Huhut: Rajakatse LX: Rajankäyntiä

HUHUJA PELIIN RAJAKATSE 60: RAJANKÄYNTIÄ


Edellisen pelin eli keskikesän pelin huhupakettiin voi tutustua osoitteessa:
http://www.rajakatsefantasia.fi/rkwiki/index.php?p=Huhut%3A%20Rajakatse%20LIX%3A%20Lantin%20k%E4%E4nt%F6puoli

Noidenkin huhujen lukeminen on kannattavaa, jos niihin ei ole vielä aiemmin tutustunut.


Valtakunnallisesti suuria uutisia:

Keskikesällä Vuoriniityn maakunnassa, Rajakatseen alueella käytiin tärkeitä neuvotteluja jalokivikiltojen, pappiskuntien ja maallisen vallan edustajien kesken. Neuvottelujen aiheena oli etenkin läntisten siirtokuntien tilanne, eikä ihme, onhan siirtokunnat ja siellä tapahtuneet asiat aiheuttaneet paljon huolta ja päänvaivaa. Kerrotaan, että paikan päälle neuvottelupaikalle oli saapunut barbaarikansojen edustajia, ja heidän eräs johtajansa oli esiintynyt jonkun Simoniden ritarin poikana. Asiaa kuulemma tutkittiin ja harkittiin, ja nuori mies todettiin edesmenneen Simoniden ritari Ogatyr Boganin pojaksi. Näin Simoniden ritarikunta sai arvokkaan liittolaisen barbaarikansojen keskuudesta. Itse kokouksessa pohdittiin kertoman mukaan merisusien muodostamaa uhkaa sekä ylipappi Paltamonin aiheuttamaa riesaa. Mitä kokouksessa tarkalleen päätettiin, ei ole tiedossa.

Tiedetään myöskin, että Mahtivuoren valtakunta ja Simoniden ritarikunta on kertonut ryhtyvänsä toimiin uuden aluevaltauksen eli siirtokunnan perustamiseksi meren takaisille maille. Tämä hanke tuskin jää nohvatovilaisilta huomioimatta, ja todennäköisesti myös Nohvatov vastaa tähän aloitteeseen omilla hankkeillaan. Kumpikaan suunnitelma ei silti ole vielä kovin pitkällä. Sen sijaan molemmat valtakunnat toteuttivat loppukesästä yhteisen sotilasoperaation siirtokunnissa. Niin Vardakovin sotavelhot, Simoniden ritarikunta kuin maallinen esivaltakin laivasivat jälleen joukkoja meren taakse, siirtokuntien alueelle. Sotaretken tarkoituksena oli Olafin johtamien merisusien lyöminen, yhteistyössä muutamien barbaariheimojen kanssa. Vielä ei ole lännestä meren takaa kantautunut tietoa emämaahan, miten sotaretki on edennyt, onko taisteluita käyty, ja mitä tästä kaikesta on lopulta seurannut. Sitäkin huhutaan tosin myös, että Simonidet ovat Mahtivuoren muiden tahojen tuella ryhtyneet haltuunottamaan lännessä Paltamonin hallussa olleita kyliä ja kaivoksia, ilmeisesti sotaratken tarpeisiin. Mitä tästä Paltamon on mieltä, ei tiedetä. Tarkoituksena on kai "savustaa" Paltamon takaisin tänne emämaahan. Huh, haluammeko me todella Paltamonin tänne takaisin?

Viime vuoden syksyllä kiinnisaadun Diemun oikeudenkäynti Suomurajassa jatkuu edelleen, todistajia kuullen ja uusia tutkimuksia sekä pieniä ratsioita aina välillä suoritellen. Diemundin ritarikunnan jäseniä ei ole kuitenkaan kesän aikana pahemmin lisää kiinni jäänyt, tosin pari kauppiasta ja käsityöläistä on kuulemma otettu kiinni kuulusteluja varten. Onko nämä sittemmin vapautettu, ei ole tietoa.

Vuoriniityn maakunnassa oli aiemmin ankara elintarvikepula, joka on tosin sittemmin jo helpottanut, elintarvikkeiden virratessa pohjoiseen. Hinnoilla keinottelua esiintyy toki edelleen, mutta mellakoita ei ole kertoman mukaan puhjennut enää samassa laajuudessa kuin aiemmin.

