Huhut:Rajakatse103

1. Huhuja Rajakatseesta

-On jälleen keskikesän juhlan aika. Aaton ja juhlapäivän välisenä yönä Myrskyjumalaan uskovat käyvät uhrikivillään uhraamassa jotakin pientä jumalille, etenkin siis Myrskyjumalalle. Kunnon Ishacaan uskovat eivät tällaisesta piittaa, tyhmää viedä puuroa muurahaisille, ei siitä mitään hyötyä ole.

-Sitten jos taas kuuntelee Savihaaraa, mikä saattaa olla tyhmää jo sinänsä, niin eihän siitä mitään haittaa voi olla, että uhraa kaikille jumalille, ei sentään kaaoksen Primakselle, ei sentään ja jos uniajan jumalaa Iiviä muistaa, niin siitäkin kannattaa olla hyvin hys hys hiljaa, kertoo Savihaara asiantuntevasti, jos joku häntä jaksaa kuunnella.

-Keskikesän yönä voikin nähdä aina jonkun vaivihkaa hiipivän uhrikivelle, kenties puurokulho kädessään. Ja jos et tiedä, missä se uhrikivi on, niin kysy siltä Savihaaralta, kyllä se jonkun kiven sieltä metsästä vinkkaa.

-Kaikelle kansalle paljon sopivampaa ohjelmaa riittää kyllä tavernalla. On varmaankin musiikkia ja kilpailujakin. Naisten piiri järjestää Kätevä Emäntä ja Kätevä Neito - kisan, ja Kaarlo Kempura järjestää Rouheat äijät -kisan, naisten kilpailun jälkeen. Ja tapahtuu siellä juhlissa tavernalla varmaan muutakin. Illan päätteeksi on yleensä julistettu pappien toimesta keskikesän juhlan juhlarauha, niin varmaan tänäkin vuonna.

-Juhlan aika vetää perinteisesti tavernalle aikaa viettämään hyvin kirjavaa väkeä, paikallisista maalaisista kauppiaisiin ja ylhäisiinkin. Virkavaltaa lienee onneksi myös paikalla, että juhlat pysyvät rauhallisina, eikä mikään hiippari tai hyypiö pilaa juhlia.

-Hiippareista tai outouksista puheen ollen. Pappi Sirjalla on ollut kotitalollaan sellainen "kävelevä pensas". Nyt se pensas on kadonnut metsiin, ei ole näkynyt.

-Yhtä lailla on edelleen kadoksissa taverna Vanhan Piparin kyltti. Minne ihmeeseen sellainen on voinut keväällä kadota? Löytöpalkkiota ei Kaarlo ole vielä luvannut, odotellaan...

-Isäntä Naalilla on jälleen ollut Herbertinvartion sotamiehiä majoittumassa aitassaan. Heillä on ollut pitkäaikainen sopimus, joka ilmeisesti jatkuu.

-Se joku suutari Jammo kävi keväällä mittailemassa ihmisten jalkoja ja myymässä kenkätilauksia. Otti pieniä etumaksujakin, mutta kenkiä ei ole kuulunut. Olisiko ollut huijari koko kaveri. No - suuria summia ei siinä hävinnyt kukaan, muutamia kuparisia oli ne etumaksut ja eihän sitä tiedä, vaikka kaveri kenkineen vielä ilmestyisikin Rajakatseeseen.

-Savihaara ja pyykkäri Miina ovatkin arvelleet, että suutarilla on kevään kunniaksi jäänyt ryyppy päälle, tietenkin, semmoisia ne ammattimiehet voivat olla, voivat ryypätä siinä missä rengit raataa.

-Samaten muurari Hugo Lylyn piti tulla Rajakatseeseen jo keväällä, nyt hän ennättääkin vasta keskikesäksi. Noin kuulemma. Mikä miehen tänne tuloa lykkäsi? Yhden miehen tuttavan kerrotaan vitsailleen, että kiireinen mies, työt olivat todellakin kaatua päälle. Jaa. Hugo tunnetaan kyllä osaavana tekijänä, olisiko tuo kuitenkaan koheltanut.

