Huhut:RajakatseLXXXI

1. UUSIA PAIKALLISIA HUHUJA:

Keskitalven juhla Rajakatseen linnakkeella meni melko perinteisesti. Vaikka Vuoriniityssä kuulemma oli nälänhätää, niin Rajakatseen keskitalven juhlassa ei tällaisia mietitty eikä murehdittu. Pappi Serpent perinteiseen tyyliinsä kehoitti syömään ja juomaan maltillisesti ja sitten komentaja Mäntyhovi piti oman puheensa, jossa toi esille meneillään olevien rakennushankkeiden tärkeyttä alueen kehitykselle. Seriffi Maru vaikutti ihan tyytyväiseltä siihen, että hänen ei odotettu pitävän puhetta tänä vuonna. Sitten syötiin ja juotiin niin maan perusteellisesti. Ilmarilta oli taas marjaviiniä, joka oli sitten vahvaa. Väki oli päissään, vaikka joikin olutta välillä. Lumihankea oli vain vähän, mutta pihalla oli liukasta. Useampikin kaatuili linnakkeen pihan jäällä, jonka päällä oli hentoinen lumikerros. Seuraavana päivänä Mäntyhovi määräsi sotilaat hakkaamaan jään linnakkeen pihalta rikki. Kukaan ei onneksi loukkaantunut edellisen illan kaatuiluissa, juopuneet kaatuu letkeästi. Viininläikkiä ei ollut pihamaalla - kunnia-asia on, että yhtään pisaraa ei läiky, vaikka ukko menisi mukkelis makkelis pitkin pihaa. Valtterin tilalta ei ollut ketään jälleen, eikä todellakaan oltu toimitettu mitään juhliin. Muut isännät osallistuivat kyllä, kukin tilan kokonsa ja kykynsä mukaan juhlan tarjoiluihin. Tappeluita ei ollut ja kukaan ei joutunut putkaan - ei, ei se tarkoita että tylsää olisi ollut...

Kaarlo Kempura näki Hurjaviinissä jonkun uuden pelin, jonka nimeksi Kaarlo käänsi Hurjaviinin kielestä "Poimi omasi". Kaarlo aikoo keskikesän juhlan aattona pyöräyttää tämän pelin tavernalla. Siihen tarvitaan kuulemma vapaaehtoisia naimattomia henkilöitä ja pelissä voittaneet voivat saada matkan jonnekin Kaarlon kustantamana. Papisto ei ole asiaan puuttunut, tosin hivenen on korvaa höristetty, että mistä tässä on kyse.

Syksyllä Paltamonin kakkosmies pappi Elias kävi Rajakatseessa tapaamassa Sirjaa. Paikalla oli myös pääkaupungista paikalle saapunut pappi Matteus Masula, joka oli tullut Aurora -vaimoineen keittämään hernekeittoa kansalle laupeuden työnä. Matteus ja Elias kilvan tarjosivat Sirjalle kaikkea palkkioksi barbaarimaille suuntautuneen menestyksekkään retken vuoksi. Sirja ensin oli sitä mieltä, että mitään hän ei ota vastaan, mutta myöhemmin otti kuitenkin Matteuksen tarjoukset vastaan. Eliaksen vartiomieheltä komentaja Mäntyhovin määräyksen mukaisesti otettiin pois miekka. Elias protestoi asiaa kuuluvasti ja ilmeisesti myöhemmin meni valittamaan asiasta ihan ruhtinas Geofriukselle asti.

Myöhemmin syksyllä Elias saapui takaisin Rajakatseeseen. Tällä kertaa yhden vartiomiehen sijaan hänellä oli mukanaan kolme vahvasti aseistettua vartiosotilasta ja neljä sellaista ulkomaalaista hälisevää rättipäistä soturin tapaista. Elias tapasi pappi Serpentin ja Sirjan, mutta ei mennyt Mäntyhovia tapaamaan. Sen sijaan hän naulasi linnakkeen päärakennuksen oveen kirjeen ruhtinas Geofriukselta, missä Mäntyhovia kielletään ottamasta papiston edustajilta aseita pois. Näin Eliaksen vartiomiehet pitivät aseensa koko Rajakatseessa käynnin ajan.

Linnakkeelta Elias meni isäntä Ilmarin maatilalle ja sieltä Petterin tilalle ja sen jälkeen lähti pois Rajakatseesta käymättä kenenkään muun tilalla tai palaamatta linnakkeelle. Ilmari ja Petteri ovat kertoneet, että Eliakselle oli lähetetty kirje Rajakatseesta ja tämän kirjeen perässä Elias oli. Kirjeen oli ilmeisesti lähettäneet Petterin torpalla olevat kolme värjärinaista. He olivat kertoneet kirjeen sisältäneen ihan vain kauppatarjouksen kankaista Paltamonille, eivät olleet ymmärtäneet miksi Elias niin monen soturin kanssa oli matkalla. Lieneekö ollut vain sotilaallista pullistelua Mäntyhovin suuntaan, tiedä näistä.

