Weldoonin isku
| Versio 4 |
Nykyinen sivu |
'''RAJAVARTIO-SOTURIJÄRJESTÖN ISKU WELDOONIN LINNAKKEELLE LOPPUKESÄLLÄ [[459]]:''' (Allaolevat tiedot pohjautuvat pitkälti [[Rajavartio|Rajavartion]] entisten sotureitten [[Kakoren]] ja [[Gurluck|Gurluckin]] kertomaan ennen näiden eroamista järjestöstä. Iskun yhteydessä tapahtui Weldoonin linnakkeella hyvin paljon samaan aikaan, joten tapahtumat etenevät seuraavassa kuvauksessa osin päällekkäisesti. Tämän pelin hahmojen ei olekaan tarvetta aiemmasta operaatiosta kovin selvää kuvaa saada.) [[Rajavartio|Rajavartion]] johtaja [[Urho]] lähetti joukon järjestön sotureita tuhoamaan Weldoonin linnakkeella rakennettavaa sotakonetta, "[[Rajatuho|Rajatuhoa]]." Sotakone oli suuri heittolaite eli [[Trebusetti|trebusetti]] ja sen kerrottiin pohjautuvan alkujaan Vuoriniityn koneenrakentajien killasta varastettuihin piirustuksiin. Järjestössä aseen pelättiin vakuuttavan nohvatovilaiset siinä määrin omasta sotilaallisesta kyvykkyydestään ja ylivoimaisuudestaan, että Nohvatov pian tuon aseen valmistumisen jälkeen aloittaisi sodan Mahtivuorta vastaan. Mm. pelättiin, että Weldoonin linnake ampuisi tuon laitteen avulla suuria kiviä Rajakatseen varustukselle ja näin edesauttaisi puolustuksen hajoamista. Järjestössä Nohvatovin hyökkäystä pidettiin todennäköisenä virallisen hallinnon pysytellessä paljon rauhallisempana. Vuoriniityn hallinnossa yhden sotakoneen ei uskottu sotaan johtavan. Urho päätti kuitenkin toimia ja lähetti Rajakatseeseen kuusi alaistaan, mikä olikin noin kolmannes sen aikaisesta miesvahvuudesta. Tehtävään lähetetyt soturit olivat [[Deinosan]]-noviisi [[Kakore]], [[Derecas]]-maallikkosoturi [[Gurluck]] sekä soturit [[Rolle]], [[Garlaagius]], [[Randall]] sekä [[Meteus]]. Ryhmä otti yhteyttä paikallisiin järjestön yhteistoimintahenkilöihin eli [[Derecas]]-maallikkosoturi [[Leikola|Leikolaan]] sekä paikalliseen renkiin [[Kaapo|Kaapoon]], joka oli joskus aiemmin ollut Weldoonin linnakkeella vankina. Kuusikko vietti alueella yhden päivän ennen iskuun ryhtymistä selvittääkseen ensin tilanteen mahdollisimman tarkoin. Leikola vastusti iskua, mutta ryhmä päätti tehdä operaation kaikesta huolimatta. Kaapo osasi kertoa joukolle tietämisen arvoisia asioita [[Weldoonin linnoitus|Weldoonin linnakkeelta]]. Rajavartion miehet tekivat kaikessa hiljaisuudessa variksenpelättimiä ja palkkasivat muutamia Weldoonin alueen kylähulluja meluamaan linnakkeen läheisellä mäellä illalla, kun merkki järjestön miehiltä tulisi. Illalla ennen Weldoonin linnakkeen portin sulkemista Rajavartion miehet soluttautuivat Weldoonin tabardit päällä iltalomilta palaavien sotilaiden mukana linnakkeeseen. Tabardit joukko oli pihistänyt Rajakatseen pyykkituvasta, jonne ne oli toimitettu (aiemmin oli ollut tapaus, jossa joukko tuntemattomia sotureita oli koettanut kärjistää Rajakatseen ja Weldoonin välejä Weldoonin asepuvuissa rajaseudulla riehumalla.) Soturit odottivat piilossa, että linnake rauhoittui, ja yöllä Randall ja Garlaagius menivät muka toisena vahtivuorona vapauttamaan trebusetin vartijat ja tämän jälkeen koettivat luultavasti sabotoida sotakonetta. Kakoren taikakonsteillaan aiheuttama pamaus-ääni ilmoitti metsän laidassa odotteleville