Vuoriniityn suuriruhtinas Geofriuksen tytär Jessica on nyt syksyllä viimein menossa naimisiin, puolisona on Koskalan suvun päämies Frederic Koskala. Häät oli määrä pitää aluksi jo kesällä, mutta häitä lykättiin jostakin syystä. Huhutaan, että nainen olisi karannut (taas) jostain syystä, mutta palannut sittemmin takaisin hoviin. Häät vietetään parin viikon päästä syksyllä Geofriuksen kartanolla, Vuoriniityssä. Häiden jälkeen Jessica siirtyy asumaan Koskalan kartanolle, mutta häntä saattaa jatkossa näkyä mahdollisesti hovissakin. Muut suvut kuten Karhukoi ja Ballendorf tulevat luultavimmin onnittelemaan Koskalaa liiton johdosta, vaikka hivenen huolta saattaakin olla sukujen välisen valtatasapainon säilymisestä. Erityisesti Ballendorfien kerrotaan pelkäävän, että Koskala koettaa ottaa tilanteesta kaiken hyödyn irti. Mitään vakavia riitoja sukujen välillä ei ole kuitenkaan enää ilmennyt moneen vuoteen.



Muita huhuja keskikesältä, loppukesältä ja alkusyksyltä:

Keskikesän juhlallisuudet sujuivat Rajakatseessa melko rauhallisesti, ainakin useaan aiempaan vuoteen verrattuna. Olihan niitä toki järjestyshäiriöitä, mutta ei mitään mahdottoman vakavaa. Erityisesti viranomaisia työllisti tavanomaisen vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan ohella vuoriniittyläisen varaskoplan kiinniotto ja joukon jäsenten syyllisyyden selvittely. Toinen töitä tuottanut asia oli tavernalle saapunut metsäläisjoukko. Ennalta oli jo tiedustelijoiden myötä saatu aavistus ja ennakkovaroitus siitä, että metsäläisiä oli tulossa, mutta kovin vaaralliseksi ei tulijajoukkoa katsottu. Näistä kahdesta asiasta lisätietoa alla.

Vuoriniittyläisen kynttiläpajan omistajan, Sebastianin eräs varasto joutui keskikesän juhlien edellä varkaiden ryöstämäksi ja polttamaksi. Tuo pieni joukko sitten yhytettiin Rajakatseesta, eli tavernalta tavatut Tuomas ja Vihtori otettiin kiinni ja kuulusteltavaksi. Myös varkaiden käyttämä kärry ja varastolta viety saalis löydettiin Rajakatseen seuduilta, kätkettynä tien läheisyydestä. Varastettu tavara saatiin siis takaisin. Sen sijaan joukkion kolmas jäsen, Tauno, onnistui välttämään jäljittäjät, ja miehen sijainnista ei ole tietoa. Tauno on etsintäkuulutettu, mutta kovin todennäköistä ei kiinnijääminen taida olla, etenkin jos mies on paennut Nohvatovin puolelle. Rosvojen kuulustelujen myötä otettiin kiinni myös Hille "Hopeakieli" -niminen nainen, jota epäiltiin myöskin yhteistyöstä kiinniotettujen rosvojen kanssa. Hille on kuulemma ollut myöskin Vihtorin heila, eli saattoi tietää kaikenlaista koplan touhuista, ehkä on osallistunut jopa suunnitteluunkin. Hille vetosi kovasti syyttömyytensä ja viattomuutensa puolesta, mutta ei auttaneet kauniit puheet ja kiemurtelut tällä erää, ei. Kiinniotetut on toimitettu sittemmin Vuoriniityn kaupunkiin, missä Tuomas ja Hille saivat monen vuoden vankeusrangaistukset tuomarin päätöksellä. Sen sijaan Vihtori, joka katsottiin koplan johtajaksi, ei vankeudella selvinnyt, vaan miehelle langetettiin kuolemantuomio. Vihtori hirtettiin kaupungissa kaupunkilaisten nähden, sittemmin ruumis on haudattu hautausmaalle.