-Sannin johtama "Parempi piiri" kokoontui keväällä taverna Vanhalle Piparille. Iltapäivän muutaman hetken aikana muilla ei ollut tavernan sisälle asiaa, myyntikin tapahtui tavernan takaluukun kautta. Vähän kuin likaisille ja haiseville metsäläisille... nöyryyttävää. Onneksi kokous ei kestänyt kovin kauaa ja pian tavernan ovet avautuivat kaikille. Saikohan Kaarlo isotkin rahat tuosta, kun suostui tällaiseen yksityistilaisuuteen tavernan lainaamaan.

-Keväällä Rajakatseessa tavernalla kävi myös se ylipappi Paltamonia kannattava pappi Elias, arvostettu henkilö Vuoriniityn temppelillä kuulemma kyllä, mutta Rajakatseessa hän ei niin suurta suosiota nauti. Hänen apurillaan oli valtavia puutyökaluja, joilla ilmeisesti oli tarkoitus ottaa Sirjan siitä erikoisesta kävelevästä laahuspensaasta näytteitä. Sirja ei lämmennyt ajatukselle. Tuo pensas sitten myös lähti kävelemään aitauksestaan ja on ilmeisesti kadonnut metsiin. Ei ole pensasta näkynyt enää Sirjan talolla tai kylällä.

-Samana päivänä monien muiden tapahtumien ohella tavernalla tavattiin joku Sisu-niminen outo mieshenkilö. Tämä kyseli niitä näitä ja koetti lisätä jotain jauhetta eri henkilöiden juomiin. Virkavalta puhutti miestä ja vaati tätä luovuttamaan aseensa ja antautumaan, mutta tämä pistikin rähinän pystyyn. Hyypiö siis kuoli taistelussa ja tämä on sittemmin haudattu Rajakatseen hautausmaalle. Mistä mies tuli ja mihin hän toiminnallaan pyrki, jäi hämärän peittoon.

-Muutamilla tavernalla olleilla oli keväällä ajatus viedä joku Kistopatsas etelään sinne Hurjaviiniin sinne temppelille, missä on paljon uskontoja edustettuna. Siellä kuulemma joku haluaa tehdä Paltamonista pyhimyksen tai jotakin, niin että oltaisiin Kistopatsasta tarjottu Paltamonin kuvan sijaan. No - ei ole edennyt, tainnut kevätkiireet viedä voiton. Ja oliko hanke tarkoitus pitää jotenkin pienen porukan tiedossa? Nythän siitä puhuu puoli kylää ja jostain syystä bokealaiset kalastajatkin. Miten hanke heihin liittyy, hmm....

-Naisparantolalle kuulemma halutaan palkata nimenomaan naispuoleinen vartija. Joo - ymmärrettävää, kun naisia on kaikki mitä vartioidaankin. Parantolalle kuulemma myöskin halutaan muutama lehmä, niin - onhan siellä käyttämätön karjasuojakin ollut kaikki nämä vuodet, että sen puoleen loogista. Onkohan Sirjalla rahaa näihin, varmaankin kun kerran hankinta on jo päällä. Ja karjapiikakin vissiin tarvittaisiin, jos niitä lehmiä kerran tulossa olisi.

-Tavernalla on ollut jänniä tuoksuja alkukesästä. Asialla on ollut Hilde, joka tunnetaan paremmin tukkilaisten ruuanlaittajaemäntänä. Nyt Kaarlo kuulemma on maksanut hänelle hyvien tuoksujen tuomisesta tavernalle.

-Gallius Kukon tornilla on ollut taas sellainen ostajien karavaani liikkeellä tornilla tuossa pari viikkoa sitten. Vuoriniitystä ja lähialueelta on tullut varakasta väkeä ostamaan rohdoksia Galliukselta. Näiden rohdoksien huhutaan auttavan vanhuuden vaivoihin erittäin hyvin ja monet ovat valmiit maksamaan niistä hyvin.

-Kukon tornille on matkustanut myös kauppiaita myymään raaka-aineita ja muita liemien ja rohtojen valmistamiseen tarvittavia asioita. Monet palaavat reissultaan pettyneinä, Kukko kun tuntuu olevan nirso ja asiantunteva asiakas, jonka sihteeri osaa neuvotella tornille hyvät hinnat.