kylähulluille, että heidän tuli aloittaa meluaminen ja sytytellä linnunpelättimien vieressä olevia soihtuja. Meteus, joka oli valmiina metsän laidassa, alkoi sytytellä soihtuja ja yritti paeta tämän jälkeen Rajakatseen puolelle heikolla menestyksellä - Weldoonin jousimiehet ampuivat hänet. Jossakin vaiheessa muurille päässyt Rajavartion mies Rolle tippui alas muurilta loukaten itsensä pahoin. Weldoonilaiset huomasivat samaan aikaan, että trebusetin luona oli "ylimääräinen vartiovuoro." Trebusetin luona olevat Randall ja Garlaagius vangittiin ja Gurluck pääsi livahtamaan seinän varjossa pakoon. Samoihin aikoihin Kakoren oli onnistunut käydä itse linnakkeen yläkerrassa ja löytää pääinsinööri, jonka Kakore sitten kolkkasi ja jolta hän anasti sotakoneen piirustukset. Weldoonin linnakkeelta lähetettiin ratsastajajoukko suorittamaan tiedustelua Nohvatovin puoleiseen metsän laitaan, missä soihdut ja kylähullut olivat luoneet vaikutelman sekavasta vihollisjoukosta. Keskellä linnakkeen hämminkiä Gurluckin ja Kakoren onnistui livahtaa mukaan ratsastajajoukkoon. Tämän jälkeen Gurluck ja Kakore lähtivät hevosilla mukaan Weldoonin ratsuväen iskuun "vihollista" vastaan. Muutama kohteena oleva kylähullu menetti tässä hyökkäyksensä henkensä ja linnunpelättimet sekä soihdut tuhottiin. Gurluck ja Kakore onnistuivat irtautumaan muusta ratsastajajoukosta ja pakenemaan rajan yli taverna Vanhan Piparin suuntaan. Tässä vaiheessa Rolle oli toipunut riittävästi muurin juurella ja lähti omin avuin hiippailemaan kohti Rajakatsetta halki öisen peltomaiseman. Weldoonilaiset huomasivat kuitenkin Gurluckin ja Kakoren huijauksen ja poimivat Rollen matkalla kyytiin ja alkoivat kuljettaa tätä kohti Weldoonin linnaketta ja sen tyrmiä. Turvasta kyttäävät Kakore ja Gurluck huomasivat, kuinka Rollea vietiin linnakkeelle, mutta he eivät voineet enää puuttua tapahtumiin. Sitten tapahtui jotakin erikoista. Rollen edessä istuva ratsastaja tippui hevosensa selästä ja Rolle asettui hänen paikalleen. Kakore on arvellut, että taitava veitsenkäsittelijä Rolle oli saanut pidettyä jonkun veitsensä piilossa ja sopivalla hetkellä viiltänyt ratsastajan kurkun auki. Joka tapauksessa Rolle aloitti nyt hurjan ratsastuksen kohti rajaa, jonka toisella puolella Gurluck ja Kakore jo odottivat, perässään pari ratsastajaa. Nämä takaa-ajajat onnistuivat kuitenkin kirimään Rollen kiinni ja tämän rinnalle ja Rolle tippuikin hevosensa selästä toisen takaa-ajajista tempaistessa Rollea miekalla. Tähän loppui Rollen pakomatka ilman, että Kakorella ja Gurluckilla olisi ollut paljoakaan tehtävissä toverinsa hyväksi. Näin oli päättynyt iskuretki Weldoonin linnakkeelle, mikä sai aikaan suuren kohun ja huononsi linnakkeitten ja valtakuntien välejä joksikin ajaksi. Retken lopputulokset: '''Kuudesta miehestä kuoli kaksi, kaksi jäi vangiksi ja kaksi pääsi pakoon''' kertomaan ylläolevan kuvauksen tapahtumista. Weldoonin sotilaista kuoli yksi, muutama linnakkeen työntekijä tuli kolkattua ja rajan toiselta puolelta kuoli puolenkymmentä sekalaista kylähullua ja juoppoa. Trebusetin sabotoinnin onnistumisesta ei tiedetä, mutta kerrotaan, että kun asetta aikanaan siirrettiin Weldoonin linnakkeelta Vardakoviin, matkalla