Huhut: Iltapäivä tavernalla

HUHUPAKETTI LIVEROOLIPELIIN ILTAPÄIVÄ TAVERNALLA


Lyhyt kuvaus keskikesän juhlien tapahtumista:

Keskikesän juhlaa vietettiin melko perinteiseen tapaan Rajakatseessa ja taverna Vanhalla Piparilla. Paikalla oli jälleen runsaasti niin paikallisia kuin paljon kauempaakin tulleita ja jalokivikillat ja papistot pitivät jälleen kokouksiaan. Juhlan viettoa varjosti kuitenkin monet seikat. Erityisesti juhlan aattoiltana metsissä liikkui kovasti aseistettua väkeä, kertoman mukaan kaaoksen ja muiden synkkien voimien palvojien perässä ja joitakin vankeja vapauttamassa. Vangit onnistuttiinkin ilmeisesti vapauttamaan. Saatiin myöskin kuulla, että kahinointien mentyä kiltakokoustajien käsiin päätyi lopulta ns. Kaaostauluksi kutsuttu vaarallinen ja voimallinen taikaesine, joka poltettiin juhlapäivänä nuotiokatoksessa, kokoustajien valvovan silmän alla. Myöskin Rajakatseen linnakkeelle päätyi koko joukko hämäräperäisyyksistä epäiltyjä. Murhailuyrityksiltäkään ei vältytty, sillä juhlapäivänä tapahtui aivan tavernalla kaksikin tällaista tapausta. Matkoiltaan palannut Tupru Eepos joutui ensimmäisen yrityksen kohteeksi, selviten kuitenkin kurkunviiltoyrityksestä jotenkin hengissä. Hetkeä myöhemmin toinen kulkija murhattiin keskelle tavernalattiaa, murhaajan ehdittyä peräti pakoonkin. Asiaa ei luultavasti auttanut sekään, että paikalla ollut ritari Velmon julisti tapahtuneiden koettelemusten vuoksi sotatilan, joka kuitenkin purettiin vielä samana päivänä. Kovasti ympäriinsä melskannut ritari koetteli muutenkin läsnäolijoiden hermoja. Myös barbaarien lähettiläitä kerrotaan saapuneen jostain kaukaa läntisiltä, merentakaisilta mailta. Barbaareista ei kuitenkaan aiheutunut riesaa, mutta monenlaista levottomuutta ja hämminkiä riitti muutenkin.



Keskikesän juhlien tapahtumista tarkemmin sekä muita huhuja:

Keskikesällä koettiin monenlaisia tapahtumia ja erilaisia järjestyshäiriöitä ja ongelmatekijöitä esiintyi jälleen. Juhlien kuluessa mm. kahakoitiin metsässä outoja ja pahansuopia kulkijoita vastaan, ja jopa hirviömäinen sarvipäinen olento tavattiin alueen metsistä. Tällä olennolla oli seurassaan myös peikko sekä muutamia ihmisiä, jonkinlaisia vankeja ilmeisesti. Tuo seurue oli ilmeisesti saapunut alueelle maagisen taulun mukana, sen sisällä ollen. Vaikka selitys tuntuukin oudolta, niin kaiketi näin on sitten tapahtunut. Seurueen ja sarvipäisen olennon kanssa silti neuvoteltiin, mm. pappi Matteus Masulan johdolla ja olento ja taulu saivat jatkaa matkaansa sitä vastaan, että vangit vapautettiin. Näin saatiin takaisin ihmisten ilmoille sekä Konstantin Romanned-niminen nohvatovilainen arvohenkilö ja Liisi-niminen siivooja. Taulu katosi siis jälleen, mutta seuraavana päivänä taulu löydettiin uudelleen. Taulu on jalokivikiltojen ja papistojen edustajien valvomana ja toimesta hävitetty, se poltettiin juhlien jälkimmäisenä päivänä tavernan edustalla olevassa nuotiokatoksessa. Mahdollista onkin, että jos outo kaaosolento oli vielä taulussa, niin se on joko tuhoutunut tai muuten poistunut tästä maailmasta. Tai mistä sitä tietää tällaisista jutuista, harvoin ihan tämäntapaisia asioita koetaan.

