Huhut: Rajakatse LXII: Jos metsään haluat mennä nyt...

HUHUJA PELIIN RAJAKATSE 62: JOS METSÄÄN HALUAT MENNÄ NYT...


Edellisen pelin eli huhtikuisen talkoopelin huhupakettiin voi tutustua osoitteessa:
http://www.rajakatsefantasia.fi/rkwiki/index.php?p=Huhut%3A%20Rajakatse%20LXI%3A%20Juoruja%20etel%E4st%E4
Noidenkin huhujen lukeminen on kannattavaa, jos niihin ei ole vielä aiemmin tutustunut.



Huhuja Rajakatseesta:

- Sanni ja Fleck ovat siis perustaneet loppusyksyn ja talven aikana torpan Rajakatseeseen isäntä Ilmarin alaisuuteen, kivakiva.

- Lauhan talven aikana tapahtui kummia, joku kertoi nähneensä sorsankin munivan keskitalven juhlan tienoilla. Epätavallista tosiaan. Mikähän säähän on vaikuttanut noin rajusti.

- Rajakatseessa taverna Vanhalla piparilla keväällä pidettyjen talkoiden aikana nähtiin nahkuri Einarin vaimon, Tiltu-Liinan, levittävän kovin Paltamon-myönteisiä paperilappusia. Tiltu-Liina siis Paltamonin kannattajiin kuulunee. Mikähän lienee Einarin kanta asiaan? Eihän tuollainen toiminta mitenkään päin rangaistavaa toki ole, mutta ei tuolla vakaumuksella ainakaan ystäviä hankita näillä main.

- Seppä Armas "Tenukuvulla" on merkillisiä kuvia tatuoituna. Mikähän tarina niiden taustalla on? Pelottaville ne ainakin ovat kuulemma näyttäneet. Mutta eihän niihin varmasti mitään hämärää ainakaan liity. Mukava mies tuo seppä kuitenkin on. Ehkäpä Armaksen vaimolta Aamulta voi koettaa udella lisää.

- Linnakkeen pyykkäri Miina on pohtinut ääneen isäntä Oton tilan tolaa. Onhan se nyt vähintäänkin arveluttavaa, että päärakennuksen jakavat isäntä Otto itse, renki Sampo "juntti" ja piika Lauren. Kaikki noista ovat naimattomia. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun joku isäntä väkisinmakaisi piian. Tai ei sen puoleen, kyllä rengitkin sen osaavat. Tai pahimmassa tapauksessa siellähän voidaan viettää vaikka millaista siveetöntä elämää. Ja Lauren-parka noiden kahden armoilla. Vai onko nainen siellä tasan vapaaehtoisesti jopa? Ei Miina kuitenkaan mennyt ketään syyttelemään, mutta kuitenkin... Kaikki Rajakatseessa eivät toki ole vakuuttuneita siitä, että Lauren-piian kunnia olisi nyt kovinkaan uhattuna.

- Kempuran talkoot tavernalla sujuivat keväällä hyvin ja taverna saatiinkin kesäkuntoon. Nyt sitten kelpaa taas viihtyä tavernalla hyvän ruuan ja juoman kanssa. Ampiaispesiä ei ainakaan vielä tavernasta löytynyt, kuten viime vuoden alkukesänä, jolloin taverna jouduttiin sulkemaankin hetkeksi.

- Kempuran kevättalkoissa tarjoiltiin (myytiin) vahvaa simaa. Hyvää kuulemma oli. Joku uusi kauppias tuotteitaan oli näet kauppaamassa. Olisikohan ollut Kauko nimeltään...