oli hiukan vaikeuksia jonkun pyöräakseleista katkettua. Vuoriniityn koneenrakentajien killasta varastetut piirustukset saatiin takaisin, millä ei kuitenkaan enää ollut sanottavampaa vaikutusta. Vardakovilaisilla oli varmasti kopiot piirustuksista. [[Aarme Karhukoi]] siis lopetti tukensa järjestölle ja järjestön monet jäsenet joutuivat olemaan hiljaa tapahtumista, vaikka samalla oltiin salaa ylpeitä siitä, että oltiin onnistuttu näpäyttämään lähemmäs sadan hengen linnaketta puolenkymmenen soluttautujan avulla. Epävirallisesti tuo iskuretki onkin eräs järjestön suurista osoituksista jäsenistön kelvollisuudesta epätoivoisissakin oloissa. Harmillista sen sijaan on se, että retkestä pakoon päässeet ja hengissä selvinneet jäsenet Kakore ja Gurluck eivät tuon jälkeen kauaa järjestössä oleskelleet. Kummankin omalta järjestöltä, Gurluckin Derecas-papistolta ja Kakoren Deinosankillalta tuli pian tapauksen jälkeen määräys kaikille noiden kiltojen jäsenille pidättäytyä yhteistyöstä Rajavartion kanssa. Näin Gurluck ja Kakore erosivat Rajavartiosta, kuten teki samaan aikaan Leikolakin. Toisin sanoen operaation myötä järjestö menetti peräti kaikkiaan 6 jäsentä, mikä oli ankara isku joukkiolle. Sekä Kakore että Gurluck ovat nykyään perheellisiä miehiä, joten enää ei ole varmaa, olisivatko he tulossa mukaan järjestöön vielä jossakin vaiheessa liittymään nyt, kun voimassa ei ole mitään liittymiskieltoja. Gurluck on toisinaan sanonutkin asian olevan yhä harkinnassa ja järjestön tavoitteiden kiinnostavan häntä edelleen, Kakore sen sijaan on huomattavasti epävarmempi. |
'''RAJAVARTIO-SOTURIJÄRJESTÖN ISKU WELDOONIN LINNAKKEELLE LOPPUKESÄLLÄ [[459]]:''' (Allaolevat tiedot pohjautuvat pitkälti [[Rajavartio|Rajavartion]] entisten sotureitten [[Kakoren]] ja [[Gurluck|Gurluckin]] kertomaan ennen näiden eroamista järjestöstä. Iskun yhteydessä tapahtui Weldoonin linnakkeella hyvin paljon samaan aikaan, joten tapahtumat etenevät seuraavassa kuvauksessa osin päällekkäisesti. Tämän pelin hahmojen ei olekaan tarvetta aiemmasta operaatiosta kovin selvää kuvaa saada.) [[Rajavartio|Rajavartion]] johtaja [[Urho]] lähetti joukon järjestön sotureita tuhoamaan Weldoonin linnakkeella rakennettavaa sotakonetta, "[[Rajatuho|Rajatuhoa]]." Sotakone oli suuri heittolaite eli [[Trebusetti|trebusetti]] ja sen kerrottiin pohjautuvan alkujaan Vuoriniityn koneenrakentajien killasta varastettuihin piirustuksiin. Järjestössä aseen pelättiin vakuuttavan nohvatovilaiset siinä määrin omasta sotilaallisesta kyvykkyydestään ja ylivoimaisuudestaan, että Nohvatov pian tuon aseen valmistumisen jälkeen aloittaisi sodan Mahtivuorta vastaan. Mm. pelättiin, että Weldoonin linnake ampuisi tuon laitteen avulla suuria kiviä Rajakatseen varustukselle ja näin edesauttaisi puolustuksen hajoamista. Järjestössä Nohvatovin hyökkäystä pidettiin todennäköisenä virallisen hallinnon pysytellessä paljon rauhallisempana. Vuoriniityn hallinnossa yhden sotakoneen ei uskottu sotaan johtavan. Urho päätti kuitenkin toimia ja lähetti Rajakatseeseen kuusi alaistaan, mikä olikin noin kolmannes sen aikaisesta miesvahvuudesta. Tehtävään lähetetyt soturit olivat [[Deinosan]]-noviisi [[Kakore]], [[Derecas]]-maallikkosoturi [[Gurluck]] sekä soturit [[Rolle]], [[Garlaagius]], [[Randall]] sekä [[Meteus]]. Ryhmä otti yhteyttä paikallisiin järjestön yhteistoimintahenkilöihin eli [[Derecas]]-maallikkosoturi [[Leikola|Leikolaan]] sekä paikalliseen renkiin [[Kaapo|Kaapoon]], joka oli joskus aiemmin ollut Weldoonin linnakkeella vankina. Kuusikko vietti alueella yhden päivän ennen iskuun ryhtymistä selvittääkseen ensin tilanteen mahdollisimman tarkoin. Leikola vastusti iskua, mutta ryhmä päätti tehdä operaation kaikesta huolimatta. Kaapo osasi kertoa joukolle tietämisen arvoisia asioita [[Weldoonin linnoitus|Weldoonin linnakkeelta]]. Rajavartion miehet tekivat kaikessa hiljaisuudessa variksenpelättimiä ja palkkasivat muutamia Weldoonin alueen kylähulluja meluamaan linnakkeen läheisellä mäellä illalla, kun merkki järjestön miehiltä tulisi. Illalla ennen Weldoonin linnakkeen portin sulkemista Rajavartion miehet soluttautuivat Weldoonin tabardit päällä iltalomilta palaavien sotilaiden mukana linnakkeeseen. Tabardit joukko oli pihistänyt Rajakatseen pyykkituvasta, jonne ne oli toimitettu (aiemmin oli ollut tapaus, jossa joukko tuntemattomia sotureita oli koettanut kärjistää Rajakatseen ja Weldoonin välejä Weldoonin asepuvuissa rajaseudulla riehumalla.) Soturit odottivat piilossa, että linnake rauhoittui, ja yöllä Randall ja Garlaagius menivät muka toisena vahtivuorona vapauttamaan trebusetin vartijat ja tämän jälkeen koettivat luultavasti sabotoida sotakonetta. Kakoren taikakonsteillaan aiheuttama pamaus-ääni ilmoitti metsän laidassa odotteleville kylähulluille, että heidän tuli aloittaa meluaminen ja sytytellä linnunpelättimien vieressä olevia soihtuja. Meteus, joka oli valmiina metsän laidassa, alkoi sytytellä soihtuja ja yritti paeta tämän jälkeen Rajakatseen puolelle heikolla menestyksellä - Weldoonin jousimiehet ampuivat hänet. Jossakin vaiheessa muurille päässyt Rajavartion mies Rolle tippui alas muurilta loukaten itsensä pahoin. Weldoonilaiset huomasivat samaan aikaan, että trebusetin luona oli "ylimääräinen vartiovuoro." Trebusetin luona olevat Randall ja Garlaagius vangittiin ja Gurluck pääsi livahtamaan seinän varjossa pakoon. Samoihin aikoihin Kakoren oli onnistunut käydä itse linnakkeen yläkerrassa ja löytää pääinsinööri, jonka Kakore sitten kolkkasi ja jolta hän anasti sotakoneen piirustukset. Weldoonin linnakkeelta lähetettiin ratsastajajoukko suorittamaan tiedustelua Nohvatovin puoleiseen metsän laitaan, missä soihdut ja kylähullut olivat luoneet vaikutelman sekavasta vihollisjoukosta. Keskellä linnakkeen hämminkiä Gurluckin ja Kakoren onnistui livahtaa mukaan ratsastajajoukkoon. Tämän jälkeen Gurluck ja Kakore lähtivät hevosilla mukaan Weldoonin ratsuväen iskuun "vihollista" vastaan. Muutama kohteena oleva kylähullu menetti tässä hyökkäyksensä henkensä ja linnunpelättimet sekä soihdut tuhottiin. Gurluck ja Kakore onnistuivat irtautumaan muusta ratsastajajoukosta ja pakenemaan rajan yli taverna Vanhan Piparin suuntaan. Tässä vaiheessa Rolle oli toipunut riittävästi muurin juurella ja lähti omin avuin hiippailemaan kohti Rajakatsetta halki öisen peltomaiseman. Weldoonilaiset huomasivat kuitenkin Gurluckin ja Kakoren huijauksen ja poimivat Rollen matkalla kyytiin