Keskikesällä taverna Vanhalla Piparilla vieraili joukko metsäläisiä, joiden kanssa jotkut paikalliset, mm. tavernaisäntä Kaarlo Kempura tekivät kauppaa raaka-jalokivistä, riistasta ja turkiksista. Pappi Nevin oli kuulemma tutkinut metsäläisten tarjoamia kiviä ja todennut nämä jossain määrin arvokkaiksi. Vähäsen kuohuttava huhu on se, että Kaarlon kerrotaan päästäneen metsäläiset tavernaankin, monien ihmisten tyrmistykseksi. Huhujen mukaan taverna olisikin jouduttu myöhemmin pesemään huolella. Kaupungissa pohditaan, kuinka Kempuran taverna Vanha Pipari on voinut vajota niin alas, että siellä huolitaan metsäläisetkin asiakkaiksi. Ja miten linnakkeen sotilaat voivat hyväksyä tämän? No, metsäläisten vierailu meni kaikkiseltaan kai ihan hyvin, mitä nyt metsäläiset ryöstivät tavernalta Sohvi-nimisen tavernapiian mukaansa. Tai sitten nainen lähti mukaan ihan vapaaehtoisesti, mikä olisi sekin kyllä aika hurjaa. Naisen kerrotaan työskennelleen aiemmin Koskalan maatilalla pehtoori Eerikin alaisuudessa piikana, eli ehkä nainen oli saanut tuosta työstä ja komentelusta tarpeekseen. Yhtä kaikki, linnakkeen sotilaat saivat määräyksen lähteä metsäläisten perään, naisen saamiseksi takaisin, mutta Sohvia ei enää tavoitettu, valtakunnan rajan toiselle puolelle ei oikein ollut asiaa. Kerrotaan, että muutamakin sotilas olisi saanut tapauksen johdosta sapiskaa ja ylimääräisiä vartiovuoroja.

Pienen metsäläisryhmän kerrotaan vierailleen myös isäntä Ilmarin maatilalla, sielläkin kauppaa tehden. Kovin uhkarohkeaa on Ilmarilta tuollainen, etenkin kun maatilalla on useita piikoja ja pieni poikakin. Ketään ei kuitenkaan kertoman mukaan tuolta mukaan kaapattu tai ryöstetty.

Keskikesällä Rajakatseen taverna Vanhalla Piparilla ratkottiin joitakin erimielisyyksiä painimalla, vai mahtoiko olla pikemminkin rentoa ajanviettoa tuo. Painimiseen osallistuivat ainakin Bertil, Ruuben, Fleck Kanto ja ilmeisesti useampia muitakin.

Tullisotilas Hartan kerrotaan puolestaan olleen aika humalassa juhlien aikaan, mitä lienee oikein juonut.

Keskikesällä Rajakatseessa ja taverna Vanhalla Piparilla vierailivat myös Rajakatseen entinen apulaisseppä Samuel Vasamanpoika sekä linnakkeen entinen sotilas Arren-Bertil. Molemmat tunnetaan siitä, että jättivät aikoinaan vaimonsa Rajakatseeseen, oman onnensa ojaan. Kummankaan vierailu ei kestänyt kauaa. Samuelin vaimo Tanya työskentelee edelleen piikana linnakkeella, Bertilin liitto Elsan kanssa sen sijaan mitätöitiin heti miehen karattua tiehensä. Elsan nykyistä olinpaikkaa koetti Bertil kysellä, mutta kukaan linnakkeella ei osannut tai tiennyt tätä kertoa. Ei sillä, todennäköisesti ei olisi kerrottu, vaikka olisi tiedettykin. Lisäksi Bertil jätti linnakkeen työt niin törkeästi, että ei miestä oikein haluta auttaa. Tanya on koettanut saada eroa miehestään, mutta erokirjoja myönnetään ilmeisesti pappien toimesta hyvin harvoin.

Keskikesällä käytiin jälleen neuvotteluita Rajakatseessa jalokivikiltojen, pappiskuntien ja maallisen vallan edustajien kesken. Asiat koskivat etupäässä siirtokuntia, ja paikan päälle oli saapunut siirtokunta-alueilta myös barbaariheimojen edustajia, jonkinlaisia johtajia. Nämä olivat aviopari Bryce ja Brietta sekä Simoniden Pojaksi esittäytynyt henkilö. Kokoukseen osallistui kertoman mukaan mm. Zharin mestari Lotus ja Vardakovin sotavelho Armas Jaama. Jaama oli jälleen yhtä hyväntuulinen kuin yleensä, mutta kovaa sanaharkkaa ei kertoman mukaan kokouspaikalta kantautunut. Se tiedetään, että Konstantin Romannedin kokouksen jälkeen tavernalla toimeenpanema tuolileikki sai nolon ja yllättävän lopun, kun Lotus tainnutti kisailijat ja istui itse tuoliin. Lotus voitti siis, noin tavallaan.