Uusi mylly on valmistunut Rajakatseeseen, yhdelle linnakkeen läheiselle mäelle. Myllyn ympärillä on niittyä. Myllyn virallista avaamista odotellaan ja paljon on puheltu, kuka mylläriksi Rajakatseeseen tulee. Myös Rajakatseen linnakkeen laajennusta on aloiteltu. On ollut puuseppä Petruksella ainakin töitä ja tulee jatkossakin olemaan.

Toinenkin mylly on noussut talven ja kevään kuluessa Rajakatseeseen, Kempuralle Honkalinnan maille, semmoinen maltaiden rouhintaan suunniteltu. Molemmat myllyt ovat tuulimyllyjä, virtaavaa vettähän Rajakatseessa ei ole.

Rajakatseessa on ollut muutenkin paljon rakentamista, linnakkeelle on mm. noussut uusi talo, minkä alakerrassa asuu seppä Armas perheineen ja yläkerrassa muuta väkeä. Apulaisseriffi Alpon tytär Kerttu on metelöinyt, että sepällä on isompi kuin apulaisseriffillä, asunto siis. Alpo itse ei ole asiaa ottanut esille ainakaan julkisesti.

Paljon muutakin puuhastellaan, linnakkeen paaluvarustusta ollaan laajentamassa, lisävarastoja linnakkeelle ja montaa muutakin asiaa ilmeisesti suunnitellaan. Nämä rakennushankkeet ovat vielä kovasti kesken, toivottavasti komentaja Mäntyhovi ei keksi ihan heti uusia asioita, mitä pitää rakentaa...

Nohvatovilainen taiteilija Valtti Värisormi kuoli ja haudattiin Rajakatseessa viime kesänä. Hänen hautajaisissaan kuulemma ei ollut kuin pappi Serpent ja haudankaivaja sekä Savihaara. Savihaarakin kuulemma vain sen vuoksi, että halusi tietää, että olisiko niitä kuvia vielä jossakin?

Värisormen murhaa on tutkinut aliupseeri Gabriel. Hänen mukaansa tekijöitä ei ole saatu selville ja tutkimukset on käytännössä lopetettu.

Värisormen haudalla ei tähän mennessä ole käynyt tiettävästi lisää väkeä syksyn jälkeen, toki on ollut talvi ja silloin kulkijoita ei niin liiku. Syksyllä jokunen taiteilija häntä kävi muistamassa Vuoriniitystä ja uumoiltiin, että tulisiko Valtista jonkinlainen muistamisen ja kunnioittamisen kohde, kenties taiteilijoiden vapauden symboli tms. Tällaista tuskin sitten kuitenkaan on tapahtumassa ja Valtti lienee painumassa ajan mittaan unholaan.

Urmas Karhukoi siirtyi Rajakatseen linnakkeelta Herbertin vartioon. Läksiäispäivänä sotamiehet saivat vähän juopotella ja pistivät pystyyn juomakisan. Urmas joi kolme muuta sotamiestä pöydän alle. Oli toki itsekin päissään, mutta pysyi tolpillaan.

Kempura teki syksyllä matkan Hurjaviiniin, yhdessä Silavikasten kauppiaspariskunnan kanssa. Kempura hukkasi matkalla vaimonsa Olyin satamassa ja Kirsi ei päässyt mukaan Hurjaviinin retkelle. Oli Kaarlo kuulemma tajunnut Kirsin puuttuvan vasta kun laiva oli merellä. Oli Kirsi ollut vihainen...

Hurjaviinin matkan teki syksyllä myös kauppias Vilho. Hänellä oli syysmatkansa matkatovereina Dahlia, Nenna, puuseppä Petrus ja ehkä muitakin. Matka onnistui kuulemma hyvin, ja Vilho toi vielä syksyllä mm. suuren erän viljaa Rajakatseeseen. On se hyvä, että joku pitää maailmalla kuten Hurjaviinin viljamarkkinoilla Rajakatseenkin puolia.

Vilho toi viljanhakumatkaltaan myös mustetta nahassaan. Kauppiaan käsivartta koristavat nykyään moninaiset eläinaiheiset tatuoinnit. Vilho on esitellyt kuvia ylpeänä saunavieraileen. Vilho ja seppä Tenukupu ovat vertailleet kuulemma kuvitustaan sahtikiulun äärellä. Syytä moiseen kuvitukseen voi kysyä kauppiaalta itseltään.

Rajakatseessa oleskellut Zada-munkki veli Pih kuoli talvella johonkin myrkytykseen. Lieneekö tapettu myrkyttämällä, vai joiko itsensä hengiltä vai mitä. Veli Toh on asunut Ilmarin maatilalla, tarkemmin sanottuna Impin ja Nilsin torpalla. Impi itse on ollut Ilmarin maatilalla, joten ei - Impi ja Toh eivät ole olleet yhtä aikaa torpalla keskenään - ei ei eivät ole olleet - ei.

