Huhut: Rajakatse LXIII: Sandraavena
| Versio 5 |
Nykyinen sivu |
HUHUJA PELIIN RAJAKATSE LXIII (63): SANDRAAVENA Kevään pelien huhupaketteihin voi tutustua osoitteissa: http://www.rajakatsefantasia.fi/rkwiki/index.php?p=Huhut%3A%20Rajakatse%20LXI%3A %20Juoruja%20etel%E4st%E4 http://www.rajakatsefantasia.fi/rkwiki/index.php?p=Huhut%3A%20Rajakatse%20LXII%3 A%20Jos%20mets%E4%E4n%20haluat%20menn%E4%20nyt... (Tutustuminen noihin huhuihin on erityisen suositeltavaa, jos ei ole hetkeen osallistunut jatkumon peleihin.) 1. |
HUHUJA PELIIN RAJAKATSE LXIII (63): SANDRAAVENA Kevään pelien huhupaketteihin voi tutustua osoitteissa: http://www.rajakatsefantasia.fi/rkwiki/index.php?p=Huhut%3A%20Rajakatse%20LXI%3A %20Juoruja%20etel%E4st%E4 http://www.rajakatsefantasia.fi/rkwiki/index.php?p=Huhut%3A%20Rajakatse%20LXII%3 A%20Jos%20mets%E4%E4n%20haluat%20menn%E4%20nyt... (Tutustuminen noihin huhuihin on erityisen suositeltavaa, jos ei ole hetkeen osallistunut jatkumon peleihin.) 1. |
| Uusia huhuja Rajakatseesta: |
Uusia huhuja Rajakatseesta |
- Keväällä metsäläiset hyökkäsivät ankarasti moneen kohteeseen, niin Rajakatseessa kuin lähiseuduillakin. Iskuja tapahtui molemmin puolin valtakunnan rajaa, eli myös Weldoonin alue sai osansa. Useille maatiloille iskettiin ja tavernallekin tuli kaksi iskua. Metsäläiset kuitenkin lyötiin takaisin ja ihmisten tappiot jäivät lähinnä palaneisiin rakennuksiin ja kuolleisiin eläimiin. Tiettävästi ihmisten puolelta ei kukaan kuollut. Metsäläisille sen sijaan vainajia tuli arviolta vähintään pari-kolmekymmentä yhteensä, näistä Kivikettujen heimoon kuuluu suurin osa. Tavernalla vainajia metsäläisille tuli noin kymmenen tai enemmän. - Pappi Serpent perusti metsäläisille oman hautausmaan linnakkeen läheisyyteen. Nyt kuolleet metsäläiset on haudattu sinne. - Metsäläiset eivät ole hyökkäilleet enempää kevään löylytyksen jälkeen. Joillekin kulkijoille on metsistä huudeltu etäältä ja sai yksi kauppiasseurue nuoliakin kärryynsä metsästä, mutta mitään sen vakavampaa ei ole sattunut. Toisaalta yksin metsissä ei kukaan liene kuljeskellutkaan viime viikkoina. - Maatilojen kärsimät vauriot on korjattu ja kuolleet eläimet saatu jotenkin korvattua uusilla, ilman koiraa tuskin mikään maatila kovin pitkään haluaa olla. Toisilla maatiloilla joidenkin nautojen ja rakennusten menetys tuntuu vielä pitkään. - Vuoriniitystä saapui alkukesästä Rajakatseeseen noin 25 sotilaan joukko löylyttämään metsäläisiä. Sotilaat eivät kuitenkaan löytäneet metsistä Kivikettujen heimon jäseniä, vain hylättyjä väliaikaisia leirejä. Lienee Kiviketut keränneet kamansa ja siirtyneet syvemmälle korpimaihin. Kivimetsän heimon jäsenet ovat kertoneet, että heidän alueellaan ei Kivikettuja lymyile. - Kivimetsän heimoa ei kuulemma ole hätyytetty sotilaiden toimesta. Tämä on hyvin vahvasti jakanut mielipiteitä, toiset ovat sitä mieltä, että tapetaan ne kaikki, samaa roskasakkia ne ovat jokainen. Toiset sanovat, että ei kannata vielä rauhallisella kannalla olevaa heimoa hätyyttää. Jotkut sanovat, että mitä, ne metsäläiset ovat kaikki saman näköisiä, pitäisikö niiden välillä tehdä jotakin eroa, ainoa hyvä metsäläinen on kuollut metsäläinen. Vuoriniitystä tulleen sotilasjoukon johtaja kuitenkin ilmeisesti päätti olla koskematta Kivimetsän heimon väkeen. Myös pappi Nevin lienee samoilla linjoilla, ja on sotilasjohdon kanssa kuulemma keskustellutkin. - Pehtoori Eerikki on ollut ehkä kaikkein äänekkäin metsäläisten kuolemaa huutava mies alueella. Hän on ehdottomasti sitä mieltä, että kaikki metsäläiset, heimoon katsomatta, pitää tappaa tai ajaa alueelta pois. Joitakin Koskalan suvun sotureita on pehtoorin hallinnoimalla maatilalla yhä myös, eli aivan tyhjä uhkaus tämä ei ole. - Rajakatseen linnakkeelta on joka tapauksessa esitetty kehotus tai vaatimus, jonka mukaan kaikkea kaupankäyntiä metsäläisten kanssa tulee ehdottomasti välttää. Täyskieltoa ei ole annettu, mutta kukapa näissä olosuhteissa edes haluaisi olla läheisissä tekemisissä metsäläisten kanssa? - Pahimman iskun metsäläishyökkäyksissä lienee saanut isäntä Otto, joka sai osuman päähänsä valtavasta kirveestä (mistä sitten metsäläiset lienevät saaneenkaan sellaisen). Otto on menettänyt muistinsa ja hänen yleinen lauseensa onkin ollut viime aikoina "olen saanut iskun päähäni ja tullut vähän omituiseksi, tunnetaanko me". Otto oli jonkin aikaa Rajakatseen naisille tarkoitetussa parantolassa (ja vankilahan se on samalla). Oton läsnäolo kuitenkin häiritsi naisia, joten Otto lähetettiin kotiin. No - eihän sitä mies voi olla naisten parantolassa. - Mitähän Sohville kuuluu. Pahimmillaan Kivikettujen heimo on kostanut Sohville menetyksensä ja Sohvi on päässyt hengestään. - Joitakin nostoväkimiehiä on nostettu sinitabardeihin vartiotehtäviin varsinaisen vakikaartin avuksi. Järjestely on väliaikainen, kyllä heidät elonkorjuuhun mennessä palautetaan takaisin tiloille ja monet heistä nukkuvat normaalisti kotona. - Isäntä Jurkama rakentaa edelleen aitaa Ilmarin ja Jurkaman tilojen väliseen metsään. Aita on jo ehtinyt kiistan alla olevan metsälammen viereen. Varmaan on aika kovaa suukopua odotettavissa, molemmat isännät lienevät vaimoineen tulossa keskikesän juhlaa viettämään tavernalle. - Linnakkeen Miina -pyykkäri kertoi isäntä Petterin harkinneen metsäläisen ottamista rengiksi. Petteri kuulemma kuitenkin luopui ajatuksesta. Tiskari Loriina ei oikein ymmärrä tätä metsäläishommaa ollenkaan, ei ole koskaan nähnyt moista metsäläiseksi kutsuttua kauhistusta. - Nuutin torpalla on vilskettä. Rento Raineri siellä on ollut jo useamman vuoden olutta tekemässä, nyt on paikalla myös keväällä saapuneet Meg, Liena ja Kauko. Pyykkäri Miina on esittänyt huolensa nuorten naisten siveydestä, kun samalla torpalla asustelee sekä miehiä että naisia ilman että kukaan on avioliitossa keskenään. Nuutin torppa sijaitsee siis Koskalan suvun omistaman maatilan mailla, maatilaa isännöi pehtoori Eerikki. - Värjäri Moiralle kävi loppukeväällä huonosti, hänet kaappasi kolme nohvatovilaista. Rosvoja mitä lie olivat nämä. Moira on hiljattain kuitenkin kuulemma vain palannut kotinurkille. Kaikkia kiinnostaa kuulla Moiran tarina, että miten ihmeessä hän on vapautunut. Siitä ei ole vielä tarkkaa tietoa, missä kunnossa Moira palasi, mutta kertoman mukaan ei ulkonaisesti kovin huonossa. - Melinan sisaria kuuluu olevan taas Rajakatseeseen tulossa ja onhan tuossa pyhätössä nyt ollutkin muutama sisar aina välillä. Tosin metsäläisuhan vuoksi siellä ei ole ketään koskaan, ellei myös vartiotuvalla ole sotilaita. - Nohvatovilainen aatelisrouva Sandra Peinar on isohkon seurapiirin kera kuulemma saapumassa Rajakatseeseen juuri nyt keskikesällä (siis tässä pelissä RK63). Mitähän tästä seuraa... - Nyt on keskikesän juhla (siis peli RK63). Tämä on Derecas-papiston ja Zada-papiston säätämä juhlapäivä, mutta vanhastaan tämä tunnetaan Myrskyjumalan juhlapäivänä. Ensi yönä Myrskyjumalanpalvojat menevät uhrikiville uhraamaan jumalalleen. - Silmäpuoli soturitar Krista lienee palannut ainakin osittain Herbertinvartion tehtäviin, vaikka hänen toimipisteensä onkin edelleen Rajakatseen naisparantolalla. - Ilmari ja tämän vaimo Vieno kävivät alkukesästä Olyissä, ilmeisesti tapaamassa Vienon kotiväkeä. Ei ollut kuulemma Paltamonin väkeä Olyin katukuvassa näkyvissä. - Sotilas Gabriel on ylennetty aliupseeriksi erityisenä tehtävänään nostoväen koulutus. Gabriel onkin nostoväen asiat ottanut heti käsittelyyn ja nostoväen miehiä on koulutuksen lisäksi nyt vartiotehtävissä metsäläisuhan vuoksi. Jotkut, etenkin vanhat äijät, sanovat, että on täällä ennenkin nostoväkiasiat osattu tehdä ja että Gabriel ottaa homman vähän liian vakavasti, toisaalta metsäläisuhka on hyvin todellinen. - Keskikesän juhlapäivänä (sunnuntai) kuuluu Melinan pyhätöllä olevan Piirin ja Melinan sisarten yhteinen käsityöhetki, missä keskustellaan eri käsityötavoista. Siellä sukkapuikkoa voi olla niin tiheään, että silmäänsä pitää varoa, jos saunalla aikoo käväistä. - Veteraani Heikki "Harhalaukaus" on kuulemma ääneen pohtinut, että pitäisköhän käyttää rahaa sotilaiden lukutaidon kohentamiseen. Asia ei ole edennyt, mutta rahaa Heikillä kuulemma on, joten asia saattaa edetäkin, jos vaan innokkaita sotilaita lukutaitoaan kohentamaan