Illalla metsissä liikkui ilmeisesti taulua tavoitellen siis joukko miehiä, joista muutamat olivat sonnustautuneet kaapuihin. Lisäksi eräs kaksikko oli maalannut kasvonsa kauhean näköisiksi, ja nämä olivat mitä ilmeisimmin Primaksen palvojia ja kaaoslähteeläisiä. Taistelun kautta nämä voitettiin ja miesten irti isketyt irtopäät on sittemmin asetettu näkyvälle paikalle seipään nokkaan, lähelle Rajakatseen linnaketta. Päät ovat olleet kauhean näköisiä ja moni onkin ollut helpottunut siitä, että lintujen nokkimat ja hivenen mädäntyneet päät on sittemmin poistettu näkyviltä ja poltettu. Päistä toisessa oli nimittäin sen verran häijyn näkyinen irvistys vielä kuolleenakin, ikään kuin vainaja vielä kuolleenakin ilkkuisi ohikulkevia. Ja ei se toinenkaan pää harmittomalta näyttänyt. Moni olikin järkyttynyt maalatut irtopäät nähdessään. Miehistä toinen oli kuulemma juhlien edellä suorittanut metsässä jonkinlaisen palvontarituaalin Primaksen kunniaksi, missä yhteydessä oli raiskannut Deinosan-kiltaan kuuluvan naisen nimeltä Aurora, joka on edesmenneen pappi Melinan serkku. Tuossa mielessä mies sai kyllä ansionsa mukaan pahoista teoistaan. Aurora selvisi onneksi hengissä.

Salamurhayrityksiäkin koettiin keskikesän juhlien aikaan Rajakatseessa, kun alueelle saapunutta kirjakauppias Tupru Eeposta koetti joku tuntemattomaksi jäänyt soturi surmata tavernan edustalla. Kaulanviiltoyritys ei jostain syystä onnistunut, ei kai mies saanut kunnon otetta Tuprusta. Surmaamista yrittänyt kuoli heti perään seuranneessa taistelussa, eli elävänä kiinni ja kuulusteltavaksi ei tuota miestä saatu. Sitä vastoin toinen mies surmattiin sisällä tavernassa vain hetkeä myöhemmin, tekijää ei tälläkään kertaa saatu kuulusteltavaksi, sillä tuo tekijä ehti karata metsiin ennen kuin viranomaiset ehtivät hänen peräänsä. Tämän murhan kohde liittyi ilmeisesti jotenkin Rajakatseessa käytyihin, merentakaisia läntisiä siirtokuntia koskeneisiin neuvotteluihin, ja huhu väittää että mies olisi ollut mahdollisesti esim. Derecas-papiston tai sitten Simonidien tai jonkin muun laillisen järjestön palveluksessa.

Juhlien aikana otettiin kiinni myös pari miestä rikollisesta toiminnasta epäiltynä. Miehet olivatkin ilmeisesti jonkinlaisia rosvoja Vuoriniityn kaupungista. Mitä nuo olivat nyt täällä Rajakatseessa toimittamassa, ei selville niin saatu. Sittemmin heidät on toimitettu Vuoriniityn kaupunkiin jatkotutkimuksia varten. Virkavalta otti kiinni myös kaksi muuta miestä elossa, heidät puolestaan Kaaoslähteen palvonnasta epäiltyinä. Tällainen mies oli taidekauppias Gustav Erikinpoika, lisäksi myös Deinosan-killan entinen kaivosjohtaja Lancier on vangittu. Miehet on kuljetettu myöskin Vuoriniittyyn kuulusteltavaksi ja miehiä odottaakin varmasti kuolemantuomio vielä jossain vaiheessa. Kerrotaan myös, että miehet eivät murtuneet Rajakatseen linnakkeella kuulusteluissa, vaikka ritari Velmon hakkasi Gustavin pahasti henkihieveriin. Velmon oli vähällä ryhtyä hakkaamaan muitakin vankeja, kun asiasta kuullut seriffi Maru Rysen saapui tyrmään, puuttui asiaan ja keskeytti toimet. Sana linnakkeen vankityrmän julmuuksista on kuitenkin levinnyt laajemmalle, ja tämä voi vaikuttaa eri ihmisten ja myös rikollisten asenteisiin eri tavoin.

