Huhut:RajakatseLXXXIII

1. Paikallisia huhuja Rajakatseesta, sekä huhuja kauempaa Vuoriniitystä

Pakolaisia ei ole hetkeen tullut rajan yli, siellä lienee kova kuri toisella puolella rajaa - pakoon pyrkiviä ei katsota hyvällä. Oma lukunsa on sotilaskarkurit, joita kuulemma on muutama ylittänyt rajan Mahtivuoren puolelle. Mitähän tuosta seuraa - varmaan tulee palautuspyyntöä ja kenties heitä lähdetään etsimään. Kuolemanrangaistus lienee edessä kiinni jääneille sotilaskarkureille. Sotilaskarkuruutta tosin voi tavallinen kadunmies ymmärtääkin - sisällissota uhkaa, kuka haluaisi taistella omia maamiehiään vastaan.

Sitkeä huhu väittää, että pohjoiseen ollaan muodostamassa omaa kuningaskuntaa, jota johdettaisiin pohjoisen aatelin ja porvariston voimin - ja että siihen olisi tulossa kuningas pohjoisen alueelta. Huhut väittävät, että Vuoriniityssä Therassuksen veljeksillä, Emiliolla ja Martinilla, olisi tässä sopassa lusikkansa hyvin syvällä ja että juuri he rahoittaisivat kapinahanketta. Mahtaakohan sisällissota kohta ulottua Vuoriniitynkin maakuntaan.

Simoniden ritareita on saapunut etelästä pohjoisen rajalinnakkeille - ilmeisesti jopa parikymmentä. Olisivatkohan nuo varautumassa muuhunkin kuin Nohvatovin uhkaan. Vai mitä ihmettä täällä tekevät - eihän Nohvatov uhkaa Mahtivuorta, keskenäänhän nuo sotii... Rajakatseeseen näitä ei ole tullut, vaan kolmelle muulle rajalinnakkeelle.

Rajakatseessa keväällä kävi huijariaatelisia - jotakin ?vonrooseja? mitä olivatkaan. Yrittivät ostaa tavernasta lainaksi - ja jotakin saivatkin, mutta otettiin sitten kiinni. Juhani oli palkattu heidän hommiin ja joutui siinä ohessa putkaan illaksi - ilmeisesti koska ei suostunut heti tulemaan linnakkeelle muiden pidätettyjen mukana. Juhani taisi saada viitosen sakkoa pidätyksen vastustamisesta - no, aika vähällä pääsi. Pari heistä ensin pääsi pakoon, mutta kuulemma jäivät myöhemmin kiinni.

Jurkamalla renkinä tai metsästäjänä oleva Juhani ei ihan niin aina tiedä missä Jurkaman nautinta-alueen raja kulkee - pitäisiköhän Jurkaman käydä ne rajat renkinsä kanssa läpi... Taisi Juhani hetken olla poiskin Jurkaman hommista, mutta on taas siellä. Juhani on myös Rajakatseen linnakkeella nostoväkitiedustelijana, mutta sitä hommaa taitaa tehdä vähän vähäisellä aktiivisuudella, suurimman osan aikaa tuo viihtyy laavullaan metsässä - no - ymmärrettävää - metsästäjähän hän on.

Rajakatseessa oli keväällä viljahuutokauppa. Paikallisesti "kuuluisuutta" niitti isäntä Ilmari, joka huusi jättihintaan 200 kuparia tynnyriä kohden 20 tynnyrin erän, 4000 kuparia. Huh - huh ... Miten Ilmari selvisi tuosta, ei ole tietoa. Rahasumma vastaa varmaan noin kolmannesta koko Ilmarin tilan arvosta. Ilmari on ollut sama vanha Ilmari tuon jälkeenkin, ei ole myynyt kaikkia elukoitaan tilalta eikä maataan, eikä rengaspaitaansakaan - jostakin tuo on saanut rahaa, vai olisiko ollut vain sukanvarressa neljä tonnia...

Ilmarista kerrotaan, että vaimo Vieno ei ensin päästänyt ollenkaan kotiin ja sitten kun pääsi kotiin, niin on ollut kotiarestissa vaimonsa taholta. No - ei Ilmaria ole näkynyt liikaa tavernalla tässä välillä. Toki isännällä töitä aina on - ei ne tekemällä lopu.