-Talkoiden jälkeen Kaarlo Kempura ja Savihaara lähtivät matkalle Vuoriniittyä, Olyitä ja Hurjaviiniä kohden, myydäkseen jäljelläolevat viinitynnyrit Geofriuksen hoviin ja hankkiakseen etelästä uusia. Myös Kaarlon vaimo Kirsi lähti tällä kertaa miehensä mukaan. Kuljetusta ja matkaa vartioivat Herbertinvartion soturit, aina Olyihin saakka. Niin tynnyrien toimitus Vuoriniittyyn Geofriuksen hoviin kuin Olyihin matkaaminen sujuivat kertoman mukaan ihan hyvin. Olyissä Kempura, Savihaara ja Kirsi nousivat kauppalaivaan, jonka määränpäänä oli Suomuraja ja edelleen Hurjaviini. Useampi viikko tuossa viininhakumatkassa vierähti, ja vajaa viikko sitten seurue saapui jälleen Olyihin, suuren viini- ja oluttynnyrimäärän kanssa. Matka oli ollut ilmeisesti onnistunut, tosin vielä ei olla kuultu, mitä etelässä mahdollisesti tapahtui. Olyistä matkaseurue jatkoi tynnyrilastin kanssa edelleen Bokeaan ja tuolta Rajakatseeseen. Jälleen avuksi oli palkattu niin Herbertinvartion sotureita saattajiksi kuin muutakin apuväkeä, mm. hevoskuskeja. Tynnyrit on siis saatu turvallisesti Rajakatseeseen ja edelleen Rajakatseen linnakkeen varastoon, missä niitä säilytetään, korvausta vastaan. Taverna Vanha Pipari oli toki isäntäväen matkan ajan myös auki, tavernasta huolehtivat Otson veli, tämän Senni-vaimo, Aamu sekä Minja.

- Tilanne metsäläisten suhteen on odottamatta ja äkillisesti kärjistynyt Rajakatseessa. Vielä alkukeväästä oli rauhallista, nyt on aivan toisin. Metsäläisten kerrotaan hyökänneen useammallekin paikalliselle maatilalle viimeisen parin viikon aikana. Nyt on viikon verran ollut rauhallisempaa, mutta tiedä sitten. Ensimmäisenä metsäläiset iskivät Jurkaman maatilalle, jossa muutamien metsäläisten onnistui murtautua läpi maatilan aidoista. Viljavarasto sytytettiin tuleen, tosin isäntäväki sai varaston sammutettua sen jälkeen, kun metsäläiset oli ajettu tiehensä. Myös muutamia eläimiä, ilmeisesti kanoja, metsäläiset onnistuivat viemään mukanaan metsiin, ennen kuin tilan väki pääsi kunnolla ulos metsäläisiä hätyyttämään. Jonkun eläimen metsäläiset navettaan surmasivatkin. Tämän yllätysiskun jälkeen metsäläiset katosivat yöhön kuin tuhka tuuleen jättämättä juurikaan jälkiä. Tämä oli toki helppoa, kun maa oli paljas ja metsäläiset kuitenkin osaavat varovaisesti metsissä liikkua. Paria yötä myöhemmin samanlaisen yllätysiskun koki isäntä Valtterin tila ja taas muutamaa yötä myöhemmin Urmaksen tila. Menetykset vaihtelevat, mutta omaisuutta on vietyjen ja tapettujen eläinten muodossa menetetty, samaten tulipalon aluissa tuhoutui omaisuutta, samaten varastoja vahingoittui.

-Viimeisin isku tapahtui runsas viikko sitten, isäntä Ilmarin maatilalle. Tämä oli alaisineen ehtinyt varautua iskuun ja tämä metsäläishyökkäys saatiin torjuttua ilman suurempia vahinkoja. Isäntä itse, Nils, Fleck ja Alarik saivat metsäläiset lyötyä, olivathan kaikki heistä kyvykkäitä sotureita ja hyvin varustautuneita. Iskujakin siis vaihdettiin ja useampi metsäläistä kuolikin ennen kuin loput ymmärsivät vetäytyä metsiin. Uskaltaakohan tuolla metsissä enää kuljeskella lainkaan, ainakaan kovin pieninä ryhminä, ilman aseita tai yksin. Seriffi Maru Rysen ei ainakaan vielä ole laittanut suurempia etsintä- ja rankaisupartiota noiden metsäläisjoukkioiden perään. Pitää ilmeisesti isompanakin riskinä tuollaisia retkiä, eikä lisäksi halua liiaksi hajauttaa Rajakatseen sotilaita ympäriinsä.

- Ilmarin tilalla saadun pienen selkäsaunan jälkeen metsäläiset eivät ole enää pahojaan tehneet maatiloilla. Eipä noista minkäänlaisia havaintoja ole hetkeen saatu. Lienevätkö lähteneet ryöstösaaliineen takaisin omille mailleen?