Ilmarin maatilalla vietti talven niin päätilan väki kuin muutamia muitakin, mm. Impi. Myös parantaja Maria oleskeli talven maatilalla lapsineen, tulliupseerina työskentelevä aviomies Severi jäi talveksi Vuoriniittyyn. Syksyllä Maria auttoi Rajakatseessa monessa synnytyksessä, eli naisen puoleen käännytään usein niin synnytysasioissa kuin muissakin terveyteen liittyvissä jutuissa.

Rajakatseen linnakkeelle on hankittu uusia työkaluja - Nohvatovista. Täh - ja että mitä - kenen idea tämä oli?! Komentaja Mäntyhovi kuulemma on itse hyväksynyt ostosuunnitelman, joten eihän siinä sitten mitään - tehdään töitä nohvatovilaisten työkaluilla.

Savihaaraa epäiltiin sikojen ruokien syömisestä ja tuo päätyi putkaan päiväksi. Savihaara myönsi maistelleensa, joten asia katsottiin sikojen ruokien syömiseksi. Ei saa, ne on possujen. Savihaara sai kenkää sikojen ruokkijan hommasta.

Kauppias Vilhon apulainen ja juomantekijä Juhani Viimakorva on keksinyt uudenlaisia alkoholittomia juomia, mitä hän valmistaa uuttamisnesteen tekemiseen tarkoitetulla laitteellaan. Näitä juomia varmaankin tulee tavernalle myös myyntiin ja jotakin koe-eriä taisi viime kesänä jo ollakin. Oleellista tässä on se, että kun uuttamisnestettä Vilho saa myydä vain papiston luvalla, niin se uuttamisnesteen tekolaite on suurimman osan ajasta joutilaana. Nyt sitä voi käyttää jatkuvasti, kun on jotakin mitä sillä voi tehdä muutenkin kuin luvanvaraisesti.

Linnakkeen tiedustelija Jeremias kaatui suksillaan kevättalvella tiedustelemassa ollessaan - oli kipeä pitkään, mutta nyt taas kunnossa.

Juhani Viimakorvan vaimo Sara Nery on sairastellut talvella, jotakin vatsavaivoja lienee. On hän saanut siihen jotakin lääkitystä, mutta ei liene tauti kaikonnut. Hyvin voimaton on Sara aika ajoin. Onkohan juonut liikaa miehensä tuotoksia?

Viime syksynä huhutaan sekä Melinan että sisar Sanniuxin kummitusten vierailleen Rajakatseessa ja näyttäytyneen ihmisille. Useampikin väittää nämä kummitukset nähneensä. Mitään sen suurempia julkilausumia papistojen tai muiden virallisten tahojen suunnalta ei ole kuultu tämän tiimoilta. Rajakatseessa näistä kyllä syksyllä puhuttiin, moneen otteeseen, mutta talven tullen ihmiset eivät niin kulje ja tapaa... saa nähdä puhelevatko ihmiset tästä vielä kevään koitettua... Se ei sinänsä ole yllätys, että kummitukset kerrotaan havaitun juuri Rajakatseessa, molemmat henkilöt kuolivat nimenomaan täällä, Melina runsaat kymmenen vuotta sitten, Sanniux viime vuoden keskikesällä.

Sanniuxin kummituksen puheista on monenlaista erilaista versiota, mitä Sanniuxin kerrotaan sanoneen. Loputtomasti siitä kuinka kaikki voi tuhoutua tai sitten ei ja joku parsitaan kasaan ja sitten joku valo tulee jostakin ja sitten jotakin muuta ja kuinka hänen kirjansa on tallessa jossakin jollakin, olikohan Oonalla vai Jaanalla vai Kirsillä ja kiitos sille ja tuolle ja Savihaarallakin on ihan oma versionsa, jota kukaan ei enää halua kuulla...

Ehkä keskeisin juttu Sanniuxin sanomasta sanotaan olleen, että joku herää kuolleista ensi kesänä, kuka tämä olisi, ei tarina kerro - mutta epäilyksiä on monia. Yleisin arvaus on Melina...

Nohvatovista saapui syksyllä vielä joitakin pakolaisia, näistä kukaan ei ole jäänyt pysyvästi Rajakatseeseen. Sitten talven tultua pakolaisia ei enää ole tullut. Miksi ei - ei tiedetä. Syitä voi olla monia, mm. pakolaisiin suhtaudutaan rajan toisella puolella nuivasti ja heitä tiedetään jopa tapetun.

Syksyllä pappi Sirja palasi takaisin Rajakatseeseen merentakaiselta matkaltaan. Sirjalla oli mukanaan joku lapsi, Alain, joka on hänellä huollettavana. Ilmeisesti tuotu barbaarien alueelta. Juu - ei Sirja hänen äitinsä ole. Barbaarien kansaa tuo lapsi on ja hänen vanhempansakin kai. Eli Sirja ryhtyi kasvattiäidiksi. No - kai Sirja tietää mitä tekee. Kerrotaan myöskin, että Sirja olisi päässyt myös jonkinlaiseen lähettilästehtävään.