Ritari Velmon touhusi juhlien aikana paljon muutakin. Vankien "kuulustelun" ohella tämä puhui ja höpötti hyvin paljon ja kaikenlaista ja onnistui sotkemaan jotain asioita. Hän osallistui myös jalokivikiltojen neuvotteluihin jossain määrin. Velmon myös epäili eri henkilöitä kaaoslähteeläisiksi ja juhlien jälkimmäisenä päivänä hän vangitutti väkeä tavernaseudun vartiotuvan häkkiin kuulusteluja varten. Mm. tuttu paikallinen isäntä Ilmari joutui hetkeksi häkkiin jostain epäiltynä, muiden ohella. Velmonin touhut koettelikin monen kärsivällisyyttä, lisäksi mies suhtautui epäluuloisen uhkaavasti rajakatseelaisille jo tuttua metsäläisshamaania kohtaan. Velmon ilmeisesti harkitsi myöskin shamaaninmajan polttamista. Kaiken huippuna Velmon myöskin määräsi voimaan sotatilan sen jälkeen, kun toinen salamurha oli tapahtunut. No, virallisesti sotatilaa ei ole ollut voimassa, ainakin näin on seriffi Maru Rysen vastannut Weldoonin linnakkeen johdolle sen jälkeen, kun Weldoonin linnakkeelta on tullut huolestuneita tiedusteluja asiasta. Maru Rysen ei siis käyttänyt asemaansa suojellakseen Velmonia naurunalaiseksi tulemiselta, vaan totesi myöhemmin Velmonin ylittäneen kyllä valtuutensa tässä asiassa. Monet Rajakatseen linnakkeella työskentelevät sotilaat sekä useat maalaisetkin ovat sitä mieltä, että ritari Velmon on aikamoinen ääliö. Toki kyvykäs ja pystyvä ritari aina tilanteen mukaan, mutta samalla myös ääliö. Kovin pahasti monikaan ei silti uskalla Velmonille kasvokkain sanoa, sillä mies on kuitenkin arvoltaan ritari, vaikkakin maaton sellainen. Se tiedetään, että Velmon läksi Rajakatseesta etelää kohden bardi Vidas Baltaros mukanaan. Mies oli kuulemma lähdössä läntisiin siirtokuntiin ja Paltamonia tapaamaan, näin ainakin huhutaan. Velmonia ei ollakaan sitten keskikesän nähty Rajakatseessa, mikä on monen rajakatseelaisen mielestä kaiketi ihan hyvä asia.

Rajakatseessa tapahtui keskikesän juhlien aikaan myös kaksikin eri synnytystä. Lapsen sai Sanni-niminen nainen, joka on Herbertinvartion soturin Fleck Kannon puoliso. Toisen lapsen synnytti Rajakatseen sepän Armas "Tenukuvun" vaimo Aamu, joka on toisinaan tavernallakin työskennellyt. Molemmat lapset ovat tiettävästi ihan terveitä ja hyvässä kunnossa. Sanni ja Fleck Kanto ovat sittemmin palanneet takaisin Bokeaan, missä tätä nykyä asuvatkin.

Kerrotaan, että isäntä Jurkaman tilalla työskentelevä veteraani Erkki olisi keskikesän juhlien aikaan käynyt Weldoonin rajalla pellolla näyttämässä persettä Weldoonin suuntaan. Ei ole tietoa, näkivätkö weldoonilaiset tapahtuman, mutta ainakaan Erkki ei saanut nuolta takapuoleensa.

Naisia on keskikesän jälkeen varoitettu liikkumasta yksin metsissä tai muuallakaan, toisaalta samanlaista varovaisuutta on usein aiemminkin noudatettu. Kyllähän metsissä monenlaisia vaaroja riittää, metsän pedoista metsäläisiin ja mahdollisiin rosvoihin tai muihin pahantekijöihin. Taustalla voi olla myös tieto Auroran raiskauksesta.

Kaaostaulu on tätä nykyä siis löydetty ja poltettu, mikä on todennäköisesti vain hyvä asia. Kuulemma taulun kuvakin oli outo ja pelottava, eli ei se ollut kaunis katsellakaan. Muutenkin taide on tätä nykyä hivenen vastatuulessa taidekauppias Gustavin päädyttyä vankeuteen.

Keskikesällä käytiin siis Rajakatseessa neuvotteluja mm. läntisiin siirtokuntiin liittyen. Mihin tarkalleen oli kokouksessa päädytty, ei ole tiedossa. Läntisistä siirtokunnista kantautuneet huhut kertovat, että suuria sotatoimia ei olisi tapahtunut siellä päin hetkeen, mutta levotonta on kyllä muuten ollut. Mitä ilmeisimmin ylipappi Paltamon vaikuttaa alueella edelleen.