Kerrotaan myös, että kokouksessa Simoniden ritari Denon luki julki Simoniden ritarikunnan julistuksen siitä, että Simoniden ritarikunta ryhtyy valmistelemaan uusia retkiä meren taakse uuden aluevaltauksen perustamiseksi. Hanke ei liene kovin nopea, mutta toteutuessaan saa luultavasti myös nohvatovilaiset reagoimaan, oman valtauksensa tekemällä, vähintään tasapainotilanteen lännessä säilyttääkseen. Hankkeet eivät ole vielä kovin pitkällä, mutta valmistautuminen on emämaissa jo käynnissä. Uusia verojakin retkien rahoittamiseksi tämä luultavasti merkitsee. Uusia verojahan tässä ollaankin koko ajan kaivattu.

Vuoriniityn maakuntaan oli kesän aikana saapunut jälleen "maineikas Versten." Keskikesän juhlienkin aikaan mies Rajakatseessa nähtiin, mies oli kuulemma liikkeellä tärkeällä asialla. Hän on nykyisin "tarkastajien tarkastaja", eli tarkistaa muiden tarkastajien toimintaa. Kuulostaa joko todella tärkeältä, tai sitten todella turhalta. Mies on kuitenkin jälleen matkannut Vuoriniittyyn, eli Rajakatseen asukkaita mies ei ole enempää kiusannut, tällä erää.

On Rajakatseen linnakkeen väen keskuudessa yleisenä, mutta epävirallisena tietona, että taverna Vanhan Piparin läheisessä metsässä sijaitsee uhrikivi, jolla monet maalaiset kunnioittavat luonnonhenkiä ja mm. Myrskyjumalaa, tuoden näille kivelle ruokaa, lahjoja ja sen semmoista. Jokunen sotilaskin saattaa tuolla käydä. Osa paikallisesta väestä ja sotilaista ei ole näin sallivalla linjalla, joten luut, kupit tai mitä kivelle onkin ajoittain tuotu, saavat joskus kyytiä. Rettelöintejä asian suhteen ei tiedetä tapahtuneen, mutta virkavalta ja erityisesti papisto suhtautuu kivelle jätettyihin lahjoihin aika nihkeästi, pakanallisena ja harhaoppisena sellaista tapaa pidetään.

Kerrotaan, että linnakkeen sotilas Akseli Aivoitus on suoraan todennut potkivansa pois uhrikiveltä kaikki uhrit, taisi myöskin sanoa kusevansa kivelle. Näin ainakin Savihaara kertoo Akselin todenneen.

Muutamat rajakatseelaiset naiset, eli torpparin vaimo Impi, linnakkeen piika Tanya ja sepän vaimo Aamu ovat perustaneet jonkinlaisen oman seuran, Piiri-nimellä tuota kutsuvat. Kuulemma joukko on kokoontunut pari kertaa apulaisseriffi Alpon vaimon Reginan luona, tämän mökissä. Alpo on hätistetty kokoontumisten ajaksi pois.

Talonpoikaisisäntä Petterin mailla sijaitsee torppa, joka sai tänä vuonna uusia asukkaita. Torpalle asettui alkukesästä naiskolmikko, jotka työskentelevät värjäreinä. Yksi näistä on nähty usein tavernallakin, nainen nimeltä Moira. Eräs Rajakatseessa käynyt kulkuri on tyytyväisenä loppukesästä kertoillut, että värjääjä Mieli antaisi helposti. Antaisi mitä? Kulkuri ei ollut paikallisia, eli tämän jatkettua matkaansa sen enempää selkoa tästä ei saatu.

Loput nohvatovilaisten vangiksi aikoinaan jääneet mahtivuorelaiset veteraanit on vapautettu keskikesällä, enää uusia vapautuksia tuskin on yhtään tiedossa. Rajakatseeseen ei merkittävää määrää veteraaneja ole jäänyt oleskelemaan, suurin osa on päätynyt kuka minnekin. Monella on ollut ilmeisesti sukulaisia Vuoriniityssä, joiden luokse hakeutua. Veteraaneista ja entisistä vangeista Kaapo Kurki työskentelee vielä linnakkeen apumiehenä, Valtteri Viljakainen -niminen mies puolestaan Koskalan maatilalla, yhdessä vaimonsa kanssa. Joku entisistä vangeista taisi saada rengin töitä isäntä Jurkaman palveluksesta.