Linnakkeen sotilaskomentajan vaimo Serafiina Mäntyhovi kävi kääntymässä linnakkeella talven aikana toisen arvovaltaisen naisen seurassa. Komentajan vaimo nautti miehensä seurasta viikon ajan ja tämän jälkeen asettui asumaan Vuoriniityn kaupungin hienostoalueelle. Rouva Mäntyhovin seuralainen on kuulemma hajavirstalaisen kauppiaan leski.

Ajatus Rajakatseesta markkinapaikkana on taas noussut keskusteluihin. Saa nähdä tuleeko Rajakatseesta kauppapaikka ... tai tulisiko edes yksittäinen markkinapäivä johonkin kohtaan vuotta... kerranhan aiemmin sellainen markkinapäivä Rajakatseessa on kuulemma ollut.



2. HUHUJA VUORINIITYSTÄ JA MUUALTA MAHTIVUORESTA:

Mätärikas kauppias Gynter löytyi syksyllä kuolleena ja on haudattu Vuoriniityssä Gynterin maatilan lähelle rakennettuun hautaan. Hauta on todella hulppea rakennus, jonka Gynterin leski rakennutti miesvainaalleen. Hautauksessa pappina oli lähettiläs Otviz, joka siunasi Gynterin haudan lepoon. Ruumista ei näytetty, vaan se oli arkussa. Kuulemma mädäntynyt ja pahan näköinen ja haisihan se kuulemma. Kommelluksilta ei vältytty, yksi kantaja putosi kuoppaan ja kuulemma tarjoiluissakin hautajaisjuhlassa oli joitakin ruoka-asioita loppunut kesken.

Vuoriniityssä on nyt mätärikas Gynterin leski, Gunilla. Koskahan kosijoita alkaa talolla käydä, vai olisiko jo käynytkin...

Huhuja on äskettäin tihkunut viimesyksyisestä vankien vapautusoperaatiosta merentakaisilla barbaarimailla Deinosan-maallikkosoturien puhuttua nautittuaan vähän liikaa temppelin tuotteita. Tähän saakka operaatio ja sen kulku olikin pidetty aika lailla pimennossa, jotain hys hys-juttuja kai. Ilmeisesti kaksi Bokean illusionistia oli viime vuonna vangittu barbaarien toimesta ja Deinosan, Derecas-papisto sekä Simonidit vapauttivat nämä syksyisellä yhteisrynnäköllä. Kovasti väkeä operaatioon lähti, muutamia Rajakatseenkin väelle tuttuja. Mm. Akselin, Sinikan, Hellevin ja pappi Turo Antinpojan kerrotaan olleen talven tuolla meren takana, ainakaan näillä main heitä ei nähty. Mitä vapautusoperaatioon ja sen kulkuun tulee, niin tietoja on saatu vasta ihan hiljattain. Kuulemma retki onnistui ja vangit saatiin vapautettua. Vapautusjoukkojen yksi maallikkosoturi haavoittui nuolesta, mutta pappien taidot pelastivat hänen henkensä, barbaareja kuoli neljäkymmentä. Huh. Oli silti kuulemma aika tylsä reissu, etenkin kun koko porukka jäi talveksi jumiin jäisen ja myrskyisen meren taakse, mutta kaikki neljä panttivankia saatiin vapautettua vahingoittumattomina. Anekdoottina kerrotaan vielä että pappi Turo naamioitui todella huonosti barbaariksi ja se nais-illusionisti oli aika pelottava - oli kuulemma polttanut yhden vangitsijansa naaman ja puukottanut toisen hengiltä. Jooh, siirtokunnista palanneilta voi koettaa kysellä lisää, ehkä joku heistä saattaa jotain kertoakin, tuoppia tai kahta vastaan.

Maaherra Frederik Koskalan vaimo Jessica Geofriuksentytär on kuulemma tullut talvella raskaaksi! No, onhan näitä raskauksia ollut Jessicalla aiemminkin, mutta ne ovat päättyneet keskenmenoon tai muuten epäonnisesti. Jos kaikki menee tällä kertaa hyvin, niin Frederik saisi kauan odottamansa perillisen.

Myös aatelisnainen Shastra Karhukoi on tiettävästi raskaana. Nainen oli aikoinaan naimisissa ritari Älliskön kanssa, mutta liitto purettiin jo noin kaksikymmentä vuotta sitten. Äärimmäisen harvinaista toki tuollainen liittojen purku, mahdollista lähinnä herrasväelle, jos nyt aina heillekään. Shastralla on ollut jo kauan uusi mies, jonka tuotos tuo uusi lapsi lienee. Ihan parhaassa synnytysiässä ei Shastrakaan enää ole, joten naisen tilaa seuraa joukko suvun omia parantajia.

Herbertinvartiossa on kuulemma uusi sotamies, Urmas Karhukoi, joka oli jonkin aikaa Rajakatseen varustuksella aliupseerina. Hän on ilmeisesti aliupseeria vastaavissa hommissa myös Herbertinvartiossa.