Loppukesän ja alkusyksyn aikana on ympäri Nohvatovia ja Mahtivuoren valtakuntaa tapahtunut monia outoja tapahtumia, jotka joidenkin mielestä liittyvät toisiinsa, ollen joko seurausta lähestyvästä tähtikonjunktiosta tai sitten salaseurojen puuhastelusta. Näihin aikoihin seurataankin tarkalla korvalla kaikkia maailmalta kantautuvia huhuja ja enteitä ja varoitusmerkkejä nähdään vähän siellä ja täällä. Jos joku esim. näkee erikoislaatuisen unen, niin helposti kysellään, mitä unessa oikein tapahtui. Eihän unet noin välttämättä tulevaa ennakoi, mutta mistäs sitä varmuudella tietää...

Vardakovin kaupungin ulkopuolisella ja Vardakovin sotavelhojen hallinnoimalla kaivoksella tapahtui kesällä pieni kaivosonnettomuus, kun eräs syvimmissä kaivosluolissa työskennellyt kaivosmies sekosi täysin ja alkoi hakata paria puista tukipylvästä poikki paikassa, missä tukipuita oli heikommin. Pienen romahduksen hän ehtikin aikaansaada, yhden käytävänpätkän romahtaessa umpeen. Kerrotaan, että tapahtuneen vuoksi olisi maan tärinä huomattu ylhäällä saakka ja kaivoksen varoituskelloja olisi soitettu pieni hetki, luoden huolta lähiseuduilla. Kyseinen mieleltään järkkynyt kaivaja kuoli jäätyään maamassojen alle, lisäksi loukkaantui kaksi muuta kaivajaa. Kerrotaan, että toiselta jalat olisivat murskautuneet siinä määrin, että kaivostyö ei enää onnistu. Kuollut mies on sittemmin haudattu Vardakovin kaupungissa.

Useita tulipaloja on kesän aikana syttynyt eri puolilla Nohvatovia. Osa on voinut saada alkunsa ehkä salamaniskusta, osa varomattomasta tulenkäytöstä ja osa ehkä tahallisesta tulenlevittämisestä. Mm. vanhoja latoja on palanut eri puolilla valtakuntia, myös Mahtivuoren puolella. Kaksi vakavinta ja tuhoisinta tulipaloa koettiin eteläisessä Nohvatovissa. Yhden kauppahuoneen suuri talli oli yöllä syttynyt tai sytytetty palamaan Nohvatovin kaupungissa ja tulipalossa kuoli ja loukkaantui sekä muutamia renkejä että useita hevosia. Erityisen kaameaksi tulipaloa todistaneet kuvailevat sitä näkyä, kun palavat hevoset kompuroivat ulos tallista, niskaharjat tulessa. Toinen tulipalo oli vielä tuhoisampi. Taltaran kaupungissa tuli tuhosi loppukesällä lähes kokonaisen korttelin eli useampia puusta rakennettuja taloja käsityöläisalueella. Tulen arvellaan saaneen alkunsa varakkaan käsityöläisen, kraatari Bertheliuksen talolta. Miestä ei enää löydettykään palon jäljiltä ja ilmeisesti niin Bertheliuksen vaimo kuin pieni lapsikin olivat kuolleet tulipalossa. Muilta ihmishenkien menetyksiltä vältyttiin. Palopaikan raivaustoimet ovat meneillään, mutta itse Bertheliuksen ruumista ei ole vielä löydetty. Palon tuhoisuuteen lienee vaikuttanut käsityöläisen kangasvarasto, nopeastihan sellainen palaa.

Huhutaan että Mahtivuoren Bokean kylällä useammankin maalaisen maidot ovat pilaantuneet pian lypsämisen jälkeen. Näin onkin arvailtu, mitä tämä huono enne merkitsisi. Samaten Bokean kylän pelloilla on nähty kesän aikana huomattava määrä jäniksiä juureksia syömässä, ihan vaivaksi saakka on näitä riittänyt.

Erityisen huolestuttavaa on se, että nyt syksyllä on tähtikonjunktio, lisäksi tulee kuluneeksi tarkalleen kymmenen vuotta siitä, kun Rajakatseessa mellasti ympäriinsä kauheita ihmistä muistuttavia hirviöitä. Myös täysikuun aika osuu likimain kohdalleen tuon tähtikonjunktion kanssa, mikä ei varmastikaan ennakoi hyvää...