Sodan aikana kadonneeksi väitetyn hopea-aarteen sijainti on edelleen hämärän peitossa. Huhut kertovat, että joku hiljattain vapautuneista veteraaneista hopea-aarteen kätköpaikan ehkä tietäisi. Erityisesti vapautettu veteraani Turo "Tuumaaja" on kuljeskellut loppukesän aikana pitkin poikin Rajakatsetta lapion kanssa, aarretta etsien. Mies siis väittää aarteen sijainnin tietävänsä, mutta moni epäilee tätä väitettä ihan perättömäksi. Turo on paitsi "hivenen" sekava ja arvaamaton, niin myöskin pahaluontoinen aina ajoittain. Kolmisen viikkoa sitten mies suutahti tavernan läheisyydessä oikein kunnolla eräälle nohvatovilaiselle kauppiaan apulaiselle, joka Turolta aarteesta kyseli. Käsirysyksihän se meni, ja väliin ennättänyt herbertinvartiolainen Fleck Kanto erotti riitapukarit toisistaan. Kaiken kaikkiaan on epäselvää, tietääkö Turo aarteesta ja sen sijainnista yhtään mitään.

Myös sotilastarkastaja Aimo Kantavarvasta näkee edelleen aina ajoittain Rajakatseessa. Keskikesän jälkeen mies oli tosin pitkään poissa, sillä tällä oli ilmeisesti tärkeitä järjestelytehtäviä läntisiin siirtokuntiin ja sinne toteutettaviin sotaretkiin liittyen.

Isäntä Ilmarin maatilalle on kertoman mukaan suunnitteilla uusi torppa, noin ainakin puhellaan. Fleck Kannon huhutaan olevan se mies, joka Ilmarin torppariksi siis ryhtyisi. Yksi torppari Ilmarin alaisuudessa entuudestaan jo onkin, nimittäin Nils-niminen palkkasoturi. Tämä asuu yhdessä Impi-vaimonsa kanssa eräällä metsäisellä torpalla. Nilsin torppa sijaitsee Ilmarin ja Jurkaman maitten välisissä metsissä, metsälammen rannalla.

Kerrotaan, että isäntä Jurkaman alaiset olisivat rakentamassa aitaa Jurkaman ja Ilmarin maitten välille, metsiin siis. Vähän outo on tuollainen aitahanke, ovatkohan isännät riidoissa keskenään. Joka paikkaan ei aita ole toki vielä noussut, mm. metsälammen lähistölle ei aitaa ole vielä pystytetty.

Isäntä Ilmarista kerrotaan, että tämä teki keskikesän jälkeen matkan Vuoriniittyyn. Ilmarilla oli mukanaan mm. pappi Nevin sekä pari maalaisnaista. Myös loppukesästä Ilmarin maatilalla on oleskellut tuo sama nainen, joka Vuoriniityssäkin kävi. Vieno on kuulemma naisen nimi. Nyt tietysti sitten juorutaan, että olisikohan Ilmarilla nainen koeajalla. Ilmarillahan ei vaimoa entuudestaan ole, pieni poika on.

Oton, Jaakon ja Kirsin maatilalla on kesän aikana haudottu suuria suunnitelmia, ainakin tällaisesta kerrotaan. Aiemman päätalon lisäksi maatilalle on noussut uusi asuinrakennus, joka on nimetty ehkä turhankin mahtipontisesti Honkalinnaksi. Uusi rakennus on nimittäin aiempaa taloa pienempi. Maatilan väkeä onkin leikillisesti viime aikoina kutsuttu honkalinnalaisiksi. Saattaa tietysti olla, että nimitys on tilan väellekin oikein mieleen.

Saman maatilan väestä Jaakko on kertoman mukaan menossa lähiaikoina naimisiin Vuoriniitystä lähtöisin olevan Heljä "Touhukkaan" kanssa. Heljä on kertoman mukaan joko kauppias tai kauppiaan apulainen, tarkkaan ei tiedetä. Onhan tuossa vissi ero, kauppiaan ja kauppiaan apulaisen asema eroavat kuin yö ja päivä. Yhtä kaikki, häät ovat Oton, Jaakon ja Kirsin maatilalla parin viikon kuluttua. Valmisteluja on ilmeisesti tehty paljonkin.