- Metsäläisten hyökkäykset mietityttävät. Miksi ne moista tekevät? Ja mikä heimo on ylipäätään kyseessä? Toki saattaahan noita jurpia kohtelu, jota metsäläiset joutuivat kokemaan viime syksynä tavernalla. Herkempi voisi myös kuvitella, että tällaisten hyökkäysten jälkeen (mukaan lukien Ragavan viimeaikaiset tapahtumat) saattavat ihmiset lähteä tekemään jälleen isompaa rankaisuretkeä metsäläisten leireihin ja kyliin.

-Luottamus metsäläisiin on ainakin toistaiseksi tällä hetkellä hyvin alhaisella tasolla. Ihan hetkeen metsäläisiä ei olekaan tavernalla nähty. Pappi Nevin ei ole tällä hetkellä kovin hyvässä huudossa, tämänhän piti ylläpitää ihmisten hyviä suhteita metsäläisiin. Tuossa tavoitteessa pappi lieneekin epäonnistunut pahasti. Metsäläisten uusien iskujen varalta turvallisuutta on lisätty maatiloilla ja torpilla ja Rajakatseen linnake on lisännyt metsäpartioiden määrää. Tosin kovin kauas erämaahan eivät retket ulotu. Weldoonin linnakkeella arvellaan tehdyn samoin, eli lisätty partiointia lähialueella. Kerrotaan myöskin, että Koskalan omistaman maatilan pehtoori Eerikki on pyytänyt Koskaloita lähettämään aseväkeä Rajakatseeseen, mainittua maatilaa turvaamaan. Muutamia sotureita kerrotaankin saapuneen maatilalle.

- Kaikki Rajakatseen linnakkeen puuhat eivät toki liity metsäläisiin. Linnakkeella pohditaan mm. sisäpihalla olevan, nojallaan olevan konkelon katkaisemista. Vaarallista puuhaa se, mutta vaarallista on se jättää paikalleenkin, kulkeehan puun alta päivittäin monia ihmisiä.

- Vanhempi sotamies Gabriel ilmeisesti jo odottelee ylennystään aliupseeriksi, ei pitäisi varmaan mennä enää pitkään. Mitä miehelle sitten tapahtuukaan, jos ylennys toteutuu? Onko Rajakatseen linnakkeella aliupseerille paikkaa tarjota, vai joutuuko mies siirtymään vaimoineen muualle?

- Ilmari ja Vieno ovat menneet naimisiin reilu kuukausi sitten. Vihkimisen suoritti pappi Nevin, mutta Serpent oli toki mukana ja suoritti vihkimisen merkitsemisen suureen papin kirjaansa linnakkeella. Häissä oli lähinnä sukulaiset ja paikallisia isäntäperheitä. Ilmarin ja Vienon oli tarkoitus vielä vähän juhlistaa liittoaan paikallisen väen kanssa tavernalla Kempuran avatessa tavernansa, mutta tämä jäi toteuttamatta Ilmarin keväisten maatilakiireiden vuoksi. Saapa nähdä, onko juhlistusta vielä luvassa.

-Rajakatseen linnakkeelle on saapunut loppukeväästä uusi tiskari. Kauempaa etelästä tuo kuulemma on ja nimikin on varsin erikoinen; Loriina. Loriina on ainakin toistaiseksi tehnyt työnsä hyvin ja nurkumatta.

- Kevät alkaa olla ohi ja kesäkausi aluillaan. Edellisten vuosien huonot sadot ovat toivottavasti nyt ohimennyttä aikaa, ainakin maatöihin on hyvin päästy.

- Muutenkin uutta väkeä on liikuskellut jälleen tavernan tienoilla. Nämä eivät kuitenkaan kaupunkien pakolaisia lie ole olleet. Toisaalta, eipä noissa uusissa naamoissa mitään ihmeellistä ole, kunhan vain töitä tekevät, eivätkä ala loisimaan. Toisaalta, kulkeehan alueen kautta paljon ihmisiä, ja aikaa tavernalla yleensä vietetään, tuntuisi oudolta kärttää jokaiselta paikallaolijalta syytä olla paikalla. Viranomaisten epäluuloisuuden sinänsä ymmärtää, monenlaista hiipparia ja irtolaista on vuosien saatossa alueella myös nähty.

-Taverna Vanhalta piparilta huussin suuntaan on polunvarteen ja keskelle polkua laitettu erilaisia merkkejä puihin. Näitä merkkejä ovat olleet mm. ristiin laitetut risut ja rinkulat. Kukahan noita on sinne laitellut ja mitä tällä on ollut mielessään?