Rajakatseessa kesä on mennyt silti melko rauhallisesti ja kulkijoita on riittänyt. Nyt syksyn lähestyessä on kuitenkin ryhdytty linnakkeilla moniin toimiin turvallisuuden lisäämiseksi. Partiointia onkin lisätty aika lailla ja kerrotaan, että lähiaikoina Vuoriniitystä olisi saapumassa Rajakatseeseen suurehko joukko sekä lisäsotilaita että myöskin Deinosan-killan edustajia ja kaiketi jokunen pappikin, jotta olot saataisiin pidettyä syksyllä turvallisina. Vaikka tietynlainen levottomuus ihmisiä vaivaakin, niin tästä huolimatta sen kummempia järjestyshäiriöitä ei ole vielä alueella koettu.

Rajakatseen apulaisseppä Samuel "Vasamanpoika" on keskikesän jälkeenkin paukuttanut innolla pajalla, samaten metsäretkiä hän on edelleen tehnyt vapaa-ajallaan kuten useasti aiemminkin. Samuelin ja hänen Tanya-vaimonsahan on määrä syksyn mittaan muuttaa Rajakatseesta Bokeaan, missä odottaa kuuleman mukaan pajan tapainen ja työpaikka. Deinosan-kiltahan on etsinyt Bokeaan uutta seppää siitä lähtien, kun edellinen kuoli, ja Samuel on nyt se henkilö, joka on hommaan ryhtymässä.

Avioitumisohjeet:

-On yleisenä käytäntönä, että mies ja nainen voivat avioitua keskenään nopeallakin varoitusajalla. Tällöin pari hakeutuu papin luokse ja puheille, joka näiden kanssa keskusteltuaan ja aviollisen esteettömyyden todettuaan voi vihkiä parin yhteen. Vihkiminen voi olla yksityisempi tapahtuma, tai sitten julkinen tapahtuma, jota väkijoukko voi yhdessä seurata ja juhlistaa. Usein avioitumista juhlistetaan viettämällä myös varsinaiset häät, jotka yleensä vietetään vihkimisen jälkeen. Häät ovat siis suuri tapahtuma, joihin osallistuu väkeä kummankin osapuolen suvusta ja tuttavapiiristä. Häiden vietto on yleistä, mutta ei aina välttämätöntä, ja erityisesti vakavaraisille ja rikkaille suvuille häät ovat tärkeä tapahtuma. Vähävaraisemmat ja muutkin henkilöt saattavat toisinaan jättää häät väliinkin ja tyytyä pelkkään papin vihkimiseen ilman suuria juhlallisuuksia. Jotta avioliitto saa lainvoiman, pitää siitä tulla merkintä papin suureen kirjaan. Rajakatseessa papinvirkaa pitää tällä hetkellä Serpent. Jojopan voi vihkiä nohvatovilaisten avioliittoja.


Kaksintaistelu-ohjeet:

-Yleiset ohjeet kaksintaistelua silmällä pitäen. Laki sanoo seuraavaa: Mies voi haastaa kaksintaisteluun toisen miehen, mikäli (huom. naiset ja lapset siis eivät kaksintaistele koskaan) a) on hyvä syy b) haastettu ei ole esim. raajarikko, sokea tms. heiveröinen c) haastettu tai haastaja ei voi olla pappi, kuninkaan virkamies tai lähettiläs d) aatelista ei alempiarvoinen voi haastaa kaksintaisteluun. Laki ei käytännössä sano muuta. Lisäksi muutamia käytännön sanelemia juttuja: Kaksintaisteluun kelpaa hienosti syyksi esim. sanallinen kunnianloukkaus. Mikäli joku on esim. saattanut neidon raskaaksi häpeällisesti ja ei suostu avioliittoon neidon kanssa, niin tällöin neidon sukulaisten olisi jopa velvollisuus kaksintaisteluun haastaa. Kaksintaistelusta pakeneminen on luonnollisesti iso häpeä ja lopun ikäänsä saa kantaa pelkurin mainetta. Lisäksi ei olisi mahdotonta, että haastaja katsoisi oikeudekseen tappaa tavattaessa paennut pelkuri.


Kielistä:

-Mahtivuoren kieltä mallinnetaan pelissä suomella, hurjaviiniä taas englannilla. Kaikki pelihahmot osaavat mahtivuorta, ellei hahmoselosteessa toisin ilmoiteta. Hurjaviinin kieltä hahmot osaavat vain, jos asiasta on hahmoselosteessa erikseen mainittu.
-Nohvatovin kieltä mallinnetaan ruotsilla, mutta erityisesti Vardakovin maakunnassa puhutaan yleisesti mahtivuorta, vaikka Vardakov Nohvatovin osa onkin. Hahmo osaa nohvatovia vain, jos hahmoselosteessa on asiasta erikseen mainittu.