on. Vanhastaanhan ajatus on se, että sotilaan ei todellakaan tarvitse osata lukea. - Linnakkeen tiskari Loriina lienee saanut irvailua nimestään, mutta hän on kuulemma suhtautunut huumorilla asiaan. Sotilas Possella kuuluu olleen erityisesti hauskaa Loriina -nimen kanssa. - Loriina on ihan hyvän näköinen nainen, noin jo hiukan iäkkäämmäksi naiseksi. Posse lienee kaljapäissään ahdistellut Loriinaa iltasella, mistä Posse onkin saanut kurinpalautuksena monta ylimääräistä vahtivuoroa linnakkeen vahtitornissa. - Tavernan saunassa poltettiin loppukeväästä joitakin ilmeisesti metsäläisten kaarnoja, joita oli tullut jostakin metsästä. Kuka kaarnat toi, vai olisiko metsäläiset jättäneet, ei tietoa. Kaarnoista lähti kivoja pöhähtäviä ääniä ja Savihaara väittää nähneensä kaarnojen palaessa sinistä hehkua kiukaan ympärillä. Tavernan saunassa on saunottu ja nukuttukin ihan normaalisti tuon jälkeen. Saunassa nukkunut Savihaara kertoo nähneensä todentuntuisia unia ikään kuin olisi ollut metsästämässä jousella ja keihäällä peuroja vuoristomaisemissa. 2. Huhuja maailmalta - Ruhtinas Geofriuksen tyttären Jessican ja paroni Koskalan lapsi syntyi alkukesästä. Kyseessä on poika. Tosin lapsi on huhujen mukaan hyvin heikossa kunnossa, saa nähdä, elääkö edes kesän loppuun. Parantajat tekevät kyllä parhaansa, mutta lapsen selviytyminen on silti vaakalaudalla. Huhut kansan suussa väittävät, että tämä epäonni olisi rangaistus korkeammilta voimilta Frederickin ja Jessican haureasta siveettömästä elämästä, mitä nämä viettivät ennen avioon menoaan, kumpikin omilla tahoillaan. Paroni Frederic Koskalalla huhutaan olevan lukuisia äpäriä, Jessican taas juorutaan vietelleen useita vartiosotilaitaan sänkyhommiin menneinä vuosina. Hovin edustajien, papiston tai muiden kovasti silmäätekevien kuullen ei tällaisia pohdiskeluja kannata silti esittää. - Nohvatovissa kuulemma ainakin paikka paikoin juhlitaan jotakin pyhän Seintzin päivää joka kolmas vuosi keskikesän juhlan ohessa. Se on sellainen juhlapäivä, että pitää olla avulias ja huomioida muita, kuten pyhä Seintz noin 250 vuotta sitten esimerkillään näytti. Ishacan uskonnossa ei näitä tällaisia pyhimyksiä ole, mutta se ei estä Ishacan uskoisiakin kunnioittamasta hyvää tehneitä ihmisiä, vaikka olisivatkin olleet Zada-uskoisia. - Vardakovin maakunnassa jossakin Valtamäkien alueiden eteläpuolella kuulemma on jonkun maatilan päärakennus palanut. Tämä tapahtui ilmeisesti alkukesällä, jokin aika sitten. Ennen tulipaloa tilalta kuului pamaus ja naapurit löysivät tulipaloa sammuttaessaan pihamaalta kaksi karmaisevaa ruumista, jotka olivat pahoin tuhoutuneet. Huhutaan kaaospetojen tai muiden hirviöiden hyökkäyksestä tilalle, toiset huhuavat Kaaoslähteen iskusta. Tilalla huhutaan pidetyn kaksipäistä lehmää, jonka suusta on sikissyt käärmeitä ja että palaneen talon lattian alla olisi ollut portaat alas suoraan hornaan. Huhuja tämän ympärillä on kovasti, tietoa voi olla vaikeampi saada. - Sandra Peinar kuuluu Nohvatovin halki kulkiesaan tavanneen monia silmäätekeviä matkallaan, mm. Romannedien päämiehen ja Vagemorienkin kartanolla kuuluu väki poikenneen. Saapuuko Rajakatseeseen Sandran vanavedessä muitakin silmäätekeviä jäänee nähtäväksi. - Ylipappi Paltamon on alaisineen asettunut rannikolle Rantatörmän linnoitukselleen ja linnoitusta on lujasti alettu parannella ja vahvistaa. Ei ole selvää, varustautuuko Paltamon vain talvea varten, vai varustautuuko hän johonkin isompaan. Kovimmat huhut väittävät, että hän suunnittelee Olyin satamakaupungin kanssa kilpailevaa omaa satamakaupunkiaan, missä kuninkaan veroja ei tarvitsisi maksaa ensinkään, vain Paltamontulli. - Huhut väittävät, että Paltamonin käytössä olevaa laivaa olisi kolaroitu Rantatörmän lähellä rantakarikoihin. Laiva ei liene uponnut. - Paltamon kuuluu ennakolta antaneen keskikesän juhlan päivän julistuksen, kuten ylipapin pitääkin. Erityisesti hän on julistuksessaan muistanut "ikiomaa kaupunkiaan Olyitä". Huh - mitenköhän vahvasti Paltamon kokee Olyin omakseen, kun hän sai nimellisen nimityksen Olyin temppeliherraksi. Paltamonin julistusta on Paltamonin väki kopioinut tuohiin kirjoitetuille, kaupungissa julkiluetuille lapuille. Jotkut ovat esittäneet harmistuksensa, kun kirjoitusta ei ollut kirjoitettu kankaalle tai kääröille. - Vuoriniityssä on nähty ensimmäiset "pamppukaartilaiset" keräämässä rahaa temppelille. He siis keräävät rahaa Paltamonin temppelille ja ylipapille, ei temppeliherra Artamonin hallinnoimalle Vuoriniityn temppelille. 