-Huhutaan, että joku käsityöläispoppoo on Nuutin torpalla tekemässä simaa ja kiertävät sieltä käsin tiloilla myymässä kankaita yms. Eikös Nuutin torppa ole Koskalan maatilan ja näin myös pehtoori Eerikin alaisia, noin tavallaan. Toistaiseksi Eerikin ei tiedetä puuttuneen tilanteeseen.

-Noin viikko sitten pidettiin taverna Vanhan Piparin alueella vielä pienet talkoot. Kaarlo Kempura seurueineen ei ollut vielä etelästä palannut, vaan talkoita oli järjestämässä muu tavernan työväki. Osaa näihin talkoisiin otti tavernaväen ohella mm. muutamia Rajakatseen linnakkeen sotilaita ja taisi siellä olla jokunen muukin paikalla. Mm. saunan lattiaa korjattiin noissa talkoissa, samaten muuta pientä kunnostusta tehtiin.

-Suunnilleen samoihin aikoihin talkoiden kanssa Otson veljen vaimo Senni loukkasi kätensä. Mitä tarkalleen tapahtui, ei ole niin yleisessä tiedossa, tuota voi Senniltä udella, jos kiinnostaa. Sennin tavernatyöskentelyä tuo haaveri varmasti haittaa.



Muutamia osittain vanhempia huhuja:

- Syksyllä tapahtui aika sekava tapahtuma. Metsäläisiä oli viisi kappaletta tullut tekemään kauppaa lähinnä Kempuran kanssa. Kävi kuitenkin niin, että kaarti löi metsäläiset tainnoksiin ja samalla paikalle eksyneen samoaja Kannon. Kanto laskettiin vapaaksi ja metsäläisiä lähti viemään linnakkeelle yksin tullimies Hartta. Metsäläiset saivat riuhdottua itsensä vapaaksi köysistään ja siteistään ja Harttakin sai siinä hiukan siipeensä, ei vakavasti tosin. Paikalle linnakkeelta rientäneet sotilaat saivat ammuttua yhden metsäläisen hengiltä, muut pakenivat metsään. Nämä metsäläiset olivat Kivikettujen heimoa. Sittemmin sotilaat vangitsivat pari muuta Kivikettua, jotka olivat tovin vankilassa. Mitä kaikkea sotilaiden kesken on sovittu, on vähän epäselvää. Harttaa ensin syytettiin, mutta tämä sanoi Alpon ja Gabrielin käskeneen häntä viemään yksin vangit linnakkeelle. Alpo taas väittää ihan päinvastaista. Maru tuumasi kuulemma vaan itsekseen jotakin tyrijöistä ja ilmeisesti jätti ketään rankaisemasta. Virhe oli jo siinä, että Hartta on tullimies, eikä hänen tehtävänsä varsinaisesti ole kuljetella vankeja, no - noin periaatteessa.

- Kaksi kivikettumetsäläistä jäi syksyllä tyrmään ja vaatimus oli saada Sohvi takaisin. Sohvia ei kuitenkaan metsäläisten taholta haluttu palauttaa vastoin tämän omaa tahtoa, neuvotteluvälittäjänä oli pappi Nevin. Nevin tapasi erämaissa Sohvin, joka oli ihan kohtalaisessa kunnossa, mitä nyt vaatteet olivat aika nuhjaantuneet, haisi pahalle ja naama oli ihan tuhruinen. Saunassa Sohvi oli kuulemma käynyt kerran syksyn aikana, metsäläisillä on joo jotakin saunan tapaisia telttoja tai majoja. Pappi Nevin ei myöskään havainnut merkkejä siitä, että Sohvi olisi raskaana tai tullut raiskatuksi, tosin mitään perusteellista tutkimusta hän ei tehnyt. Hiukan väsyneen oloinen Sohvi oli, mutta empi itse lähteä takaisin, vaikka talvi oli tulossa. Syitä Sohvin mieleen on vaikea sanoa, liekö vaan niin itsepäinen, ettei voi tunnustaa tehneensä emätyperyyttä, arveli pyykkäri Miinakin kuultuaan tarinan. Nevin ei osannut sanoa miksi Sohvi ei halunnut takaisin, olisiko Rajakatseessa tapahtunut jotakin ikävää, mitä hän ei halua tunnustaa, on yksi arvelu herännyt täti-ihmisten suussa. Koskalan maatilallahan nainen oli aiemmin työskennellyt, tavernalla työskentelyn ohella.

