Rajakatsemaailman soittimet ja musiikki
| Versio 8 |
Nykyinen sivu |
'''Liite 4/99 Rajakatse-maailman pelinjohtajan opukseen II 1998''' '''Tekijä''' '''Petri Pohjanmies 13.11.1999''' '''Muut mukana juonimassa''' '''Juha Pere''' [[Rajakatseen lauluvihko]] sisältää joitakin Rajakatseessa käytettyjä kappaleita. ==Rajakatse-maailman musiikki ja soittimet== ===Metsäläisten musiikki ja soittimet=== Metsäläisten musiikki on aiemmin ollut paljon rikkaampaa kuin mitä monet ihmiset ovat arvanneetkaan. Syynä se, että metsäläisten musiikki perustuu yleensä vain shamanistisiin rituaaleihin, että joihinkin kyläjuhliin. Näitä harvat ihmiset ovat enää nähneet, koska metsäläiskylät ovat niin hajanaisia ja alati laajenevan ihmiskulttuurin alla. Metsäläisten musiikki koostuu joistakin alkeellisista soittimista, että monista erilaisista ihmisäänistä. Soitto perustuu ennenkaikkea rytmiin joka voi olla alkuun hidasta kiihkeytyen lopuksi raikuviin huutoihin. Musiikki saattaa liittyä myös joihinkin uskonnollisiin menoihin, jossa rytmi on yleensä puuduttavaa juputusta, ainakin tapahtumaa seuranneen ulkopuolisen kuullen. '''Shamaanirumpu''' Yleensä jonkinmuotoinen puusta tehty rumpu, jonka kalvoksi on pingotettu jonkin eläimen nahka (Yleensä hirven tai peuran). (Larppeihin sopii mainiosti mikä tahansa lelurumpu, joka ei ole törkeän muovisen näköinen) '''Sarvitorvi''' Usein nautaeläimen sarvi (varastettu tai löydetty sillä metsäläisillä ei ole nautaeläimiä), jonka päähän on tehty reikä. Nämä ovat monesti hyvinkin koristeltuja erilaisin kaiverruksin Sarvesta riippuu usein erilaisia värikkäitä nauhapunoksisia koristenauhoja. Myös tuohisia torvia on. '''Jous''' Tavallisen jousen päähän on sijoitettu puunpahkasta koverrettu kaikukoppa. Ääni syntyy jousen jännettä näppäilemällä. Jousta painettaessa maata vasten jänteen jännitys löystyy ja ääni laskee. Tämä on ehkä ainoa soitin metsäläisten ihmeistä, joita on ihmistrubaduurienkin nähty soittavan. Voihan tällä tietysti ampuakin tarvittaessa, joten ei se pelkkä lelu ole. Lisäksi metsäläisillä on lukuisia muitakin kolistimia. Ihmisille em. metsäläisten kapistuksilla ei ole mitään arvoa, tosin joidenkin etelän kauppiaiden huhutaan haalineen näitä matkamuistoiksi pohjoisen matkoilta. ===Sotilasmusiikki ja soittimet=== Sotilasmusiikki koostuu yleensä mahtailevista ja itseään ylistävistä marsseista. Isompia joukkoja säestää usein vaskipuhaltimet ja rummut. Rajakatseen varustuksellakin on oma marssitunnus "[[Rajamarssi]]" sekä Weldoonin linnakkeella "[[Kunnian käskyt]]", joka tosin on yleinen nohvatovilaisten sotilaiden marssi, ainakin pohjoisen varustuksilla. Myös joitakin surumarsseja voidaan soittaa hienoimmissa hautajaisissa useammankin vaskipuhaltimen voimin. '''Luurit''' Nämä vaskipuhaltimet ovat kulkeutuneet ihmisten muuttovirran mukana myös pohjoiseen. Luureja soitetaan yleensä parittain näiden ollessa eri vireiset keskenään. Luuri muodostuu pitkästä yleensä kiemurtelevasta putkesta jonka päässä on usein hyvinkin koristeellinen levike. Näitä ei ole enään valmistettu sitten Juilo I:n |
