Ihmisten ajankulku

Et voi muokata koska, sivu on suojattu ylemmälle tasolle

Sivuhistoriassa on 1 versiota : Selaa sivuhistoriaa : Näytä viimeisin muokkaus

Kirjautumaton käyttäjä, saa muokkaustilastoon lisäyksen 'vieras'

'''Liite 2/2001 Rajakatse-maailman pelinjohtajan opukseen II 1998'''

'''Tekijät:''' ''Maaret Kurki, Juha Pere  			    1.1.2001''

'''Ihmisten ajanlasku'''

[[Rajakatsemaailma|Rajakatsemaailmassa]] on tänään REG_JUILOANDAY. päivä REG_JUILOANSEAS vuonna [[REG_JUILOANYEAR]] Juiloaanisen kalenterin mukaan.

'''1. Historia'''

Historian aamuhämärissä tunnettiin luonnon kiertokulku, jossa päivä ja 
yö kiersivät toisiaan ja lämmin aika kylmää. Talvi herää kevääseen, kesää 
seuraa syys. Ajattelu oli syklistä ja luonnonläheistä myös muilla elämän osa-
alueilla, kuten uskonnollisessa ajattelussa. Vähäinenkin laskutaito riitti 
tärkeimpien asioiden valvomiseen liikkuvassa, metsästämiseen ja keräilyyn 
perustuvassa elämässä, jossa ei ole tärkeää vuoden mitoittaminen vaan 
olosuhteissa pärjääminen. Ajanlasku on tämän kaltaista edelleen metsäläisten 
keskuudessa. Oppineimmat metsäläiset tuntevat joko Mahtivuoren tai Nohvatovin 
ajanlaskun, ja saattavat käyttää laskemisessa apunaan kalenterina 
koristeellisia luita tai sauvoja, joihin viiltävät viivoja. Lähes kaikki 
metsäläiset ovat kuitenkin sitä mieltä, että perinteinen ajanlasku toimii 
paremmin. Se perustuu vuoden kiertoon ja pitää sisällään mm. vaihtelevan 
pituisia päiviä ja erilaisia keräilyyn, metsästämiseen ja kalastamiseen 
liittyviä kausia, joiden alkamisesta päättää yleensä shamaani (kiisa, turra 
tai prii) luonnon merkkien mukaan (esimerkiksi marjojen aika alkaa marjojen 
kypsyttyä). 
[[Nohvatov|Nohvatovin]] ja [[Mahtivuori|Mahtivuoren]] valtakunnissa oppineet ovat kehittäneet ajanlaskua 
aina maanviljelyn yleistymisestä asti. [[Derecas]]-papiston mukaan alun perin 
[[Ishaca]] on opettanut [[Kalenteri|kalenterin]] käytön ihmisistä hurskaimmille, ja siksi 
papistolla on myös joitakin siihen liittyviä perinteitä.

'''2. Kalenteri ja sen käyttö'''

Mahtivuoren ja Nohvatovin ajanlasku on pääpiirteittään samanlaista, joskin 
kuluva vuosiluku on eri. Nohvatovin kuninkaan harmiksi kuitenkin monet 
Nohvatovissakin, etenkin Mahtivuoren kieltä puhuvat, käyttävät Mahtivuoren 
ajanlaskua, jota lasketaan siis Mahtivuoren ensimmäisen kuninkaan Juilo 
ensimmäisen kruunauksesta. Rajakatse-maailman vuosista puhuttaessa ne 
viittaavatkin aina oletusarvoisesti Mahtivuoren vuosilukuun.

Vuonna 2000 oikean maailman aikaa eletään pelimaailmassa Mahtivuoren puolella 
vuotta 460 ja Nohvatovissa vuotta 413. Vuonna 2001 on vuosi 461, vuonna 2002 
vuosi 462 jne. Toisin sanoen pelimaailmassa käytössä oleva vuosi etenee vuoden 
oikean maailman ajan edetessä vuoden. Rakentaessaan roolipelejä, tarinoija jne
kirjoittajat saavat sijoittaa tapahtumansa joko tähän ajankohtaan tai
menneisyyteen, mutta ei koskaan tulevaisuuteen. Esim. Rajakatse-fantasia ry:n
vuodesta 1995 asti jatkunut roolipelijatkumo elää aina maailman kuluvaa hetkeä.

Nohvatovin ja Mahtivuoren leveyspiireillä on voimakas vuodenaikojen vaihtelu
ja vuodenaikoja on 4 eli talvi, kevät, syksy ja kesä. Vuosi katsotaan
vaihtuvan talvella päivän jälleen alettua pidentyä.

Pappistolla ja jalokivikilloilla on pätevät kalenterit, mutta näitä ei
määritellä sen tarkemmin (syy tähän löytyy liitteestä 1/2001). Kauppiaat, 
merenkulkija jne yleensä käyttävät papiston ajanlaskua, mutta yleensä myös 
tekevät omia merkintöjään ja päätelmiään tämän lisäksi. Joillakin 
talonpojilla on omia kalentereitaan, jotka perustuvat heidän pitkäaikaiseen 
ajanseurantaan, mutta ne eivät yleensä ole kovin täsmällisiä.

Kaikilla papistoilla on joukko erilaisia pyhitettyjä päiviä ja aikoja, 
joiden olemassaolo näkyy lähinnä temppelien sisäisessä elämässä. Papistojen 
kalentereissa on merkittynä myös markkinapäivät yms. merkkipäivät. Lisäksi 
kaupunkien läheisyydessä papistot ilmoittavat talonpojille ajankohdan, koska 
kylvöjä voi alkaa tehdä keväisin. Syrjäseuduilla papistoa ei niin liiku, mutta
kylvön yms ajat talonpojat osaavat muutenkin. Jokaisella tilalla tai kylällä 
on kuitenkin aina joku, joka pitää kirjaa päivistä ja säistä ja tietää 
kylvöajan ja muut maanviljelyyn liittyvät tärkeät tiedot.

'''3. Aikakäsitys'''

Tavallinen maalainen ei välttämättä tiedä täsmälleen kuinka monta päivää 
vuodessa on tai muutenkaan laske päiviä. Maalaisilla saattaa olla myös 
joitakin perinteisiä aikaan liittyviä perinteitä jäljellä, jotka eivät tue 
käytössä olevaan kalenteriin. 
Uuden päivän ajatellaan yleensä alkavan auringonnoususta. Tämä aiheuttaa 
hieman ongelmia pohjoisessa Rajakatseessa, jossa talvisin työpäivä alkaa 
ennen auringonnousua, mutta kukaan ei oikeastaan välitä siitä suuremmin. Ajan 
tarkempaa mittaamista varten on olemassa tiimalaseja ja aurinkotauluja, 
mutta niillä ei ole pilkottu päivää. Päivä koostuu arkipäivän tekemisestä 
ja tavallisen maalaisen päivä ja elämä ovat täynnä työtä. Esimerkiksi 
varustuksilla saattaa olla jaksotetumpi päivä. Metsäläisten aikakäsitys on
vaihteleva, mutta yleensä ajan kulusta ei olla niin kiinnostuneita.

Voit jättää lyhyen viestin syistä, mitä tai miksi artikkelia on muokattu

Muokkaaja Kirjoita tähän kenttään (muokkaa)

Rajakatse Fantasia ry

Rajawiki

Ihmisten ajankulku

Esikatselu