- Rajakatseen naisilla on joku järjestö nimeltään "Piiri", mitä se sitten tarkoittaakaan. Kyse lienee ihan tällaisesta keskinäisen avun kerhosta, Aamulta ja Tanyalta ainakin voi kysellä jos haluaa asiasta lisää tietää.

- Serpent on kuulemma sanonut, että Samuelin ja Tanyan ero ei onnistu ainakaan ennen kuin Serpent vielä kuulee Samuelia.

- Aamun ja Armas Tenukuvun talous kasvoi poikavauvalla talvella. Poika sai nimen Touko. Kumma nimi keskellä talvea syntyneelle…

- Jurkaman ja Ilmarin tilojen välillä tunnelmia on kiristänyt rajakiista metsälammen ympärillä. Ilmari rakennutti Nilsin ja Impin torpan metsälammen rantaan, joka lienee Ilmarin tilaa lähempänä. Jurkama taas alkoi rakentaa aitaa tilojen väliin metsään, ilmeisesti aidan on tarkoitus jossakin vaiheessa metsälammen rantaan ehtiä... Kuuluupa Jurkamalla olevan jopa todisteita vaateittensa tueksi.


Huhuja muualta:

-Keväällä ylipappi Paltamonin laiva saapui Olyin satamaan. Paltamon astui satamalaiturille vahvan vartiokaartinsa kanssa ja julisti perustavansa Olyihin Derecas-lähettilään viran, mihin nimittäisi virkaan ensimmäiseksi lähettilääksi itsensä. Tähän oli varauduttu ja Olyissä odotti Paltamonia vahva joukko Derecas- temppelin väkeä vahvasti aseistautuneena. Paikalle oli myös Geofriuksen kanslerin, Kaarlo Talman määräyksestä lähetetty Vuoriniityn kaartia vartioimaan järjestystä. Tilanne oli hankala ja tulehtunut ja läheni käsirysyä vääjäämättä. Lähettiläät Otviz ja Feukas pitivät kuitenkin päänsä eivätkä antaneet Paltamonin siirtyä satamalaiturilta edes kuselle paikalliseen tavernaan. Lopulta Paltamon suostui tarjoukseen perustaa Rantatörmä-nimisen rannikkokylän lähellä olevaan vanhaan ns. pamppukaartilinnoitukseen Derecas-temppeli. Nimityksensä "Olyin lähettiläs" Paltamon sai pitää, kunhan ei koskaan saapuisi Olyihin henkilökohtaisesti enää. Tilanne tulee varmasti jatkumaan tulehtuneena pitkään ja Paltamon ei varmasti ole viimeistä sanaansa sanonut. Lähettiläiden Otvizin ja Feukaksen toimet on helppo ymmärtää. He pelkäävät Paltamonin laittavan Olyin kaupungin jumiin, jolloin koko Vuoriniityn kauppa jumiutuisi ja Vuoriniityn maakunta joutuisi vakaviin ongelmiin. Lisäksi Paltamon saattaisi keksiä esim. lisätulleja satamaan jne.

-Hajavirstan ruhtinas Simonide on järjestämässä kesällä mittelön tyttärensä syntymän kunniaksi. Hajavirstan kaupunkiin odotetaan sankareita niin Mahtivuoresta kuin kauempaakin. Kaikki ylhäissyntyiset miehet saavat osallistua turnajaisiin ja rahvaallekin järjestetään sotataidon kokeita, kuten jousiammuntaa ja miekkataistoa.

-Eteläisessä Mahtivuoressa, Hukanmaalla nähtiin talvipäivän juhlan aikana karmea kummitus. Tämä haudan takaa palannut olento väitti olevansa Hukanpäiden suvun esi-isä. Joidenkin mukaan kummituksen jälkeläinen, alueen nykyinen maaherra Urho Hukanpää, kohtasi urheasti esivanhempansa haamun, silmästä silmään. Toisten huhujen mukaan Urho ei aivan niin urhea ollut, vaan tällä oli löysät housussa aaveen kohdattuaan.

-Kummitus väitti olevansa Eemeli Hukanpää, joka sai tarinoiden mukaan muinoin maansa kuninkaalta. Eemelin haamu huusi karmeita kirouksia jälkeläisilleen ja kummituksen kerrotaan etsineen jotain. Hukanpäiden suvun hautakrypta oli myös rikottu auki ja Eemeli Hukanpään hauta ryöstetty.