-Näiden yrttikauppiaiden ja muiden mukana Rajakatseen kautta Vuoriniittyyn on kulkenut useita kertoja myös Hirttämättömien Välskäri. Tämä taistelukenttien karujen olojen karaisema ihmislihan leikkaaja ja kokoonharsija on aikaisemmin harvoin nähty ilman tovereitaan. Mutta nyt tyyppi on käynyt Vuoriniityssä miltei joka toinen viikko. Joka kerta kulkiessaan Rajakatseen kautta, hän on pysähtynyt Vanhalla Piparilla vaihtamassa verisiä sotajuttujaan muiden sotilaiden ja palkkamiekkojen kanssa. Veteraanin lempijuoma tuntuu olevan kesähelteilläkin kuumennettu ja yrtein maustettu viini, mikä on herättänyt ihmettelyä, kukaan kun ei aiemmin ole nähnyt Välskärin juovan tavernassa mitään. Kempura on tietysti tyytyväinen uuteen asiakkaaseensa, joka on osoittautunut höveliksi juomien tarjoajaksi juttukavereilleen.

-Nyt (pelipäivän aamu) on ollut taas Deinosan karavaani linnakkeen vieressä karavaanipihalla matkalla Vardakoviin. Siellä on ollut kiirettä ja tohinaa, Hellevi ja hänen alaisensa Efe ovat olleetkin kovin kiireisen näköisiä linnakkeen tullimiesten ja kirjuri Terin kanssa, ja on siellä monta muutakin hääräämässä. Keskikesän päivänä pitäisi olla toiseen suuntaan menossa sitten taas karavaani, eli Vuoriniittyyn päin. Eipä kauppa pysähdy edes juhlapäiviksi.



2. Huhuja Vuoriniitystä ja muualta Mahtivuoren kuningaskunnasta

-Vuoriniityssä on järjestetty kaupungin kaduilla poikkeuksellisen paljon pistotarkastuksia kulkijoille. Väkijoukosta on poimittu kulkijoita, joiden askel on vähän hitaampi ja heidän tavaransa on tutkittu kaartin toimesta läpi. Löydettiinkö mitään? Huhutaan että jokunen taskuvaras olisi napattu kiinni näin, samaten pari joitakin huumaavia aineita kuljetelleita henkilöitä. Kaartin ja seriffin kuulusteltavaksi on viety tällaiset henkilöt, riippumatta siitä, oliko pussukka kuinka pieni tahansa.

-Kerrotaan, että kadonneiden Therassusten veljesten etäisempi sukulainen vaatisi osuutta Therassusten omaisuudesta, vedoten moneenkin seikkaan. Kaikkia seikkoja ei julkisesti tunneta, mutta ilmeisesti tämä sukulainen kohdistaa arvostelua ja epäilyjä Martin Therassuksen leskeen Liljaan ja tämän kykyyn huolehtia maineikkaan suvun omaisuudesta ja perinteistä. Geofriuksen kanslian ovet ovat käyneet tiuhaan, voi olla että tästä mennään vielä oikeuteenkin.

-Erään vuoriniittyläisen leipurin, Hannes Tuomonpojan leivintupa oli vähällä palaa alkukesän kuivuudessa ja kuumuudessa. Tuli saatiin kuitenkin hallintaan ja edes paja ei tuhoutunut. Onnekasta, aina ei selvitä näin vähällä. Tosin Hanneksen aikuisesta tyttärestä Mirellasta vitsaillaan myös, että taisi palaa pohjaan tälläkin, jälkikasvua on tulossa. Tarina ei kerro, kuka on tulevan lapsen isä.

-Vuoriniityn ja etelän kaupunkien välisissä metsissä etenevä kuninkaantie on siis edennyt ilmeisen hyvin. Tien urakat ovat jo kohdanneet metsässä ja tietyömaiden rakentajat arvioivat saavansa tien kärryjen kulkukuntoiseksi syksyllä. Viimeiset hommat on tarkoitys tehdä keväällä, kun ensi talven aikana valmistetut siltarakenteet saadaan upotettua jäiden sulamisen aikana. Väkeä kulkee jo tietä pitkin jossakin määrin ja uusia asutuksia tien varteen on nousemassa. Uusi mahdollisuuksien maa.