3. Huhuja eteläisestä Mahtivuoresta - Hukanmaan kummitusta ja Hukanpäiden hautakammion häpäisyä on lähetetty tutkimaan Suomurajasta papiston edustaja. Paikkakunnalla on etsitty Kaaoslähteen ja muiden harhaoppien edustajia ahkerasti ja ihmisiä on vangittukin, mutta kuulustelujen jälkeen suurin osa on päästetty vapaaksi. Etsinnöistä huolimatta Eemeli Hukanpään päätä ei ole vieläkään löydetty. - Etelästä on kantautunut myös lisää huhuja Eemeli Hukanpään satumaisesta aarteesta. Tarinat aarteen suuruudesta ovat varmasti liioiteltuja. Viimeisimmät huhut kertovat Eemelin muinoin (200 vuotta sitten) ryöstäneen Nohvatovin kuninkaan laivan, täynnä voimakiviä ja metalleja. Hukanmaan alueelle on saapunut kuulemma sankoin joukoin erilaisia onnenonkijoita tämän aarteen perässä. |
- Keväällä metsäläiset hyökkäsivät ankarasti moneen kohteeseen, niin Rajakatseessa kuin lähiseuduillakin. Iskuja tapahtui molemmin puolin valtakunnan rajaa, eli myös Weldoonin alue sai osansa. Useille maatiloille iskettiin ja tavernallekin tuli kaksi iskua. Metsäläiset kuitenkin lyötiin takaisin ja ihmisten tappiot jäivät lähinnä palaneisiin rakennuksiin ja kuolleisiin eläimiin. Tiettävästi ihmisten puolelta ei kukaan kuollut. Metsäläisille sen sijaan vainajia tuli arviolta vähintään pari-kolmekymmentä yhteensä, näistä Kivikettujen heimoon kuuluu suurin osa. Tavernalla vainajia metsäläisille tuli noin kymmenen tai enemmän. - Pappi Serpent perusti metsäläisille oman hautausmaan linnakkeen läheisyyteen. Nyt kuolleet metsäläiset on haudattu sinne. - Metsäläiset eivät ole hyökkäilleet enempää kevään löylytyksen jälkeen. Joillekin kulkijoille on metsistä huudeltu etäältä ja sai yksi kauppiasseurue nuoliakin kärryynsä metsästä, mutta mitään sen vakavampaa ei ole sattunut. Toisaalta yksin metsissä ei kukaan liene kuljeskellutkaan viime viikkoina. - Maatilojen kärsimät vauriot on korjattu ja kuolleet eläimet saatu jotenkin korvattua uusilla, ilman koiraa tuskin mikään maatila kovin pitkään haluaa olla. Toisilla maatiloilla joidenkin nautojen ja rakennusten menetys tuntuu vielä pitkään. - Vuoriniitystä saapui alkukesästä Rajakatseeseen noin 25 sotilaan joukko löylyttämään metsäläisiä. Sotilaat eivät kuitenkaan löytäneet metsistä Kivikettujen heimon jäseniä, vain hylättyjä väliaikaisia leirejä. Lienee Kiviketut keränneet kamansa ja siirtyneet syvemmälle korpimaihin. Kivimetsän heimon jäsenet ovat kertoneet, että heidän alueellaan ei Kivikettuja lymyile. - Kivimetsän heimoa ei kuulemma ole hätyytetty sotilaiden toimesta. Tämä on hyvin vahvasti jakanut mielipiteitä, toiset ovat sitä mieltä, että tapetaan ne kaikki, samaa roskasakkia ne ovat jokainen. Toiset sanovat, että ei kannata vielä rauhallisella kannalla olevaa heimoa hätyyttää. Jotkut sanovat, että mitä, ne metsäläiset ovat kaikki saman näköisiä, pitäisikö niiden välillä tehdä jotakin eroa, ainoa hyvä metsäläinen on kuollut metsäläinen. Vuoriniitystä tulleen sotilasjoukon johtaja kuitenkin ilmeisesti päätti olla koskematta Kivimetsän heimon väkeen. Myös pappi Nevin lienee samoilla linjoilla, ja on sotilasjohdon kanssa kuulemma keskustellutkin. - Pehtoori Eerikki on ollut ehkä kaikkein äänekkäin metsäläisten kuolemaa huutava mies alueella. Hän on ehdottomasti sitä mieltä, että kaikki metsäläiset, heimoon katsomatta, pitää tappaa tai ajaa alueelta pois. Joitakin Koskalan suvun sotureita on pehtoorin hallinnoimalla maatilalla yhä myös, eli aivan tyhjä uhkaus tämä ei ole. - Rajakatseen linnakkeelta on joka tapauksessa esitetty kehotus tai vaatimus, jonka mukaan kaikkea kaupankäyntiä metsäläisten kanssa tulee ehdottomasti välttää. Täyskieltoa ei ole annettu, mutta kukapa näissä olosuhteissa edes haluaisi olla läheisissä tekemisissä