'''Liite 4/99 Rajakatse-maailman pelinjohtajan opukseen II 1998''' '''Tekijä''' '''Petri Pohjanmies 13.11.1999''' '''Muut mukana juonimassa''' '''Juha Pere''' [[Rajakatseen lauluvihko]] sisältää joitakin Rajakatseessa käytettyjä kappaleita. ==Rajakatse-maailman musiikki ja soittimet== ===Metsäläisten musiikki ja soittimet=== Metsäläisten musiikki on aiemmin ollut paljon rikkaampaa kuin mitä monet ihmiset ovat arvanneetkaan. Syynä se, että metsäläisten musiikki perustuu yleensä vain shamanistisiin rituaaleihin, että joihinkin kyläjuhliin. Näitä harvat ihmiset ovat enää nähneet, koska metsäläiskylät ovat niin hajanaisia ja alati laajenevan ihmiskulttuurin alla. Metsäläisten musiikki koostuu joistakin alkeellisista soittimista, että monista erilaisista ihmisäänistä. Soitto perustuu ennenkaikkea rytmiin joka voi olla alkuun hidasta kiihkeytyen lopuksi raikuviin huutoihin. Musiikki saattaa liittyä myös joihinkin uskonnollisiin menoihin, jossa rytmi on yleensä puuduttavaa juputusta, ainakin tapahtumaa seuranneen ulkopuolisen kuullen. '''Shamaanirumpu''' Yleensä jonkinmuotoinen puusta tehty rumpu, jonka kalvoksi on pingotettu jonkin eläimen nahka (Yleensä hirven tai peuran). (Larppeihin sopii mainiosti mikä tahansa lelurumpu, joka ei ole törkeän muovisen näköinen) '''Sarvitorvi''' Usein nautaeläimen sarvi (varastettu tai löydetty sillä metsäläisillä ei ole nautaeläimiä), jonka päähän on tehty reikä. Nämä ovat monesti hyvinkin koristeltuja erilaisin kaiverruksin Sarvesta riippuu usein erilaisia värikkäitä nauhapunoksisia koristenauhoja. Myös tuohisia torvia on. '''Jous''' Tavallisen jousen päähän on sijoitettu puunpahkasta koverrettu kaikukoppa. Ääni syntyy jousen jännettä näppäilemällä. Jousta painettaessa maata vasten jänteen jännitys löystyy ja ääni laskee. Tämä on ehkä ainoa soitin metsäläisten ihmeistä, joita on ihmistrubaduurienkin nähty soittavan. Voihan tällä tietysti ampuakin tarvittaessa, joten ei se pelkkä lelu ole. Lisäksi metsäläisillä on lukuisia muitakin kolistimia. Ihmisille em. metsäläisten kapistuksilla ei ole mitään arvoa, tosin joidenkin etelän kauppiaiden huhutaan haalineen näitä matkamuistoiksi pohjoisen matkoilta. ===Sotilasmusiikki ja soittimet=== Sotilasmusiikki koostuu yleensä mahtailevista ja itseään ylistävistä marsseista. Isompia joukkoja säestää usein vaskipuhaltimet ja rummut. Rajakatseen varustuksellakin on oma marssitunnus "[[Rajamarssi]]" sekä Weldoonin linnakkeella "[[Kunnian käskyt]]", joka tosin on yleinen nohvatovilaisten sotilaiden marssi, ainakin pohjoisen varustuksilla. Myös joitakin surumarsseja voidaan soittaa hienoimmissa hautajaisissa useammankin vaskipuhaltimen voimin. '''Luurit''' Nämä vaskipuhaltimet ovat kulkeutuneet ihmisten muuttovirran mukana myös pohjoiseen. Luureja soitetaan yleensä parittain näiden ollessa eri vireiset keskenään. Luuri muodostuu pitkästä yleensä kiemurtelevasta putkesta jonka päässä on usein hyvinkin koristeellinen levike. Näitä ei ole enään valmistettu sitten Juilo I:n |
| kruunauksen, joten harvinaisina esineinä näiden arvo saattaa olla suurikin. |
kruunauksen, joten harvinaisina esineinä näiden arvo saattaa olla suurikin. |
