluksessa olevat sotilaat Maata omistavat talonpojat Vuokraviljelijät Satamatyöntekijät Muut kaupungin työntekijät Kaupunkilaisten rengit ja piiat Muut talonpojat Vartijat Palkkasoturit ja palkkionmetsästäjät ==IRTOLAISET== Irtolaisiksi kutsutaan kaikkia, joilla ei ole säännöllistä asuinpaikkaa tai ammattia. Irtolaiset ovat lainsuojaa vailla, mutta ei irtolaisia silti saa surmata tavattaessa. Muutoin kaltoinkohtelu on tavallista. Irtolasia ovat esimerkiksi maankiertäjät ja kerjäläiset. Pappi, vouti tai seriffi usein patistelee irtolaisia joko lähtemään alueelta tai etsimään työpaikan. Työkyvyttömimmille löytyy paikka temppelin ylläpitämästä vaivaistalosta. ==RIKOLLISET== Nämä ovat rangaistustaan kärsiviä pakkotyöläisiä ja vankeja tai etsintäkuulutettuja rikollisia. Rikolliset ovat lainsuojattomia. ==METSÄLÄISET== Metsäläiset ovat primitiivisiä metsien asukkaita. Heitä ei pidetä ihmisinä. Metsäläisiin suhtaudutaan yleensä halveksunnalla, jopa pelolla. Koska metsäläiset eivät ole ihmisiä, heillä ei ole lain suojaa. Yleensä metsäläisiä ei saa surmata kohdattaessa, mutta kaikki muu on sallittua. Paikkakuntakohtaiset erot suhtautumisessa metsäläisiin ovat suuria. Joissain paikoissa metsäläisen surmaamiseenkaan ei puututa. |
==AATELISTO== Aatelisto jakaantuu maa-aatelistoon ja maattomaan aatelistoon sekä ritareihin. Mahtivuoren valtakunnassa on kaksi ruhtinasta, toinen Vuoriniityn ja toinen Hajavirstan alueella. Ruhtinaat toimivat lääninherrojen valvojina kuninkaan sijaisina näillä alueilla. Suomurajan alueella lääninherrat ovat suoraan kuninkaan alaisuudessa. Ruhtinaan arvon periytyminen tapahtuu samoin, kuin maa-aatelisen arvon periytyminen. Maa-aatelistoon kuuluvat läänityksiä omistavat lääninherrat sekä ruhtinaat. Lääninherroilla on virallinen aatelisarvo sekä tietyn läänityksen omistus. Yleisisin aatelisarvo on vapaaherra, mutta muitakin aatelisarvoja käytetään, esimerkiksi paroni tai linnanherra. Lääninherrat ovat käytännössä keskenään samanarvoisia eri aatelisarvoista huolimatta. Lääninherralla on omalla alueellaan ehdoton valta ja he ovat vastuussa vain kuninkaalle ja ruhtinaalle. Lääninherroilla on alueellaan veronkanto-oikeus. Aatelisarvo periytyy vain yhdelle lääninherran jälkeläiselle. Vanhin poika perii oletusarvoisesti läänityksen ja aatelisarvon. Perimysjärjestystä voidaan muuttaa testamentilla tai julkisella ilmoituksella, mutta tällainen on todella harvinaista. Tytär voi periä aatelisarvon vain, jos muita perijöitä ei ole. Tyttären on oltava naimisissa ennen kuin hän voi ottaa vastaan maa-aatelisen arvon. Lääninherran muut lapset ovat veronmaksusta vapautettuja herroja ja rouvia eli maattomia aatelisia. Verovapaus koskee vain heitä, ei heidän puolisoitaan. Tämä arvo ei periydy. Ritarit ovat sotilasuralle lähteneitä maattomia aatelisia. Ritarin arvo ei periydy, mutta ritarin poikien on mahdollista ryhtyä ritareiksi, jos heille saadaan järjestettyä varustus ja koulutus. Hajavirstan maakunnassa paikallisen ruhtinaan käskyvallan alla tunnetaan joitain ritareita, joilla on myös pieni läänitys hoidettavanaan. Tämä on todella harvinaista. Yleisesti aatelistosta: - Ei-aatelinen ei voi haastaa aatelista kaksintaisteluun. - Maa-aatelisilla on