Viljakauppaa Vuoriniitystä Vardakoviin on ohjastellut Rajakatseessa keväänkin jälkeen paikallinen suurmies Vilho. Vilho ei niinkään osta ja myy, vaan välittää vuoriniittyläisten kauppiaiden viljaeriä vardakovilaisille ostajille. Kysyntää ilmeisesti Vardakovin puolella on ja riittää ja hinnat ovat pysyneet ilmeisesti edelleen reippaasti yli satasessa viljatynnyriltä, ehkä semmoinen 130 kuparia tynnyriltä on ollut normaali päivän käypänen hinta. Jos sadosta tulee hyvä, varmasti romahtaa viljatynnyrin hinta... tai sitten ei, jos Vardakov hamstraa talvea varten jättivarastot...

Kevään huutokaupassa Rajakatseessa yksi iso myyjätaho oli ilmeisesti ylipappi Paltamon. Häntä edusti pappi Klemens. Ihan normaalia viljaa kaikki Paltamonin myymä vilja lienee ollut - ainakaan kukaan ei ole valitellut.

Rajakatseen myllyllä on ollut myllärin lisäksi vartiosotilas, kun mylly on jauhanut nyt melko lailla jatkuvasti. Viljaa taas on ja siten jauhoa tehdään, pikkuhiljaa aina tarpeen mukaan.

Savihaara ja Kempura ovat viimein sopineet riitansa, mutta Savihaara on edelleen asustellut Vilhon parakeilla. Ilmeisesti tehdyt sopimukset Vilholle pitävät edelleen niin Savihaaran kuin Kempurankin kanssa...

Wilhard oli kävelyllä, saatettuna toki, viime keväänä - no kun hänen huone piti siivota. No - kuinka kävi, sattumalta kun Wilhard oli kävelyllä, niin tavernalla oli käymässä naapurilinnanherra Roger. Onneksi Wilhard ei varmaan tunnistanut naapurilinnanherraa - olisi varmaan muuten ruvennut heti julistamaan sotaa ...

Salamavaras iski jälleen keväällä - nyt lähti Savihaaran kukkaro. Komentaja Mäntyhovi näki tilanteen ja katsoi varkaan olemassaolon ilmeisesti vakavaksi asiaksi, koska määräsi kiinniottopalkkion rosvosta "elävänä tai kuolleena". No - eipä Rajakatseen kaarti niin tarkkaan ole näitten rosvojen kanssa katsoneet - tuo elävänä kiinniotto voisi ollakin aika haaste. Salamavarkaan kerrotaan iskeneen myös Bokean kylällä kevään jälkeen.

Tupru Eepoksen saapuessa keväällä tavernalle häntä kohtaan tapahtui murhayritys. Murhan yrittäjä päätyi hengettömäksi ja Tupru sai nuolen käsivarteensa. Kuulemma Tuprusta on luvattu tapporaha - olisiko joku ollut tämän perässä... ja kuka sen tapporahan on luvannut, tätä ei tiedetä, Vuoriniityssä vain semmoisia lappuja keväällä oli liikkeellä.

Tarkastaja Kantavarvas kävi Rajakatseessa keskustelemassa Kempuran kanssa tavernalla, kuulemma "Herra Kiston" pitää myöskin varustaa sotamies, mielellään kaksi, vartioimaan Rajaa Rajakatsessa. Jaaha - tuleekohan Savihaarasta Herra Kiston armeija, ei muuta kuin kattila päähän, kaarnan pala kilveksi ja luuta keihääksi... ja rosvot pieraistaan nurin.

Nyt on koittanut keskikesän juhlan aika, eli maalaiset ja muutkin luopuvat hetkiseksi töistään. Myös taverna Vanhalla Piparilla vietetään keskikesän juhlaa perinteiseen tapaan. Soittajiakin kerrotaan olevan paikalla. Kaarlo Kempura on kertonut järjestävänsä jännän kilpailun nimeltä "Poimi omasi." Kisaa emännöi Sanni, joka löytyy illalla tavernalta tai sen läheisyydestä. Kiinnostuneet naimattomat miehet ja naiset ovat leikkimieliseen kisaan tervetulleita osallistumaan.