Jaakko ja Heljä ovat tehneet loppukesästä eli viime aikoina oikein komeita huviajeluita Rajakatseen ja Vuoriniityn välisellä tieosuudella. Koreat olivat kärryt ja hevonenkin oli komea. No, omia ei ollut kumpikaan, vaan joltakin hevosmieheltä oli nämä lainattu. Olihan se komean ja juhlallisen näköistä silti, vähän mahtailevaa kai kylläkin. Vähän erikoista tosin se, että honkalinnalaiset tekivät tällaisia ajeluita jo ennakkoon, häihin on tosiaan vielä pari viikkoa.

Mainitun maatilan renki Sampo on viime viikkoina kovasti naputellut jotakin taverna Vanhan Piparin tuntumassa. Ilmeisesti Kempuralle kuuluvia vanhoja pöytiä ja penkkejä on korjaillut, mihin lie tarkoitukseen. Tuollaisten kalusteiden kanssa onkin se ongelma, että minne ne sijoittaa sateelta suojaan. Kerrotaan, että sateensuojakin olisi näille löytynyt... Melinan pyhätöstä.

Melinan sisarten Rajakatseen pyhäkkö ei ole ollut hetkeen sisarten käytössä, eli rakennuksen tila ei ole tuntuvasti kohentunut aiemmasta. Rakennus on yhä edelleen vähän kesken. Jonkin aikaa pyhäköllä säilytettiin halkoja, sittemmin muuta tavaraa. Pyhäkön tilanne ei ole varmastikaan Melinan sisarille mieleen, toisaalta heitä ei ole ihan hetkeen Rajakatseessa nähtykään. Järjestön naiset ovatkin pysytelleet etupäässä Vuoriniityssä, siellä olevaa pyhäkköä ylläpitäen, Melinan hautaa kunnioittaen sekä vähävaraisten hyväksi hyväntekeväisyyttä harjoittaen. Toimettomana järjestö ei ole suinkaan ollut, onhan se melko suuri ja arvostettukin. Rajakatseen pyhäkön tila luultavasti tuottaa silti päänvaivaa järjestön naisille.

Weldoonin linnakkeen edustalle on loppukesän aikana pystytetty mietiskelykatos ja pyhäkkö Zadaa palvoville ja kunnioittaville matkustavaisille. Katoksessa on mm. Zadan ja pyhimysten pieniä patsaita. Matkustavaisten pyhäkkö on toteutettu erityisesti varakkaan kauppiaanlesken Elena Dapivin ja Zada-pappi Aorun ehdotuksesta. Kerrotaan myöskin, että Elena olisi osallistunut henkilökohtaisesti pyhäkön rahoittamiseen. Nyt tänään Elena Dapivi onkin jälleen paikalla Rajakatseessa, kaiketi niin kaupankäynnillisistä kuin muistakin syistä.

Syksy on saapumassa jälleen, ja elonkorjuu- ja sadonkorjuutyöt ovat hyvällä mallilla eri maatiloilla. Lähiviikkoina seriffi Maru Rysen ja apulaisseriffi Alpo suorittavat sotilaiden avustuksella veronkannon Rajakatseen alueen maatiloilla. Seriffillä lienee paljon määräysvaltaa verojen suuruuteen ja seriffin miehet voivat katsoa veron määrää vähän sen mukaan, paljonko talossa näyttäisi olevan verotettavaa. Myös jokaisesta torpasta isäntä maksaa veroa, jos torppia maatilalla on.

Eteläisessä Mahtivuoressa, Hukanmaalla, on kuulemma tapahtunut verinen murha. Eerikki Hukanpää, paikallinen aatelinen, surmattiin kirveellä poikansa ja veljensä silmien edessä.

Vahvistamattomien huhujen mukaan kuninkaallinen kanslia on julistanut Urho Hukanpään isänsä ja isoisänsä perijäksi, tälle menevät Hukanhampaan kartano ja Hukanmaan maitten oikeudet ja velvollisuudet. Kaarle Hukanpäälle myönnettiin myös joitain etuuksia.

Hajavirstasta kantautuu tieto, että seppä Sotaraudan takoma kaunis miekka, Karhunhammas, on varastettu. Miekan tilannut simonidi-ritari Robert, kaupungin vartiopäällikkö on luvannut miekasta ja varkaista mittavan palkkion.