ja alkoivat kuljettaa tätä kohti Weldoonin linnaketta ja sen tyrmiä. Turvasta kyttäävät Kakore ja Gurluck huomasivat, kuinka Rollea vietiin linnakkeelle, mutta he eivät voineet enää puuttua tapahtumiin. Sitten tapahtui jotakin erikoista. Rollen edessä istuva ratsastaja tippui hevosensa selästä ja Rolle asettui hänen paikalleen. Kakore on arvellut, että taitava veitsenkäsittelijä Rolle oli saanut pidettyä jonkun veitsensä piilossa ja sopivalla hetkellä viiltänyt ratsastajan kurkun auki. Joka tapauksessa Rolle aloitti nyt hurjan ratsastuksen kohti rajaa, jonka toisella puolella Gurluck ja Kakore jo odottivat, perässään pari ratsastajaa. Nämä takaa-ajajat onnistuivat kuitenkin kirimään Rollen kiinni ja tämän rinnalle ja Rolle tippuikin hevosensa selästä toisen takaa-ajajista tempaistessa Rollea miekalla. Tähän loppui Rollen pakomatka ilman, että Kakorella ja Gurluckilla olisi ollut paljoakaan tehtävissä toverinsa hyväksi. Näin oli päättynyt iskuretki Weldoonin linnakkeelle, mikä sai aikaan suuren kohun ja huononsi linnakkeitten ja valtakuntien välejä joksikin ajaksi. Retken lopputulokset: '''Kuudesta miehestä kuoli kaksi, kaksi jäi vangiksi ja kaksi pääsi pakoon''' kertomaan ylläolevan kuvauksen tapahtumista. Weldoonin sotilaista kuoli yksi, muutama linnakkeen työntekijä tuli kolkattua ja rajan toiselta puolelta kuoli puolenkymmentä sekalaista kylähullua ja juoppoa. Trebusetin sabotoinnin onnistumisesta ei tiedetä, mutta kerrotaan, että kun asetta aikanaan siirrettiin Weldoonin linnakkeelta Vardakoviin, matkalla oli hiukan vaikeuksia jonkun pyöräakseleista katkettua. Vuoriniityn koneenrakentajien killasta varastetut piirustukset saatiin takaisin, millä ei kuitenkaan enää ollut sanottavampaa vaikutusta. Vardakovilaisilla oli varmasti kopiot piirustuksista. [[Aarme Karhukoi]] siis lopetti tukensa järjestölle ja järjestön monet jäsenet joutuivat olemaan hiljaa tapahtumista, vaikka samalla oltiin salaa ylpeitä siitä, että oltiin onnistuttu näpäyttämään lähemmäs sadan hengen linnaketta puolenkymmenen soluttautujan avulla. Epävirallisesti tuo iskuretki onkin eräs järjestön suurista osoituksista jäsenistön kelvollisuudesta epätoivoisissakin oloissa. Harmillista sen sijaan on se, että retkestä pakoon päässeet ja hengissä selvinneet jäsenet Kakore ja Gurluck eivät tuon jälkeen kauaa järjestössä oleskelleet. Kummankin omalta järjestöltä, Gurluckin Derecas-papistolta ja Kakoren Deinosankillalta tuli pian tapauksen jälkeen määräys kaikille noiden kiltojen jäsenille pidättäytyä yhteistyöstä Rajavartion kanssa. Näin Gurluck ja Kakore erosivat Rajavartiosta, kuten teki samaan aikaan Leikolakin. Toisin sanoen operaation myötä järjestö menetti peräti kaikkiaan 6 jäsentä, mikä oli ankara isku joukkiolle. Sekä Kakore että Gurluck ovat nykyään perheellisiä miehiä, joten enää ei ole varmaa, olisivatko he tulossa mukaan järjestöön vielä jossakin vaiheessa liittymään nyt, kun voimassa ei ole mitään liittymiskieltoja. Gurluck on toisinaan sanonutkin asian olevan yhä harkinnassa ja järjestön tavoitteiden kiinnostavan häntä edelleen, Kakore sen sijaan on huomattavasti epävarmempi. |
| Jatkuu: [[Herbertinvartio]] |
{{korosta}}Jatkuu: [[Herbertinvartio]]{{/korosta}} |