Kempura on myöskin hankkinut suuren valkoisen teltan ja pystyttänyt sen keskikesän juhlien ajaksi tavernan läheisyyteen. Telttaa on lupa käyttää niin tavaran (myös off-gametavaran) säilyttämiseen kuin yöpymiseenkin. Jokaisen telttaa käyttävän tulee kysyä ennakolta lupa tavernatyöntekijä Rauhalta, joka siis vastaa teltasta. (Huom. Teltta on täysin toiminnalta rauhoitettu tila, eli siellä nukkuvien tai oleskelevien pelaajien kimppuun ei saa käydä, samoin tavaroita ei saa viedä.)

Simoniden ritari Torsten on kuulemma juhlien aikaan käymässä linnakkeella, tapaamassa Mäntyhovia tietenkin.

Papiston omistamasta majatalosta Vuoriniityssä on kuulemma löytynyt salainen huone, missä on pidetty orgioita. Huh - mikähän juttu tämä taas on ja ketä siellä on ollut. Outoahan tässä on se, ettei temppeli kai omista yhtään tavernaa tai edes soppakeittiötä. Onkohan nämä joitain iiviläisten levittämiä pahantahtoisia huhuja?

Vuoriniityssä on murtauduttu Deinosan-jalokivikillan yhteen isoon varastoon ja viety kokonainen aselasti, joka odotti kuljetusta Vastkannon varuskuntaan. Miten ihmeessä? Killassa ja muuallakin kaupungissa on ihmetelty, miten vartiointi on voitu noin pahasti laiminlyödä.

Deinosan on kuljetellut paljon tavaraa alkukesän aikana. Linnakkeelle saapui kärrykaupalla todella painavia laatikoita ja hiukan myöhemmin kuorma köysiä ja takiloita. Tuskastuneen oloiset noviisit ovat joutuneet vuokraamaan Vilholta varastotilaa.

Kirjansitomon omistaja Tupru Eepos joutui Vuoriniityssä puolustamaan itseään, kun hänen kimppuunsa kävi juopunut mies kirves kourassa. Tällä kertaa päällekävijä ei kuitenkaan tappanut itseään, vaan Tupru joutui käyttämään miekkaansa. Tuhannen kuparin tapporahalle on ilmeisesti ottajia.

Viime viikkoina on ollut viljelyksien kannalta varsin suotuisa sää, ei hallaa, vaan lämmintä, ja vettäkin on tullut silti lopulta riittävästi, vaikka aluksi näyttikin pahalta. Sadosta on toivottavasti tulossa parempi kuin moneen vuoteen. Tämä on hyvä juttu, nälkävuosia on ollut jo kolme peräkkäin ja yksikin lisää olisi katastrofi.

Huhutaan, että Vuoriniityn kaupungin liepeillä olisi järjestetty ennen sateita myrskynjumalan palvojien toimesta suuri sadetanssi. Ja villeimmät huhut kertovat, että viranomaiset olisivat käskeneet vartiosotilaiden partioida ihan toisella suunnalla tuona iltana. Näinkö epätoivoisia jo ollaan?

Bokeajärvellä on kadonnut kolme kalastusvenettä pitkin alkukesää. Tuuliset säät ovat varmaan kaataneet paatit. Toisaalta, järvirosvoista ja kaappareista liikkuu sitkeitä huhuja järven molemmilla rannoilla.



2. Huhuja Vardakovista ja Nohvatovista

Joku on ostanut Vardakovin kaupungin tyhjäksi työkaluista, onkohan jonkun tarkoitus haitata linnoitustöitä, vai onko niillä ostettu viljaa Rajakatseesta.

Viljaa onkin Vardakoviin ja ympäröiviin kyliin virrannut Rajakatseesta alkukesän ja kevään aikana, satoja tynnyreitä. Tarvetta ja kysyntää kuitenkin on - ihan loputtomasti. Sodan uhka on saanut etenkin kapinoivat kylät hamstraamaan viljaa ja hinnan nousulle ei näy loppua. Vardakovissa tiedetään maksetun viljatynnyristä jo kahtasataa kuparia, mutta normaali hinta lienee noin 160 kuparin kieppeillä ollut viime viikkoina. Hinta on ihan järjetön, kun muistaa, että hyvän sadon vuotena viljatynnyrin saa vielä kevättalvella noin 50 kuparilla myös Vardakovissa. Nuo ajat ovat nyt takana, voi olla, että menee kauan että hinnat putoavat takaisin tuolle tasolle, tai voi olla, että ne eivät putoa enää koskaan tuolle tasolle, sillä hintojen kohoaminen on tavoittanut käytännössä kaikki tuotteet, mitä Vardakovista saa.