Metsäläisten liikuskelua on havaittu melko lähellä ihmisasutusta molemmissa valtakunnissa, niin pohjois- kuin eteläosissakin valtakuntia. Tämä on hivenen aiheuttanut hermostuneisuutta siellä täällä, vaikka monissa paikoissa kohtaamiset metsäläisten kanssa ovat tapahtuneet aivan rauhallisesti. Muutamia yhteenottojakin on tapahtunut eri puolilla, vakavin tapaus Ragavan seutuvilla, missä sotilaat joutuivat loppukesästä viemään läheisen maatilan asukkaat turvaan linnakkeelle. Tapaus sai alkunsa, kun metsäläiset olivat tulleet linnakkeen läheiselle maatilalle kauppaa käymään, missä nämä oli aluksi varautuneesti vastaanotettu. Ragavan linnakkeen sotilaitakin oli pari paikalla, noin varmuudeksi. Kaupankäynnin kestäessä ja tuoppien tyhjennyksen yhteydessä joku maatilan aikuisista pojista oli kertoman mukaan solvannut edesmennyttä metsäläisjohtaja Gohtargia, mistä metsäläisjoukon nuori johtaja oli suutahtanut. Syntyi tappelu, jonka seurauksena yksi metsäläinen kuoli ja loput pakenivat, kostoa vannoen. Kuollut metsäläinen oli huhujen mukaan jonkun heimojohtajan poika. Linnakkeelta haettiin nopeasti apujoukkoja, ja maatilan väkeä, eläimiä ja muuta omaisuutta ryhdyttiin viemään turvaan linnakkeelle. Myös parilta muulta maatilalta siirrettiin väkeä turvaan. Kesken turvaanviemisen paikalle saapui metsäläisiä jousineen paljon lisää, ainakin kymmenkunta vähintään. Linnakkeen sotilaat suojasivat maalaisten turvaanpääsyä parhaansa mukaan, ja tässä onnistuttiinkin. Tosin kokonaan menetyksiltä ei vältytty, kaksi Ragavan linnakkeen sotilasta kuoli metsäläisnuoliin. Näistä toinen oli aliupseeri Mikael Dapivi, joka on nähty joskus aikoinaan Rajakatseessakin. Rajakatseessakin usein nähty Elena Dapivi luultavasti tuntee tuon kuolleen sukulaisensa vanhastaan. Ragavassa tilanne on tällä hetkellä hyvin kireä ja jännittynyt, huhutaan mm., että linnakkeen väki mahdollisesti toteuttaisi vielä loppusyksystä rankaisuretken johonkin läheiseen metsäläiskylään.

Huhujen mukaan nyt syksyllä Rajakatseen seuduille olisi saapumassa jälleen metsäläisiä, kaiketi jälleen kaupankäyntiaikeissa. Metsäläisillä on toki usein kaupankäyntiin soveltuvaa tavaraa, kuten riistalihaa ja turkiksia, joskus raakajalokiviäkin, mutta varansa heidän kanssaan saa kyllä pitää. Saapuvat metsäläiset ovat mahdollisesti samaa heimoa kuin keskikesälläkin käyneet, mutta varmuutta ei toki ole. Sotilaille tuollaiset metsäläisten vierailut teettävät toki lisää työtä, että järjestys ja ihmisten turvallisuus säilyisi. Ragavan tapaus väikkyy ikävästi mielessä.

Kerrotaan myös, että joku Zergon -niminen entinen vanki olisi loppukesästä vapautunut vankeudesta, Koskalan mailla olevalta vankileiriltä. Mies on siis tuomionsa sovittanut, näin kerrotaan.

Mahtivuorelainen kauppias Vilko ja nohvatovilainen kauppias Joakim Romanned ovat siinä määrin riidoissa keskenään, että ovat sopineet kaksintaistelusta. Ristiriidat tai muut kaunat ovat ilmeisesti sovittamattomia, kun asia tällä tavalla ratkaistaan. Kaksintaistelu käydään tänään Rajakatseessa, ja mahdollisesti kuolemaan asti. Kaksintaistelusta on ilmoitettu jo viranomaisille, eli taisteluun on näin ollen viranomaisten hyväksyntä ja suostumus. Myös molemmista pappiskunnista osallistuu edustaja kaksintaistelun seuraamiseen. Kaksintaistelijat eli mainitut kauppiaat ovat saapuneet Rajakatseeseen palvelijoineen ja avustajineen. Näistä avustajista maineikkain on Joakimin sukulainen, Konstantin Romanned, joka nähtiin Rajakatseessa viimeksi keskikesän aikaan. Todennäköistä onkin, että taistelu toteutuu hyvässä järjestyksessä ja asiallisesti, ilman mitään hämminkejä.