'''Trumpetti''' Sotilasmarsseja tahdittamaan luureista muokattu soitin. Soittimen rungon muodostaa levenevä torviosa, joka saattaa olla suora tai kiemurteleva. Torven päässä luureista poiketen on laajeneva kaikusuppilo, saaden näin täyteläisemmän äänen. Varsinaista trumpettia näkee kuitenkin Olyin pohjoispuolella hyvin harvoin. Hinta yli 300 kp '''Merkkiantotorvi''' Trumpettia muistuttava soitin, jonka metallityöstö ei ole niin viimeisteltyä kuin trumpetissa. Torven koko on myös trumpettia pienempi Toinen nimi tälle puhaltimelle on sotilastorvi. Torvea voi käyttää soittamisen lisäksi erilaisten merkkisignaalien antamiseen, ääni nimittäin on verraten kantava. Hinta 100-150 kp (Riippuen laadusta ja kunnosta) (Larpeissa paras korvike on metsästystorvi tai mikä tahansa venttiilitön torvi) '''Tahtirumpu''' Kohtuullisen isokokoinen rumpu, joka on yleensä metallisten vanteiden väliin pingotettu nahkakalvo. Varsinaisessa sotilasmusikkissa harvinainen, mutta joissakin isoissa marsseissa on tätäkin paukutettu marssitahtia pitämään. Useamminkin rumpua näkee isoissa pidoissa trubaduurien soittamana. Hinta 100 kp '''Pikkurumpu''' Joko puinen tai metallinen lieriö, jonka molemmat päät ovat kalvolla peitetyt. Rumpu on tahtirumpua huomattavasti pienempi ja rumpua soitetaan kahdella palikalla nyrkkien asemasta. Joissakin seremoniallisissa tapahtumissa jopa kohtuullisen yleinen tapa on päristellä pikkurummun ja merkkitorven yhteissoittoja. Hinta 60 kp (puinen) ===Tavernamusiiki (kansanmusiikki) ja trubaduurisoittimet.=== Varsinainen kansanmusiikki ihmisten keskuudessa jää useinkin muutamien kiertelevien muusikoiden varaan, joka sekin sisältää yleensä vain rankkoja juomalauluja. Olyin eteteläpuolella musiikkimaku saattaa olla hieman rikkaampaakin niin melodisesti kuin sanomaltaankin. Joissakin aatelisten juhlissa saattaa esiintyä useammankin trubaduurin orkestereja, joiden ohjelmisto pitää sisällään joitakin tanssittavia kappaleita. Tällainen orkesteri pitää yleensä sisällään ainakin luutun, huilun ja rytmisoittimia. Monet kansanmusiikin lauluista ovat sotilasmarssien tasajakoisuudesta poiketen tahtilajiltaan 3/4-osaa tai 6/8-osaa. On toki myös joitakin tasajakoisia hitaita ralleja, jotka kertovat usein joitakin mielikuvituksellisia tarinoita. '''Luuttu''' Luutun rungon muodostaa yleensä yhdestä puusta ontoksi koverrettu koppa, jonka päältä kulkee vaihteleva määrä suolista pingotettuja kieliä. Näitä luuttuja harvoin näkee kahta samanlaista. Yleisin luutun soittotapa on näppäillä kieliä sormin (esim. kanteleen tapaiset soittimet), mutta jotkut kekseliäät trubaduurit soittavat kieliä eräänlaisella jousella hangaten. Eräistä harvinaisuuksista mainittavin lienee vasaraluuttu, jossa jokaista säveltä vastaa kielipari, joita lyödään pienillä metallisilla vasaroilla. Hinnat yksinkertaisesta luutusta vaihtelevat 50 kp:n tienoilla. '''Nohvatovin hoviluuttu''' Eräs ehkä hienoimmista koskaan rakennetuista soittopeleistä. Aivan tarkkaa tietoa tämän alkuperästä ei ole, mutta monet seikat viittaavat siihen, että tämän soittopelin rakensi aikanaan Olyissä asunut puuseppä Antoni, joskus 300 luvulla. Se miten soittopeli sittemmin joutui Nohvatoviin on hämärän peitossa. Se tiedetään, että soittopeli on ostettu Nohvatovin hoviin tuntemattomana pysytelleeltä kauppiaalta vuonna 410. Luutussa on yli 100 kieltä, joista vain osa on soitettavia kieliä ja osa resonanssikieliä jotka antavat kauniin täyteläisen äänen. Jotkut tarinat kertovat Antonin rakentaneen myös muitakin erikoisia soittimia, mutta näistä ei ole mitään tiedossa. Sen sijaan kitaraluutun kehittelijänä Antoni mainitaan, johon sen toinen nimikin viittaa. Se ainakin on kirjoihin kirjoitettu, että puuseppä Antoni kuoli köyhänä vuonna 312 Olyin kaupungissa. '''Kitaraluuttu (Antoninluuttu)''' Kuusikielinen luuttu, jossa kaikukopasta lähtee pitkä otelauta, jonka päästä kielet kulkevat aina kaikukopan yli. Kielien pituutta voidaan säätää erilaisin sormituksin otelaudalta, joten soittimen sävelala on suuri. Hienosta puuntyöstöstä johtuen harvinainen ja kallis soitin. Alkuperäisestä Antoninluutusta hinta on helposti yli 400 kp. Antonin jälkeen on ollut muutama muukin soittimenrakentaja, jotka ovat tehneet luuttuja matkien Antoninluuttua, mutta nämä eivät ole yhtä hyviä. Niiden hinta on noin 200 kp. (Larpeissa tavallinen kitara sopii hyvin sekä alkuperäisestä että jäljitelmästäkin.) '''Huilu''' Näitäkin on suuri määrä erilaisia. Monesti puusta tehty yksinkertainen huilu. Hinta 30-40 kp. (Larpeissa nokkahuilu yms.) '''Helistimet''' Kaiken näköiset metalliset kellot ja helistimet muodostavat yleensä tavernamusiikin rytmisen osuuden. Yleisin näistä lienee muutaman tuopin hintainen tamburiini. Tamburiinin teko-ohjeetkin ovat yksinkertaiset. Naulataan vain löyhästi vaikkapa rovon rahoja puisen kiekon ympärille, ja se on siinä. ===Haltiamusiikki=== Haltioitakin joskus näkyy ihmisten ilmoilla. Jos haltialla on mukana soitin, on se yleensä puinen huilu, koska se on pieni ja näppärä kuljettaa mukana. Haltioiden musiikki on hiukan korkeammalla kuin ihmisten, mutta tämän tietävät ihmisistä vain ne harvat, jotka ovat haltioiden kanssa enemmänkin tekemisissä. Haltioilla on muitakin soittimia kuin huiluja. |
'''Trumpetti''' Sotilasmarsseja tahdittamaan luureista muokattu soitin. Soittimen rungon muodostaa levenevä torviosa, joka saattaa olla suora tai kiemurteleva. Torven päässä luureista poiketen on laajeneva kaikusuppilo, saaden näin täyteläisemmän äänen. Varsinaista trumpettia näkee kuitenkin Olyin pohjoispuolella hyvin harvoin. Hinta yli 300 kp '''Merkkiantotorvi''' Trumpettia muistuttava soitin, jonka metallityöstö ei ole niin viimeisteltyä kuin trumpetissa. Torven koko on myös trumpettia pienempi Toinen nimi tälle puhaltimelle on sotilastorvi. Torvea voi käyttää soittamisen lisäksi erilaisten merkkisignaalien antamiseen, ääni nimittäin on verraten kantava. Hinta 100-150 kp (Riippuen laadusta ja kunnosta) (Larpeissa paras korvike on metsästystorvi tai mikä tahansa venttiilitön torvi) '''Tahtirumpu''' Kohtuullisen isokokoinen rumpu, joka on yleensä metallisten vanteiden väliin pingotettu nahkakalvo. Varsinaisessa sotilasmusikkissa harvinainen, mutta joissakin isoissa marsseissa on tätäkin paukutettu marssitahtia pitämään. Useamminkin rumpua näkee isoissa pidoissa trubaduurien soittamana. Hinta 100 kp '''Pikkurumpu''' Joko puinen tai metallinen lieriö, jonka molemmat päät ovat kalvolla peitetyt. Rumpu on tahtirumpua huomattavasti pienempi ja rumpua soitetaan kahdella palikalla nyrkkien asemasta. Joissakin seremoniallisissa tapahtumissa jopa kohtuullisen yleinen tapa on päristellä pikkurummun ja merkkitorven yhteissoittoja. Hinta 60 kp (puinen) ===Tavernamusiiki (kansanmusiikki) ja trubaduurisoittimet.