naimakielto ei-aatelisiin nähden. - Maattomalla aateliston naimakielto koskee rahvasta. He saavat avioitua aateliston, papiston tai porvariston jäsenten kanssa. Oikeastaan kenen tahansa riittävän rikkaan kanssa. - Aatelistoa puhutellaan useimmiten termillä herra tai rouva. Varsinaista aatelisarvoa ei yleensä käytetä. Aateliston sisäinen arvojärjestys Kuningas Kuningasperheen muut jäsenet Suuriruhtinas (Nohvatovissa, Mahtivuoressa ei suuriruhtinasta ole.) Ruhtinas Lääninherrat aatelisarvon nimestä riippumatta Ritarit Maaton aatelisto ==VIRKAMIEHET== Virkamiehet ovat suoraan lääninherran tai kuninkaan alaisuudessa toimivia ammattilaisia, kuten kirjureita, maakuntatuomareita ja muita hallintovirkamiehiä. He ovat usein lääninherran suojeluksessa, mutta tämä ei ole ehdoton oletusarvo. Virkamiehiä on joka tapauksessa syytä kunnioittaa ja heillä on erivapauksia toimiensa suorittamiseen. Virkamiehet ovat usein aatelissuvuista, mutta aatelissuku ei ole mikään vaatimus virkamiehen uralle. Ilman hyviä kontakteja ei virkamieheksi kuitenkaan pääse. ==PAPISTO== Papisto viittaa vain viralliseen, yhteiskunnan hyväksymään papistoon, eli Mahtivuoressa Derecas-papistoon ja Nohvatovissa Zada-papistoon. Papiston jäseniä ei voi haastaa kaksintaisteluun, eikä heillä ole oikeutta haastaa ketään kaksintaisteluun. Papistoa palvelevat soturit voivat haasteita esittää, mutta aloite ei saa tulla papiston jäseneltä. Papistoa ei voida haastaa tavalliseen oikeuteen. Papistolla on oma tuomioistuimensa, joka käsittelee papiston rikkomukset sekä rikkomukset papistoa vastaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vartijat tai sotilaat eivät voisi puuttua papiston tekemisiin. Kynnys voi tietysti olla korkeampi, sillä papiston tuomioistuin on papiston itsensä alaisuudessa. Derecas-papiston jäsenet eivät saa käyttää teräaseita. Miehet ja myös naiset voivat kouluttautua Derecas-papistossa pitkälle ja tulla papeiksi. Papit saavat mennä naimisiin ja he saavat nauttia tavallista ruokaa ja alkoholia, mutta vaatimus on aina pysyä kohtuudessa. Derecas-papiston virallinen arvojärjestys Ylipappi Temppeliherrat Papit Pappisoppilaat Maallikkojäsenet Apulaiset Zada-papiston jäsenet eivät saa käyttää teräaseita. Vain miehet voivat edetä Zadan papeiksi. Naiset voivat liittyä luostarilaitokseen tai toimia maallikkojäseninä, mutta pappeja heistä ei voi tulla. Luostareita on olemassa erikseen miehille ja naisille. Pappien ja luostarien jäsenten on tehtävä siveyslupaus. Maallikkojäseniä siveyslupausvaatimus ei koske. Zada-papiston virallinen arvojärjestys Ylipappi Temppeliherrat Papit Pappisoppilaat Luostarien johtajat Munkit ja nunnat Maallikkojäsenet Apulaiset ==PORVARIT== Porvareiden on kuuluttava alansa kiltaan, muutoin toiminta on laitonta. Killoilla on yksinoikeus kaupunkielinkeinojen harjoittamiseen. Killat saavat käydä kauppaa eri kaupunkien välillä ja myös ulkomaankauppaa, mutta siihen on haettava erillinen lupa. Porvaristo on lääninherrojen käskyvallan alla ja he ovat verovelvollisia lääninherroille. Killoilla on kaupungeissa sanavaltaa kaupunkien asioihin, vaikka kaupungit ovat luonnollisesti lääninherran vallan alla. Porvaristolla on oikeus harjoittaa ammattiaan, eikä heitä sen vuoksi