Vuoriniityn torille oli talvella yöaikaan ilmestynyt tuohille kirjoitettuja lappuja, joissa luki "Tupru Eepoksesta maksaa tuntematon hyväntekijä 1000 kuparirahan tapporahan." Jaa-a, mikähän juttu tämä on. Aika törkeää tarjota jostakin kaupunkilaisesta tapporahaa - varsinkin kun Tupru nyt on vain kirjansitoja, kirjakauppias ja kielenopettaja - miten tuo nyt olisi ketään loukannut - vai olisiko... Tupruhan sai joku talvi taannoin nuolen selkäänsä, mutta selvisi siitä - ja on tainnut olla tappeluissa osallisena - ja vaimonkin kanssa ilmeisesti ollut riitaa... mutta kuka haluaa Tuprun hengiltä... vai olisiko lappuset pilaa.

Vuoriniityn kaupungin laitamilla on nähty suuri punainen sika. Onko joku värjännyt possun jotain synkkää tarkoitusta varten?

Deinosan -killassa kuulemma aiotaan pitää mestareiden kiltakokous, viimeinkin. Edellisestä on ilmeisesti aikaa vuosikymmenet. Kokousta ovat vaatineet koolle mm. lukuisat noviisit, sekä täysjäsenistä etenkin Helia. Helia avioitui viime syksynä kiltaan kuuluvan asiantuntijan kanssa, mutta tämä ei ole juurikaan vähentänyt Helian toimeliaisuutta ja tämän kielen kärkevyyttä. Syy, miksi näitä kiltakokouksia ei ole pidetty lienee mestareiden korkeassa iässä, monet heistä ovat iän kaiken vanhoja. Aikovatko mestarit itse matkustaa, vai lähettävätkö edustajan, on tuntematon seikka. Pääasia on, että vaikka olisikin edustaja, niin hänellä on täysi valtuutus tehdä mestarin puolesta päätöksiä. Ainoa ongelma oikeastaan tässä kiltakokouksessa on se, että sen päivämäärää ei ole vielä sovittu, eikä sopimusta siitä, kuka järjestää. Tässä voi siis olla vielä monta kiveä käännettävänä, ennen kuin kokous oikeasti on jossakin päätösvaltaisena...

Deinosan -killan mestarin Martin Therassuksen palvelijan kerrotaan kyselleen kultaisen ulkohuussin hintoja Vuoriniityn kultasepiltä. Rikkaat ovat omaperäisiä.

Kerrotaan, että ylipappi Paltamonin organisaatiossa Rantatörmällä on tapahtunut viime vuoden kuluessa johtajamuutoksia. Pamppukaarteja johtanut pappi Yrjänä on lähtenyt edustustehtäviin jonnekin, minne, ei tarkkaa tietoa. Ja Paltamonin entinen kakkosmies, pappi Iskarus on matkannut yhdessä Paltamonin sisaren Adelan kanssa Suomurajaan, missä toimivat Paltamonin edustajina. Paltamonin kakkosmiehenä Rantatörmällä on nykyisin pappi Elias. Joitakin nyt huolestuttaakin, mitä kaikkea Paltamonilla ja tämän lähimmillä alaisilla onkaan mielessään...

Hyvin kuivan kesän aiheuttama huono viljasato enteili syksyllä nälänhätää talveksi. Tämä sai monet kauppiaat lähtemään vielä loppusyksystä hakemaan viljaa Hurjaviinin alueelta. Syysmyrskyt kuitenkin saapuivat, toki odotetustikin, ja moni laiva joutui ongelmiin. Yhtään laivaa ei tiedetä uponneen, mutta karille ajoi useampikin tai vilja pääsi pahasti kastumaan myrskyissä ja lasteja jouduttiin heittämään mereen. Moni menetti rahansa, mutta ne, joiden lastit perille pääsivät, saivat hyvät rahat viljoistaan.

Myös ryöväreiden tiedetään väijyneen viljakuljetuksia. Yksi varaskopla jäikin kiinni Suomurajassa yrittäessään satamassa ryövätä viljoja. Heidät on kaikki hirtetty. He eivät kuitenkaan olleet ainoita alalla, sillä yksi rosvoaminen tapahtui vielä tuon jälkeenkin. Myös Bokean ja Vuoriniityn välisellä tiellä on yksi maantierosvojoukko tapettu. Nuo kolme rähjäistä nuorta miestä kuvittelivat voivansa ryövätä viljakuljetuksen, toisin kävi. Heitä ei tarvinnut hirttää, kuolivat kaikki kolme tien poskeen.

Suomurajassa tehtiin kolmenkymmenen viinitynnyrin takavarikko erään salakuljetustapauksen yhteydessä. Viinit vietiin Suomurajan seriffin toimiston kellariin. Viinit sitten katosivat ja seriffin eräs aliupseeri Mauno oli selittänyt asian niin, että rotat olivat viinit juoneet ja että hän kyllä ottaa kiinni kaikki janoiset rotat. Joo - tämmöistä siellä.