-Tien valmistumista on tarkoitys juhlistaa ensi vuonna kuninkaallisella vierailulla pohjoiseen. Se olisi kuulemma ensimmäinen kerta vuosikymmeniin, kun hallitseva kuningas vierailisi Vuoriniityn maakunnassa. Kuninkaan vierailua varten on jo alettu rakentamaan kelvollista pienen kartanon kokoista juhlataloa Vuoriniityn ulkopuolelle. Keskeneräistä Kruununtietä pitkin saapuneet hovin edustajat ovat ottaneet nämä valmistelut itselleen. Huhut kertovat, että kuninkaan vierailua juhlistettaisiin turnajaisilla ja muilla mittelöillä.

-Hajavirstassa on myös kohuttu siellä viime vuoden loisineesta
hurjaviiniläisestä miekkamestarista, nimeltä Ludowig. Tämä porvaristaustainen mestari on aiheuttanut ritarien ja aatelisten parissa ongelmia haastamalla monia ilman panssareita käytäviin kaksintaisteluihin. Vaikka korkeasäätyisemmät voivatkin haasteista kieltäytyä, kunnianhimoisille ja mainetta kärttäville se voi olla hankalaa. Monet suvunpäät ja ritarien vasalliherrat ovatkin joutuneet kikkailemaan välttääkseen soturiensa häpeän, loukkaantumisen tai jopa kuoleman. Simonidiritarikunta on tiukentanut ohjeitaan ja aatelissukujen nuorukaiset on pakotettu ottamaan valoja temppelien suojelijoina. Nämä uudet, hyvin nimellistä maallikkosoturien virkaa suorittavat kun eivät saa taistella turhaan.

-Tämän tiedetään harmittavan erityisesti ritariston parissa tunnettuja asemestareita. Kuten Rajakatseessakin ollutta Hannu Mäntyhovia. Mäntyhovi on myöntänyt haluavansa taistella miekkamestaria vastaan, mutta nyt se on muuttunut hankalaksi. Nyt miekkamestarin läsnäolo on houkutellut paikalle jo toisen kuuluisan soturin. Tällä kertaa Nohvatovista. Feelix ?Varsikirves? af Hundshuvud on jo monta vuotta sitten parhaat päivänsä nähnyt aatelis-soturi, peräti Ragavan entisen johtajan esitaistelija. Omien sanojensa mukaan Feelix on tullut joko kuolemaan tai tappamaan viimeisessä ?kunnon mähinässä?. Huonoksi onnekseen häntä sitovat samat rajoitteet kuin muita aatelisia rajan väärällä puolella. Ja mahdollinen kaksintaistelu pitäisi järjestää neutraalilla maaperällä tai jotenkin muuten juonia.

-Onko kaikki miekkamestarin ympärillä kerrottu totta. Hänen ympärillään kerrotaan pörräävän joukon ihailijoita, jotka kertovat sankaristaan tarinoita, joissa hurjimmissa on kuollut kymmeniä Simoniden ritareita päänsä menettäneinä. Vanhan mestarin kerrotaan myös olevan sairas ja että hänen uransa päättyy todennäköisesti lähiaikoina joka tapauksessa, eli jos joku hänet vielä aikoo haastaa, saattaa asialla alkaa olla kiire. Luultavasti kertomukset henkensä menettäneistä aatelisista ovat suuresti liioittelua, sillä toden totta ei kuolemaan johtavia kaksintaisteluita niin vain järjestetä ainakaan luvallisia eikä nimeltä tiedetä ketään silmää tekevää, joka tässä olisi kuollut ja omaisuus siirtynyt perijöille.