-Kummituksen huhutaan olevan jonkun kielletyn järjestön paikalle manaama ja siten myös hallitsema. Tällainen tapahtuma varmasti aiheuttaa huolta Derecas -papiston keskuudessa. Hukanmaalla on kuulemma myös aloitettu kiivas haudanryöstäjien ja muiden epäilyttävien tahojen etsintä.

Avioitumisohjeet:

-On yleisenä käytäntönä, että mies ja nainen voivat avioitua keskenään nopeallakin varoitusajalla. Tällöin pari hakeutuu papin luokse ja puheille, joka näiden kanssa keskusteltuaan ja aviollisen esteettömyyden todettuaan voi vihkiä parin yhteen. Vihkiminen voi olla yksityisempi tapahtuma, tai sitten julkinen tapahtuma, jota väkijoukko voi yhdessä seurata ja juhlistaa. Usein avioitumista juhlistetaan viettämällä myös varsinaiset häät, jotka yleensä vietetään vihkimisen jälkeen. Häät ovat siis suuri tapahtuma, joihin osallistuu väkeä kummankin osapuolen suvusta ja tuttavapiiristä. Häiden vietto on yleistä, mutta ei aina välttämätöntä, ja erityisesti vakavaraisille ja rikkaille suvuille häät ovat tärkeä tapahtuma. Vähävaraisemmat ja muutkin henkilöt saattavat toisinaan jättää häät väliinkin ja tyytyä pelkkään papin vihkimiseen ilman suuria juhlallisuuksia. Jotta avioliitto saa lainvoiman, pitää siitä tulla merkintä papin suureen kirjaan. Rajakatseessa papinvirkaa pitää tällä hetkellä Serpent. Jojopan voi vihkiä nohvatovilaisten avioliittoja.


Kaksintaistelu-ohjeet:

-Yleiset ohjeet kaksintaistelua silmällä pitäen. Laki sanoo seuraavaa: Mies voi haastaa kaksintaisteluun toisen miehen, mikäli (huom. naiset ja lapset siis eivät kaksintaistele koskaan) a) on hyvä syy b) haastettu ei ole esim. raajarikko, sokea tms. heiveröinen c) haastettu tai haastaja ei voi olla pappi, kuninkaan virkamies tai lähettiläs d) aatelista ei alempiarvoinen voi haastaa kaksintaisteluun. Laki ei käytännössä sano muuta. Lisäksi muutamia käytännön sanelemia juttuja: Kaksintaisteluun kelpaa hienosti syyksi esim. sanallinen kunnianloukkaus. Mikäli joku on esim. saattanut neidon raskaaksi häpeällisesti ja ei suostu avioliittoon neidon kanssa, niin tällöin neidon sukulaisten olisi jopa velvollisuus kaksintaisteluun haastaa. Kaksintaistelusta pakeneminen on luonnollisesti iso häpeä ja lopun ikäänsä saa kantaa pelkurin mainetta. Lisäksi ei olisi mahdotonta, että haastaja katsoisi oikeudekseen tappaa tavattaessa paennut pelkuri.


Kielistä:

-Mahtivuoren kieltä mallinnetaan pelissä suomella, hurjaviiniä taas englannilla. Kaikki pelihahmot osaavat mahtivuorta, ellei hahmoselosteessa toisin ilmoiteta. Hurjaviinin kieltä hahmot osaavat vain, jos asiasta on hahmoselosteessa erikseen mainittu.

-Nohvatovin kieltä mallinnetaan ruotsilla, mutta erityisesti Vardakovin maakunnassa puhutaan yleisesti mahtivuorta, vaikka Vardakov Nohvatovin osa onkin. Hahmo osaa nohvatovia vain, jos hahmoselosteessa on asiasta erikseen mainittu.


Muuta:

-Naisen vaatetukseen kuuluu hame eikä housut normaalisti. Jos jollakin naisella on housut, vaikka hänen työtehtävänsä ei selkeästi housuja vaadi, niin naisen pukeutumista voi julkisesti paheksua (jos siltä tuntuu) tai hänelle huomauttaa asiasta (siis pelissä hahmona) tms. On joitakin hahmoja, joiden pukeutumiseen työn vuoksi kuuluu housut, esim. Herbertinvartion Sinikka.