Huhutaan, että niin Vuoriniityssä kuin muissakin nälänhädästä kärsineissä kaupungeissa ja kylissä olisi nähty nälkään kuolleiden ihmisten haamuja. Nämä kauhistukset ovat kuulemma häirinneet eläviä vaatimalla ikkunaluukkujen takaa ruokaa loputtomaan nälkäänsä. Hui! Tiedä sitten, saako nälkä näkemään kaikenlaista, vai onko syy uuttamisnesteen. Vai olisiko osassa tapauksia jopa perää. Myös noidista ja noitien langettamista kirouksista on huhuja. Tiedetään lisäksi, että Vuoriniityssä yksi vanha leskirouva kertoo talossaan tapahtuneen kummallisia asioita. Mirjami-niminen leski on kuullut usein outoa koputusta, ja eräänä talvisena iltapäivänä miesvainajan kehystetty kipsikuva putosi seinältä, hajoten palasiksi. Mirjami ainakin itse uskoo kummituksen olemassaoloon. Pappi on vieraillut talolla eikä ole havainnut mitään epätavallista.

Rantatörmän lähistöllä kerrotaan lentelevän luurankomaisia lepakoita ja Derecas-pappi Eliaksen kerrotaan poksauttelevan näitä sirpaleiksi taikasauvallaan. Joo-o, mitähän sitä seuraavaksi keksitään.

Olyin sheriffi on keväällä Simonidien ritarikunnan ritari Sinitoivon kanssa tehnyt useita vangitsemisia ja tutkinut varastoja. Tiedättehän - Nohvatovin tapaan ovista ja ikkunoista samaan aikaan. Julkisesti tämän on kerrottu olevan salakuljettajien varastojen ja tukijoiden juurimista pois Olyin satamakaupungista. Uskoo kuka haluaa - Olyi taitaisi olla aika köyhä paikka jos kaikista tuotteista maksettaisiin kaikki tullit. Toinen huhu väittää, että kyseiset kauppiaat ja merimiehet olivat etuilleet jonossa ruhtinas Simoniden miehiä, josta herrat päättivät sitten rangaista.

Hajavirstan kaupungissa on tapahtunut henkirikoksia. Kauppakillan palveluksessa ollut palkkamiekka Roope Ruostemäki on hirtetty tämän tapettua kutojan tavernaillan päätteeksi. Roope oli kuulemma ollut tyhjentämässä rakkoaan tavernan takaseinää vasten ja nestettä oli roiskunut naapurin kengille. Naapurin huomautettua asiasta Roope oli lyönyt miestä turpiin niin, että tämä oli kuollut. Tavernan renki Jooseppi oli tullut rauhoittelemaan tilannetta, mutta Roope oli vetäissyt halkopinosta kirveen ja halkaissut Joosepin kallon. Katumamielinen Roope tuomittiin hirteen ja hirtettiin talvella.

Hajavirstassa on leppä lentänyt muutenkin. Pelivelkoihin joutunut Derecas-noviisi Kirveli Vuoriniittyläinen oli kiivennyt tikapuilla kauppias Samuli Silavaisen muurin yli ryöstääkseen tämän kodin. Kauppias oli vierailemassa ystävänsä luona, mutta talon palvelija Eerika oli nähnyt ryöstöpuuhissa olleen noviisin ja huutanut apua. Naapurin saapuessa paikalle, Eerika makasi lattialla verilammikossa, pää pöydänkulmaan auenneena, Kirvelin kiivetessä muurin yli kaapu veren tahrimana. Viimeisen tiedon mukaan noviisi lojuu yhä Hajavirstan tyrmässä odottamassa oikeudenkäyntiä, sillä noviisin tuomitsemiseen tarvitaan papiston korkea-arvoisen edustajan läsnäolo. Kuulemma vielä pappisvihkimystä saamaton noviisi voidaan erottaa papistosta ilman sen suurempaa juttua, näin todennäköisesti tapahtuu ja Kirveli saatetaan tuomita vankilaan kuten kuka tahansa tavallinen kaduntallaaja.



3. HUHUJA JA UUTISIA NOHVATOVISTA, MM. TALVEN TAPAHTUMIA:

Alkutalvesta viestit ja uutiset Nohvatovista Mahtivuoreen ja takaisin kulkivat varsin hyvin. Keskitalven juhlan jälkeen alkanut lumisade katkaisi yhteydet liki kokonaan. Ennen isompia lumisateita pääsivät ihmiset vielä liikkumaan kylistään, mutta vain rohkeimmat (tai tyhmimmät) uskalsivat lähteä pidemmälle lumentuloa uhmaten. Nämäkin jäivät kiltisti kotiin keskitalven juhlan jälkeen.

Viljaa jäi myös Nohvatovissa peltoon hurjia määriä kuumasta ja kuivasta kesästä johtuen. Edellisen vuoden sateet ja kuluneen kesän kuivuus ovat vetäneet laarit paikoitellen täysin tyhjiin. Siemenviljoistakin valtaosa on syöty, vaihtoehtona olisi nälkä, taudit ja mahdollinen kuolema. Varakkaalla väellä ruokaa toki on, mutta jopa osa ammattilaisista ja käsityöläisistä on joutunut reippaasti kiristämään vyötään. Vallanpitäjien suuntaan asiasta on napistu, mutta he eivät ole heltyneet juurikaan, koska omiin tarpeisiin on vain juuri ja juuri.