-Myös Kerskanperältä on kuultu huhuja. Kerskan kanssa oli alkukesästä vaarallinen tilanne. Hän oli jostain syystä pahalla päällä ja paukutti sarvillaan karjasuojan hirsiseinää. Ei siinä itsessään mitään, mutta Kerskan sarvi jäi pahasti jumiin kahden hirren väliin. Kerska tietysti pillastui jumiin jäätyään. Siinä saivat kylän miehet ja naiset laittaa viisaat päät yhteen, että miten tuo saadaan irti. Karsina on varsin
ahdas, eikä pillastuneen sonnin kanssa painiminen ole aivan
vaaratonta puuhaa. Kerska sidottiin kuulemma vahvoilla köysillä ristiin ja rastiin vähän joka suunnasta. Samalla Nelli rauhoitti Kerskaa parhaansa mukaan. Hommassa meni kuulemma melkein koko aamupäivä. Onneksi tilanne päättyi lopulta hyvin, eikä ruhjeita pahempaa syntynyt kenellekään.

-Toinen huhu Kerskanperältä kertoo, että Kerskanperälle on nyt kesällä tuotu ruhtinaan lähettihevonen. Sen ylläpidosta vastaa isäntä Unto. Vastineeksi isäntä saa tästä todennäköisimmin verohelpotuksia, vaikka ei kukaan ole sopimuksen sisältöä tarkemmin vahvistanut. Jatkossa lähetti saa siis vaihtaa alleen levänneen hevosen Kerskanperällä, joka nopeuttaa viestien kulkua huomattavasti. Tavoitteena on kuulemma parantaa alueen kykyä vastata vaaratilanteisiin. Hankkeen takana on huhujen mukaan Rajakatseen linnakkeen ritari Vaala, joka vei asian ruhtinaalle viime syksynä.

-Hajavirstan kaupungin tulipalon vahingot on saatu pääosin korjattua. Mutta tulipalon runteleman käsityöläiskorttelin sepänpajat ovat päätyneet riitelemään keskenään maankäytöstä. Aseseppien, haarniskantekijöiden ja muiden näiden työtä tukevien artesaanien pajat ovat olleet ahtaita ja kuumia, kun kaupungin ja kauppiaiden tarpeisiin on tuotettu valtavia määriä näitä tuotteita. Nyt nämä ?kaupunkia elättävät? ammattilaiset kiltoineen haluaisivat muiden käsityöläisten siirtävän työpajansa muualle uudelleenrakentamisen yhteydessä. Isommat ja uudempaa tietoutta hyödyntävät pajat helpottaisivat kieltämättä töitä ja toisivat kaupunkiin näitä suuria kiltoja edustavien mielestä lisää rahaa. Muut killat eivät ole tähän tietenkään suostuneet, ainakaan ilman hyvää korvausta. Riidat ovat hidastaneet käsityöläisten paluuta rutiineihinsa ja kauppiasneuvoston riidat ovat aiheuttaneet ihan tappeluitakin.

-Pienempien käsityöläiskiltojen työpajojen ja kiltalaisten asuntojen siirtäminen toiseen kortteliin ei olisi tietenkään ennenkuulumatonta. Kankaankutojien kilta ja Purjeentekijöiden kilta siirtyivät lähemmäksi kaupungin telakkarantaa jo vuosikymmeniä sitten. Mutta Hajavirstan muurien sisällä ei ole tällä hetkellä helposti uuteen käyttötarkoitukseen soveltuvaa aluetta. Korttelit ovat täynnä. Ainoa vakavasti otettava ehdotus on tullut yllättävältä taholta. Vanhan sataman korttelin ja sitä reunustavan Uuden Nohvatovin asutuskeskuksen edustajat ovat olleet valmiita tarjoamaan tilaa käsityöläisille, jos kaupungin neuvosto myöntää Uudelle Nohvatoville korttelioikeudet ja kustantaa kaupungin muurien laajennuksen suojaamaan myös tätä rantaa. Ajatus on saanut kannattajia ja vastustajia, sillä muurien laajennus olisi kallis urakka palovaurioiden korjaamisen lisäksi. Mutta se antaisi kaupungille paljon muurien suojaamaa tilaa laajentua ja suojelisi rakennuksia liian tiuhan rakentamisen ja tulipalojen riskeiltä.