Huhutaan, että kuningasmielisten vakoilijoita on pitkin Vardakovin maakuntaa, kerrotaan, että jokaisen viljaa Vardakoviin toimittaneen naama on tarkkaan muistissa. Mitähän noille käy, jos ja kun kuningas ottaa maakunnan suoraan hallintaansa. Eihän viljakauppa toki ole laitonta, mutta arveluttavaa, jos kuningas on tahollaan sulkenut tien Vardakoviin ja estänyt kaupan eteläisen Nohvatovin kanssa. Etenkin tukala tilanne voi olla heillä, jotka ovat myyneet suoraan kapinoiviin kyliin, Sacraan ja Bokeaan.

Kuninkaan armeija, jota kuulemma suurruhtinas Vetano johtaa, on jäänyt kuulemma Jaaman alueille jumiin tai jopa Jaaman alueiden eteläpuolelle. Mikähän niitä pidättelee. Villeimmät huhut arvelivat, että armeija kävelee viikossa Bokeaan ja polttaa sen maan tasalle ja siirtyy sitten piirittämään Vardakovia. Toisin kävi. Kansa Vardakovin kaduilla on kovasti keskustellut tilanteesta, toiset kuiskuttaen, toiset kovaan ääneen. Jotkut epäilevät ruhtinas Vetanon olevan vellihousu, joka ei uskalla, toiset taas epäilevät hänen tahtovan neuvotella, mikä taas toisille tarkoittaa ihan samaa asiaa. Villeimmät huhut väittävät, että Vetanolla ei ole kuin kourallinen miehiä oikeasti aseissa, että katovuodet olisivat verottaneet valtion kassan ja viljavarastot niin pieniin, että kuningas ei saa huollettua armeijaansa ja Vetanolla on sadan teltan kylässä viisikymmentä miestä. Mistä näitä tietää, mutta se on varmaa, että Vardakovin kaupunkia ei vielä kukaan piiritä ja Sacran kylässä sekä Bokean kylässä pilkkalaulut raikaa kuningasta ja etenkin kuningatarta kohtaan.

Valtamäen tiluksilta kuuluu kummia, siellä maaherra Jalmar Valtamäki on liittynyt kapinallisiin ja nyt Vardakovin maakunnan maaseudulla lienee enää maaherra Romanned, joka on selkeästi kuningasmielinen. Voi seurata kohta lämminhenkinen kesäkarkelo, kun Vagemoor ja Valtamäki menevät Romannedille kylään Sacran ja Bokean sotamiesten tukemana. Romannedilla vaan lienee kartano hyvin linnoitettu - näin ainakin väitetään, ja miehiä aseissa enemmän kuin koskaan. Olisikohan kuningas tukenut Romannedia - mistä ihmeestä ne miehet sinne olisivat tulleet, kun ainakaan Bokeasta ei sinne ketään päästetä. Viljaakin Romannedilla kuulemma on ihan hyvin.

Tie Nohvatovista Vardakoviin on tietenkin edelleen pois käytöstä. Kuninkaan armeija kuulemma jossakin kohtaa siellä pitää leiriään ja varmistaa, että kukaan ei mene suuntaan eikä toiseen, tai ainakaan siirrä tavaraa.

Romannedien mainetta tahranneet Joakim Romanned -vainaan orjakaupat ovat löytäneet tiensä Vagemoorin väen pilkkalauluihin. "Romannedin Joakim ois myyny vaikka mummonsa..." Tarinoita Joakimin edesottamuksista on nyt ollut liikkeellä jos jonkinlaisia, vaikka aikanaan Joakimin syylliseksi todistaminen taisi jäädä aika hataraksi.