Tilanteen kiristyessä Vardakovin Sotavelhot kutsuivat koko jäsenistönsä Vardakoviin pohtimaan tilannetta ja kuinka siihen tulisi killan suhtautua. Tämä kokous saatiin alkamaan ensilumien tullessa maahan, mutta kaikki tiesivät, ettei tällä ole väliä. Matkustamaan kun ei juuri pääse, on killan pakko olla yhdessä ja tehdä päätöksiä. Ritarineuvosto on kunnian menetyksen uhalla kieltänyt ketään sotavelhoa poistumasta linnakkeesta ennen kuin asia on ratkaistu.

Ragavassa sato onnistui liki normaalisti. Viljaa on ja metsästäkin on riistaa jälleen saatu. Ilmeisesti metsäläisheimot ovat siirtyneet kauemmas. Pohjoisessa kalaa ja riistaa siis riittää. Kauppaa ei kuitenkaan Ragava ole juuri käynyt, vaan varautui talveen liki täysin varastoin.

Myös Valtamäki oli saanut osansa pohjoisen kohtalaisesta menestyksestä. Kauppaa ei ole käyty muiden kanssa, vaan ruokaa on varastoitu. Lienee riittänyt talven yli melko hyvin. Pettuun tuskin on tarvinnut monenkaan turvautua.

Weldoonissa talvi kului myös rauhallisissa merkeissä, mutta rajan pinnassa partiointia oli lisätty salakuljetuksen varalta.

Romanned oli päättänyt alkaa verottaa tilallisia ankarammin. Syynä tähän oli valmistautuminen levottomuuksiin. Toistaiseksi isännät ja tilalliset ovat tämän hyväksyneet ja antaneet maaherran kasvattaa sotajoukkojaan. Kuningasta vastaan puhumisesta vangituista osa on lähetetty Vardakoviin tuomiolle ja heidät on julkisissa oikeudenkäynneissä tuomittu ankariin rangaistuksiin. Ketään ei vielä kuitenkaan ole teloitettu, linnalla ja ruoskimisella on toistaiseksi selvitty, mutta teloituksilla on uhkailtu. Romanned itse on omilla maillaan tästä kiitosta saanut, mutta kuningasta karsastavat tahot ovat tuota petturuutena pitäneet.

Vardakovissa tilanne on ollut rauhallinen, mutta räjähdysherkkä. Julkiset tuomiot ovat suututtaneet kapinoitsijoita ja kiristäneet tilannetta entisestään. Nälänhätä on ollut tosiasia heti keskitalven juhlan jälkeen. Ruokamellakat kiihtyivät, köyhempää väkeä kuoli nälkään kaduille. Kevättä kohden mennessä jo muutamia hyvin pienituloisiakin löydettiin kuolleina nälän ja kylmän vuoksi. Kevään kynnyksellä pikkukauppias Ernst Kål alkoi avoimesti puhua rikkaita vastaan vetäen samaan puheeseen lokaan myös kuninkaan toimet. Ernst sai taakseen mittavan joukon tukijoita, jos tosin näistä suurin osa keikkui nälkäkuoleman partaalla. He vaativat ruokaa kansalle ja Vardakovin irtautumista Nohvatovista heti. Sheriffi avasi hätävara-varaston ja jakoi ruokaa, joka tyynnytti osan kapinoitsijoista. Samaan aikaan käskynhaltija, ruhtinas Mikael määräsi sotilaat kadulle. Sotilaat vangitsivat useita kapinoitsijoita ja johtohenkilöt teloitettiin jo seuraavana aamuna. Kål pääsi itse pakoon. Nämä toimet rauhoittivat tilanteen kevääseen saakka, mutta aiheuttivat selkeää juopaa sheriffin ja ruhtinas Mikaelin välille.

Sacrassa ei veroja kruunulle kannettu, vaan verot jätettiin kylän itsensä tarpeisiin. Komentaja Vilhelm on alkanut linnoittaa Sacraa tulevan varalle. Sacra tukee Vagemooria ja lähetti sinne ruokaa, sen minkä voi. Ei se paljon ollut, mutta kuitenkin. Komentaja Vilhelm ilmoitti Sacran joko jäävän omaksi itsehallintoalueekseen tai liittyvänsä itsenäiseen Vardakoviin. Sacrassa on teloitettu Bokeasta ja Vagemoorilta tuodut sekä omat itsenäisyyttä vastustavat johtohenkilöt ja lukuisia on vangittu ja laitettu pakkotyöhön.