Tänään onkin siinä sivussa myös juhlan aika. Jurkaman maatilalla työskennellyt piika Minja on menossa naimisiin Rajakatseen linnakkeen sotilaan Jaakopin kanssa. Ainakin lähiaikoina pariskunta asustelee linnakkeen läheisyydessä, sotilas Bertililtä vapaaksi jääneessä mökissä. Aika näyttää, kauanko näin jatkuu, vai ryhtyvätkö nuo torppareiksi jonkun tilallisen palvelukseen. Häät ovat siis tänään, tavernaseudulla, ja taverna Vanhalta Piparilta on tilattu häihin sekä ruokaa että juomaa. Toivottavasti häät sujuvat hyvin, muistissa on vielä vuodentakaiset tapahtumat, kun alueella liikuskellut metsäläisjoukko ryösti silloisen morsiamen Impin, muun hääväen sekä sulhasen suureksi kauhuksi ja järkytykseksi. Sotilaita ainakin on paikan päällä tavernaseudulla, turvallisuuden ja järjestyksen säilymistä valvomassa.

Avioitumisohjeet:

-On yleisenä käytäntönä, että mies ja nainen voivat avioitua keskenään nopeallakin varoitusajalla. Tällöin pari hakeutuu papin luokse ja puheille, joka näiden kanssa keskusteltuaan ja aviollisen esteettömyyden todettuaan voi vihkiä parin yhteen. Vihkiminen voi olla yksityisempi tapahtuma, tai sitten julkinen tapahtuma, jota väkijoukko voi yhdessä seurata ja juhlistaa. Usein avioitumista juhlistetaan viettämällä myös varsinaiset häät, jotka yleensä vietetään vihkimisen jälkeen. Häät ovat siis suuri tapahtuma, joihin osallistuu väkeä kummankin osapuolen suvusta ja tuttavapiiristä. Häiden vietto on yleistä, mutta ei aina välttämätöntä, ja erityisesti vakavaraisille ja rikkaille suvuille häät ovat tärkeä tapahtuma. Vähävaraisemmat ja muutkin henkilöt saattavat toisinaan jättää häät väliinkin ja tyytyä pelkkään papin vihkimiseen ilman suuria juhlallisuuksia. Jotta avioliitto saa lainvoiman, pitää siitä tulla merkintä papin suureen kirjaan. Rajakatseessa papinvirkaa pitää tällä hetkellä Serpent. Jojopan voi vihkiä nohvatovilaisten avioliittoja.

Kaksintaistelu-ohjeet:

-Yleiset ohjeet kaksintaistelua silmällä pitäen. Laki sanoo seuraavaa: Mies voi haastaa kaksintaisteluun toisen miehen, mikäli (huom. naiset ja lapset siis eivät kaksintaistele koskaan) a) on hyvä syy b) haastettu ei ole esim. raajarikko, sokea tms. heiveröinen c) haastettu tai haastaja ei voi olla pappi, kuninkaan virkamies tai lähettiläs d) aatelista ei alempiarvoinen voi haastaa kaksintaisteluun. Laki ei käytännössä sano muuta. Lisäksi muutamia käytännön sanelemia juttuja: Kaksintaisteluun kelpaa hienosti syyksi esim. sanallinen kunnianloukkaus. Mikäli joku on esim. saattanut neidon raskaaksi häpeällisesti ja ei suostu avioliittoon neidon kanssa, niin tällöin neidon sukulaisten olisi jopa velvollisuus kaksintaisteluun haastaa. Kaksintaistelusta pakeneminen on luonnollisesti iso häpeä ja lopun ikäänsä saa kantaa pelkurin mainetta. Lisäksi ei olisi mahdotonta, että haastaja katsoisi oikeudekseen tappaa tavattaessa paennut pelkuri.

Kielistä:

-Mahtivuoren kieltä mallinnetaan pelissä suomella, hurjaviiniä taas englannilla. Kaikki pelihahmot osaavat mahtivuorta, ellei hahmoselosteessa toisin ilmoiteta. Hurjaviinin kieltä hahmot osaavat vain, jos asiasta on hahmoselosteessa erikseen mainittu.
-Nohvatovin kieltä mallinnetaan ruotsilla, mutta erityisesti Vardakovin maakunnassa puhutaan yleisesti mahtivuorta, vaikka Vardakov Nohvatovin osa onkin. Hahmo osaa nohvatovia vain, jos hahmoselosteessa on asiasta erikseen mainittu.