metsäläisten kanssa? - Pahimman iskun metsäläishyökkäyksissä lienee saanut isäntä Otto, joka sai osuman päähänsä valtavasta kirveestä (mistä sitten metsäläiset lienevät saaneenkaan sellaisen). Otto on menettänyt muistinsa ja hänen yleinen lauseensa onkin ollut viime aikoina "olen saanut iskun päähäni ja tullut vähän omituiseksi, tunnetaanko me". Otto oli jonkin aikaa Rajakatseen naisille tarkoitetussa parantolassa (ja vankilahan se on samalla). Oton läsnäolo kuitenkin häiritsi naisia, joten Otto lähetettiin kotiin. No - eihän sitä mies voi olla naisten parantolassa. - Mitähän Sohville kuuluu. Pahimmillaan Kivikettujen heimo on kostanut Sohville menetyksensä ja Sohvi on päässyt hengestään. - Joitakin nostoväkimiehiä on nostettu sinitabardeihin vartiotehtäviin varsinaisen vakikaartin avuksi. Järjestely on väliaikainen, kyllä heidät elonkorjuuhun mennessä palautetaan takaisin tiloille ja monet heistä nukkuvat normaalisti kotona. - Isäntä Jurkama rakentaa edelleen aitaa Ilmarin ja Jurkaman tilojen väliseen metsään. Aita on jo ehtinyt kiistan alla olevan metsälammen viereen. Varmaan on aika kovaa suukopua odotettavissa, molemmat isännät lienevät vaimoineen tulossa keskikesän juhlaa viettämään tavernalle. - Linnakkeen Miina -pyykkäri kertoi isäntä Petterin harkinneen metsäläisen ottamista rengiksi. Petteri kuulemma kuitenkin luopui ajatuksesta. Tiskari Loriina ei oikein ymmärrä tätä metsäläishommaa ollenkaan, ei ole koskaan nähnyt moista metsäläiseksi kutsuttua kauhistusta. - Nuutin torpalla on vilskettä. Rento Raineri siellä on ollut jo useamman vuoden olutta tekemässä, nyt on paikalla myös keväällä saapuneet Meg, Liena ja Kauko. Pyykkäri Miina on esittänyt huolensa nuorten naisten siveydestä, kun samalla torpalla asustelee sekä miehiä että naisia ilman että kukaan on avioliitossa keskenään. Nuutin torppa sijaitsee siis Koskalan suvun omistaman maatilan mailla, maatilaa isännöi pehtoori Eerikki. - Värjäri Moiralle kävi loppukeväällä huonosti, hänet kaappasi kolme nohvatovilaista. Rosvoja mitä lie olivat nämä. Moira on hiljattain kuitenkin kuulemma vain palannut kotinurkille. Kaikkia kiinnostaa kuulla Moiran tarina, että miten ihmeessä hän on vapautunut. Siitä ei ole vielä tarkkaa tietoa, missä kunnossa Moira palasi, mutta kertoman mukaan ei ulkonaisesti kovin huonossa. - Melinan sisaria kuuluu olevan taas Rajakatseeseen tulossa ja onhan tuossa pyhätössä nyt ollutkin muutama sisar aina välillä. Tosin metsäläisuhan vuoksi siellä ei ole ketään koskaan, ellei myös vartiotuvalla ole sotilaita. - Nohvatovilainen aatelisrouva Sandra Peinar on isohkon seurapiirin kera kuulemma saapumassa Rajakatseeseen juuri nyt keskikesällä (siis tässä pelissä RK63). Mitähän tästä seuraa... - Nyt on keskikesän juhla (siis peli RK63). Tämä on Derecas-papiston ja Zada-papiston säätämä juhlapäivä, mutta vanhastaan tämä tunnetaan Myrskyjumalan juhlapäivänä. Ensi yönä Myrskyjumalanpalvojat menevät uhrikiville uhraamaan jumalalleen. - Silmäpuoli soturitar Krista lienee palannut ainakin osittain Herbertinvartion tehtäviin, vaikka hänen toimipisteensä onkin edelleen Rajakatseen naisparantolalla. - Ilmari ja tämän vaimo Vieno kävivät alkukesästä Olyissä, ilmeisesti tapaamassa Vienon kotiväkeä. Ei ollut kuulemma Paltamonin väkeä Olyin katukuvassa näkyvissä. - Sotilas Gabriel on ylennetty aliupseeriksi erityisenä tehtävänään nostoväen koulutus. Gabriel onkin nostoväen asiat ottanut heti käsittelyyn ja nostoväen miehiä on koulutuksen lisäksi nyt vartiotehtävissä metsäläisuhan vuoksi. Jotkut, etenkin vanhat äijät, sanovat, että on täällä ennenkin nostoväkiasiat osattu tehdä ja että Gabriel ottaa homman vähän liian vakavasti, toisaalta metsäläisuhka on hyvin todellinen. - Keskikesän juhlapäivänä (sunnuntai) kuuluu Melinan pyhätöllä olevan Piirin ja Melinan sisarten yhteinen käsityöhetki, missä keskustellaan eri käsityötavoista. Siellä sukkapuikkoa voi olla niin tiheään, että silmäänsä pitää varoa, jos saunalla aikoo käväistä. - Veteraani Heikki "Harhalaukaus" on kuulemma ääneen pohtinut, että pitäisköhän käyttää rahaa sotilaiden lukutaidon kohentamiseen. Asia ei