Metsäläiset liikehtivät pohjoisessa, Gohtargit pojat kuuluvat kokoavan armeijoitaan, on huhuttu jopa sadan miehen metsäläislaumasta, niin - ei kai siinä armeijasta voi puhua, lauma se on. Mutta tämä voi olla yksi syy, miksi ruhtinas Mikael ei irroita joukkojaan Vardakovista - jos metsäläiset hyökkäävät, pitää olla voimaa torjua ne - heti ja siististi. Paha tilanne voisi syntyä, jos metsäläiset saisivat voittoja ja mainetta - silloin vielä maltillisetkin metsäläisheimot voisivat liittyä sotaan "rautaväkeä" vastaan. Tämä ainakin voi olla selkeä syy, miksi Ragavan kylä on pysytellyt sivussa kapinatapahtumista - heillä on täysi työ pysyä valmiudessa metsäläisuhkaa vastaan, Vardakovin pohjoisin linnake keskellä erämaata. Ragavan huhutaan saaneen Vardakovista viljaa suuria määriä, vaikka tarve on kaikkialla muuallakin kova.

Huhutaan, että Vardakovin sotavelhojen edustus olisi käynyt tapaamassa suurruhtinas Vetanoa, samoin Vardakovin Zada-papiston edustajat. Olisivatkohan nuo kuninkaan puolella tässä - vai mitä siellä on puhuttu - kukaan ei tiedä.

Weldoonin linnakkeen ei tiedetä ottaneen kapinaan mitään kantaa, eiköhän linnanherra Rokerkin joudu kohta jotakin sanomaan, missä leirissä seisoo. Weldoon lienee hyvin ruokittu, koska ovat Rajakatseen viljakaupasta ensimmäisenä hyötymässä.

Kapinallisten pilkkalauluissa on korostuneesti nuori kuningatar Katariina. Myös karkoitetun taiteilija Valtti Värisormen piirtämiä kuvia, missä kuningatar on alasti "hmm" levällään, on ilmestynyt jostain. Olisikohan joku toinen taiteilija alkanut kopioida niitä ja myynyt Valtti-vainaan nimellä.

Vardakovin seriffi on määrännyt viljan säännöstelyä Vardakovissa ja viljan säilyttämisen linnakkeella. Tämä on johtanut mellakoihin, jotka on taltutettu väkivalloin, missä kuulemma sotavelhojakin on ollut väkeä pamputtamassa. Väkeä on toimitettu vankiloihin ja ruhjeita on tullut, kuolleita ei kai ainakaan montaa. Kaupungin liepeillä on myös rähisty kuningasmielisten ja kapinamielisten välillä, mutta ei mitään organisoitua sotaa.

Kuningasmielisten ääni Vardakovin kaupungin ulkopuolella on alkanut hiljalleen hiipua, missä suuri syy saattaa olla Jalmar Valtamäen siirtyminen kapinamielisten leiriin. Kaupungin sisäpuolella vielä kuningastakin kannatetaan ääneen, jonkin verran.

Jalmar Valtamäki on julistanut, "En enää aio tukea kuningasta nykyisen tilanteen vallitessa, vaan koen itseni, sukuni sekä Vardakovin kunnian tulleen loukatuksi liian pahasti kuningatar Katariinan puolelta, etten tätä voi enää antaa anteeksi ilman asiaankuuluvaa hyvitystä." Jalmar Valtamäki kutsuu myös kaikkia laillaan ajattelevia kokoamaan itsensä hänen tunnustensa alle, mikä lieneekin väkeä saaneen liikkeelle kohden Valtamäen tiluksia, joukossa myös silmäätekeviä kauppiaita, jotka tuovat tullessaan omaisuuttaan järjestääkseen Jalmar Valtamäen armeijan huoltoa. Puhutaan myös ensimmäisten sotilaiden ympäri maakuntaa jättäneen palveluspaikkaansa ja liittyneen noihin joukkoihin. Näitä ei montaa lie ole, mutta palveluspaikan jättämisestä rangaistaan kuolemalla.

Vardakovin seriffin huhutaan olleen kotiarestissa ruhtinaan määräyksestä. Olisiko ruhtinaan ja seriffin näkemykset ristiriidassa myös kuninkaan suhteen. Huhutaan, että seriffin ollessa kotiarestissa ruhtinas julisti kaikki kuningasta vastaan tehdyt toimet laittomiksi ja teloitti muutaman pahimman kapinamielisen tappelupukarin kaduilta. Tämän kerrotaan rauhoittaneen kaupunkia.