voida värvätä nostoväkeen. Porvaristoon kuuluvat vain kiltojen jäsenet ja heidän puolisonsa. Porvareiden lapset, kisällit ja oppipojat kuuluvat rahvaaseen. ===Jalokivikillat=== Jalokivikillat sekä Mahtivuoressa että Nohvatovissa muodostavat erikoisen poikkeuksen porvaristossa, sillä he eivät ole lääninherrojen käskyvallan alla, mutta verovelvollisia kyllä. Tämä koskee Deinosania, Zharin mestareita ja Bokean illusiota. Vardakovin sotavelhot sen sijaan on osa Vardalovin armeijaa, joten kilta ei ole verovelvollinen. Lisäksi suurin osa killan täysjäsenistä on ritareita eli aatelisia. ===Muut killat=== Kiltojen välinen arvojärjestys ei ole minkään asetusten mukaan määrätty, mutta sellainen on muodostunut killan vaikutusvallan ja varallisuuden perusteella. Käytännössä arvojärjestys on suunnilleen seuraava: Laivanvarustajat Ulkomaankauppaa harjoittavat kauppahuoneet eli tukkukauppiaat Kauppiaat Käsityöläiset Kapakoitsijat ==RAHVAS== Rahvas käsittää kaikki muut kansalaiset paitsi kuningasperheen, aateliston, virkamiehet, papiston ja porvariston jäsenet. Suurin osa rahvasta on talonpoikia. Talonpoikien luokkaan kuuluvat kaikki maatilatöitä tekevät: varsinaiset talonpojat, rengit ja piiat. Suurin osa talonpojista toimii vuokraviljelijöinä, käytännössä torppareina aateliston ja papiston omistamilla tiloilla. Vuokrasopimukset vaihtelevat suuresti, samoin niiden tarjoama suoja torpparille. Torpparin on muistettava, että sopimus voidaan aina irtisanoa. Talonpojilla on oikeus omistaa maata, mutta vain maanviljelytarpeisiin. Maanomistus vaatii, että talonpojalle on myönnetty erillinen isännän oikeus. Maata omistavat talonpojat, isännät, ovat melko harvinaisia, mutta tässä on maakuntakohtaisia eroja. Rahvaaseen kuuluvat myös kaikki kaupunkilaiset, jotka eivät ole porvareita tai aatelisia. Rahvaan sisäinen arvojärjestys ei ole määritelty muodollisesti missään. Käytännössä varallisuus kuitenkin vaikuttaa. Tämä lista kuvastaa enemmän asenteita. Palveluksessa olevat sotilaat Maata omistavat talonpojat Vuokraviljelijät Satamatyöntekijät Muut kaupungin työntekijät Kaupunkilaisten rengit ja piiat Muut talonpojat Vartijat Palkkasoturit ja palkkionmetsästäjät ==IRTOLAISET== Irtolaisiksi kutsutaan kaikkia, joilla ei ole säännöllistä asuinpaikkaa tai ammattia. Irtolaiset ovat lainsuojaa vailla, mutta ei irtolaisia silti saa surmata tavattaessa. Muutoin kaltoinkohtelu on tavallista. Irtolasia ovat esimerkiksi maankiertäjät ja kerjäläiset. Pappi, vouti tai seriffi usein patistelee irtolaisia joko lähtemään alueelta tai etsimään työpaikan. Työkyvyttömimmille löytyy paikka temppelin ylläpitämästä vaivaistalosta. ==RIKOLLISET== Nämä ovat rangaistustaan kärsiviä pakkotyöläisiä ja vankeja tai etsintäkuulutettuja rikollisia. Rikolliset ovat lainsuojattomia. ==METSÄLÄISET== Metsäläiset ovat primitiivisiä metsien asukkaita. Heitä ei pidetä ihmisinä. Metsäläisiin suhtaudutaan yleensä halveksunnalla, jopa pelolla. Koska metsäläiset eivät ole ihmisiä, heillä ei ole lain suojaa. Yleensä metsäläisiä ei saa surmata kohdattaessa, mutta kaikki muu on sallittua. Paikkakuntakohtaiset erot suhtautumisessa metsäläisiin ovat suuria. Joissain paikoissa metsäläisen surmaamiseenkaan ei puututa. |