ole edennyt, mutta rahaa Heikillä kuulemma on, joten asia saattaa edetäkin, jos vaan innokkaita sotilaita lukutaitoaan kohentamaan on. Vanhastaanhan ajatus on se, että sotilaan ei todellakaan tarvitse osata lukea. - Linnakkeen tiskari Loriina lienee saanut irvailua nimestään, mutta hän on kuulemma suhtautunut huumorilla asiaan. Sotilas Possella kuuluu olleen erityisesti hauskaa Loriina -nimen kanssa. - Loriina on ihan hyvän näköinen nainen, noin jo hiukan iäkkäämmäksi naiseksi. Posse lienee kaljapäissään ahdistellut Loriinaa iltasella, mistä Posse onkin saanut kurinpalautuksena monta ylimääräistä vahtivuoroa linnakkeen vahtitornissa. - Tavernan saunassa poltettiin loppukeväästä joitakin ilmeisesti metsäläisten kaarnoja, joita oli tullut jostakin metsästä. Kuka kaarnat toi, vai olisiko metsäläiset jättäneet, ei tietoa. Kaarnoista lähti kivoja pöhähtäviä ääniä ja Savihaara väittää nähneensä kaarnojen palaessa sinistä hehkua kiukaan ympärillä. Tavernan saunassa on saunottu ja nukuttukin ihan normaalisti tuon jälkeen. Saunassa nukkunut Savihaara kertoo nähneensä todentuntuisia unia ikään kuin olisi ollut metsästämässä jousella ja keihäällä peuroja vuoristomaisemissa. 2. Huhuja maailmalta - Ruhtinas Geofriuksen tyttären Jessican ja paroni Koskalan lapsi syntyi alkukesästä. Kyseessä on poika. Tosin lapsi on huhujen mukaan hyvin heikossa kunnossa, saa nähdä, elääkö edes kesän loppuun. Parantajat tekevät kyllä parhaansa, mutta lapsen selviytyminen on silti vaakalaudalla. Huhut kansan suussa väittävät, että tämä epäonni olisi rangaistus korkeammilta voimilta Frederickin ja Jessican haureasta siveettömästä elämästä, mitä nämä viettivät ennen avioon menoaan, kumpikin omilla tahoillaan. Paroni Frederic Koskalalla huhutaan olevan lukuisia äpäriä, Jessican taas juorutaan vietelleen useita vartiosotilaitaan sänkyhommiin menneinä vuosina. Hovin edustajien, papiston tai muiden kovasti silmäätekevien kuullen ei tällaisia pohdiskeluja kannata silti esittää. - Nohvatovissa kuulemma ainakin paikka paikoin juhlitaan jotakin pyhän Seintzin päivää joka kolmas vuosi keskikesän juhlan ohessa. Se on sellainen juhlapäivä, että pitää olla avulias ja huomioida muita, kuten pyhä Seintz noin 250 vuotta sitten esimerkillään näytti. Ishacan uskonnossa ei näitä tällaisia pyhimyksiä ole, mutta se ei estä Ishacan uskoisiakin kunnioittamasta hyvää tehneitä ihmisiä, vaikka olisivatkin olleet Zada-uskoisia. - Vardakovin maakunnassa jossakin Valtamäkien alueiden eteläpuolella kuulemma on jonkun maatilan päärakennus palanut. Tämä tapahtui ilmeisesti alkukesällä, jokin aika sitten. Ennen tulipaloa tilalta kuului pamaus ja naapurit löysivät tulipaloa sammuttaessaan pihamaalta kaksi karmaisevaa ruumista, jotka olivat pahoin tuhoutuneet. Huhutaan kaaospetojen tai muiden hirviöiden hyökkäyksestä tilalle, toiset huhuavat Kaaoslähteen iskusta. Tilalla huhutaan pidetyn kaksipäistä lehmää, jonka suusta on sikissyt käärmeitä ja että palaneen talon lattian alla olisi ollut portaat alas suoraan hornaan. Huhuja tämän ympärillä on kovasti, tietoa voi olla vaikeampi saada. - Sandra Peinar kuuluu Nohvatovin halki kulkiesaan tavanneen monia silmäätekeviä matkallaan, mm. Romannedien päämiehen ja Vagemorienkin kartanolla kuuluu väki poikenneen. Saapuuko Rajakatseeseen Sandran vanavedessä muitakin silmäätekeviä jäänee nähtäväksi. - Ylipappi Paltamon on alaisineen asettunut rannikolle Rantatörmän linnoitukselleen ja linnoitusta on lujasti alettu parannella ja vahvistaa. Ei ole selvää, varustautuuko Paltamon vain talvea varten, vai varustautuuko hän johonkin isompaan. Kovimmat huhut väittävät, että hän suunnittelee Olyin satamakaupungin kanssa kilpailevaa omaa satamakaupunkiaan, missä kuninkaan veroja ei tarvitsisi maksaa ensinkään, vain Paltamontulli. - Huhut väittävät, että Paltamonin käytössä olevaa laivaa olisi kolaroitu Rantatörmän lähellä rantakarikoihin. Laiva ei liene uponnut. - Paltamon kuuluu ennakolta antaneen keskikesän juhlan päivän julistuksen, kuten ylipapin pitääkin. Erityisesti hän on julistuksessaan muistanut "ikiomaa kaupunkiaan Olyitä". Huh - mitenköhän vahvasti Paltamon kokee Olyin omakseen, kun hän sai nimellisen nimityksen Olyin temppeliherraksi. Paltamonin julistusta on Paltamonin väki kopioinut tuohiin kirjoitetuille, kaupungissa julkiluetuille lapuille. Jotkut ovat esittäneet harmistuksensa, kun kirjoitusta ei ollut kirjoitettu kankaalle tai kääröille. - Vuoriniityssä on nähty ensimmäiset "pamppukaartilaiset" keräämässä rahaa temppelille. He siis keräävät rahaa Paltamonin temppelille ja ylipapille, ei temppeliherra Artamonin hallinnoimalle Vuoriniityn temppelille. 