Sacran komentaja Vilhelm on julistanut Sacran olevan sodassa Romannedia vastaan ja ruhtinas Mikaelia vastaan, johtuen ruhtinaan petturuudesta Vardakovia kohtaan.

Bokean sheriffi Theo Galt piti heti komentaja Vilhelmin jälkeen puheen, jossa ilmoitti Bokean yhtyvän samaan sotaan ja liittyvän Sacraan. Sheriffin mukaan tässä rintamassa komentaja Vilhelm pitää ylintä sotavaltaa ja hän itse ottaa lain ja järjestyksen ylläpidon kontolleen.

Mutta mitenkäs ne uskollisuudenvalat - on vannottu uskollisuutta kuninkaalle ja Vardakoville, molemmille. Sacran komentajan mukaan suurempi uskollisuus on Vardakoville.

Sacrassa linnoitustyöt jatkuvat ja hyvän alkukesän myötä myös siellä ruokaa on sekä omasta pellosta, että ostettuna Vardakoviin tuodusta viljasta. Myös Bokea on saanut varastojaan täydennettyä, myös kalastus on ollut tuottoisaa. Vagemoor lienee saanut Bokeasta ja Sacrasta apua. Vagemoorilla lienee kaikki tarmo jälleenrakennuksessa, viljelyssä ja muussa, mutta olettaa sopii, ettei Bokean ja Sacran apu ole ollut ilmaista.

Vardakovin maakunnan eteläpuolisella alueella Jaaman ruhtinaskunnassa ruhtinas Aulis Jaama on ehdottanut itseään rauhanvälittäjäksi yhdessä sotavelhojen ja Zada-papiston edustajien kanssa. Ehdotukseen on ilmeisesti suhtautunut positiivisesti väkeä niin kapinapuolelta kuin kuningasmielistenkin puolelta. Vanhan Aulis Jaaman huhutaan lähettäneen asiamiehiä kaikkialle - miten noin vanha mies saa pidettyä kaikki langat käsissään tällaisessa sopassa.

Kuningas on lähettänyt noottikirjeitä kaikkialle Vardakoviin sotilaskomentajille, maaherroille ja sotavelhojen ritarineuvostolle, missä kuningas vaatii, että Vardakov palaa takaisin rauhan tilaan mitä pikimmiten ja että valtaapitävien tulee ryhtyä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin. Bokeaa ja Sacraa kuningas käskee ankarien rangaistuksien uhalla laskemaan aseensa ja antautumaan ruhtinaalle, ennen kuin sotajoukkoja lähetetään näiden kimppuun.

Nohvatovin kaupungissa kuningatar Katariina on myös julkaissut oman tiedoksiantonsa, jossa sanotaan, että Vardakovin alueella häntä vastaan puhuvat puhuvat suoraan kuningasta vastaan. Antaessaan lausuntoja tai puhuessaan, puhuu hän kuninkaan valtuutuksella ja on tämän arvovallan suojeluksessa. Kaikki hyökkäykset häntä vastaan lasketaan kuningattaren mukaan hyökkäykseksi kuningashuonetta vastaan ja käsitellään täysin samoin. Tämä julistus on herättänyt ympäri valtakuntaa puheita ja ihmettelyä, mitä mieltä on kuningas Anselmi asiasta? Pyrkiikö kuningatar Katariina nyt ottamaan suurempaa valtaa, kuin mikä hänelle kuuluu?

Entä mitä tekee Bokean illusio ja Zharin mestarit - eivät kai mitään. Bokean illusio koettanee tapansa mukaan hyötyä rahallisesti tilanteesta ja myy kelle vain mitä vain, kunhan on rahaa. Zharin mestarit tapansa mukaan eivät puutu mihinkään, kunhan kukaan ei kuse heidän vihtaansa ja yritä väkisin änkeä heidän kiltatalonsa - tai linnoitushan se on, siinä Vardakovin kaupungin vieressä pienen Varda-järven vastarannalla.

Zharin mestareista huhutaan kummia - yleensäkin, mutta nyt vielä kummempia. On väitetty, että killan muurien sisäpuolelle olisi kasvatettu lumottu piikkipensaikko, mikä on riittävän vahva pidättelemään vahvimmatkin muurin yli yrittäjät. Lisäksi kesän valoisia iltoja on killasta värittänyt oudon väriset savut ja oudot murisevat äänet. Huhut väittävät, että killan mestarit ovat kutsuneet paikalle tulta syöksevän lohikäärmeen suojelemaan kiltataloa mahdollisilta hyökkääjiltä. Olisikohan tuo sentään liian paksua tarinaa - ja ei kukaan kuitenkaan halua hyökätä sinne - eihän ...