Bokea on myös kieltäytynyt veronmaksusta kruunulle. Kuitenkin Vardakoviin on jotain vähän lähetetty, noin nimellisesti, jottei kaupunki ihan kokonaan nääntyisi nälkään. Tiedossa oli, että suurin osa varmasti menee rikkaiden ja aatelisten taskuihin, eikä tavallinen kansa näe noista mitään. No, talvi todisti asian, lukuunottamatta Vardakovin sheriffin toimia. Bokea aloitti myös linnoitustyöt, kun Vardakovin sotavelhot oli syksyllä kutsuttu kokouksiin Vardakovin kaupunkiin. Linnanherra Alexin annettiin poistua kaupungista rauhassa omine mukaan haluavine miehineen ystävällisyyden nimissä sheriffi Theo Galtin ottaessa Bokean komennon. Sotavelhojen pienkilta jätettiin koskemattomaksi ja heidän annettiin toimia rauhassa. Kiltatalolle jääneet työläiset ja sotilaat linnoittautuivat sisään.

Vagemoorin sato on ollut huono, eikä edes verojen maksamatta jättäminen tuonut helpotusta, vaan nälänhätä uhkasi ilman Bokean tukea. Tuella ja kekseliäisyydellä kuitenkin talven yli päästiin ilman suurempia nälkäkuolema-aaltoja. Joitakin kuolleita kuitenkin tuli. Tästä hyvin moni kuningasta ja suurruhtinas Vetanoa syytti. Vagemoorin varautuminen tulevaisuuteen jäi hyvin mitättömäksi talvesta selviymisen ollessa etusijalla.

Vardakovin maakunnassa on toistaiseksi tuntematon taho palkannut useita haarniskaseppiä ja näiden kisällit. Sepät on kuljetettu talven aikana eteläiseen Nohvatoviin.

Vardakovissa toiminut Deinosanin kiltahuone on kuulemma suljettu ja paikalla työskennelleet ovat tulleet Mahtivuoreen pakoon kiristyvää tilannetta Vardakovissa.

Weldoonin linnakkeella on naureskeltu, että Rajakatseessa ylennykset tehdään tavernalla. Vanha pilkkalaulukin on lämmitelty taas: "Tavernaan me lähdemme, olut mukiin tähtäämme, pahoin niitä kittaamme, mahtiryyppy kännin tuo, se on sotureiden suo, silti miehet aina juo - tätätä tä tä tää, tätätä tättä tää, tavernaan vie tiemme tää, pehmoinen on kaikkein pää, miekat peitset siihen jää. Tosin laulu on aina vähän erilainen kerta toisensa jälkeen.

Valtamäkien mailla joku tuntemattomaksi jäänyt uuttamisnesteen myyjä oli liki jäädä kiinni, mutta täpärästi pääsi pakoon hänelle laaditusta ansasta. Rengiksi tekeytynyt Valtamäen asemies osti tältä pullon uuttamisnestettä ja kun maksun hetki tuli, paljastikin hän henkilöllisyytensä. Tällöin rikollinen kuitenkin jotenkin onnistui kaatamaan asemiehen ja pakenemaan paikalta yön selkään pimeyteen. Jemmassa oli vielä kaksi muutakin asemiestä, mutta etsinnöistä huolimatta uuttamisnestemyyjää ei tavoitettu. Joko tosi kovaa oli pinkonut yön pimeydessä pakoon tai sitten onnistunut jemmaamaan itsensä niin taitavasti yön pimeyteen, ettei kolme asemiestä häntä onnistuneet tavoittamaan. Ei varmaan ihan hetkeen näytä naamaansa Valtamäkien mailla. Uuttamisnestekaupustelijalla kuulemma oli ollut ontuva kävelytyyli, mutta tämä voi toki olla näyteltyäkin, oli sen verran ketterä liikkeissään tosipaikan tullen tuo kaveri kuulemma...



4. HUHUJA KAUEMPAA:

Ennen talven tuloa saapui Hurjaviinistä huhu, että kaupungin raati suunnittelee poikamiesveroa. Kuulemma kaupungissa on liikaa naimattomia ja avioitumishalua harkitaan kohennettavaksi tällaisen veron myötä, joka langetettaisiin jokaiselle naimattomalle, yli 30 -vuotiaalle miehelle. Leskiä tämä ei koskisi. Onko tällainen vero tullut tai tulossa on tuntematon seikka.

Hurjaviinissä kaupungin raadissa keskustelu rakennusmääräyksistä kuulemma on tyssännyt ja asia on haudattu. Ilmeisesti kaikkein pahimmassa jamassa olevien korkeiden talojen omistajat istuvat itse raadissa, niin ei ihme, että he haluavat olla asettamatta itselleen pakkolakeja.

Hurjaviiniläinen rikas mies de Harp kuulemma syksyllä yski kuin keuhkotautinen. Iäkäshän tuo muutenkin alkaa olla. Mielenkiintoista hänen yskimisestään tekee se, että hänelle ei ole suoraa perillistä tiedossa ja nimettynä, koska hänen ainoa poikansa kuoli jo vuosia sitten eräällä kaupparetkellä etelässä. Kuka de Harpin perii on ollut keskusteluissa. Mies on monessa mukana ja omistaa osuuksia joistakin muista kauppahuoneista, velkoja hänelle lienee yllättävän monella.