3. Huhuja eteläisestä Mahtivuoresta - Hukanmaan kummitusta ja Hukanpäiden hautakammion häpäisyä on lähetetty tutkimaan Suomurajasta papiston edustaja. Paikkakunnalla on etsitty Kaaoslähteen ja muiden harhaoppien edustajia ahkerasti ja ihmisiä on vangittukin, mutta kuulustelujen jälkeen suurin osa on päästetty vapaaksi. Etsinnöistä huolimatta Eemeli Hukanpään päätä ei ole vieläkään löydetty. - Etelästä on kantautunut myös lisää huhuja Eemeli Hukanpään satumaisesta aarteesta. Tarinat aarteen suuruudesta ovat varmasti liioiteltuja. Viimeisimmät huhut kertovat Eemelin muinoin (200 vuotta sitten) ryöstäneen Nohvatovin kuninkaan laivan, täynnä voimakiviä ja metalleja. Hukanmaan alueelle on saapunut kuulemma sankoin joukoin erilaisia onnenonkijoita tämän aarteen perässä. |
| Hukanmaan alueelta onkin etsintöjen aikana löytynyt ainakin yksi uusi ruumis... |
Hukanmaan alueelta onkin etsintöjen aikana löytynyt ainakin yksi uusi ruumis... |
- Hajavirstan kaupungin Deinosan-kilta kertoo löytäneensä kaksi vuotta sitten kadonneen Satatieto-nimisen noviisin ruumiin. Kilta on asian suhteen muutoin hyvin vaitonainen ja huhut kertovatkin noviisin karanneen seikkailemaan tai joutuneen kidnappauksen uhriksi. Killan lupaaman suurehkon löytöpalkkionkin kohtalo on tuntematon. - Kuninkaan ja ruhtinas Simoniden maantieprojekti on käynnistynyt alkukesästä. Maanmittaajat ovat lähteneet sekä Suomurajasta että Hajavirstasta merkkaamaan tulevan tien pohjaa ja piirtämään karttoja reitistä. Eteläisen mittausryhmän kärjessä on kuninkaan uusi rakennusmestari, insinööriksi itseään kutsuva Erasmus Hurjaviiniläinen. Rakennusmestari on aiheuttanut kummastusta maalaisten piirissä oudoilla tavoillaan. Kuulemma mies puhuu ainoastaan hurjaviiniä ja tarvitsee tulkin apua. ---- Avioitumisohjeet: -On yleisenä käytäntönä, että mies ja nainen voivat avioitua keskenään nopeallakin varoitusajalla. Tällöin pari hakeutuu papin luokse ja puheille, joka näiden kanssa keskusteltuaan ja aviollisen esteettömyyden todettuaan voi vihkiä parin yhteen. Vihkiminen voi olla yksityisempi tapahtuma, tai sitten julkinen tapahtuma, jota väkijoukko voi yhdessä seurata ja juhlistaa. Usein avioitumista juhlistetaan viettämällä myös varsinaiset häät, jotka yleensä vietetään vihkimisen jälkeen. Häät ovat siis suuri tapahtuma, joihin osallistuu väkeä kummankin osapuolen suvusta ja tuttavapiiristä. Häiden vietto on yleistä, mutta ei aina välttämätöntä, ja erityisesti vakavaraisille ja rikkaille suvuille häät ovat tärkeä tapahtuma. Vähävaraisemmat ja muutkin henkilöt saattavat toisinaan jättää häät väliinkin ja tyytyä pelkkään papin vihkimiseen ilman suuria juhlallisuuksia. Jotta avioliitto saa lainvoiman, pitää siitä tulla merkintä papin suureen kirjaan. Rajakatseessa papinvirkaa pitää tällä hetkellä Serpent. Jojopan voi vihkiä nohvatovilaisten avioliittoja. Kaksintaistelu-ohjeet: -Yleiset ohjeet kaksintaistelua silmällä pitäen. Laki sanoo seuraavaa: Mies voi haastaa kaksintaisteluun toisen miehen, mikäli (huom. naiset ja lapset siis eivät kaksintaistele koskaan) a) on hyvä syy b) haastettu ei ole esim. raajarikko, sokea tms. heiveröinen c) haastettu tai haastaja ei voi olla pappi, kuninkaan virkamies tai lähettiläs d) aatelista ei alempiarvoinen voi haastaa kaksintaisteluun. Laki ei käytännössä sano muuta. Lisäksi muutamia käytännön sanelemia juttuja: Kaksintaisteluun kelpaa hienosti syyksi esim. sanallinen kunnianloukkaus. Mikäli joku on esim. saattanut neidon raskaaksi häpeällisesti ja ei suostu avioliittoon neidon kanssa, niin tällöin neidon sukulaisten olisi jopa velvollisuus