Vardakovin Bokeassa Illusion kiltatalon varastot kuulemma pursuavat viljaa. Tämän ovat huomanneet sekä uskolliset että kapinalliset tahot. Kukaan ei ole ihan varma mistä vilja on peräisin, mutta lumetta se ei ole.

Rajakatseessa kuollut sisar Sanniux eli "Zadan tytär" on saanut kapinallisten keskuudessa jonkinlaista pyhimyksen roolia jonkinlaisena kapinallisuuden henkilöitymänä, vaikka Sanniux ilmeisesti ei itse koskaan itseään pitänytkään kapinallisena. Sanniux kuitenkin tuli eräänlaisena kapinallisena murhatuksi tilanteeseen, jossa kapinaliike oli syntymässä. Eräänlaista marttyyriajatusta siis on Sanniuxin ylle asettumassa. Uhrautumisen ja asiaansa uskomisen sekä kapinallisuuden henkilöitymä - inspiroimassa kuningasta vastaan nousseita kapinallisia.



3. Huhuja eteläisestä Mahtivuoresta

Ylipappi Paltamonin viljakaupat ovat kiihdyttäneet keskustelua säätyjen asemasta ja oikeuksista valtakunnassa. Monien mielestä papiston ei tulisi tavoitella voittoa tai edes tehdä kauppaa. Suomurajassa ja Hajavirstassa on ollut kauppiaiden ja muiden oppineiden parissa liikkeellä uusia julistustekstejä joissa kirjoittaja argumentoi taitavasti säätyjen oikeuksien ja velvollisuuksien kirjaamista kuninkaalliseen säädökseen.

Tekstien julkaisija ei ole ilmeisesti sittenkään kääntänyt tekstejä ulkomaalaisista, sillä nämä uusimmat julkaisut mainitsevat Mahtivuoressa tapahtuneita asioita. Aiemmat kirjoitukset ovat puhuneet kauppiaitten maa-omistusta ja aatelisten kaupankäyntiä vastaan. Kirjoittajalle on nyt myös keksitty liikanimi ?Sääty-saarnaaja?.

Tekstit ovat aiheuttaneet kuulemma avointakin keskustelua. Viime vuosien nälänhädän aikana etelän aateliset ovat paikoitellen käyttäneet verottamiaan viljoja rahantekoon suurella voitolla. Oikeastihan aatelisten verottamat tavarat pitäisi mennä heidän läänityksensä puolustukseen ja veronmaksuun lääninherralle, eikös? Tuollainen ahne rahantavoittelu sopii varmaan kauppiaille, mutta aatelisilla on vastuu läänityksilleen.

Suomurajassa on taas palanut. Tällä kertaa paloi kauppias Samuli Simaharavan talo muutama viikko sitten. Talo oli tyhjillään, kun kauppias oli vienyt melkein koko taloutensa kesä-asunnolleen ja taloa vartioimaan jätetty vartiomies vaimoineen asuivat kesähelteillä piha-aitassa. Kauppiaitten kilta ja seriffi ovat julistaneet tuhopolttajasta 1500 kuparin palkkion.

Korpiraunion paloaukealla asuvat uudisraivaajat ovat yrittäneet epätoivoisesti saada jotain istutuksia tai muita ruuanhankintakeinoja aikaan. Luvatta alueelle tulleet kaupunkilaiset ovat yllätyksekseen huomanneet, että maanviljely onkin hankalaa, vaikka maa olisikin luonnostaan viljavaa. Nyt asukkaiden pelastajina nähdään suuret lammaslaumat, joita ruhtinas Simoniden luvalla on tuotu laiduntamaan palonummelle. Käsityöläiset ovat joutuneet tottumaan paimenen kovaan arkeen. Ruhtinas Simoniden poika, simonidi-ritarikunnan suurmestari, on kuulemma lammaslaumojen omistaja. Niistä maksettiin käypä hinta niiden kasvattajille alennuksina syksyn veroista.