Rajawiki Sivun toiminnotPoistu muokkaustilastaIhmisten ajankulku Et voi muokata koska, sivu on suojattu ylemmälle tasolleSivuhistoriassa on 1 versiota : Selaa sivuhistoriaa : Näytä viimeisin muokkaus Kirjautumaton käyttäjä, saa muokkaustilastoon lisäyksen 'vieras''''Liite 2/2001 Rajakatse-maailman pelinjohtajan opukseen II 1998''' '''Tekijät:''' ''Maaret Kurki, Juha Pere 1.1.2001'' '''Ihmisten ajanlasku''' [[Rajakatsemaailma|Rajakatsemaailmassa]] on tänään REG_JUILOANDAY. päivä REG_JUILOANSEAS vuonna [[REG_JUILOANYEAR]] Juiloaanisen kalenterin mukaan. '''1. Historia''' Historian aamuhämärissä tunnettiin luonnon kiertokulku, jossa päivä ja yö kiersivät toisiaan ja lämmin aika kylmää. Talvi herää kevääseen, kesää seuraa syys. Ajattelu oli syklistä ja luonnonläheistä myös muilla elämän osa- alueilla, kuten uskonnollisessa ajattelussa. Vähäinenkin laskutaito riitti tärkeimpien asioiden valvomiseen liikkuvassa, metsästämiseen ja keräilyyn perustuvassa elämässä, jossa ei ole tärkeää vuoden mitoittaminen vaan olosuhteissa pärjääminen. Ajanlasku on tämän kaltaista edelleen metsäläisten keskuudessa. Oppineimmat metsäläiset tuntevat joko Mahtivuoren tai Nohvatovin ajanlaskun, ja saattavat käyttää laskemisessa apunaan kalenterina koristeellisia luita tai sauvoja, joihin viiltävät viivoja. Lähes kaikki metsäläiset ovat kuitenkin sitä mieltä, että perinteinen ajanlasku toimii paremmin. Se perustuu vuoden kiertoon ja pitää sisällään mm. vaihtelevan pituisia päiviä ja erilaisia keräilyyn, metsästämiseen ja kalastamiseen liittyviä kausia, joiden alkamisesta päättää yleensä shamaani (kiisa, turra tai prii) luonnon merkkien mukaan (esimerkiksi marjojen aika alkaa marjojen kypsyttyä). [[Nohvatov|Nohvatovin]] ja [[Mahtivuori|Mahtivuoren]] valtakunnissa oppineet ovat kehittäneet ajanlaskua aina maanviljelyn yleistymisestä asti. [[Derecas]]-papiston mukaan alun perin [[Ishaca]] on opettanut [[Kalenteri|kalenterin]] käytön ihmisistä hurskaimmille, ja siksi papistolla on myös joitakin siihen liittyviä perinteitä. '''2. Kalenteri ja sen käyttö''' Mahtivuoren ja Nohvatovin ajanlasku on pääpiirteittään samanlaista, joskin kuluva vuosiluku on eri. Nohvatovin kuninkaan harmiksi kuitenkin monet Nohvatovissakin, etenkin Mahtivuoren kieltä puhuvat, käyttävät Mahtivuoren ajanlaskua, jota lasketaan siis Mahtivuoren ensimmäisen kuninkaan Juilo ensimmäisen kruunauksesta. Rajakatse-maailman vuosista puhuttaessa ne viittaavatkin aina oletusarvoisesti Mahtivuoren vuosilukuun. Vuonna 2000 oikean maailman aikaa eletään pelimaailmassa Mahtivuoren puolella vuotta 460 ja Nohvatovissa vuotta 413. Vuonna 2001 on vuosi 461, vuonna 2002 vuosi 462 jne. Toisin sanoen pelimaailmassa käytössä oleva vuosi etenee vuoden oikean maailman ajan edetessä vuoden. Rakentaessaan roolipelejä, tarinoija jne kirjoittajat saavat sijoittaa tapahtumansa joko tähän ajankohtaan tai menneisyyteen, mutta ei koskaan tulevaisuuteen. Esim. Rajakatse-fantasia ry:n vuodesta 1995 asti jatkunut roolipelijatkumo elää aina maailman kuluvaa hetkeä. Nohvatovin ja Mahtivuoren leveyspiireillä on voimakas vuodenaikojen vaihtelu ja vuodenaikoja on 4 eli talvi, kevät, syksy ja kesä. Vuosi katsotaan vaihtuvan talvella päivän jälleen alettua pidentyä. Pappistolla ja jalokivikilloilla on pätevät kalenterit, mutta näitä ei määritellä sen tarkemmin (syy tähän löytyy liitteestä 1/2001). Kauppiaat, merenkulkija jne yleensä käyttävät papiston ajanlaskua, mutta yleensä myös tekevät omia merkintöjään ja päätelmiään tämän lisäksi. Joillakin talonpojilla on omia kalentereitaan, jotka perustuvat heidän pitkäaikaiseen ajanseurantaan, mutta ne eivät yleensä ole kovin täsmällisiä. Kaikilla papistoilla on joukko erilaisia pyhitettyjä päiviä ja aikoja, joiden olemassaolo näkyy lähinnä temppelien sisäisessä elämässä. Papistojen kalentereissa on merkittynä myös markkinapäivät yms. merkkipäivät. Lisäksi kaupunkien läheisyydessä papistot ilmoittavat talonpojille ajankohdan, koska kylvöjä voi alkaa tehdä keväisin. Syrjäseuduilla papistoa ei niin liiku, mutta kylvön yms ajat talonpojat osaavat muutenkin. Jokaisella tilalla tai kylällä on kuitenkin aina joku, joka pitää kirjaa päivistä ja säistä ja tietää kylvöajan ja muut maanviljelyyn liittyvät tärkeät tiedot. '''3. Aikakäsitys''' Tavallinen maalainen ei välttämättä tiedä täsmälleen kuinka monta päivää vuodessa on tai muutenkaan laske päiviä. Maalaisilla saattaa olla myös joitakin perinteisiä aikaan liittyviä perinteitä jäljellä, jotka eivät tue käytössä olevaan kalenteriin. Uuden päivän ajatellaan yleensä alkavan auringonnoususta. Tämä aiheuttaa hieman ongelmia pohjoisessa Rajakatseessa, jossa talvisin työpäivä alkaa ennen auringonnousua, mutta kukaan ei oikeastaan välitä siitä suuremmin. Ajan tarkempaa mittaamista varten on olemassa tiimalaseja ja aurinkotauluja, mutta niillä ei ole pilkottu päivää. Päivä koostuu arkipäivän tekemisestä ja tavallisen maalaisen päivä ja elämä ovat täynnä työtä. Esimerkiksi varustuksilla saattaa olla jaksotetumpi päivä. Metsäläisten aikakäsitys on vaihteleva, mutta yleensä ajan kulusta ei olla niin kiinnostuneita. Voit jättää lyhyen viestin syistä, mitä tai miksi artikkelia on muokattuMuokkaaja Kirjoita tähän kenttään (muokkaa) Esikatselu