kaksintaisteluun haastaa. Kaksintaistelusta pakeneminen on luonnollisesti iso häpeä ja lopun ikäänsä saa kantaa pelkurin mainetta. Lisäksi ei olisi mahdotonta, että haastaja katsoisi oikeudekseen tappaa tavattaessa paennut pelkuri. Kielistä: -Mahtivuoren kieltä mallinnetaan pelissä suomella, hurjaviiniä taas englannilla. Kaikki pelihahmot osaavat mahtivuorta, ellei hahmoselosteessa toisin ilmoiteta. Hurjaviinin kieltä hahmot osaavat vain, jos asiasta on hahmoselosteessa erikseen mainittu. -Nohvatovin kieltä mallinnetaan ruotsilla, mutta erityisesti Vardakovin maakunnassa puhutaan yleisesti mahtivuorta, vaikka Vardakov Nohvatovin osa onkin. Hahmo osaa nohvatovia vain, jos hahmoselosteessa on asiasta erikseen mainittu. ---- |
- Hajavirstan kaupungin Deinosan-kilta kertoo löytäneensä kaksi vuotta sitten kadonneen Satatieto-nimisen noviisin ruumiin. Kilta on asian suhteen muutoin hyvin vaitonainen ja huhut kertovatkin noviisin karanneen seikkailemaan tai joutuneen kidnappauksen uhriksi. Killan lupaaman suurehkon löytöpalkkionkin kohtalo on tuntematon. - Kuninkaan ja ruhtinas Simoniden maantieprojekti on käynnistynyt alkukesästä. Maanmittaajat ovat lähteneet sekä Suomurajasta että Hajavirstasta merkkaamaan tulevan tien pohjaa ja piirtämään karttoja reitistä. Eteläisen mittausryhmän kärjessä on kuninkaan uusi rakennusmestari, insinööriksi itseään kutsuva Erasmus Hurjaviiniläinen. Rakennusmestari on aiheuttanut kummastusta maalaisten piirissä oudoilla tavoillaan. Kuulemma mies puhuu ainoastaan hurjaviiniä ja tarvitsee tulkin apua. ---- Avioitumisohjeet: -On yleisenä käytäntönä, että mies ja nainen voivat avioitua keskenään nopeallakin varoitusajalla. Tällöin pari hakeutuu papin luokse ja puheille, joka näiden kanssa keskusteltuaan ja aviollisen esteettömyyden todettuaan voi vihkiä parin yhteen. Vihkiminen voi olla yksityisempi tapahtuma, tai sitten julkinen tapahtuma, jota väkijoukko voi yhdessä seurata ja juhlistaa. Usein avioitumista juhlistetaan viettämällä myös varsinaiset häät, jotka yleensä vietetään vihkimisen jälkeen. Häät ovat siis suuri tapahtuma, joihin osallistuu väkeä kummankin osapuolen suvusta ja tuttavapiiristä. Häiden vietto on yleistä, mutta ei aina välttämätöntä, ja erityisesti vakavaraisille ja rikkaille suvuille häät ovat tärkeä tapahtuma. Vähävaraisemmat ja muutkin henkilöt saattavat toisinaan jättää häät väliinkin ja tyytyä pelkkään papin vihkimiseen ilman suuria juhlallisuuksia. Jotta avioliitto saa lainvoiman, pitää siitä tulla merkintä papin suureen kirjaan. Rajakatseessa papinvirkaa pitää tällä hetkellä Serpent. Jojopan voi vihkiä nohvatovilaisten avioliittoja. Kaksintaistelu-ohjeet: -Yleiset ohjeet kaksintaistelua silmällä pitäen. Laki sanoo seuraavaa: Mies voi haastaa kaksintaisteluun toisen miehen, mikäli (huom. naiset ja lapset siis eivät kaksintaistele koskaan) a) on hyvä syy b) haastettu ei ole esim. raajarikko, sokea tms. heiveröinen c) haastettu tai haastaja ei voi olla pappi, kuninkaan virkamies tai lähettiläs d) aatelista ei alempiarvoinen voi haastaa kaksintaisteluun. Laki ei käytännössä sano muuta. Lisäksi muutamia käytännön sanelemia juttuja: Kaksintaisteluun kelpaa hienosti syyksi esim. sanallinen kunnianloukkaus. Mikäli joku on esim. saattanut neidon raskaaksi häpeällisesti ja ei suostu avioliittoon neidon kanssa, niin tällöin neidon sukulaisten olisi jopa velvollisuus kaksintaisteluun haastaa. Kaksintaistelusta pakeneminen on luonnollisesti iso häpeä ja lopun ikäänsä saa kantaa pelkurin mainetta. Lisäksi ei olisi mahdotonta, että haastaja katsoisi oikeudekseen tappaa tavattaessa paennut pelkuri. Kielistä: -Mahtivuoren kieltä mallinnetaan pelissä suomella, hurjaviiniä taas englannilla. Kaikki pelihahmot osaavat mahtivuorta, ellei hahmoselosteessa toisin ilmoiteta. Hurjaviinin kieltä hahmot osaavat vain, jos asiasta on hahmoselosteessa erikseen mainittu. -Nohvatovin kieltä mallinnetaan ruotsilla, mutta erityisesti Vardakovin maakunnassa puhutaan yleisesti mahtivuorta, vaikka Vardakov Nohvatovin osa onkin. Hahmo osaa nohvatovia vain, jos hahmoselosteessa on asiasta erikseen mainittu. ---- |