-Suomurajan kaupungin sataman ruoppaus on myös edennyt. Kaupungin väki on taksvärkkinään kaivanut kuivatun altaan pohjaa auki hyvää vauhtia. Viime vuoden hajukin on jo miltei kokonaan haihtunut. Uudet aallonmurtajat ja laiturit nousevat rantaan kovaa vauhtia. Satoja kärrylasteja kuivuvaa liejua on kuljetettu kaupungin muurien ulkopuolelle ja lähiseudun talonpojat ovat havainneet sen hyväksi lannoitteeksi. Tämä miltei ilmainen lannoite on aiheuttanut jupinaa yöastoiden tyhjentäjissä, joiden myymät tuotteet ovat jääneet vähäiselle menekille tänä vuonna. Pettyneet ammattikunnan edustajat yrittivät jättää likaiset tehtävänsä täyttämättä haisevana vastalauseena, mutta kun kuninkaan seriffi muistutti näitä ns. "Kulta-ämpärin killan" edustajia velvollisuuksistaan, palasivat lokamiehet töihinsä vastentahtoisesti. Nyt tätä öisin kerättävää arvotavaraa on alkanut kertyä suuriin haiseviin pinoihin kaupungin lähimetsiin. Tämä asia on tuskin peitelty loppuun ja juorunkertojat lyövät miltei vetoa kenen kouraan paska jää?

-Etelän kaupungeissa on ollut kuulemma useita rikollisten välienselvittelyjä. Kujilla ja syrjäseuduilla on vuotanut verta, kun alamaailman henkipatot riitelevät. Tarkat yksityiskohdat ovat täällä pohjoisessa vielä epäselviä.

-Suomurajan kaupungista on kuulunut myös huhu, että paikallinen kalastaja olisi saanut saaliikseen ison veneen kokoisen merihauen. Tämä mahtihauki oli saanut saaliikseen kalamiehen koiran rantakaislikossa ja kostonhimoinen kalamies oli vaaninut saalistaan jo vuosien ajan. Lopulta kalamies värväsi avukseen kolme ystäväänsä ja toisen venekunnan metsästäjiä. Käyttäen syöttinä kokonaista majavaa ja koukkuna keksin koukkua, nelikko onnistui pyytämään hauen, joka alkoi kuitenkin vetämään venettä perässään putkin merenlahtea. Lopulta kala oli saatu kiskottua rannalle kahden veneen toimesta, mutta silti hauki oli onnistunut rantavedessä käydyssä lopputaistelussa haukkaamaan yhdeltä metsästäjältä käden irti ennen kuolemaansa. Huhun mukaan kokonainen kylä söi kalaa viikon ajan ja sen kallo koristaa nyt kalastajan kotimökin seinää.



3. Huhuja Nohvatovista

-Vardakovin maakunnassa elämä etenee varsin rauhallisesti. Toukotyöt on saatu tehtyä ja sateitakin on viimein saatu. Sadosta odotetaan tavanomaista ja toivotaan parempaa. Miesväki on suurilta osin palannut Drottningshamnista ja moni on säilynyt työkykyisenä, joten pelloille saadaan myös hyvin työvoimaa. Ehkäpä maakunnan kaivoksetkin alkavat piakkoin elpyä ja Vardakovin ns. kukoistus palaa.

-Keskikesän alla odotetaan Vardakovin alueelle ja kaupunkiin isoa joukkoa kävijöitä temppeleihin ja muistopaikkoihin. Vietetään nimittäin kolmen vuoden välein koittavaa pyhimys Seintzin muistopäivää, ja sekä ylhäistö että rahvas kokoontuu muistamaan pyhimystä omalla tavallaan. Vardakovin temppeli valmistautuu pitämään keskikesällä palveluksia asiaan liittyen ja alueen majatalojen isännät toivovat ihmisten lähtevän liikkeelle ja temppelille isomminkin, jotta rahaa saadaan kaupunkiin ja kaupunkia jälleen paremmin jaloilleen. Myös rajalinnoitukset Sacra ja Weldoon odottavat saavansa vieraita omille pyhäköilleen. Osana muistojuhlaa kierretään mm. temppeliä tai pyhäkköä kulkueissa ja lausutaan muistorukouksia ja muuta. Samaten pari pyhiinvaellusta on maakunnassa, näistä tutuin ja omaleimaisin Peinarin suvun elvyttämä ja ylläpitämä pyhän Seintzin muistopyhiinvaellus Weldooniin ja Rajakatseeseen.