=== Varsinainen kansanmusiikki ihmisten keskuudessa jää useinkin muutamien kiertelevien muusikoiden varaan, joka sekin sisältää yleensä vain rankkoja juomalauluja. Olyin eteteläpuolella musiikkimaku saattaa olla hieman rikkaampaakin niin melodisesti kuin sanomaltaankin. Joissakin aatelisten juhlissa saattaa esiintyä useammankin trubaduurin orkestereja, joiden ohjelmisto pitää sisällään joitakin tanssittavia kappaleita. Tällainen orkesteri pitää yleensä sisällään ainakin luutun, huilun ja rytmisoittimia. Monet kansanmusiikin lauluista ovat sotilasmarssien tasajakoisuudesta poiketen tahtilajiltaan 3/4-osaa tai 6/8-osaa. On toki myös joitakin tasajakoisia hitaita ralleja, jotka kertovat usein joitakin mielikuvituksellisia tarinoita. '''Luuttu''' Luutun rungon muodostaa yleensä yhdestä puusta ontoksi koverrettu koppa, jonka päältä kulkee vaihteleva määrä suolista pingotettuja kieliä. Näitä luuttuja harvoin näkee kahta samanlaista. Yleisin luutun soittotapa on näppäillä kieliä sormin (esim. kanteleen tapaiset soittimet), mutta jotkut kekseliäät trubaduurit soittavat kieliä eräänlaisella jousella hangaten. Eräistä harvinaisuuksista mainittavin lienee vasaraluuttu, jossa jokaista säveltä vastaa kielipari, joita lyödään pienillä metallisilla vasaroilla. Hinnat yksinkertaisesta luutusta vaihtelevat 50 kp:n tienoilla. '''Nohvatovin hoviluuttu''' Eräs ehkä hienoimmista koskaan rakennetuista soittopeleistä. Aivan tarkkaa tietoa tämän alkuperästä ei ole, mutta monet seikat viittaavat siihen, että tämän soittopelin rakensi aikanaan Olyissä asunut puuseppä Antoni, joskus 300 luvulla. Se miten soittopeli sittemmin joutui Nohvatoviin on hämärän peitossa. Se tiedetään, että soittopeli on ostettu Nohvatovin hoviin tuntemattomana pysytelleeltä kauppiaalta vuonna 410. Luutussa on yli 100 kieltä, joista vain osa on soitettavia kieliä ja osa resonanssikieliä jotka antavat kauniin täyteläisen äänen. Jotkut tarinat kertovat Antonin rakentaneen myös muitakin erikoisia soittimia, mutta näistä ei ole mitään tiedossa. Sen sijaan kitaraluutun kehittelijänä Antoni mainitaan, johon sen toinen nimikin viittaa. Se ainakin on kirjoihin kirjoitettu, että puuseppä Antoni kuoli köyhänä vuonna 312 Olyin kaupungissa. '''Kitaraluuttu (Antoninluuttu)''' Kuusikielinen luuttu, jossa kaikukopasta lähtee pitkä otelauta, jonka päästä kielet kulkevat aina kaikukopan yli. Kielien pituutta voidaan säätää erilaisin sormituksin otelaudalta, joten soittimen sävelala on suuri. Hienosta puuntyöstöstä johtuen harvinainen ja kallis soitin. Alkuperäisestä Antoninluutusta hinta on helposti yli 400 kp. Antonin jälkeen on ollut muutama muukin soittimenrakentaja, jotka ovat tehneet luuttuja matkien Antoninluuttua, mutta nämä eivät ole yhtä hyviä. Niiden hinta on noin 200 kp. (Larpeissa tavallinen kitara sopii hyvin sekä alkuperäisestä että jäljitelmästäkin.) '''Huilu''' Näitäkin on suuri määrä erilaisia. Monesti puusta tehty yksinkertainen huilu. Hinta 30-40 kp. (Larpeissa nokkahuilu yms.) '''Helistimet''' Kaiken näköiset metalliset kellot ja helistimet muodostavat yleensä tavernamusiikin rytmisen osuuden. Yleisin näistä lienee muutaman tuopin hintainen tamburiini. Tamburiinin teko-ohjeetkin ovat yksinkertaiset. Naulataan vain löyhästi vaikkapa rovon rahoja puisen kiekon ympärille, ja se on siinä. ===Haltiamusiikki=== Haltioitakin joskus näkyy ihmisten ilmoilla. Jos haltialla on mukana soitin, on se yleensä puinen huilu, koska se on pieni ja näppärä kuljettaa mukana. Haltioiden musiikki on hiukan korkeammalla kuin ihmisten, mutta tämän tietävät ihmisistä vain ne harvat, jotka ovat haltioiden kanssa enemmänkin tekemisissä. Haltioilla on muitakin soittimia kuin huiluja. |
| [[luokka:Musiikki]] |