-Rouva Sandra Peinarin tiedetään ylittävän raja Mahtivuoren puolelle erityisluvalla. Hiukan tuota kummastellaan, miksi rouva Peinar haluaa Derecas-papiston mailla heilua, etenkin kun on sopimus rajan molemmin puolin julistamisen rajoittamisesta?

-Vardakovin puolella uskonyhteisöissä on herättänyt kuhinaa huhu, jonka mukaan pappi Jojopan olisi vihkinyt parin Rajakatseessa. Onko tuo laillista ja saakohan jo alkaa saarnaamaan rajan toisellakin puolella? Olisihan tuo hieno asia, mikäli myös Mahtivuoren alueella alkaisi väki tunnustamaan oikeaa uskoa.

-Rajan pinnassa toimivat uskonnollisemmat zadalaiset ovat jo alkaneet suunnitella opetus- ja saarnaretkiä rajan yli Mahtivuoren puolelle, jotta lähetystyö saadaan kunnolla lähtemään liikkeelle, jahka lupa siihen virallisesti tulee.

-Matkalaiset ovat tuoneet lisää tietoa Weldoonin Vehnäsestä. Paikka on siis uusi majatalo Weldoonin kupeessa, joka voi joitain matkalaisia majoittaa. Tarjoilut ovat hyvällä tasolla, ei mitenkään hienot tai muuta, matkalaisen kukkarolle sopivat, mutta ihan kamalimpia lirukaljoja, kiljuja tai muuta ei siellä tapaa. Tarjoamisten taso sikäli aika tavanmukainen, mutta hiiriä ei ole vielä paikalle ehtinyt ja paikat ovat siistit. Saunaa siellä ei tiettävästi vielä ole.

-Weldoonin Vehnäsen omistava Iivari Kuusipää on kertoman mukaan palkannut myös kaksi isoa korstoa tiskin taa ja järjestystä pitämään. Lars ja Sebbe ovat ihan mukavia ja kielitaitoisia, tosin kellään ei ole vielä käynyt mielen puolikkaassakaan koettaa suututtaa näitä.

-Vardakovissa kuhistaan ruhtinas Joonataniin kohdistuneista epäilyistä isänsä kampeamisesta vallasta ja kapinan tukemisesta joitain vuosia sitten. Suurruhtinaan poika Maximillian on edelleen Vardakovissa ja kiinniottoja tehdään. Muutamia on jo päästetty poiskin, mutta nämä eivät suostu uhkailemalla, lahjonnalla tai millään muullakaan keinolla suostutellen puhumaan kuulusteluista mitään. Sitä luokkaa uhka ilmeisesti on. Mitä ilmeisimmin Joonatan ei ole enää itse epäiltynä, sen sijaan Jooonatanin alaiset kiitävät ympäri maakuntaa selvittämässä mistä maakuntaa horjuttaneessa salaliitossa oli lopulta kyse.

-Vardakovin kaartissa on huhuttu, että ainakin muutama avaintodistaja olisi päässyt pakenemaan. Nyt näitä onnettomia jahdataan kissojen ja koirien kanssa ympäri Vardakovia. No, ehkäpä noita on lähtenyt enemmänkin karkuun tai sitten ei ketään, kuka tietää.

-Rajan pinnassa huhutaan tilanteen kiristymisestä Vardakovin kaupungissa. Kuuleman mukaan siellä korkeat ihmiset puhuvat jo isoin kirjaimin. Hienot ihmiset eivät huuda, ovat vain painokkaita tai käyttävät isoja kirjaimia kuulemma... Tilanne kuulemma alkaa olla arka, eikä ylimääräisiä kipinöitä toivota sytyttämään Vardakovia uuteen sisällissotaan saatikka sotaan kuningasta vastaan.